#seminaarikannu

Seitsemännet Työelämän tutkimuspäivät Tampereen yliopistossa: Työn tuottavuus ja työelämän laatu - mahdollisuus vai mahdottomuus? käynnistyvät tänään klo 11

Rehtori Kaija Holli avaa juuri tutkimuspäiviä Tampereen yliopiston juhlasalissa

Ohjelma: http://www.uta.fi/tyoelamantutkimuspa...

Kaija Holli evästää tutkimuspäiville:

Kehäpäätelmä

• tehokkuutta on lisättävä
• tehokkuutta lisätään tekemällä samoilla resursseilla nopeammin
• kiire(en tuntu) lisääntyy
• työpahoinvointi lisääntyy
• sairastelu lisääntyy

Kaija Holli: Työturvallisuudesta ja -hyvinvoinnista huolehtimisen painopiste on kovasti siirtynyt sosiaalisiin ja henkisiin asioihin. Omaan ja toisten turvallisuuuteen vaikuttaa jokaisen panos - tehty ja tekemätön...

Työ-, koti- ja vapaa-ajan hyvinvointia ei voi erottaa toisistaan eri palasiksi. Ihminen on kokonaisuus.

Professori Antti Saloniemi, Tampereen yliopisto:

"Työn epävarmuuden" tutkimusartikkeli vuodelta 1984: Job Insecurity: Toward Conceptual Clarity

• (työn) epävarmuuden kokeminen on kulttuurisesti kontekstuaalinen asia
• tehokkuuden lisäämisen vaatimukseen sisältyy myös pelko/mahdollisuus työsuhteen päättymisestä
• työn epävarmuus tuottaa valtavasti lisähaasteita yksilön ja organisaation hyvinvoinnin sekä elämän laadun suhteen
  -> työn epävarmuudella suora yhteys erilaisiin sairastumisiin (on kausaalisen, ei yksittäisen tai kapean tutkimuksen kohde)

Antti Saloniemi on poiminut Tilastokeskuksen työolotutkimusten aineistoista Suomesta 1984-2008 vastauksia kysymyksiin:

• Kenen osana epävarmuus työssä on?
• Onko suomalaisessa työelämässä siirrytty uuteen epävarmuuden aikaan?
• Miten epävarmuuden kehykset ovat muuttuneet viimeisen 25 vuoden aikana?
• Missä suhteessa epävarmuus on palkkatyöyhteiskunnan arvoperustaan?

Uudet riskit

Kenen osana - muutokset:
-Eniten epävarmuuden tunnetta lisää aikaisemmat työttömyyskokemukset, ylempien toimihenkilöiden työsuhteet ovat muuttuneet epävarmemman tuntuisiksi

Epokaalinen? Uuden epävarmuuden aika? -Ei löydy tutkimustuloksia, että oltaisiin "käänteessä" suurempaan epävarmuuteen.

Kehykset? Arvosidonnaisuus?
-Suomen kuntatalous on ollut kriisissä 1990 -luvun alun lamasta lähtien (30% työntekijöistä julkisella sektorilla) - yhteys globaaleihin suhdanteisiin on varmasti olemassa, mutta vähintäänkin yhteispohjoismainen haaste olisi tutkia julkisen sektorin muutosten merkitystä siihen, miltä koko työelämäkenttä näyttää

Nopeutuva muutos ja epävarmuus ovat olleet tapetilla kauan. Edesmennyt johtamisguru Peter Drucker julkaisi "Age of Discontinuity" (by Peter Drucker—1968), joten jos aika on nyt Suomessa, on tuosta hetkestä kulunut 42 vuotta. Tässä muutama bullet-pointti:

# Knowledge Technologies

* End of Continuity
* New industries
      o Aging "modern industries"
      o Industries on the horizon
      o New knowledge base 
* New entrepreneurs
      o Dynamic of technology
      o Dynamic of markets
      o Innovative organization 
* New economic policies
      o Tax laws & craft unions
      o Hidden protection/open subsidy
      o Cues from growing edges of the world economy
      o New vs. decay 

