Ajatuksia millainen poliisin pitää verkossa olla: - rento, rehellinen, avoin - KAIKKIIN juttuihin joku vastaus, kevytkin - suhtautuminen suunsoittoon, ei provo, sopiva huumori takaisin (EI poista suunsoittoa) => tulee sekä sympatiaa, että "faneilta" suojatekstiä
A: päätyö tehdä nuorisorikoksia ja muutamia muita...ollut melko vapaat kädet, pystynyt vapaasti vaihtamaan juttuja, tänä vuonna ehtinyt tehdä vähän juttuja => ehtimisen mukaan.
A: ollut hyvä juttu, olisi muuten jäänyt latteaksi, tästä kyllä keskusteltiin, kyllä epämiellyttävä henkilö saadaan jokatapauksessa selville. Ei ole tullut konkreettisia pahoja suunsoittoja. Ollut myös "rekrykanava".
A: pahoittelu on usein koettu riittäväksi, osin kanava-riippuvainen (sähköpostiissa saa "aikaa" pari päivää, Irc-galleriassa (Poliisi) halutaan merkittävästi nopeammin...
Kommentti: virkamies tottunut esiintymään omalla nimellä, tittelillä jne. - MUTTA virkamiehillä on nyt virka.fi -palvelu... pitäisi kenties olla tälläisia identiteettejä.
Miksi virkamiesten pitäisi osallistua verkkopalveluihin ja sosiaaliseen mediaan? o Miten sopeutua uusiin toimintamalleihin: viestintäkulttuuri, yhteisöllinen tiedon käsittely • Tarvitaanko osallistumista varten suosituksia? o Mitä sääntöjä on laissa ja palvelujen tarjoajilla (omistajuus, käyttöoikeudet, hyväksytyt sisällöt, nimen käyttö, rekisteröityminen, sisältöjen arkistointi)? • Onko virkamiehillä halua, taitoa, välineitä, tarvetta osallistua? o Mitä päätöksiä ja tietoa pitää olla etukäteen? • Onko virkamiesten osallistumiselle kysyntää kansalaisten, järjestöjen ym. taholta? • Mitä riskejä ja ongelmia osallistumiseen liittyy? o Työ- ja vapaa-aika, virkamiehen ja yksityishenkilön rooli
alkukommentteja: on toki mietitty paljon virkaviestintää, ei pelkästään markkinointia ja mitä julkisuuslaki "pakottaa", esim. UM: passi, viisumi, matkustaminen
Kommenti (seur. henkilö): mitä osallistumisella oikeastaan tarkoitetaan, esim. kunnallistasolla kyse paljon valmistelutyötä => vaikeuksia on siinä miten avataan (sinänsä julkiset) tiedot, ja miten toimintatavat niin, että tuloksia voidaan hyödyntää (esim. ei pelkät palautteet, vaan tiedetään mitä tehdään).
Nuorisotoimet tekevät Irc-galleriassa ja Habbo hotellissa erittäin ansiokasta työtä! Voisi antaakin nousta esille tarpeiden mukaan, ei ratkaista kaikkea.
Kommentti (NN3): saako uusi työntekijä tuodan vanhan verkkoidentiteetin (virkaidentiteetin) uuteen tehtävään? Code of conduct tarvitaan. Ei myöskään ole kaikkien tehtävä, tämä on huomioitava.
@troppone on. Meillä on Helsingin kaupunginkirjastossa sos. median käyttösuositukset, tosin ne on vielä uudet. Sellaiset kuitenki on. Meikän numero 1 suoritus on, että tehkää niinkuin sos. verkossa on vuosikymmeniä ollut tapana: lurkatkaa ja sitten arvioikaa kannattaako johonkin tiettyyn palveluun lähteä mukaan, millä tavoittein ja millä metodein. Toisin sanoen: ympäristö pitää tuntea, ja miettiä voiko sitä rikastaa virkamiehillä.
@troppone Pystytkö yhtään tarkentamaan, minkälaista säännöstöä kaivataan? (Luin aiemman kommentin verkkoidentiteetin siirtämisestä, mutta eikös ilman sosiaalista mediaakin pidä aina miettiä, mitä voi ottaa mukaan edellisestä työpaikasta uuteen.)
