#seminaarikannu

Connect Pro -yhteys: http://connect.humac.fi/eoppimiskesku...

Kolme aihetta:

Työpajassa käsiteltävät aiheet:

1) Kansallisen Innovaatiostrategia haastaa e-oppimisen kehittämisen:

Millainen on hyvä työpaikka oppimisympäristönä?

Tässä lainaus innovaatiostrategiasta:

Innovaatiostrategia nojaa pitkälti myös Suomen tietoyhteiskuntakehitykseen (2008, 46) ja nostaa esiin virtuaalisten yhteisöjen ja sähköisen vuorovaikutuksen merkityksen innovaatiotoiminnassa.

2) Oppija ja ICT: Millainen voisi olla oppijan (tietoammattilaisen) työkalupakki vuonna 2020?

Uudet koulutusteknologiat toimivat merkittävänä muutoksen ajurina (vrt. Innovaatiostrategia 2008) ja virtuaalisten yhteisöjen ja sähköisen vuorovaikutuksen merkitys on kasvamassa nopeasti, kun etsitään jatkuvaa oppimista työelämässä ja vuorovaikutusta edistäviä toimintamalleja ja luodaan innovatiivisia oppimisympäristöjä.

3) Oppiminen kansallisen strategian keskiöön: Millaisen on erinomainen kansallinen oppimisen kehitysympäristö / vai avoin kehittävä oppimisympäristö?

Kansallinen innovaatiostrategia (2008, 31) linjaa, että Suomeen synnytetään huipputasoinen oppimisen kehitysympäristö, joka tähtää kansainväliseksi edelläkävijäksi sekä opetuksen sisällöllisten menetelmien että teknisten välineiden kehityksessä.

Näitä aiheita pohjustaa neuvottelukuntamme puheenjohtajan Markku Markkulan alustus, joka samalla kuvaa miten Aalto-yliopisto strategisine kumppaneineen aikoo olla alan globaalitiennäyttäjä. Kuhunkin yllä olevaan aiheeseen herätealustus.

eli siis tänne ....

Teemasta kaksi meikän ja @ubiq:n heräte, jonka nettilaajennukseen voi osallistua irrotellen wikissä tai Qaikussa.

Markku Markkula Aalto-yliopistosta ja tulevaisuuden suunnista. Innovaatiostrategiaa.

Meikä vähän hidas raportoimaan näin aamutuimaan. Näkyy suuntaus perinteisistä projekteista yhteisiin oppimisprosesseihin. Ryppäitten tunnistaminen tietyiltä aloilta, niiden yhdistäminen niin, että synergiaa syntyy. Ei siis oman alan sisällä itsekseen toimimista vaan siltäja ja linkkejä ja säikeitä. Yhdistäviä tekijöitä haetaan.

Kuten ACP:ssä @timorainio totesi, edeltävä on jo Sometussa koseptoitu. Tervetuloa Aalto benchmarkkaamaan.

Haaste kai jotenkin uskoa itse ja muillekin todistaa, että konsepti voikin olla hiukan epämääräinen ja kaaosmainen jatkuvasti elävä.

Arvot ja henkilökohtainen itsensä vahva kehittäminen (personal mastery) keskiössä, siihen ympärille sitten linkittyy kaikki muuu.

@timorainio ITK:ssa @ubiq:in heittämä jatkuva betavaihe kuvaa tilaa, monille se on vielä ihmetyksen aihe, että mitä-mitä. Näin maanviljelijäpohjalla jotenkin tuttua, aina kasvaa, mutta ikinä ei ole valmista ja lopullista.

Esitykset tulevat jakoon verkkoon (ACP-nauhoitteet). Laitan linkin tänne.

Nyt kysytään, mitä läpäiseviä osa-alueita Aalto-yliopiston ja innovaatio-oppimisen kohdalla?

Tänne voi laittaa myös liimalapputekstejä, välitän fyysisesti.

Häviäjä on se, joka sulkee itsensä pois verkostoista.

Isot organisaatiot: johtamisjärjestelmät, niiden muutostarve? Tiedon panttaaminen, uusien toimintamallisen pelkääminen.

Kuva tilaisuudesta.

Tarvitaan tietyn alan verkostokoutsit viemään hyvää sanomaa "omille" ryhmille, mutta samaan aikaan tarvitaan myös koutsien verkottumista, jolla luodaan usko saarnamiehille, jotta voivat uskottavasti hyvää sanomaa levittää.

