#seminaarikannu

On tää tietoyhteiskunta joskus ihan toimivaakin, meikäläinen kuuntelee Kasvin esitystä bussissa, matkalla Helsingistä Kotkaan.

Jyrki väittää, että koodi ei ole laki (kuten Lessig sanoo), vaan että kyse on politiikasta. Tai että poliitikot eivät ymmärrä, että kyse on muustakin kuin vain teknologiasta.

Digitaaliset kansalaisoikeudet: yksityisyyden suoja, ilmaisun vapaus, kotirauha, identiteetin suoja.

Ei yhtä isoveljeä, vaan ubiikisti kaikki valvoo kaikkea.

Onko tässä kaksinaismoraalin loppu vaiko uusmoralismin alku?

Kasvin esitys perustuu Tietoyhteiskunta-akatemiassa pidettyyn esitykseen, ks. Jaikun seminaarikannussa tämä jaiku

David Brin: urkintatiedot kansalaisten käyttöön, valvontakameroiden kuvat nettiin julkisesti.

@eskolius kiitos tiedosta, hyvä että saadaan kontekstia ja lisäkeskustelua linkitettyä

@eskolius: varsin samaa myös kuin keynote it2008:ssa, mutta kelpaa kuunnella uudestaankin - ja onhan tuon jälkeen jo ehtinyt tapahtua kaikenlaista.

Unabomber yms. leikkivät kirje- ja pakettipommeilla, mutta postin tunnistetietoja ei lähdetty keräämään. Miksi digitaalitekniikaan siirryttäessä sitten se halutaan tehdä?

Nykypasseissa on joka maasssa oma kryptausjärjestelmä. Suomi on "tuhlannut" parhaaseen kryptaukseen ja suomalaisen passin sirua ei olekaan vielä murrettu. Monien muiden EU-maiden passit on jo murrettu. Paraneeko siis tietoturva, kun on kryptattu siru analogisen paperin sijaan?

Lex Nokia mainittu.

Lex Nokiassa kaksi virallista motiivia: tietoliikennepalveluiden väärinkäytön selvittäminen ja liikesalaisuuksien vuotamisen selvittäminen. Jostain syystä jälkimmäinen nousi mediassa, vaikka edellinen oikeasti tärkeämpi.

Lopputulos: Lex Nokia on sekava ja raskas laki, joka ei estä mitään, mutta antaa mahdollisuuden seurata tietoliikennettä. Plussapuolella yhteisötilaajan tietoturvakäytäntöjen valvonta paranee.

Jyrki vastaa kysymykseen Lex Nokian uhista: lain sekavuuden vuoksi voidaan väärin perusteinkin tehtyä valvontaa perustella lainmukaisiksi hyvien lakimiesten avulla.

Erityisen huomionarvoinen pointti Jyrkillä on jokaveli-ajattelussa siinä, ettei meidän uhkakuvana ole vain viranomaisten valvonta tai rikollisten tiedonhankinta, vaan verkostoyhteiskunnassa me kaikki olemme niin mahdollisuuksia kuin uhkiakin.

Miten lainsäätäjä pystyy ottamaan huomioon toimiensa vaikutukset? Maailma on epäsymmetrinen, eikä ole vain yksittäisiä juttuja ja niiden kantajia/vastaajia.

Pff, tätä olisi voinut kysyä äskeisessä kyssäreille varatussa aikaikkunassa, mutta kirjoittaminen on hidasta puuhaa...

Ihan vain elämyksenä, vekkulia istua bussissa miniläppäri sylissä ja kuulla korvissa Jyrki J. Kasvin hengitystä :-) jostain eduskunnasta (?) - ääni välittyy välillä toki pätkien, mutta loistava laatu.

Yhteisötilaajista ainakin yliopistot ovat nyt aika lailla lexnokiasormi suussa. Esimerkiksi HY:n tietohallintojohtajan mukaan olemme katsoneet, ettei tämä koske meitä millään tavalla.