@troppone joo olen. Olen tehnyt niitä chattivuoroja monen vuoden ajan. Päivystäjiä on monta eri puolilta pk-seutua joten esim mulla on vuoro aika harvoin. Muutamia tunteja kuussa.
Onko niin, että kun verkossa toimiminen on uutta ja ihmeellistä, toimijoilla on oma tarve saada ohjeita siitä, mitä voi tehdä ja miten? Vai onko organisaatioilla tarve tuottaa ohjeistoa, jotta työntekijät eivät tyhmäilisi?
Sähköisen kuulemisen kehittäminen valtionhallinnossa, II vaihe -työryhmä (2008) teki esityksen mm. virkamiesten verkko-osallistumisen ohjeistamisen tarpeellisuudesta: ”Laaditaan pelisäännöt virkamiesten verkko-osallistumista varten internetin yhteisöllisillä ja median ylläpitämillä verkkofoorumeilla.” Työryhmä painotti, että vuorovaikutuksessa on hyödynnettävä niitä foorumeita, joissa kansalaiset jo ovat tai jotka ovat laajoja sosiaalisia verkkotoimintoja.
Ei ne suositukset mitenkään salaisia ole. Sitäpaitsi minusta virkamiehisyyteen kuuluu aina avoimuus. Virkakoneisto ilman avoimuutta on Paha, virkakoneista avoimuudella on Hyvä. Yritän hoitaa ne verkkoon näkyville, toivottavasti muistan...
@troppone hyvä huomauttaa, ettei sos. median myötä tule pelkästään uusia ongelmia, vaan monet siirtyvät ns oikeasta elämästä, jossa ne ovat vuosituhantisia.
"Pelisäännöt" voi käsittää tyyliin: "jokaisen organisaation on nimettävä Qaiku-henkilö" tai tyyliin: "verkossa ei pidä paljastaa, kuka on hakenut sossusta tukea terapiaansa varten". Ensimmäinen tulkinta ymmärtää, että ollaan hakemassa organisaatioita koskevia pelisääntöjä, jälkimmäisen tulkinnan mukaan ohjeita yksittäiselle virkamiehelle, miten toimia.
Aiemmin mainitsemasi "Code of conduct" on kai jälkimmäisen tulkinnan mukainen käsitys siitä, mitä esityksessä on tarkoitettu?
A: hirveän vaikea, muuttuva maali...virastot seuraavat medioita ja ottavat kantaa (vrt. asiaohjelmat, mielipidekirjoitukset jne.) => miten vastuu ja velvollisuus määritellään
Väärän tiedon oikaiseminen: Hesariin ehtii tehdä asian "virkatietä", sossumediaan täytyisi reagoida merkittävästi nopeammin, viestintä ylipäätään tämä on jotain perinteisen median ja yksityisen viestinnän välillä
Terveen järjen käyttö ja tarvittaessa juttelu esimiehen kanssa (ja esimies aina tarvittaessa oman esimiehensä kanssa) toimii paremmin käytösohjeena kuin kasa paperia.
Ehdotettu: tulkintakysymyksissä virkaporrasta ylöspäin, fakta-asioihin voinee puuttua (vrt. esim. jos on niin yleisluontoista, joka olisi vaikkapa Wikistä tai muualta muutenkin selvitettävissä)
@Samuel monelle asia on niin uusi, ettei ole omaa tervettä järkeä. Siihenkin kaivataan ohjeistusta. Hegemonia sentään on, että kevyt ja ajan mukaan muovautuva ohjeistus...
Saako sanoa "muistaakseni" puhelimessa tai tiskillä? Jos saa, johtuuko se vain siitä, että puhelinkeskustelu tai henkilökohtainen palvelu ei tallennu mihinkään?
Ajatuksia lukemani pohjalta: Nuoret ei tosiaankaan tajua, että netti näkyy kaikille ja että kerran nettiin laitettu pysyy siellä. Toi työn ja vapaan erottaminen erityisesti nuorisotyössä on hirmusen tärkeää - myös verkossa. Muuten on voimat lopussa ihan liian pian. Verkkonuorisotyö on aloitettu pienimuotoisena v.2000 (Helppimesta ry - reaaliaikainen chat+ kysy-palvelu). Kysy-palvelu jatkuu edelleen, chat lopetettiin, kun muut aloitti. Tulee toimia resurssien mukaan.