Projektien rahoitushallinto ei ole vielä tukenut @timorainio:n mainitsemaa kuvioita.

Mm. Sometu-verkosto voisi olla yksi foorumi, jossa koutsit voisivat kohdata.

Muutenkin tämän koutsi -ajatuksen voisi nostaa sometussa yhdeksi teemaksi. Tavallaan tarjota eri alojen ihmisille mahdollisuuden omalla alalla profiloitua sosiaalisen median kehittäjäksi ja toisaalta saada sometussa tukea omalle innostukselleen.

Entäs jos 2020 on voimakas formaalin oppimisen paluu?

Miten tulevaisuudessa määrittyy yleissivistys? Mites sitten, kun ei enää olekkaan Flooraa kaikille leiville Hangosta Utsjoelle?

Kim Holmberg äänessä. Myös oppimisen työkalupakista. "Huominen on täällä tänään."

Entäs jos tullaan käänteisyhteisöllisyyteen. Jos et ole tietyssä verkkoyhteisössä, joudut selittämään, miksi. Holmberg: uhkakuvia.

Kim Holmberg kommentoi mun nettipaikannusvisiota, että kylmät väreet menivät selkäpiissä, negatiivisessa mielessä. Pyydettiin herätepuheenvuoro, joten olen tyytyväinen tulokseen.

Nyt Second Lifen oppimissovelluksista. Todellisuuden mallintaminen, esimerkkinä virtual hallusinations: avatarin välityksellä voi kokea, miltä skitsofraanikosta tuntuu.

Kim Holmberg: Odotan vielä sitä opetussovellusta, josta voisin sanoa, että wau. Vielä sitä ei ole tullut vastaan.

Voidaan pitää luentoja, havainnolistaa asioita, tehdä yhteistyötä, järjestää itseohjattua oppimista. Valmiita aineistoja voidaan tuoda SL-ympäristöön.

Mixed Reality: tapahtuma yhtä aikaa reaalimaailmassa ja SL:ssä, kuvassa @villevenalainen ITK-Sometu-sessiossa. Yritän saada ruutukaappauksen tähän rapoon. Oli hieno kuva!

@annerongas. Kirjoitin eilen pakinan Sosialistinen Media tekee Läpimurron pakinan Kauppalehteen, jossa irvailen sosiaalisen median tarjoamia lupauksia "paremmasta maailmasta" ja ironisoin omaa sossutoimintaani. Sosiaalinen media on yhä mielenkiintoinen lupaus. Sitä voi verrata teinipojan hakeutumista tanssilavoille tanssikoulun jälkeen. On hienoa katsella, kun kellohame heilahtaa, mutta pysyvätkö omat nahkapohjaiset kengät tanssiorkesterin rytmittämässä tahdissa? Sosiaalinen Media on taitolaji ja menestys tulee vain harjoittelemalla. Mutta bisnespuolella on jossain vaiheessa "kuljettava tyhjän tanssilattian yli, pokattavat ja kysyttävä, saanko luvan" eli Face-to-Face yhdistettynä CRM = customer relationship managementttiin. Sosiaalisessa mediassa "tukka hyvin, kaikki hyvin" ei vielä riitä, pitäisi pystyä sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Ja tässä olemme "square one" alkutilanteessa. Nämä alustat ovat vain työkaluja [teryleenipuki, nailonpaita, trevirakravatti, tennissukat ja nahkapohjaiset kengät]. Ratkaisevaa on, miten taitaviin taivutuksiin lavalla yltää.

@visualradio nuorisossa on muuten jo paljon niitä, jotka eivät lukiossakaan osaa tehdä eroa sosiaalisen ja sosialistisen välillä, että pakinapökköä pesään vaan. Mitäs Marx sanoo sosialistiesta mediasta?

Uusi yleissivistys? Miten vaikutetaan arvoihin, asenteisiin, tietoihin, taitoihin? Sitran työryhmä väittää, että vanhat oppimisen mallit eivät riitä. On korostettu liikaa tietoa. Tarvitaan arvojen ja vuorovaikutuksen korostamista. Yleissivistys vaatii laajempaa ymmärrystä, kokonaisuuden hahmottamista.

Miten koulu kytkeytyy muihin oppimisyhteisöihin? Oppimisen tilat, kaikki huomioon: fyysinen, sosiaalinen, mentaalinen ja virtuaalinen. Oppimisen tiloja voidaan kehittää, mm. luomalla hybriditiloja.

