#seminaarikannu

Koko päivän seminaaripläjäys tiedossa. Aamupäivällä puhetta mm. liiketoimintaekosysteemeistä, iltapäivällä jakaudutaan eri saleihin kuulemaan eri ohjelmien tulosten esittelyä. Menen itse kuuntelemaan Next Median kuulumisia, rapoa sieltä.

Keynote-puheen pitää professori Burton Lee.

Tivitin tj Reijo Paajanen avaa tilaisuutta parhaillaan...

Reijo Paajanen: meitä ajaa nyt kolme avaintekijää: 1) tiedon määrän ja laskentatehon kasvu, pystymme tekemään sellaisia asioita tulevaisuudessa joita emme ole kuvitelleetkaan, raakadatan määrä kasvaa valtavasti (ks. http://www.tivit.fi/fi/tietovarannot))
--> uudet bisnesmahdollisuudet vain odottavat poimijaansa...

Maailma muuttuu koko ajan älykkäämmäksi (viittaa IBM:n Smarter-konseptiin), tiedämme, että meidän pitäisi tehdä asioita ekologisesti kestävämmin. Tietovarannot ja tiedon yhdistäminen auttaa meitä myös tässä.

2) digitaalisen bisneksen vauhti; jos esimerkiksi Facebook avaa uuden palvelun, se on lähes saman tien 500 miljoonan ihmisen käytettävissä. Kuinka moni fyysinen tuote pystyy samaan? Esim. puhelimen kehitys kestää pari vuotta, sitten pitää miettiä kokoonpanoa, varastointia, logistiikkaa, asiakaspalvelua... valtavasti vie aikaa ja rahaa ja resursseja. Mutta jos haluaa käynnistää digitaalisen palvelun, se käynnistyy lähestulkoon vain nappia painamalla, perustamiskustannukset ovat minimaaliset.

3) palvelut; bkt:n kehitykseen vaikuttavat yhä enemmän palvelut, perusteollisuuden merkitys vähenee koko ajan, olemme kulkemassa kohti palveluvetoista - digitaalisten palveluiden vetämää yhteiskuntaa.

@outiV Kiitos raposta! Heti kärkeen kiehtova ajatus tuo tiedon käsittelykapasiteetin kasvu - lopetettakoon tiedon määrän kauhistelu katsellen pelkästään siitä näkökulmasta, jonka nyt hallitsemme ;)

Saku Mäkinen, professori, TUT: Perspectives on Interconnected Global Business Ecosystems

Liiketoimintaekosysteemit? Taloudellinen yhteisö, jonka perustana on erilaisten toisiaan tukevien toimijoiden verkko tai verkosto. Monimutkainen malli.

Pystyykö sitä hallitsemaan tai analysoimaan?

Liiketoimintaekosysteemit ovat hierarkkisia, ne toimivat tavoitteellisesti, joko kohti tiedostettua tai tiedostamatonta tavoitetta. Ellei tavoitetta olisi, miksi ekosysteemi edes olisi olemassa. Ne ovat toisistaan riippuvaisia eri hierarkiatasolta toiselle, ne ovat modulaarisia (kukin on keskittynyt omaan tehtäväänsä) ja ne antavat toisilleen jatkuvaa palautetta.

Mäkinen analysoi ja palastelee ekosysteemiverkkoa.

@connectirmeli, miten saan liitettyä valokuvia tänne suoraan kamerastani?

@outiV tämähän oli mennyt kokonaan ohi - no, kalenterissa on tarpeeksi tavaraa ilmankin. Toivottavasti edes "kalvot" tulevat joskus saataville...

@outiV kamera usb-piuhalla läppäriin kiinni ja normaaliiin tapaan kuvan uppaus ("lataa").

@outiV Olen laittanut kuvat aina läppärin kovalevyn kautta. Minusta tuo "Upload" -toiminto ei mahdollista vielä suoraan kamerasta. Tiedätkö @jal onko mahdollista?