Virkamiesten osalla on hyvä olla sovitut periaatteet siitä, mitä kanavia käytetään työkuvioissa ja mitkä ovat asioita, joita siellä hoidetaan. Itsekin virkamiehenä työskennelleenä koen, että asiassa on enemmän muutosvastarintaa kuin todellisia esteitä.
Harmi, että olin tuolla päivystämässä, enkä kerennyt tänne aiemmin.
Vaikka virkamiehiä kuristaakin oikean, luotettavan tiedon vaatimus, on varmasti jokaisella suomalaisella kokemusta siitä, että saa ristiriitaista tai virheellistä tietoa Kelasta ja työkkäristä. Pointtini: jos jäykkä byrokratia ei tuota täydellistä luotettavuutta (niinkuin ehkä joidenkin modernistien unelmissa), voisi jäykkyyttä kokeilla vähentää. Joku raja kuitenkin: potaskan puhuminen ei Suomessa ole rikos, paitsi viranomaiselle.
Joskus (harvoin) yllättyy, kun "virallista" asiaa hoitaessaan törmää toiseen ihmiseen. Siis sellaiseen, joka kuuntelee, vastaa kysymyksiin ja yrittää yhteistyössä selvittää asiaa. Sellaisessa tilanteessa olen helposti valmis antamaan anteeksi, vaikka virkamies olisi väärässä.
Aivan, johdon sitouttaminen ja ymmärryttäminen. Jos se pelaa, alkaa tapahtua. Jos se ei pelaa, ollaan aikamoisessa kurimuksessa ja työtä piisaa hirmusti.
@nettimuori sos media nähdään helposti lähinnä markkinointikanavana, joka on a) helppo käyttää b) halpa. Hieman vammainen näkemys sos mediasta, ja moni qaikulainen on varmaan samaa mieltä
@mace Tuo on totta, mutta virkamiehille sos.media voisi olla nimenomaan vuorovaikutuskanava. Työtäänkin helpottava asia. Jos kanavasta ollaan tekemässä markkinointikanavaa, mennään pieleen. Parasta markkinointia ovat toimivat ja tuloksekkaat työtavat.
@nettimuori oikeastaan tämä liittyi viestimien seurantaa: onko pakko mennä oikomaan väärää tietoa, ja mitä foorumeita, joillan virastoilla on jo sähköisten asioiden seurantaa, mutta sama on jo perinteisessä mediassa...
@Samuel Mä en menisi sanomaan näin, vaan kertoisin eri vaihtoehdot ja päätös on kysyjällä. Eri vaihtoehdot ja niiden vaikutukset. Asiasta riippuen tietenkin.
Itsestäänselvyyksiä, jotka koskevat kaikkia palvelukanavia, eivät vain sosiaalista mediaa:
Rooli - Kun osallistut, tee selväksi edustatko itseäsi vai organisaatiotasi - Jos edustat organisaatiotasi, varmista, että esittämäsi kanta on oikeasti organisaatiosi hyväksymä.
Tietoturva - Pidä huoli asiakkaasi tietojen luottamuksellisuudesta. (Älä puhu niistä bussissa tai baarissa, älä lähetä niitä eteenpäin niin, että joku muu pystyisi saamaan ne käsiinsä.) - Pidä samalla tavalla huoli oman organisaatiosi luottamuksellisista tiedoista.
Käytöstavat - Kunnioita jokaista asiakastasi. Kun tuhat asiakasta kysyy/kritisoi/valittaa samasta asiasta, 1001:s voi tuntua rasittavalta tai tyhmältä, mutta hänelle asia saattaa olla ihan uusi. - Jos teet virheen, pahoittele ja pyri korjaamaan aiheutuneet vahingot. Ihmiset antavat anteeksi, kun näkevät, että virhe oli vahinko.
Eikö näillä pärjää jo aika pitkälle nettifoorumeillakin?
Yksi erikoisohje verkossa toimimiseen: Rooli - Vaikka edustat organisaatiotasi, pyri näyttäytymään ihmisenä. Muutkin sosiaalisissa verkostoissa asioivat ovat ihmisiä. Siellä on totuttu tasavertaisuuteen, kun viraston ovesta on totuttu kävelemään nöyrästi hattu kourassa.