* Global Shopping Center
      o Mass consumption / common demand
      o Global Money & Credit
      o An Institution to represent the world economy

Kuvakaappaus edellä viitatusta artikkelista "Job insecurity..." (s.4) - mitä kaikkia ulottuvuuksia tulisi mitata, kun tutkitaan epävarmuuden tunnetta työssä

-> nuolet oikeassa reunassa:
EPÄVARMUUDEN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS TYÖNTEKOON
- yrittäminen -> alas
- lähtöajatukset -> ylös
- muutosten vastustaminen -> ylös

EPÄVARMUUDEN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS ORGANISAATIOON
- tuottavuus -> alas
- liikevaihto -> ylös
- mukautumiskyky -> alas

Vertailun vuoksi - edellä viitattu Tilastokeskuksen aineisto on kerätty yhden monvalintakysymyksen perusteella: Liittyykö työhönne seuraavia epävarmuustekojöitä?
a) Siirto toisiin tehtäviin?
b) Pakkolomautuksen uhka?
c) Irtisanomisen uhka?
d) Työttömyyden uhka?

Antti Saloniemi: "Tuleeko meistä nomadeja" - tutkimuksissa on todettu, että jos esim. työsuhdepätkästä toiseen vaeltaminen lisääntyy, ihmisen narratiivinen käsitys elämästään vähentyy ja kärsii. Ei ole kyse siitä, että aiemmin / tähän asti olisi jotenkin voinut olettaa elämällään olevan jonkinlainen ennalta tiedetty "loppupiste" - mutta ihmiset ovat pystyneet olettamaan, että työelämän kaaren etapit tulevat vastaan tietyssä järjestyksessä.

Yleisön kommentit:
-Kun puhutaan turvallisuuden kokemuksesta, on kyseenalaista, että sitä käsitellään tilastotieteellisin menetelmin... -Saloniemi: Äidinkielen opettajani neuvoi, että vain verkkoja koetaan... siksi pyrin puhumaan turvallisuuden raportoimisesta...

-"Vallitsevat kriterit jättävät keskeisiä uusia ilmiöitä kokonaan huomioimatta..." -Saloniemi: Yllä oleva kuva on tästä esimerkki - Tilastokeskuksen mittaamalla tavalla määräiaikaiset työsuhteet rakennusalalla ovat vähentyneet 17%:sta 4%:n. Käytännössä rakennusalalla on valtava määrä itsensä alihankinnan kautta työllistäviä - pudonneet tilastojen ulkopuolelle. [Oma kommentti: Olen työskennellyt palvelualalla pätkätyössä, jossa työsopimuksessa luki: "Tarvittaessa töihin kutsuttava" - se katsotaan vakituiseksi työsuhteeksi mm. siten, että työ- ja elinkeinotoimisto langettaa karenssin, jos tämmöisen työsuhteen lopettaa itse sen takia, että "tarvittava tarve" harvenee ja harvenee.]

Workshopissa ja katveessa - lisää postia myöhemmin

@ConnectIrmeli Tuohon voisi olla kiintoisia tausta-aineistoja Jukka Peltokosken & co. keräämät suomalaiset prekaaritarinat Paskaduunista barrikadeille.

@ConnectIrmeli Ai miten on taas mielenkiintoista. Kiitos tästä.

@ubiq kiitos - varasin kirjastosta

Clippi edellä viitatusta artikkelista 25 v. takaa - ei ole silleen kauheesti tähän mennessä tehty tuolla tiedolla mitään hyödyllistä.

Kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen professori Anneli Eteläpellon 60 -vuotissyntymäpäivän juhlakirjan julkistustilaisuus: Luovaksi asiantuntijaksi kasvaminen alkaa koulutuksessa

(hieman omalaatuisen kuvakulman syynä on tämän päivän @dailyshoot)

Eilen julkaistu kirja: Yksin sovittu, Osapuolet, luottamus ja työmarkkinalogiikka

sak.fi: "Kirjan avauksissa hahmotellaan Suomeen uutta, toimivampaa työn ja turvan suojaa."

kansanuutiset.fi: "Määräaikaisen ja osa-aikatyön lisäksi kasvamassa määrin työntekijöitä ulkoistetaan yksin yrittäjäksi. Kirjoittajien mukaan lipuminen työsuhteisesta työstä itsensä työllistäjäksi avaa koko työmarkkinapaletin ja sopimisen uudella tavalla."

Päivien toinen keynote: Kuinka paljon työurat voivat pidentyä?, Jaakko Kiander, johtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

• lyhyellä tähtäimellä työuria voi pidentää hyvin vähän - pitemmällä tähtäimellä, esim. seuraavan sadan vuoden jänteellä esim. 20 vuodella...
• työurien pidentämisen lähtökohtana ei tämän päivän keskustelussa ole kyse työelämän tarpeista / parantamisesta vaan julkisen talouden rahavajeesta
• kestävyysvajetta halutaan paikata työuria pidentämällä, koska menojen leikkaaminen ja verojen korottaminen ei houkuttele ketään
• Suomessa on se poikkeuksellinen tilanne, että julkisen sektorin sijoitukset velkoja suuremmat - julkisen sektorin sijoitusten tuotoilla on iso merkitys

• keskustelun painopiste siirtynyt työllisyysasteesta työuran pituuteen
• korkea työllisyysaste tuottaa keskimäärin pitkät työurat - työurien pidentyminen johtaa korkeampaan työllisyysasteeseen
• työllisyysasteet Eurropassa: 55 - 80%
• työllisyysasteet Suomessa: 50 -80%

• riittävää työvoiman tarjontaa
• riittävää työvoiman kysyntää
• kysynnän ja tarjonnan kohtaamista

Työurat pidentyvät alkupäästä, jos:

• opiskeluajat lyhenevät
  
  • opintoja tehostamalla
  • tutkintoaikoja lyhentämällä
    "maailmalla tehdää BA -tutkinto (meidän kandi) kolmessa vuodessa ja siinä se ja mennään 21 -vuotiaana työelämään"
    => suomessa käynnissä nollasummapeli... tulossa tilanne, jossa 2% työvoimasta on tohtoreita -> tekevät entisiä maistereiden töitä; maisterit syrjäyttää kouluttamattomat...
• kaikkein nuorimpien ikäluokkien pääsy työmarkkinoille esim. osa-aikatyöhön helpottuu
  
  • koululaiset & koulupudokkaat

• työttömyys vähenee. Suomen ongelmana ollut liian suuri työttömyys vuodesta 1991 - ero muihin Pohjoismaihin
  => onko em. ongelman edessä nostettu meillä kädet pystyyn?!
• työkyvyttömyyseläkkeellä olo vähenee = työkyky paranee; masennuksen ym. henkisten syiden takia sairauseläkkeelle jääminen lisääntyy tällä hetkellä myös nuoremmissa ikäryhmissä
  => pitää oppia keinoja vaikuttaa tiulanteeseen => valoisampi näkymä työelämässä jatkamisesta => laajempi vuoropuhelu
• hoitovapaiden käyttö vähenee
• kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevia ryhmiä integroidaan työelämään (vajaakuntoiset, osa maahanmuuttajista sysätty "löysät pois" -ajattelulla pois)
  => muutetaan käsitystä siitä, kuka on "tuottamaton" - vrt. jos 10-15% on elätettävä työelämän ulkopuolella - tai jos työssä on mukana vähän "löysää"
  => koko julkinen sektori harrastaa tällä hetkellä osaoptimoinita - kenellekään ei virallisesti kuulu ottaa kantaa / ratkaista em. problematiikkaa