@jal :) vastasitkin jo ajatuksen nopeudella

@jal Kiitos, kokeillaan. Kalvot ovat tulossa Tivitin Slideshare-tilille, www.slideshare.net/tivit

Nyt mäkin hokasin, että tunnistaa kameran yhtenä "levynä" usbin kautta.

Liiketoimintaekosysteemit voivat epäonnistua lisäarvon tuottamisessa loppukäyttäjällä, jos sisäiset palautemekanismit eivät toimi. Loppukäyttäjän saaman hyödyn tulisi olla päätekijä, joka ohjaa kehitystä. Kaikkien jäsenten ei kuitenkaan tarvitse osallistua päämäärän määrittelemiseen.Hierarkiat ja keskinäinen riippuvaisuus ohjaavat kehitystä.

Eri roolit liiketoimintaekosysteemeissä?

Avaintoimijat ("Keystone player") toimivat koko yhteisön hyväksi, jakavat tuloksia, tähtäävät yhteiseen hyvään, ts. menestykseen, loppukäyttäjän lisäarvoon. Menestyvä ekosysteemi on joustava ja pystyy reagoimaan ympäröivän talouden muutoksiin, asiakaskunnan tarpeiden muutoksiin jne. nopeasti. --> avaintoimijoiden pitäisi ymmärtää ja analysoida enemmän markkinatermejä

"Dominator player", ymmärtää markkinoita syvällisesti, on voimakas ja suuri toimija (yritys) --> he ovat vastuussa ennen kaikkea lisäarvon tuottamisesta

"Niche player", suuri osa yrityksistä kuuluu tähän ryhmään. Saattavat olla hyviä, maailman parhaita omassa tehtävässään, mutta jos he eivät pysty tuottamaan lisäarvoa ekosysteemille tai loppukäyttäjille - mikä heidän arvonsa loppujen lopuksi on? --> heidän täytyy omaksua survive-mentaliteetti selviytyäkseen (noustakseen dominator-joukkoon)

Kysymys: kuinka liiketoimintaekosysteemejä sitten rakennetaan?

Arvoketjun rakentamista, tulosten ja kokemusten jakamista; tarvitaan alustoja ja systemaattista kehitystä... Monimutkainen prosessi, johon ei ihan heti konkreettisia neuvoja löydy..

Burton Lee (Lecturer, European Entrepreneurship an Innovation, Stanford): Experiences from the Bay Area

Esimerkkejä Silicon Valleystä

Silicon Valley lyhyesti: 2,9 milj. asukasta, 1,3 milj. työpaikkaa; tehtävänä rakentaa ja kasvattaa yrityksiä maailmanmarkkinoille, lisätä työpaikkoja ja innovoida nopeammin ja tehokkaammin kuin kukaan muu. Viime vuosien hot-aiheita internet ja web 2.0; green tech on tämän hetken kuumin juttu. Myös pelit, konvergenssi, sosiaaliset verkostot edelleen, webanalytiikka, pilvipalvelut, "personalized medicine"

Uusien yritysten perustaminen helppoa, alhaiset transaktiokustannukset, "kriittinen massa" olemassa, lahjakasta työvoimaa saatavilla, joustava ja tehokas; vahvat tutkimusyhteisöt, alueella lukuisia globaaleja yrityksiä jotka ovat markkinajohtajia alallaan; yritysten tukemiseen keskittynyttä liiketoimintaa paljon (laki- ja kirjanpitopalvelut jne)

Sykli on tehokas: innovaatio/idea --> tuote/palvelu --> yritys --> markkinat, pyritään tekemään valmiiksi globaalia ja käyttäjämääriin mukautuvaa...