@troppone Sillon ei virkamiespuolella edes tajuttu, että verkossa saa paljon tietoa - oikeaa ja väärää. Verkon käyttöön on pakko panostaa myös erityistilanteissa, mutta sen pitää olla selkeää. Ja ihmisten tulee tietää, mistä katastrofitilanteissa tieto löytyy varmasti oikeana. 112-sivustolle voisi keskittää kaiken hätätiedotuksen ja markkinoida se tieto "kaikelle kansalle".
Kun tieto ripotellaan millon millekin sivustolle, on hankala tietää, mistä se löytyy-
@mace, erityisesti tuntuu usein nousevan esiin ajatus, että sosiaalinen media on jotenkin erityisen halpa kanava. Tavallaan se voi sitä myös olla, etenkin jos työtunneille ei lasketa hintaa.
Luulen kuitenkin että juuri ns. sos.median aikaavievyys tulee monelle yllätyksenä ja johtaa siihen, että monet hyvin tarkoituksin aloitetut prokkikset jäävät joko kesken tai hiipuvat pikkuhiljaa; kun tavoitettavuus ei olekaan 100 heti ensimmäisestä päivästä alkaen.
Ongelma tietenkin on osin myös se, että harvemmassa työpaikassa sosiaalisessa mediassa mukana olemista varsinaisesti lasketaan kuulumaan työtehtäviin. Ja jos siihen ei ole oikeasti ok käyttää sen vaatimaa aikaa ja oikeasti myös varata sitä aikaa, käy sille helposti kuin oto-tiedottamiselle. Jossain tapauksissa voi toimia ihan jees, useimmin ei.
@eholmila Miksi sitä ei voisi laskea kuuluvaksi työtehtäviin? En nyt muista mikä pääkaupunkiseudun paikkakunta se on (oisko Kirkkonummi? en ole varma), jossa kouluterkkarin työaikaan on sisällytetty tiettty aika IRC-galleriassa toimimiseen. Se on loistojuttu, koska sieltä työntekijä näkee monen kohdalta, missä mennään. Sama juttu voisi olla nuorisotyöntekijöille ym.
Monessa kohdassa oon sitä mieltä, että enemmän on kyse siitä, ettei tajuta koko verkon olemusta oman työn auttajana kuin siitä, ettei sitä voitais käyttää ihan virallisesti työajalla.
hallinnon keskusteluita voisi kyllä viedä muuallekin kuin itse hallinnoiduissa palveluissa - vähintäänkin esim. kunnan ajankohtaisen keskusteluaiheen "mainostaminen".
@nettimuori , ei välttämättä ole mitään syytä, näin vain taitaa useimmin olla. Se on hieno juttu jos näin tehdään; silloin vaikuttamiselle on omasta mielestäni olemassa selkeämpi todennäköisyys onnistuakin kun sille on varattu selkeästi blokki työajasta. Yleensä näin tapahtunee silloin kun hyödyt ovat aika selkeästi perusteltavissa ja työnantaja on ne perustelut valmis ottamaan vastaan.
ks. myös aiemmin esille nostetut avainkysymykset siis: identiteetti, aikajänne, mihin asioihin kantaa/mitkä foorumit/välineet, linkitykset, sävy ja viestintä, "ilmoita esimiehelle"
@eholmila Mä koen, että suurin työ on siinä, että työntekijä itse tajuaa asian hyödyt. Jos sen tajuaa, ei ole mahdotonta vääntää ne hyödyt rautalangasta työnantajan / esimiehen tajuntaan ja saada hyväksyntä.
@troppone On mielenkiintoista, miten ihmiset ajattelevat, että eritasoisten ongelmien käsittelyyn tarvitaan "erialisia huoneita". Kunnissa on vakiintuneita kokouskäytäntöjä. Foorumit eivät kuulu niihin, mutta en näe mitään estettä sille, etteikö Qaikussa tai Foorumissa voisi kehitellä vaikkapa neljättä ydinvoimalaa tai tulevaisuuden vanhainkotia. Kunnallinen demokratia rajaa juttuja. Ulkopuoliset näkökulmat ovat "vallattomia", koska päätökset tehdään puolueiden kannatusnumeroiden raameissa. Päätöksiin ei välttämättä vielä haeta parasta ja kokonaisvaltaista.