Työurat pidentyvät eläköitymistä myöhentämällä

• 2005 lähtien ollut mahdollisuus työskennellä 68 -vuotiaaksi, järjestelmä kannustaa siihen
  
  • vanhuuseläkkeelle jäämisen keski-ikä nousussa (=63,5 v.)
  - työkyvyttömyyseläkkeet alentavat em. keskiarvoa
• elinaikakertoimen vaikutus
  
  • käyttöön 2010
  • voi alentaa eläkkeitä jopa 20% vuonna 2040
  • alenema voidaan korvata pidentämällä työuria
  - käyttäytymisvaikutuksista ei vielä kokemuksia
  => elinaikakertoimen vaikutuksen kumoaminen tällä hetkellä merkitsee muutaman kuukauden lisätyöskentelyä - tulevaisuudessa muutaman vuoden
  => alkavatko ihmiset itse puskuroida tilannetta - tarvitaan ainakin viisi vuotta, ennen kuin jatkoa voidaan kokemuksen perusteella ruveta ennustamaan

• "näistä kysymyksistä on tutkimuksia meneillään, mutta julkisen sektorin päätöksen tekijöillä ei käytännössä ole tätä tutkimustietoa työkalunaan"
• tarvitaan konkreettisia kvantitatiivisia mittareita, joilla työhyvinvoinnin yhteys työurien pituuteen pystytään osoittamaan julkisen sektorin päättäjille

• koko työelämän ja yhteiskunnan normeja pystytään muuttamaan ja tulisi muuttaa inklusiivisempaan suuntaan
• tarvitaan myönteisiä esimerkkejä siitä, miten työuria käytännössä jatketaan => johtajien esimerkkinä toimiminen nyt heti ja lähitulevaisuudessa on erittäin tärkeää

• Suomi kohtuullisen hyvin varautunut väestön ikääntymiseen
• eläkejärjestelmä ja julkinen talous selviävät, kuitenkin veroja korotettavaja ja työuria pidennettävä
• ikääntyminen tarjoaa mahdollisuuden päästä eroon pitkäaikaisesta vajaatyöllisyydestä
• työurien pidentäminen vaatii työelämän kehittämistä => siinä mielessä työurien pidentämisen nousu korkealle poliittisella agendalla on hyvä asia => mahdollisuus laajemminkin alkaa ravistella nykyisiä rakenteita

Kun puhutaan työurien pidentämisestä ...nyt ollaan tilanteessa, että iäkkäämmät on merkittävässä määrin siivottu pois työelämästä. Heitä ei ole neuvottelemassa eikä päättämässä työntekijä- eikä johtajapuolella...

Paneeli alkaa:

• työuran pidentämisellä on välillistä ja välineellistä arvoa
• työelämän kehittäminen on itseisarvo
• läpinäkyvyys ja luottamus ovat mystisen tuntuisia asioita tällä hetkellä - muutokset on totuttu tekemään mahtikäskyillä ja se ei enää riitäkään
• tutkimuksen pitäisi jalkautua jo tukimuksen tekovaiheessa käytännön sisälle
• työntekijät ovat nyt kuin kaalinpäitä, joita viisaammat kastelee - tässä visualisoituu keskeisin paradigmamuutoksen tarve => työntekijällä on oltava mahdollisuus olla oman työnsä paras asiantuntija - mutta myös: tulee tukea valmiuksia kantaa vastuu em. mahdollisuuden käyttämisestä ja ymmärtää oman toiminnan (tai toimimatta jättämisen) vaikutukset

"Pitäisi päästä pois ON -OFF -ajattelusta - että on joko kokoaikainen kuukausipalkka tai sitten ei mitään. Pitäisi tehdä vaihtoehdot tutummiksi ja hyväksytymmiksi. Mitkä mahdollisuudet ovat tällä hetkellä työntekijällä, joka työhaastattelussa sanoo, että ajoittain tekisi osa-aikaa? Kuinka moni työnhakija osaa esittää ja perustella tämmöistä?"