"Not hot" tällä hetkellä: tuotanto, logistiikka, enterprise sofware (esim. yritysten sisäiset yhteisöpalvelut), nanoteknologia, Eurooppa, Japani, Cisco, HP :P

Euroopassa yhteisöt ja verkostot ovat pienempiä ja paikallisia (kansallisia), SV:ssa paljon laajemmat, työ- ja vapaa-aika eriytyneemmät Euroopassa, Amerikassa enemmän "yhtä suurta perhettä", Euroopassa myös kielimuureja, informaation liikkuminen on hidasta, sosiaalisen median työkalujen käyttö melko vähäistä, etenkin yrityksissä, late adopters, luokka, ikä, kokemus, kieli vaikuttavat kaikki huomattavasti enemmän Euroopassa kuin Silicon Valleyssä.

SV:ssa riskirahaa paremmin saatavilla, suora pääsy globaaleille markkinoille, early adopters -käyttäjiä enemmän,,,

Listaa 10 virhettä, joita eurooppalaisfirmat yleensä tekevät SV:ssä, mm. kravatin käyttö, huono valmistautuminen, ei ole lakiasiat kunnossa, huonot verkostoitumiskyvyt, kieli... jne. (kalvot myöhemmin saatavilla!)

Burton Lee jatkaa kahvitauon jälkeen: ICT Practices as Core Innovation Capability: a Comparative Look at the European and American Firms

Esitteleen aluksi nelikenttää, jossa x-akselilla "arvioitu riski" (matala - korkea), y-akselilla "arvioidut liiketoimintahyödyt" (matala - korkea) ja erilaisia innovointimenetelmiä aseteltuna kaavioon. Crowdsourcing asettui aika lailla keskelle, mikroblogaus alhaalle vasemmalle (pienet riskit, pienet tuotto-odotukset).

Social software tools, BL listaa eri palveluita Twitteristä ja Linkedinistä Diggiin, podcasteihin ja RSS-syötteisiin. Esittelee lyhyesti erilaisia ominaisuuksia. Miten yritys voi käyttää kaikkia näitä ominaisuuksia parantaakseen prosessejaan ja saadakseen hyötyjä?

--> Enterprise Social Computing 2.0
Konvergenssi: sitoo ERP:n, CRM:n ja muut alustat yhteen

Mobiili, pilvipalvelut, webanalytiikka jne. Hei, tässähän EI ole mitään uutta! ;)

Sosiaalisen median työkaluja voi käyttää yrityksessä mm. tuotteen elinkaaren hallintaan ja tuotetiedon hallintaan, alihankintaketjun hallintaan... (pitkä lista, nyt mennään jo seuraavassa kalvossa), no, lähes kaikkeen aina loppuasiakkaan palvelemiseen saakka.

Arvioi, että noin v. 2013 aletaan oikeasti nähdä yrityksissä niitä hyötyjä joita näillä työkaluilla voi saavuttaa

Business Applications? Aika pitkälle ulkoista CRM:ää, mainontaa ja markkinointia, asiakaspalvelua, brändin hallintaa, rekrytointia, mutta myös crowdsourcing, open innovation; sisäisesti käytetään tiedonvälitykseen ja innovointiin

Some mahdollistaa massojen välisen yhteistyön, mutta "failure rate" on todella suuri (taas kalvolla paljon tekstiä siitä, mitä kaikkea some mahdollistaa) Lisää hyötyjä. nostaa esiin asiantuntemusta, edesauttaa siilot ylittävää kommunikaatiota, säilyttää "institutionaalista muistia"...

Esittelee nyt use caseja... Varsin kattavat kalvot tulossa SlideShareen, en kopioi nyt tähän.

Social CRM for Custormer Service --> arvioidaan olevan kaikkein mielenkiintoisin ja innovatiivisin kehitysalue palveluorganisaatioille lähivuosina. Synnyttää myös uutta bisnestä, juuret peli- ja tekkipalveluiden ja -tuotteiden asiakas- ja tukifoorumeilla.

