#seminaarikannu

Alkua en tajunnut kirjoittaa, hyppään siis hieman kesken raportointiin:

Kuluttajatutkimuksen historiaa:
1950-60 luvulla ihmisiä alettiin nähdä tiedon prosessoijina (tietokoneiden tulo).
1980-90 l. kuluttajia ryhminä, antropologinen ote tutkimukseen

Nyt: kiinnostutaan siiitä, millaista liikettä ihmisillä on, miten siirrytään paikasta toiseen. Tänä päivänä on dataräjähdys, jonka ansiosta kuluttajatutkimus muuttuu (vrt. mediataide). Tulevaisuudessa on mahdollisuutta seurata reaaliaikaisesti joukkojen liikettä.

"Biomapping", "emotion mapping", ihmisten arjen ymmärtäminen ja kuvaaminen.

Tutkijan roolin ja tulkinnan korostuminen: ihmisiltä ei enää kysytä, haluavatko he tulla tutkituiksi.

Miten kulutuksen rytmit muuttuvat?

• ajankäytön muutokset ovat hitaita: rytmit eivät häviä mihinkään. Esim. lasten kasvatus: ei ehkä nyt ruokapöydässä, vaan vietäessä lapsia autolla harrastuksiin

• Energiankulutuksen vähentämisen merkitys.
• "minua kiusaa energia- ja ympäristökeskustelussa se, että kuluttajat eivät tule pelastamaan maapalloa. Peruspointti on se, että merkittävimmät säästöt ja tuhlaukset tehdään jossain muualla kuin ihmisten arjessa, yritysten ja yhteiskuntarakenteiden merkitys paljon suurempi. Puhtaampien järvien syynä on lainsäädännön laittamat rajoitteet tehtaille jne."
• Ne, jotka ilmoittavat olevansa vihreimpiä, niin ovat kuitenkin suuria tuhlaajia. Asutaan isommissa asuinnoissa jne. Suurituloisimmat aiheuttavat eniten ympäristörasitusta. Radikaaleja ratkaisuja ei olla valmiita tekemään, esim. luopumaan hygianiatasosta tai kodin lämpötilasta.
• Muutospotentiaalin kannalta oleellisempaa kuin esimerkiksi asennetyöstö tai tiedon jako on pohtia rakenteellisia muutosprosesseja (esim. väestön ikääntyminen ja liikkuminen).

"Parempaan tottumisen oravanpyörä"

• nouseva keskiluokka on päässyt parempaan elintasoon kiinni, esim. Suomessa 50-l. sähkö, juokseva vesi. Nyt Kiinassa jne.
• "Me unohdetaan se, että suihku ja jääkaappi ovat joskus olleet luksusta. Meidän pitäisi esittää kysymys, olemmeko valmiita luopumaan jääkaapista? Mitä se merkitsisi? Jos luopuisimme kylmäsäilytyksestä, säästettäisiin n. 3 % kasvihuonekaasuista. Mutta sitten tulisi hygieniaongelmia, tuotevariaation lasku jne."
• 20 gramman lian poistoon käytetään 70 kiloa vettä päivittäin.

• "Uskon, ettei liikkuvuus tule tulevaisuudessa kasvamaan samalla tavalla kuin se on tehnyt."

Onko Pantzar noin "vihreä" (eli onko hänen omia ajatuksiaan), vai siis kertooko kuluttajien ajatuksista tutkijan roolissa?

Pantzar on tutkinut Tapiolan suunnittelua.

• Kaupunkisuunnittelijat toteavat nykyisin, ettei kaupan paikkaa voi enää suunnitella kukaan, sen päättää joku muu. "Miksei muka voi? EIkö voida luoda kannustusjärjestelmiä siihen, että kauppa sijoittuisi johonkin?"
• 1950-l. asuinalueita suunniteltiin satjen metrien toimintasäteellä
• 1990-: kymmenet kilometrit
• 2010-l: toisilla kysymys sadoista kilometreistä, toisilla metreistä (esim. rollaattoriliikkujat)

@teroheiskanen: Pantzar totesi tietyllä tavalla vastustavansa vihreän kuluttajan ajatusta nimenomaan siitä syystä, että merkittävimmät ympäristöteot tulevat muualta.
Nuo olivat siis enemmän yleisiä pohdintoja ekokuluttajuudesta.