Työaikakysymys on myös arvoperustasta lähtevä kysymys. Käsitykseemme työajasta vaikutetaan arvoperustaan vaikuttamalla. Omaan arvoperustaansa opettelee jokainen vaikuttamaan itse - tässä tarvitaan paljon tukea ja yhteisöllisyyden ja yhteistoiminnallisuuden käytännössä opettelemista ja poisopettelemista.

"Työntekijän identiteetin vahvistaminen voisi auttaa. Rajan vetäminen on jokaisen itsensä vastuulla. Joissakin tutkimushankkeisssa on kehotettu työntekijöitä lopettamaan liian työn tekeminen (käsin tehtävät työt kuten hoitoalalla) - tilanne olisi sen jälkeen työnantajan ongelma. -Yksikään työntekijä ei ole näissä tilanteissa noudattanut neuvoa ja lopettanut liian työn tekemistä. Tehdään niin kauan, että kaadutaan sairaslomalle."

Aamupäivän yhdessä workshopissa esiteltiin välitulosta ikäsyrjintää käsittelvästä tutkimuksesta. Iän lisäksi "kertyi" monenlaista tyytymättömyytta ja terveydellisiä ongelmia heille, jotka tunsivat myös tulleensa syrjityksi => vrt .pitkän tähtäyksen elämänhallinnan ja taitojen oppiminen ratkaisuna...?!

@jounikj kittos linkistä - liitän tänne työelämän tutkimuspäivien seminaariketjuun: EK:n puheenjohtaja lyhentäisi lomia, SAK tyrmää

SAK:n Lyly tyrmää lomien lyhentämisen

Mitä tulee kysymykseesi, että miltä osin ehdottajalta on huoltosuhteeseen vaikuttavat tekijät hukassa - niin tuo edellä rapottu keynote valaisi asiaa sillä, että kun kaikki julkishallinnon alat ovat liian pitkään tehneet pelkkää osaoptimointia... niin kun riittävän moneen vuoteen ei vaadita muuta (eikä pidetä edes mitenkään tavoiteltavana tai suotavana), niin toimijoilta katoaa kokonaiskuva tilanteesta. Em. keynotessa Ilmarisen johtaja toivoi tutkijoilta kiireesti sellaisia kvantitatiivisia mittareita, joiden avulla julkishallinnon päättäjiä saataisiin avaamaan silmiään ja korviaan ja avartamaan ajatuksiaan ja tekojaan.

Jatkoksi aiemmin ketjussa viitatun "Yksin sovittu" -kirjan teemoihin: Artikkelini poikkeaa muista tässä julkaistavan numeron teksteistä sikäli, ettei se analysoi oikeistoa, vaan osoittaa, että yrittäjyys, perioikeistolainen teema, on tietyin ehdoin täysin proletaarinen aihe. Meidän tulee tutkia poliittisesti työn yritttäjämäistymisen ja uuden yrittäjyyden muotoja. Tämä tulee tehdä työväen autonomian termein. Jukka Peltokoski: Työläisyrittäjä ja uusi osuuskuntaliike http://www.megafoni.org/tyolaisyritta... #mikroduuni

Avartamo: Tuottavuus kasvaa kun työntekijä nauttii - eläkeiän nosto ei pidennä työikää eikä lisää tuottavuutta

"Keskustelu eläkeiästä on väärillä raiteilla. Työikä ei pitene siirtelemällä eläkeikää vaan muuttamalla tapaa tehdä työtä. Kun työ joustaa yksilön elämäntilanteen ja työhalun mukaan, työn tekeminen on motivoivaa kaiken ikäisille. Näin arvioi suomalaisen ohjelmistoyritys Houston Inc:n kokoama Avartamo-asiantuntijaryhmä.