Burton Lee näyttää numeroita, kuinka yritykset ovat hyötyneet sosiaalisen median työkaluista. Siellä on matkakulujen pienentymistä, tiedon löytymisen nopeutumista, sisäisen rekrytoinnin / asiantuntijan löytymisen helpottumista jne. Mutta 60% ko. kyselyyn vastanneista on todennut, että some-työkalut ovat vähentäneet viestintäkustannuksia. Tässä ei nyt eritelty, onko kyse viestinnän työkalujen kustannuksista vai kokonaisen viestintäosaston kustannuksista.

Nimittäin minusta ei voi ajatella, että some-työkalut varsinaisesti toimisivat viestinnän kulujen alentamiseksi. Työhän on kuitenkin varsin työvoimaintensiivistä. Eli vaikka työkalut olisivat suorastaan ilmaisia, ihmisiä sinne kuitenkin tarvitaan edelleen tviittaamaan ja vastaamaan kysymyksiin ja niin edelleen.

Tuosta somen kuluja alentavasta vaikutuksesta on mielenkiintoista etsiä lisää tietoa (ja sitä kovasti varmaan tutkitaankin). Kokonaisuutena säästöt voisivat tulla siitä, että käsittämättömän pitkälle voidaan isossa organisaatiossa tehdä rinnakkain samoja asioita kokonaan toisistaan tietämättä. Jos ja kun saadaan liikkeelle mieli laittaa meneillään olevia tekemisiä jakoon (vaikka vain organisaation sisällä), niin päällekkäisyyksien vähentymisestä voi vapautua uskomaton määrä aikaa.

Burton Leen käppyröiden mukaan USA on ykkönen, mutta Suomessa ja muissa Pohjoimaissa ollaan myös jo tosi pitkällä uusien työkalujen adoptoimisessa.

(Esityksen loppu meni kohtuullisen reippaasti, aika loppui kesken.)

Seppo Laukkanen: The Way to Transform a Large Company: What do we know about Effective Business?

Kriisi - muutossuunnitelma - uudelleenorientointi - uudet rutiinit... <-- normaali mekanismi, blueprint-malli

"Ambidextrous approach"... toimiva tapa synnyttää uutta yrityskulttuuria, ottaa ihmiset mukaan... Anteeksi, nyt on nostettava kädet pystyyn, tämä on itselleni sen verran uutta asiaa, että keskityn kuuntelemaan.

@outiV Kiitos kuitenkin uudesta termistä! Kattelen, mitä siitä löytyy...

@ConnectIrmeli Mainiota! Linkkaa tänne jos löydät jotain! :)

Jaakko Talvitie (Tivit): Ecosystem Creation Support by Tivit

Joitakin jo olemassa olevia ekosysteemejä ovat tietysti Linux, Facebook, Apple, Microsoft ja niin edelleen. Nokia ja MS yrittävät nyt yhdessä, FB vakavasti otettava kilpailija. Emme keskity näihin vaan luomme uutta. Tarivtaan joukko, jolla on jokin yhteinen pohja, yhteinen nimittäjä, jonka päälle voidaan rakentaa. Sen en tarvitse välttämättä olla niin suurta (ainakaan aluksi), voidaan lähteä pienemmästä liikkeelle.

Tivitin yksi tarkoitus on synnyttää uusia liiketoimintaekosysteemejä --> systemaattista toimintaa. Auttavat yrityksiä ottamaan ensimmäiset tärkeät askeleet, tarjoavat valmiin yhteistyömallin ja rahoitusta mm. Tekesiltä.

Yritys hyötyy mm. nopeammalla markkinoille pääsyllä: laajemmat markkinat ja suuremmat volyymit.

Nyt lounaalle. Iltapäivä (13.15 alkaen) jatkuu neljässä salissa Tivitin ohjelmien parissa. Edustettuina Future Internet, Devices and Interoperability Ecosystem DIEM, Next Media ja Cloud Software.

Liveraponi jatkuu Next Media -salista. Luvassa juttua mm. eReadingista ja hyperlokaalista journalismista. Johon viitaten voikin linkittää tällaisen Guardianin jutun: http://www.guardian.co.uk/media/green...