Kuntien elämä on normitettua ja ahdasta. Tämä avoin maailma rikkoisi kunnallisen demokratian rajatilaa. Foorumit maistuisivat, jos tavoitteiden asetanta sitä edellyttäisi. Samasta syystä yritykset vierastavat avoimuutta. Perheet eivät tule qaikumaan omista suunnitelmista. Tiukasti normitetut ja symbioottiset organisaatiot eivät näe sosiaalisessa mediassa hyötyä, koska silloin pitäisi luopua itsekeskeisyydestä. Vaikea pala sossumedialle.
Tämän työryhmän tuottama alustava ohjeistus tulee kommentoitavaksi #Somus -hankkeen KommentoiTätä -palvelua. Tarvittaessa toinen workshop. Tämä tullee osaksi julkishallinnon viestintäsuosituksia, tänä vuonna.
@troppone Eikö tuo virkamies 24/7 ole selviö (vai onko?), mutta olennaista on, että ihmiset tietää, koska hän esittää kannanottojaan yksityishenkilönä ja koska virkamiehen virkavastuulla. Täytyy virkamiehelläkin olla oikeus avata suunsa yksityishenkilönäkin.
@visualradio Tulevaisuuden vanhainkodin kehitteleminen olisikin mielenkiintoista! Lähteä asiassa ihan tyhjältä pöydältä... Olen yhä sitä mieltä, että erilaista ideointia tehdään ihan liian vähän verkossa. Siis sellaista, jonka pohjalle voisi aikanaan rakentaa jotain todellista (vaikka sen vanhainkodin). Onko syynä kritiikinpelko vai mikä?
@nettimuori Olemme pohtineet näitä juttuja 1997 alkaen omissa verkostoissamme, jossa mukana on arkkitehteja, uuden hoiva- ja logistiikkatekniikan taitajia sekä ennen kaikkea hoivaavia käsiä ja hyvän palvelun tuottajia. Näen tulevaisuuden hajakeskitetyn vanhainkodin dynaamisena rakennuksena, jonka sisätiloja voidaan joustavasti muunnella terveystilan mukaisesti.
Avohoidon kehittämisessä uusi teknologia, puhuvat seinät, sensorilattiat ja sosiaalisen median sovellukset voisivat lisätä sekä tuottavuutta että palvelun laatua samanaikaisesti. Henkisten raja-aitojen kaatamisessa olisi ensin hurjasti työtä. Vanhustenhoitoa ei saa jättää pilleritehtaiden yksinalueeksi. Lääkkeitäkin tarvitaan, mutta suurempi avoimuus ja keskustelu selventäisi holtitonta annostelua.
Vanhusten "laitoshoidosta" pitäisi luopua kokonaan. Meidän pitää ajatella elämänkaarta kokonaisuutena ja omaisten on nähtävä oma vastuunsa. Vanhustenhoidon ulkoistaminen kunnille on eettisesti arveluttavaa. Meidän on otettava vastuu vanhuksista yhtä hyvin kuin lapsista. Oikeastaan tarvitsemme ekaksi välittävän yhteisön ja yksilön kehittämistä. Ikääntymistä, sairautta, kuolemaa ei saa pelätä. Jokaisen pitäisi kohdata kaikkia näitä eri elämänvaiheissa. Tehokkuus ja kustannusjahti helvettiin ja tilalle sydämellistä elämän kunnioittamista.
Todetaan vielä näin rapoilun lopuksi: tuolla on tosi paljon porukkaa, jolla on kyllä kovasti intoa kehittää asioita eteenpäin. Idealismi taistelee realismia vastaan. Yritän vielä vastailla noihin kommentteihin nyt kun asiat tuoreessa muistissa.
@mace aika moneen kertaan tuli itsekin mainittua, että kamoon, nämä samat ongelmat on tosiaan jo muuallakin...