Päivittäinen ruokailurytmi (Ajankäyttötutkimukset):

• syömisen prime time Suomessa kuvattuna, klo 11-13 ja 17-18. Keskiviikkoisin 1,2 milj. suomalaista ihmistä on lounaalla. Viikonloppuisin ei ole samanlaista ruokailurytmiä.
• shoppailua: lauantait ja perjantait ostospäiviä. "Mielenkiintoista, että kun olen katsonut uhkapelaamisen ja nettipankin käyttöä: viikonloppuisin on selvät aamu- ja iltapiikit eli ennen ja jälkeen shoppailun, arkena näitä piikkejä ei sinällään ole. Joku muu toiminto "syö" aikaa toisilta toiminnoilta."

• aikaisemmin muutokset rytmeissä ovat olleet vähäisiä lukuunottamatta televisioon käytettyä aikaa.
• vuoteen 2020 mennessä 500 000 ihmistä poistuu tymarkkinoilta. Miten se vaikuttaa?
• nopen ja hitaan ("on aikaa ja rahaa) talouden eläminen yhdessä.
• Matkalla autossa: eläkeläiset ovat autoissaan lounasaikaan keskellä päivää eli hyvin toisin kuin keskiarvosuomalainen. Eli painotus aamu- ja iltapäiväruuhkista muuttuu?
• Sanomalehtien lukeminen: päätoimisesti työssäkäyvät lukevat lehden aamulla. Niin tekevät eläkkeelläkin olevat.
• Ruokailu: Eläkkeellä olevilla vaihtelee huomattavasti enemmän kuin töissäkäyvillä.
• Shoppailu: eläkeläiset keskipäivällä arkena, päätoimisesti työssäkäyvät lauantaisin. Onko tulevaisuudessa lounasaikaan paljon enemmän shoppailijoita?

Miksi arveltais, et ihmiset ois (yksityis)autoissa 2020?

"Jokaisella päivällä on oma luonteensa. Esimerkiksi mystisesti tiistaisin n. klo 15 pelataan uhkapelejä enemmän kuin muina arkipäivinä, eikä tähän ole keksitty selitystä. Yrityksillä on paljon dataa asiakkaiden käytöksestä, mutta sitä ei ole vielä suuresti hyödynnetty. Tulevaisuudessa voimavaroja ryhdytään käyttämään enemmän tähän analysointiin ja ymmärtämään asiakkaiden toimintaa."

Yleisökysymys: Mutta ovatko tulevaisuuden eläkeläiset ajankäytöltään samanlaisia kuin nykyiset?
- Pantzar palaa tähän.

Yleisökysymys: Sunnuntaiaukioloajan vaikutus?
- "Sunnuntain aukiolon vaikutusta on liioiteltu. Viikon rytmit ovat riippuvaisia muustakin kuin lainsäädännön asettamista merkityksistä."

Yleisökysymys: Verkon merkitys, joka on saatavilla koko ajan?
- Netti ja televisio ovat vähän samanlaisia. Helposti ajatellaan, että televisio on "ottanut meidän ajan", mutta voihan sen ajatella, että televisio on joustava elementti: kun kysytään, mistä säästät aikaa, niin sanotaan, että tv:n katselusta. Netinkäyttö samankaltaista: löytää tyhjiä tiloja, on ajankäytöllisesti joustavaa.
Televisio voi hyvin, vaikka sen tuhoa on odoteltu jo pidempään.
Aktiviteetit voivat tukea toinen toistaan: nettiaktiivi voi olla aktiivi muuallakin. Tätä tutkitaan paljon tällä hetkellä.

@Suviko Kun yksityisautoilu on vielä nykyään niin "in", miksi arveltaisiin, että se reilun 10 vuoden päästä ei nää millään lailla olisi? Vaikka ajattelisikin optimistisesti, että ihmiset luopuu siitä pikkuhiljaa, 2020 mennessä vaikuttaa tosi optimistiselta aikaskaalalta.

Musta on kauhea ajatus, että yritykset analysoi päiviemme luonteita ja asiakkaiden käytöstä ja "hyödyntää" (suom. "hyväksikäyttää") sitä.