Edellä mainittu ambidextrous sanakirjojen mukaan:

sanakirja.org - englanti - suomi:

• molempikätinen
  => henkilö joka kirjoittaa molemmilla käsillä yhtä hyvin; arkikielessä myös merkitys biseksuaali

• erityisen taitava - versatile, joka tarkoittaa monen taidon hallintaa tai taitoa siirtyä nopeasti tehtävästä toiseen - organisaatiokartalla voisi tarkoittaa siirtymistä sulavasti vaaka-, pysty- ja vinosuuntiin viisauden käytön taidon myötä
• johdettu latinan kielestä - ensimmäisen kerran ambidextrous löydetty tekstistä v. 1646 - dexter joka viittaa oikealla olevaa ja ambi merkitsee molempia, molemmilla puolilla http://en.wiktionary.org/wiki/ambi-
  => tuplaoikeakätinen?!

Pauli Kuosmanen: Results

Kuosmanen alustaa iltapäivän käyntiin, kohta jakaudutaan eri saleihin. Muutama dia ensin disseminaatiotoiminnasta. Ohjelmien sivuilla materiaalia (julkaisuja, applications, deliverables), jota voi hyödyntää vapaasti.

Tivit järjestää myös joka toinen keskiviikko klo 15 vartin mittaisen interaktiivisen + ilmaisen webinaarin osoitteessa https://connect.metropolia.fi/tivit_w... Huomenna esim. Future Internet -ohjelmaan liittyvä esitys P2P VoD eli Peer-to-peer Video-on-Demand -esitys

Ja sitten on blogi: http://www.activityblog.fi/ johon mm. arkistoidaan nuo webinaariesitykset ja keskustellaan paljosta muusta.

Ambidextrous approach = a design approach that incorporates structures
and management processes that are appropriate to both the creation and the
implementation of innovation http://www.cengage.co.uk/daftmurphywi...

Tämän voisi nuo edelliset sanan määritelmät mielessään kääntää (kun sisältää kovin monta merkitystä omaavia sanoja):

Molempikätisyys (bisneksen tai yleensä tuotanto-organisaation) suunnittelussa ja toteutuksessa tarkoittaa lähestymistapaa, joka valitsee ja sulauttaa keskenään rakenteet ja johtamisprosessit, jotka ovat tarkoituksenmukaisia sekä innovaation luomisen että luomisprosessin tuotosten käyttöönoton näkökulmasta

Tivit / Tekes -maailmaan sijoitettuna: Lopetetaan innovointi innovoinnin vuoksi - tästä puhui Donna Novitsky Aalto Venture Garagessa muutama viikko sitten. Hän korosti sitä, että samaan aikaan, kun luodaan bisnes, kasvatetaan sille asiakkaat / käyttäjät. Jos jälkimmäisestä ei huolehdita, edellinen on turhaa...

Next Media; Helene Juhola (Viestinnän keskusliitto), eReading Services - evolution or revolution

Miksi eReading-hanke on käynnistetty? On suurin NM-ohjelman hanke ja keskittyy näihin uusiin lukulaitteisiin. Mobiilikäytön lisääntyminen, arviolta v. 2011 puolet 2,1 miljardista netinkäyttäjästä käyttää nettiä mobiilisti. Tabletit ovat osa tätä muutosta. Kustantajien on mietittävä oma asemansa muuttuvassa aroketjussa.

USA ollut tietty sähkökirjojen edelläkävijä, Amazon on raivannut markkinaa Kindlellä (e-musteen kehitystyö aloitettu 90-luvun alussa MIT:issä!) Sähkökirjojen markkina on kasvanut eksponentiaalisesti parin viime vuoden aikana. Nyt USAssa 8,7 % kirjamarkkinoista on sähkökirjoja, Saksassa samanlaista kehitystä, mutta parin vuoden viiveellä.

