#seminaarikannu

Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Turussa

On ihmisiä, jotka pyöräilevät iloisesti, mutta toivovat, että olosuhteita parannettaisiin, heitäkin kannattaa kuunnella.

Tärkeämpää on kuitenkin poistaa esteitä niiltä, jotka voisivat pyöräillä, mutta toistaiseksi eivät pyöräile!

1. Huolehdittava olemassa olevista pyöräilijöistä
2. Poistaa esteitä pyöräilyä harkitsevilta
3. Herätellä niitä, jotka eivät ole tulleet edes ajatelleeksi pyöräilyä

Kävely ja pyöräily ovat todellisia liikennemuotoja! Tämä asenne pitää saada päätöksentekoon, enemmistö päätöksentekijöistä on irtautunut pyöräilystä, eivätkä' näe sitä todellisena liikennemuotona.

Matkamäärissä kevyt liikenne on tasoissa autoliikenteen kanssa. Silti esim. julkiseen liikenteeseen laitetaan rahaa monikymmenkertaisesti kevyeeseen liikenteeseen verrattuna

Turun keskustassa jalankulusta erotettu 2m leveä pyöräväylä

Yleisökysymys: Peterille, miten tutkimustulokset viedään todellisuuteen

Peter: Ruotsissa valtionhallinto ja myös kunnat suhtautuvat erittäin myönteisesti pyöräilyyn

Jatkokysymys: oliko kustannus-hyöty laskelmilla vaikutusta poliitikkoihin?

Vastaus: liikennesuunnittelijoille laskelma oli hyödyllinenn työkalu osoittamaan pyöräilyn edut

http://www.flickr.com/search/?q=bikel...

Pyörää ei siis tarvitse keksiä uudestaan. Riittää, kun kopioi jo keksityn mallin Ruotsista, mikä voi tosin olla henkisesti joillekin nöyryyttävää - toivottavasti ei sentään kovin monelle liikennesuunnittelijalle!

Yleisökysymys: tutkimuksissa näkyi, että naiset pyöräilvät useammin, mutta miehet taas pidempiä matkoja... olettamus naiset hyötypyöräilivät ja miehet urheilimat, onko näin?

Vastaus: erilaisia ryhmiä on, mutta tutkimuksessa kaikilla tutkittavill aoli samat kohteet työ, koti kauppa jne., joten urheilusta ei ollut kysymys. Miehet yleensä pyöräilevät lujempaa.

Köpiksessä muuten herättiin pyöräily-revivaliin 1970-luvun alussa, pitkälti kallistuvan öljyn vuoksi. Kaupungissa on tehty siitä lähtien pitkäjänteistä työtä pyöräilyn edellytysten parantamiseksi, koska ymmärrettiin, että liika autoistuminen johtaa paitsi kallistuvaan energialaskuun, kasvavaan hiilijalanjälkeen, heikentyvään kansanterveyteen ja perinteisen kaupunkirakenteen tuhoutumiseen. Pyörä ei ole mikään simsalabim-taikatemppu, mutta pienten etäisyyksien maassa optimaalinen liikennemuoto auton ja joukkoliikenteen rinnalla.

vastaus @tulenheimo toisessa threadissä esittämään kysymykseen: http://www.qaiku.com/channels/show/se...

Kaiken erottelu toisistaan liittyy yksisuuntaisiin pyöräteihin. Suomessa on historiallisesti rakennettu kaksisuuntaisia pyöräteitä ja pyöräilijät kyselyissä haluavat. Matti oli sitä mieltä, että jos voisi muuttaa historiaa, niin alkaisi rakentaa nyt vain yksisuuntaisia pyöräteitä. Nyt pyöräilijät eivät osaa ajaa yksisuuntaisia pyöräteitä oikeaan suuntaan.

Marek sanoi, että Tukholmalla ja Suomella on samanlainen historia, mutta ruotsissa on siirrytty yksisuuntaisiin pyöräteihin... miten muutos saadaan aikaan?

Petre lisäsi edelliseen, että pyöräkaistakin on parempi, kuin ei mitään ja että Pohjoismaiden yhteistyötä pitää lisätä.

Espoon edustaja sanoo, että pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden erottaminen toisistaan on tärkeää keskusta-alueilla, missä on kevyen liikenteen ruuhkaa, mutta ei niin tarpeellista kauempana keskustasta. Kaikista tärkeintä on kuulemma erottaa nämä molemmat autoista, koska tämä voisi lisätä pyöräilyä, kun ihmiset uskaltaisivat... nykyisin pyöräkaistoille uskaltavat vain nuoret miehet.

@tulenheimo noi sun kuvat on mahtavia... voisko niistä tehdä isoja printtejä kaupungin sähkökaappeihin :)

Nyt lähdetään pyöräretkelle Hämeenlinnaan

Espoon edustajan kommentille peukku ylös! Juuri näin. Mitä sen sijaan tulee historiaan, niin - ihme kyllä - ihminen on oppinut ajamaan myös yksisuuntaisena aiemmin tunnettua Abrahaminkatua kahteen suuntaan, vaikka viikko siinä taisi kyllä mennäkin ;)