Nyt palataan tähän tulevaisuuden eläkeläiset -kysymykseen:

• Suurten ikäluokkien merkitys: suuret ikäluokat ovat tuottaneen kulutusyhteiskunnan käänteet.
  esim. 50-l. nuorisokultuurin keksiminen, 60-l. seksuaalinen allankumous.
  90-l. kodit kulutusyhteiskunnan suuri juttu: näkyy se, miten suuret ikäluokat vaikuttavat muihinkin ja levittävät ajatustaan, sillä 90-luvun nuoret pitivät kotia tärkeänä ja arvostettuna.
  2000-l: harrastukset, wellness-vallankumous, sauvakävely: esim. lajit ovat muuttuneet sellaisiksi, jotka auttavat pysymään pystyssä (pilates yms), aerobiset lajit vähentyneet.
• 2010-20: suuret ikäluokat yllättävät jälleen.

Sanomalehtien lukeminen: Tuttavapiirini eli 20-30-vuotiaat verkkoa paljon käyttävät lukee verkko"sanomalehden" edellisenä päivänä ja iltana ja ihmettelee seuraavana päivänä kuolleelle puulle painettuja "vanhoja" uutisia, että miksi paperia pitäis lukea.

Ruokailu: Yhteiset ruokailuajat vasta jos on lapsia. Muuten yhdessäkin asuvat ihmiset tuntuu syövän aiempaa useammin yksin ja eri aikoihin?

Shoppailu: Mihin aikaan verkko-ostoksia tehdään tyypillisesti? Veikkaisin, että iltaisin, kun kaupat ei ole kaupungilla auki, mutta olisi aikaa shopata?

2010-2020 -luvut: aktiivinen keski-ikä pidentyy

• "Julkisuudessa ei saa sanoa, että pian eläkkeelle siirtyvät ihmiset ovat selvästi vauraampia kuin esim. 20 vuotta sitten. He ovat myös kysynnän lähde. Meillähän arvotutkimusten mukaan shoppailu on nuorten, köyhien naisten harrastus, mutta tulevaisuudessa voi syntyä shoppailevien vanhusten ryhmä".
• Paljastuuko esim. vuorineuvoksesta eläkkeellä "hippi-ihanteita", kun voi lopultakin vaikuttaa omaan elämäänsä ja aikaansa? Voi palata niihin nuoruuden ajatuksia, kollektiivinen asuminen, rokkaavat mummot.
• Nostalgia-aika: jostain syystä lähiöitä aletaan ajattelemaan "aika hienoina", vaikka ne vähän aikaa sitten olivat vielä kauheita paikkoja.
• Mutta kaikki on vain visioita...

@Janka: Joo en väitä tietäväni mitään yksityisautoilun tulevaisuudesta, mutta pälähti mieleen, että autoilu tuntuu löpön mukana kallistuvan ja oisko siihen eläkeläisillä kuinka kauan varaa. Mua mietitytti, että onko tuota autoilevaalounaseläkeläistä näissä ennusteissa millä tavalla hahmoteltu, jos on autoilun edelleen arveltu olevan niin olennaista, et kannattaa mainita.

Ajan käytön konvergoituminen

• Vaikka vapaa-aika lisääntyy, niin silti kokemus kiireestä kasvaa. Pitää yrittää ymmärtää arjen ajan arkkitehtuuria.
• Kulutuksen ja työn rakenteellinen säännönmukaisuus murtuu: esimerkiksi adhoc-ruokailu, kanavapujottelu
• Kansakunta jakautuu aika-paikkariippumattoman tekniikan orjiin ja vapaisiin kansalaisiin? Nykyisin hoidetaan puheluita ja tekstiviestejä esim. autoissa ja bussipysäkillä, mutta mihinkään ei ole muuttunut se, että maanantait ovat hektisimpiä puhelupäiviä ja sunnuntaisin soitetaan vähän, mutta pitkiä puheluita.
• Hidas ja nopea talous eriytyvät: aktiivieläkeläiset haluavat ajan kulua ja työssä olevat ajan säästöä.
• Naiset joutuvat ajankäytöllisesti melkoisiin paineisiin miehiin verrattuina. Miehen on tutkimusten mukaan helpompi jättää työnsä esim parturin vuoksi. Pienten lasten äidit tekevät vähemmän ylitöitä kuin muut, pienten lasten isät enemmän ylitöitä kuin muut.

Yleisökeskustelua ajankäytöstä, lastenhoidosta, Puhelinlangat laulaa -ohjelman antamasta kuvasta suomalaisten arjesta jne.

Yleisökommentti: "Mun eläkeläisäidilleni sais vyörytettyä markkinoinnilla vaikka mitä, erityisesti kulttuuriin liittyvää, kun tavaraahan on koti täynnä."