Amazon hallitsee ekosysteemin ja ottaa mukavat palkkiot, pitää asiakastiedot itsellään... Amazonin pitää myydä kolme kertaa niin paljon sähkökirjoja kuin tavallisia päästäkseen samaan tulokseen! --> Amazonin malli ei houkuttele Suomessa, jossa volyymit ovat niin paljon pienempiä. Tarvetta omalle mallille on.

Kiitos @ConnectIrmeli kaivuutyöstä! Kuulostaa oikeansuuntaiselta.

Miten kuluttajalle luodaan houkutteleva ekosysteemi joka toisaalta myös on kustantajille suotuisa? Helppo pääsy, laajat sisällöt ja maksutavat helpot kuluttajalle.

Mitä tarvitaan? Median käyttökokemuksen täytyy olla mahdollisimman hyvä, ei pelkästään sisällön vaan koko ostokokemuksen osalta. Uusia tuotteita ja mainonnan malleja, lisäarvopalveluita; mitä kaikkea sähköiseen aikakauslehteen voidaan liittää uuden julkaisualustan myötä? Tarvitaan uudet ansaintamallit ja bisneslogiikat; Saksassa sähkökirjoilla on pitkä häntä, tulovirta jakautuu tasaisemmin ja pidemmälle aikavälille.

Ollaan nyt tehty erilaisia kokeiluita iPadilla, ollaan odoteltu avoimia järjestelmiä, nyt Ahvenanmaalla kokeilua parinkymmenen perheen kesken avoimella Windows-pohjaisella tabletilla.

Bisnespuolella tehty kv-benchmarkkausta, tutkittu, miten muualla tehdään.
- digitaalinen näköisversio (suljettu)
- sovellukset (suljettu)
- digitaalinen replika painotuotteen sisällöstä (avoin)
- web-pohjainen html 5 -standardialusta (avoin)

Sosiaalisen median merkitys on suurempi kuin arvataankaan.

Ollaan tehty myös käyttäjäluokittelua ja käyttäjäkokemustutkimusta.

Tunne, tiedon käsittely, käyttäytyminen --> mitataan aivosignaalia, sydämenlyöntejä, ihon sähkönjohtavuutta jne. Yhdistelemällä näitä juttuja päästään pureutumaan siihen, miten ihminen oikeasti kokee lukemansa sisällön.

Uutissisältöjä: kun on paljon tekstiä ja osa tekstistä esitetään myös audiona, asia jää kokonaisuudessaan paljon paremmin mieleen. Tällaisia tutkitaan NM:n hankkeessa.

Alustakehityksessä ollaan panostettu HTML 5 -kehitykseen. Hesari on ollut testialustana. Jatkossa mukana viisi eri lehteä, jotka lähtevät kehittämään tablettilehtisovellusta eteenpäin.

Muutenkin positiivisia "sivuvaikutuksia", medianäkyvyyttä, tiedon tason nousua, paljon opinnäytteitä ja uusia kursseja mm. Aallossa, kv-kiinnostusta ollut... Nyt kehitellään yhteistä service platformia, "Kioskia" ja luodaan Tivitin mallin mukaista liiketoimintakonseptia.

Eskoensio Pipatti: Next Media Program, Transforming the Media Experience

On erittäin vaikea luoda korkealaatuista digitaalista mediaelämystä kuluttajille (paperinen käyttöliittymä on niin toimia).

Toistaiseksi ei ole pystytty tarjoamaan holistista, helppokäyttöisä mediakokonaisuutta kuluttajille. Tätä NM-ohjelma koettaa ratkaista.

• Ambidextrous Innovation http://www.realinnovation.com/content... -artikkeli alkaa siitä, että roomalaisella jumaluudella Januksella oli kaksi silmäparia - toinen säilyttämistä ja toinen evoluutiota varten
• Ambidextrous organizations and firm performance http://www.informaworld.com/smpp/cont... - artikkeli vaatii ostetun kirjautumisen; tiivistelmä korostaa implementoinnista huolehtimisen merkitystä jo mm. markkinoille menon sunnittelun aikana

Trendejä: median arvoketjun muutos, kuluttajan valta kasvaa, lokalisoidun sisällön merkitys kasvaa, yhteisön merkitys on kasvussa, mainonta fragmentoituu

Laadukas sisältö on jatkossakin tärkeä, kuluttaja tarvitsee palveluita, jotka auttavat selvittämään ja hahmottamaan tietotulvaa, mainonnan kasvu jatkuu... jne.