Jyrki taitaa olla Tampereella? Täällä koululla minun huoneessani kävi muutama opiskelija kanssa seuraamassa seminaaria hetken. Erilaisia ovat ympäristöt.

muuten... minäkään en pystynyt pariin vuoteen lukemaan omaa blogiani täällä vantaalaisessa lukiossa :)

Tekstiviestimainosten luokitteleminen kotirauhan rikkomiseksi oli nopein lainmuutos, jonka Jyrki on nähnyt.

Yhden suhde miljoonaan tunnistusvarmuudessa ei riitä, koska päivittäin tehdään miljoonia tunnistautumisia.

(tekninen kommentti Connect Pro:sta)
Olisi paljon näppärämpi käydä keskustelua, kun voisin itse selata esiintyjän slaideja. Kun tässä joutuu hoitamaan duuneja samalla ja kun toisten kysymykset tulevat vähän jälkijunassa luettua, ei voi oikein palata menneeseen asiaan (esim. Erkan kysymä vakoiluaste).

@eskolius: Siihen ei varsinaisesti ollut slideissä mitään (kai..)

Kysymykseni liittyi siihen, että tietääkö joku erilaisia tapoja jaotella ja arvioida tietokoneen käytön vakoilua?

Esim. akselina viestien sisällön lukeminen <> käyttömäärän tarkkailu

Urkintakysymykseen vastaukset: 20% ei, 60% vain jos kaveri on epäilyttävä, 20% tietenkin.

Polaarinen ja symmetrinen kansalainen-valtio maailma on vaihtunut verkostoyhteiskuntaan. Ei ole enää vain kansalainen/valtio, kantaja/vastaaja tai esim. kansalaisoikeudet/turvallisuus. Lainlaatijoilla on hillitön homma arvioida millaisia vaikutuksia laeilla on siinä yhteiskunnassa joka vallitsee kun laki on lopulta saatu säädettyä.

Miten onnistuu asiantuntijatiedon keräys ja päivitys tietoyhteiskuntapolitiikan näkökulmasta, onko valtioneuvostolla käytössään syvällisempiä skenaarioita ja villimpiä visioita kuin seminaarien ja tietoyhteiskuntaraporttien visiot?

muoks: retorinen kysymys

Se ajatteluttaa kovasti, miten päättäjille saataisiinn riittävästi tietoa näistä asioista päätöksen tekoon.

Suomessa netin käyttö yleistyi työpaikkojen kautta, josta syystä ihmiset monesti käyttävät työsähköpostia. Muissa maissa tilanne on päinvastainen.

Kuuntelin muuten loppumatkan seminaaria autoa ajaessani. Jee jee Acer Aspire One + mokkula. Toimii todella, sieltä tämäkin viesti.

Jos yksityisajalla pitää vastailla työpuheluihin ja -sähköposteihin, pitäisi olla myös oikeus hoitaa yksityisasioita työajalla.

Teemu Arina kommentoi, että työ- ja vapaa-aikaa ei enää eroteltaisi. Jyrkin mielestä tässä on riskinsä, eli vapaa-ajan ja palautumisen unohtuminen.

Oma kommenttini: Yksityisyrittäjänä tämän saa ihan itse kokea ja on kantapään kautta opittava ottamaan myös omaa aikaa.

Seuraavaksi Teemu Arina esittelee Bantora-työkalua seminaarien ja muiden tapahtumien online-ulottuvuuden tueksi.

Linkki videokonferenssin tallenteeseen:

http://connect.humac.fi/p47423156/

(en osan 2 tallennetta ehtinyt saada chatista, joku muu voinee sen liimata).

@eskolius edellä esitti, että olisi kätevää, jos voisi selata esittäjän slideja.

Ne olisi kiva saada julki etukynteen erikseen. Connect Prossa niitä ei voi itsekseen selailla. Kannatan ajatusta. Jos haluaa nähdä vain muistiinpanot tai osan niistä, koko esityksen taltiointia ei jaksa katsoa. Minäkin ajoin autoa osan aikaa, kun seurasin ääntä, eipä siinä slideja silmäilty. Oli paljon asiaa ja hyviä esimerkkejä. Tämä Qaiku-rapo toimi hyvin ja hyvä, että tuli linkkejä muutamiin aiempiien esityksiin.

ITK Online löytyy täältä.