Antti Hautamäkeä lainattu: Ihminen on hidas oppija, kestää kauan, että sielu tulee mukana.

@annerongas Kysmykseesi, mitä mieltä Kalle on sossumediasta, en osaa vastata, mutta ehkä Obama tietää? Hänhän sosialisoi pankkeja ja autofirmoja, laittaa Medicaren kuntoon jne. Mallioppilas ja älykkö, kaiken lisäksi.

Oivallukseen kannattaa tutustua (EK). Ja Sitran raportti Oppimisen muuttuva maasto.

@visualradio: kieltämättä sanomassasi on pihvi sisällä. Olemme vielä siinä vaiheessa, että kaikki mitä sosiaalisella medialla on tehty, on ollut jotenkin etukäteen päätettynä hyvää ja hienoa. Vähitellen päästään toivottavasti kriittisen arvioinnin tasolle ja aletaan pohtimaan, miten sosiaalista mediaa voidaan käyttää todella laadukkaasti (jokainen määritelköön sen kriteeriensä mukaan).

Se mitä toivoisin, on kriittisesti pureskeltuja tapauksia, joissa sosiaalisen median käyttö ei ole ollut onnistunutta. Siis tyhjiä blogeja, kesken jääneitä wikejä, kuolleita Ning-sivustoja, tekniikan pilaamia verkkoseminaareja, hukkaan heitettyjä lindenin dollareita jne.

@hponka, 2000-luvulla kirjoitin tarpeesta perustaa heitteille jätettyjen webbisivujen hoitokoteja. Nyt näitä sosiaalisen median "kesäkissoja" on miljoonittain. Varhaiset käyttäjät vaeltavat kukasta kukkaan ja jättävät jälkeensä raunioituneita Web 2.0 sivustoja. Paperiteollisuus ja painotalot ovat toimineet satoja vuosia, mutta "helppous" saattaa koitua SOS-median tappioksi. Olen syyllistynyt kaikkiin luettelemiisi synteihin. Ehkä tämäkin ala vaatisi kaatopaikkamaksuja ja jätehuoltoon erikoistuneita toimijoita?

Kiva nähdä, että yhä enemmän nykyään oppimisympäristöistä puhuttaessa osataan mainita fyysinen, sosiaalinen, mentaalinen ja virtuaalinen (tai jokin kombinaatio niistä). Meidän tutkimusryhmässä sitä on yritetty tuoda esiin vuosia, hyvä että hiljaksiin alkaa tarttua muuallekin. Listaan voi tietty lisätä myös kulttuurisen, affektiivisen ja teknologisen yllä mainittujen lisäksi.

@visualradio: mä en ole varsinaisesti huolissani virtuaaliroskasta. Eiköhän palveluntarjoajat ratkaise ongelmat kun annetaan ajan kulua.

@tarmo: oon vähän samoissa tunnelmissa.

@tarmo aivan samoilla linjoilla. Vielä kun todellisuudenkin suhteen saataisiin jotain erottelua, kuten materiaalinen, vahvistettu, peilaava ja synteettinen.

@hponka tuo epäonnistuneita sosiaalisen median käyttöyrityksiä on huippu! Ihan kuin kesken jääneet käsityöt -näyttely taannoin. Meikällä on läjä molempia. Minnes laitettais esille? Vois myös vähän analysoida.

Herätteemme Connect Pro -nauhoitteena, vieritä aikajanalta n. 1 t 8 min ja kuuntele siitä 10 minuutin siivu. Jos väristää tai kauhistaa tai kipinöittää, sanoita wikiä. Herätteessä ensin äänessä 5 min @ubiq ja sitten meikä.

@annerongas: Tehdään vaan. :-) Tässä pari vaihtoehtoa:
1) Oma ryhmä sometu.ningissä.com
2) Meemi, jossa jokainen kertoo jonkin epäonnistuneen casen blogissaan
3) Qaiku-kanava
4) Jotain muuta, mitä?

@phonka, joku koontipaikka olisi hyvä eli ehkä tuo 1) saisi minulta eniten ääniä. Sometun ryhmässä voisi myös keskustella ja jatkokehitellä. Nimittäin usein raadoissa on silti jotain itua.

Nyt on ryhmä avattu: Suutarit Sometussa. Pitää varmaan itse tehdä ensimmäinen talletus :)