@ConnectIrmeli :)

Tämän vuoden tutkimuskohteita: pelillisyys, leikillisyys, co-experience (miten suomentaisi?), uutissoftan rakentaminen (siis sellainen automaattinen "uutisnenä", softa, joka tunnistaisi uutisaiheet valtavasta tietomassasta?!), mediakokemus.

75% Next Median tuloksista ja papereista on julkisia, luettavissa osoitteessa www.nextmedia.fi

Jorma Laaksonen (Aalto): Methods of Multimodal Content Analysis of Media

Esittelee oman työryhmänsä casea, automatisoitu sisällönanalysointityökalu audio-, video- ja stillkuvasisällöille. Yhteistyössä Ylen kanssa tekevät, Ylellä n. miljoonan valokuvan, 200000 tunnin äänite- ja 200000 tunnin videoarkisto. Metadataa on kuitenkin vielä vähän.

Esim. kymmenen minuutin videosta voi saada kelvollisen sisältölyhennelmän 30 sekunnissa. --> helpottaa arkistohakuja (Esittää 10 minuutin uutispätkästä tehdyn lyhennelmän; yllättävän hyvin saa käsityksen koko lähetyksen visuaalisesta sisällöstä.) Softa myös tägää kuvia.

Tekevät myös äänitunnistusta, etsii puheesta automaattisesti avainsanoja ja tekee niistä sitten tägit ko. sisällölle. Tulevaisuudessa jopa automaattiset (simultaaniset?) tekstitykset mahdollisia.

Merja Helle (TaiK): Hyperlocal Content: Do or Die?

Puhutaan käyttäjien tuottamasta sisältöä, joka on tutkimusten mukaan medioiden luetuinta sisältöä. Esim. erilaiset lukijoiden kuva- ja tekstiviestipalstat, joista voidaan nostaa sisältöjä myös painettuun lehteen.

Miten pitäisi sisältöjä tuottaa? Kyse ei ole teknologiasta - se on olemassa - vaan siitä, miten saadaan lukijat osallistumaan ja miten kehitetään esim. metadataa, jolla voidaan seuloa ja hallita suuria määriä. Ja tietysti pitää keksiä, miten tästä tehdään bisnestä.

Uusi sisällönkehittämisen muoto: esim. joissakin paikallis-/kaupunkilehdissä lukijoilta kysytään crowdsourcing-meiningillä lukijoilta kommentteja tekeillä oleviin juttuihin, nostetaan kuvituskuviksi lukijoiden kuvia jne.

Tekeillä mm. myös ohjelmisto, joka parantaa kännykkäkuvien laatua, joka usein vielä on heikohko.

Lukijoista tulee aktiivisempia, tuoreita uutisia, enemmän lukijoita, dialogia lukijoiden kanssa...

Ongelmana vielä aika pitkälle se, että lukijoiden tuottama sisältö on vielä pitkälle "kissa jumitti puussa" ja "naapuri kasvatti sydämenmuotoisen perunan"... Mutta Helle näkee tässä paljon mahdollisuuksia, www.omakaupunki.fi-sivuston kävijämäärä on tuplaantunut (200k-->400k) sinä aikana kun lukijoita on enemmän aktivoitu.

"Kumpi tietää paremmin, mikä lukijoita kiinnostaa: toimittajat vai lukijat itse?" Helle kysyy.

Itse en ole ihan tuota mieltä. Journalismilla on myös tietty valistusfunktio. Jos lukija oikeasti saisi päättää, mitä lehdissä kirjoitettaisiin, meillä ei olisi kuin juttuja niistä sydämenmuotoisista perunoista. :P

Johannes Peltola, VTT jatkaa samalla teemalla mutta vähän eri näkökulmasta, casena Huittisten Sanomat.