Helsingissä torstaina 4. marraskuuta järjestetyn Avartamon ensimmäisen julkisen keskustelutilaisuuden teemana oli Suomen väestön ikärakenteen muutos. Filosofi Tuomas Nevanlinnan ohjaamaan keskusteluun osallistuivat Avartamon perustanut ohjelmistoalan yrittäjä Tomi Ruotimo, mediamaailman kokeneet vaikuttajat Pauli Aalto-Setälä, Mikael Jungner ja Pekka Seppänen, liikkeenjohtamisen uudistaja Esko Kilpi sekä Åbo Akademin professori Alf Rehn."

Linkki em. keskustelutilaisuuden tallenteeseen: http://www.netprofile.fi/fi/tiedottee...

EK:n väistyvä puhis saga jatkuu
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkki...

eikä oikein saa kannatusta valtionjohdossa:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/...
http://www.talouselama.fi/stt/kotimaa...

EVA: Työelämä ei ole huonontunut vaan mielikuvat siitä ...Raportin mukaan Suomesta ei ole tullut pätkätöiden luvattua maata Topiikki

Toinen Topiikki -linkki: Yleisistä uskomuksista poiketen työelämä ei siis raportin mukaan ole huonontunut. Työelämässä on kuitenkin meneillään suuri murros, kun yhteiskunta työelämän ympärillä muuttuu. Työelämä ei ole muuttunut liikaa vaan liian vähän, raportti väittää.

Tämän qaikun alkupäässa käsitellyssä esityksessä viitattiin Tilastokeskuksen kriteereihin tilastoida rakennusalan pätkätyösuhteita => itsensä työllistäminen on ilmiö, joka on (olosuhteiden pakosta) kasvanut räjähdysmäisesti ja se jää kokonaan nykykritereillä tilastoitumatta mihinkään. Mainitsin siinä yhteydessä, että lisääntyvässä määrin palvelualoilla käytetään työsuhteita, joista tehdään vakituinen työsopimus, mutta työtunteja on tarjolla "tarvittaessa töihin kutsuttava" -periaatteella. Sekin on kireissä olosuhteissa tehtävää pätkätyötä, mutta jää kokonaan tilastoitumatta, niin kauan kuin tilastoidaan menneen maailman muuttujia käyttäen.

Raportti johdantoineen EVA:n sivulla: http://www.eva.fi/julkaisut/eva-rapor...

Tässä taas uutinen, jossa jätetään kokonaan huomiomatta itsensä työllistäjät. Todetaan, että työvoimanvuokrausfirmat ovat viiden prosentin työnvälitysosuudellaan enää lähes mariginaalinen ilmiö. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/01...

Työvoimanvuokrausfirmat tippuu välistä pois kun työnantajat tarjoaa työtä: hanki Y-tunnus tai ei sitten ole tarjolla mitään (ja sitä mitä sen jälkeen tapahtuu ei tilastoi eikä valvo kukaan).

Pisti tämmöinen työhön liittyvä uutispala vielä silmään: Suomessa vammaiset muuta Eurooppaa harvemmin töissä STT

Monen asian korjaamisessa mainitaan voimavarana se, että olemme pieni maa ja muutos kuin muutos on helpompi saada läpi ja tiedottaa jne... Näyttää siltä, että ihan vapaaehtoisesti emme kokeile sitten mitään uudistavaa. EU:n jälkiporukoissa lampsitaan.

Aika tärkeä asia ottaa huomioon kaikessa muuttamisessa - tarvitsemme keskimääräistä enemmän yrittämistä ja tukea...

Väitös: Väestön ikääntyminen: eläkepommista muutoksen mahdollisuuteen /LUT, Satu Pekkarinen

Väitöskirjassa korostetaan, että ikääntymisen kaltainen yhteiskunnallinen muutos ei ole luonteeltaan mekaaninen, vaan kehityskulkuihin voidaan vaikuttaa helpottamalla eri alojen välistä vuoropuhelua uusien innovaatioiden synnyttämiseksi. Lääketieteen ja apuvälineteknologisten innovaatioiden lisäksi ikääntymiseen liittyviksi innovaatioiksi ymmärretään nykyään myös palvelu- ja sosiaaliset innovaatiot, samoin kuin systeemiset innovaatiot. Systeemisillä innovaatioilla tarkoitetaan toisiinsa vaikuttavia muutoksia teknologioissa, rakenteissa, palveluissa ja ajattelumalleissa.