Pantzar toteaa myyteistä: "Julkisuuteen nousevat ne, joilla on ajasta pula. Ne, joilla on aikaa, eivät pääse esiin. Paitsi siellä Puhelinlangat laulaa-ohjelmassa, jossa ollaan ajelemassa kesämökillä."

Lisäksi keskustelua todellisesta kiireestä ja silkasta kiireen tuntemisesta. "Luterilaisen työmoraaliin" kuuluu se, että pitää olla kiire.

Pelastaako kulutus Suomen lamalta?

• Ensin pitää löytää syylliset. "Vanhasen näkemys siitä, että amerikkalaisten syy, on aika outo. Kaikkihan me länsimaisessa kulutuksessa olemme olleet tätä ajamassa."
• Mitä tulee kuluttajavetoisen finanssikapitalismin jälkeen?

• Devalvaatio ja yritysten velkaantuneisuus kaatoi kotimarkkinasektorin.
• Laskua seurasi nousu, joka kompensoi menetykset.
• Myös kuluttajat kompensoivat laman kulutuksessaan (esim. sisustus).
• Varttuneet ja kasvukeskuksissa elävät palkansaajat eivät kokeneet lamaa, ja he myös hyötyivät nousukaudesta eniten.
• Kriisi oli pohjimmiltaan kansallinen ja ulospääsy perustui kv-integraatioon (halvalla markalla).

"Lisäksi keskustelua todellisesta kiireestä ja silkasta kiireen tuntemisesta." Varsinkin matalapalkkatöissä pitää nykyisin koko ajan näytellä kiireistä ja tuottavaa, vaikka hommat seisoisi itsestä riippumattomista syistä.

Ois kiva tehdä nettiin kännyvideostriimauksia esim 10 hengen senioriaivoriihistä nyt kesällä vaikka jossain Espan, Kiasman, Finlandiatalon, Vanhankirkon kulmilla

Talouden fissioreaktio 2007-

• omavaraisten yksiköiden kasvu?
• kauppasodat, rajojen vahvistuminen?
• monimuotoiduusen kasvu?
• samanaikaisen hajoamisen ja kasvun mahdollisuus?
• omavaraiduusen ja pahaan päivään varautumisen uudet markkinat
• metafora: miten suhtaudumme puutarhaan? 50-lukuun asti puutarha oli köyhien harrastus: ruokahuolto. Myöhemmin siitä tuli rikkaiden harrastus. Halutaanko tulevaisuudessa korostaa omavaraisuutta? Perinteiseen ajatteluun (esim. osuustoiminta) palaaminen? Oman alueen etu ja hyöty?
• Nyt rikkaat alkavat korostaa omavaraisuuden roolia: rakennetaan pieniä, suojattuja alueita, esim. asuinaluilla omavaraisuus veden ja energian suhteen.
• Verkottuneen maailman uuden kasvn ulottuvuudet? Vaikka on ulkona työverkosta, niin voi olla osa yhteisöä netissä. Esim. Habbossa käydään vaihtokauppaa virtuaalitavaroista. "Logiikka on kummallista perinteisestä ajattelusta katsoen."

Loppufilosofointia:

• Muumipappa ja Muumi valloittivat maailmaa ja törmäsivät oman ajattelunsa rajoihin.
• Muumimamma varautui maailmaanloppuun säilömällä hillloa: "Maailmanloput tulevat ja menevät."

Kiitos raposta, oli paljon kiinnostavaa.

Yleisökysymys: Ekologisuuden vaikutus talouden tulevaisuuteen?

• On typerää, jos ei oteta nyt huomioon ja käytetä hyödyksi. Lama-aika mahdollisti 30-luvulla uusia keksintöjä.
• Esim. yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja tehostaminen olisi nyt tarpeen: miksi rahaa pitäisi käyttää vanhan menon tukemiseen?
• Pumpattaisiin rahat nyt siihen, mikä on tulevaisuutta ja ymp. teknologian kehittämiseen. Uudenlaisia professioita, jotka nostaisivat yhteiskuntaa vihreämmäksi?

Ihanaa @marikoo, kiitos rapsasta!

@suviko, @mace, eipä kestä, Pantzarilla oli paljon hyviä ajatuksia, joita oli jälleen kerran ilo kuunnella ja kirjailla ylöskin. Ja varmaan sitten hyödynnän itsekin jatkossa :)