Pieni yhteisö hukkuu nettiin. Miten paikallinen media pystyy nostamaan oman paikallisen yhteisön näkyvyyttä internetissä?

Tavoitteena helppo työkalu sisällön tuottamiseen, miten saadaan mainostajien työ mahdollisimman helpoksi, miten yhteisö saadaan sitoutumaan, millaisia suositusjärjestelmiä tarvitaan?

Ollaan jo testattu käytännössä, tehty tutkimusportaali Huittisten Sanomien kanssa. "Palveleva Huittinen" http://www.palvelevahuittinen.fi/

Hyötyjä pienille mediataloille: prosessien suoraviivaistaminen, painetun ja digitaalisen sisällön konvergenssi, uudenlaiset mainosmuodot, vahvistaa yhteisöllisyyttä, palvelee lukijoita paremmin, kun on kohdennettuja sisältöjä, juttuja ja mainontaa.

Lukijoille hyötyjä: vahvistaa yhteisöä ja paikallistuntemusta jne.

Virpi Slotte (AAc Global) & Juho-Petteri Huhtala (Aalto): Dynamic Media Business Models and Internationalization of Media Services

Nyt siirrytään e-oppimisliiketoimintaan. MuMuMeSe-ohjelma, taustalla sama digitalisoitumisen prosessi kuin lähes kaikessa tänä päivänä. Tarkoituksena löytää bisnesmalleja ja ratkaisuja, joilla voidaan tarjota monikanavaisia, skaalautuvia oppimis-, lokalisaatio- ja muita palveluita (mm. kielikoulutusta) yrityksille.

Pelkkä kielen kääntäminen ei riitä. Yhtä lailla pitää miettiä visuaalisia elementtejä, sillä ne ovat usein kulttuurisidonnaisia. Myös tarinoihin pitää tehdä muutoksia, jotta sanoma menee perille.

@outiV Kiitos hyvästä raposta. Tämä antaa uskoa sille, että #innovaatiojuna ei ole jälkijunassa. USA:ssa kaikki on suurempaa, mutta #Suomi2 voi heittää kehiin intensiteettiä, FB ja Twitter riippumattomuutta. Jaiku / Qaiku jatkaa hyperpaikallista laatumikroblogiläsnäoloa. Joskus verkkotodellisuus vielä toteaa, ettei ne suuret numerot, vaan ne pienet teot. Toisaalta tuo FB sovellus heti 500 000 ihmisen käsissä alleviivaa, että isoissakin ympyröissä kannattaa roikkua. Odotan vielä, mikä on suomalaisen mikrokulttuurin suuri läpimurto.

Ei ole yhtä tapaa tehdä e-oppimisen sisältöjä, mukana on hyvin erilaisia toimijoita oppimateriaalitoimittajista pelinkehittäjiin.

Arvoketjuun on tullut mukaan uusia palikoita ja uusia rooleja; ja esimerkiksi ihan fyysisiä muutoksia: esimerkiksi digitaalisille sisällöille ei tarvita niin paljon varastotilaa kuin perinteisille oppimateriaaleille.

Esittelee case Moodlen (esim. https://moodle.helsinki.fi/))

2011 tutkivat mm. sitä, millaisia liiketoimintamalleja voitaisiin luoda online- ja offline-sisältöjä yhdistäville oppimispalveluille sekä oppimispalveluiden kansainvälistymistä.

Tämä taisi olla tässä. Kiitos ja kumarrus.

Suurin osa seminaarimateriaalista löytyy nyt täältä http://www.tivit.fi/fi/TRBF

@jal @ConnectIrmeli @visualradio Muutamia Tivitin seminaariesityksiä on katsottavana ja ladattavana myös täällä: http://www.slideshare.net/tivit/prese...

@marjah Kiitos linkistä! :)