Väitöstutkimuksessa on sovellettu niin sanottua transitio-lähestymistapaa. Sen mukaan yhteiskunnalliset muutokset syntyvät nykyisen toimintamallin sisäisen myllerryksen, ulkoisten makrotasoisten muutosten ja ”lattiatason” kokeellisten innovaatioiden yhteentörmäyksissä.

Löytyi määritys mm. ilmiöille #innovaatiojuna ja #mikroduuni - lattiatason kokeellinen iinnovaatio suuntaamassa sisäistä myllerrystä ja ulkoista makrotason muutosta

ping @personaleu kyselit mikroduunin määrittelyä hiljattain

Sarjassa työelämän ilmiöitä... Joka päivä viisi alle 30-vuotiasta henkilöä siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyiden takia. YLE

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esittää iäkkäiden laitoshoidosta luopumista /TS

Paria kommenttia ylempänä pohditaan eläkepommin mahdollisuuksia lattiatason kokeellisten innovaatioiden kautta. Aika ykskantaan ollaan tässä nyt "luopumassa laitoshoidosta". Tämä tuntuisi muuten ihan utopialta, mutta vammaishoidon puolella tämä on jo toteutettu. Tilanne tuli aika puun takaa, kun byrokratiaprosessi oman perheenjäsenen laitoshoidosta oli vasta alussa v. 2006 ja sanottiin, "että laitoshoidosta Suomessa luovutaan". Ei siitä edes mielestään asioita aktiivisesti seuraava ollut saanut mitään käsitystä, että valtakunnan tason päätökset oli tehty jo. Vanhuspalvelujen kokoluokassa mullistuksen laajuutta ei osaa kuvitella...

"Itsensä työllistäjistä" eli kuukausipalkan hivuttamisesta LY -tunnukselle maksettavaksi on ollut aiemmin ketjussa puhe. Anna Mård kertoo, että Iso-Britanniassa tarjolla oleva palkallinen vapaaehtoistyö virastoissa ja virka-aikaan ihmetyttää. Meillä tätä ilmiötä näkyvissä (vielä)? http://www.taloussanomat.fi/ajatukset...

Työsuojelurahaston tutkimuksia http://www.tsr.fi/tutkittu

Työterevyslaitoksen tutkimuksia http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkee...

Väitöstutkimus työuupumuksesta http://www.helsinki.fi/behav/uutisark...

"Kokemus on rasite" http://www.talouselama.fi/uutiset/vas...

Seuraaava linkki lähtee liikkeelle ihmisvihasta, mutta käsittelee isoa yleisesti suomalaisessa työelämässä elävää ilmiötä - vältellään dialogia. Pidän dialogittomuutta suurena syynä siihen, miksi työantajasta näyttää siltä, että - edelliseen linkkiin viitaten - nelikymppisellä on jo liian pitkä kokemus (jämähtäjä!) työelämästä, jos on ollut samalla alalla noin törkeän kauan. -Kukas sen jämähdyksen mahdollisti...?!

"Suomalaisen yhteiskunnan - ja tietoyhteiskunnan - haaste onkin siinä, että se vannoo yhteisöllisyyden ja varhaisen puuttumisen nimiin, mutta nojaa sellaiseen yksityisyyden kunnioitukseen, joka ei katso päin ja tule lähelle, vaan kääntää selkänsä ja antaa tilaa." http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikke...

@ConnectIrmeli Mielenkiintoisia artikkeleita. Onko missään ollut juttua kehityskeskusteluista - nehän ovat ns. dialogiin kannustavia rakenteita, mutta toimiiko ne oikeasti ja minkälaisissa tilanteissa?

@vimma Etsin ja linkkaan!