@nettimuori Olen samaa mieltä, että virkamies ei "lopullisesti" sano muistaakseni, mutta voisi nopeasti reagoidessaan tosiaan todeta, että "luultavasti näin...otetaanpa selvää"
@mace Vaikka onkin "vammainen" ajatus nähdä sos media helppona ja halpana markkinointitapana, on se esmes tän "nettipoliisin" kokemuksen perusteella aivan loistojuttu: jos sä saat hoidettua tehtävääsi vähemmillä resursseilla paremmin, niin muutosvastarintaa ei ole. Resurssikurjimusta vastaan pitää taistella kovilla luvuilla (valitettavasti), toki luvut voi johtaa strategiasta ja (pehmeistä) arvoista.
@eholmila, just tähänkin kaivetaan ohjeistusta, missä määrin osa toimenkuvaa vs. "oto"-tekemistä. Jos olet hirmu aktiivinen sossuverkoissa "hyvän asian puolesta", mutta esimiehen puolesta hukkaat aikaa...urakuolema uhkaa...
@visualradio@nettimuori Joo, onhan se "hölmöä" jos nähdään asioita eri "huoneina", ja ettei syvällisi ä voisi pohtia. Esimerkki ajatuskulusta siis oli kutakuinkin, että kun asia on oikein vaikea (sanotaanko nyt joku ilmastonmuutokseen liittyvä syvää tieteellistä osaamista vaativa seikka), niin asiantuntijalla voi olla halu keskittyä "keskustelemaan vain riittävän pätevien henkilöiden" kanssa tms. tms. Okei, edelleen joukkoälyllä voisi saada paljon aikaan jne. mutta ehkä kaikkien ei kuitenkaan pidä oppia ja osallistua ihan kaikkeen?
@nettimuori 24/7 ei välttämättä ole itsestäänselvää, tai vaikka olisikin niin sitä ei ymmärretä. Entä jos virkamies Möttönen on facebookissa ystävä (vaikka henkilökohtainen) vaikkapa rikollisen tai muiden hörhöjen ;) kanssa. Missä määrin saa olla eri mieltä oman organisaationsa kanssa? Jne. Ei oo helppoa, ja siis nostettiin esille, että yleensähän häslinkiä tuleee siinä vaiheessa kun on esim. tulehtuneet välit (ja alkaa loanheitto jne.)
@nettimuori@visualradio Tulevaisuuden vanhainkodit, supermielenkiintoista tosiaan, monessa mielessä! Ja siis isompana asiana kuin pelkästään teknisenä tai hoiva-asiana...Täytynee keskustella asiasta vielä :)
@troppone "...ilmastonmuutokseen liittyvä syvää tieteellistä osaamista vaativa seikka..." vaatii erilaisen huoneen. Jännä näkökulma. Kukan "on this earth" tietää kaiken ilmastonmuutoksesta? Oletan, että "siihen huoneeseen" pitää nimenomaan kasata melkoinen kööri ukkoja ja akkoja fundeeraamaan. Joskus...tai usein...asiantuntijoiksi valitaan päätöksenteon tueksi "oikeita asiantuntijoita", joiden tehtävänä on tukea toivottua päätöksentekoa.
Loviisalaisena tiedän, miten tarkkaan asiantuntijoita pitää valita ydinvoimamyönteisiin sessioihin. "Ne muut" ovat tietenkin jotain tuulimyllyporukoita, jotka eivät tajua teollisuuden ja yhteiskunnan realiteeteista mitään. Meillä suomalaisillahan on ydinjätteiden käsittelyyn ratkaisu. Pikkuskidinä äiti pakotti joskus (mielestäni usein) siivoamaan. Usein pölyt lakaistiin maton alle, koska ulkona odottivat tärkeimmät kiireet, kaverit, inkkarisodat jne.
@visualradio En tietenkään tarkoittanut, että se ois just tämä asia. Tai ettenkö toivoisi, että kaikki olisivat "100% avoimia". Mutta onhan se ymmärrettävää (joskaan ei aina välttämättä hyväksyttävää) että asiota tehdään suljetuinkin ovin. Tai etteivät kaikki "joudu" asioimaan kaikkien kanssa. Vaikka miten todistaisit, että sossumedian käyttö faktisesti parantaa ongelmienratkaisua, ei mitenkään voi olettaa jokaisen organisaation niin toimivan...tosin tuskin tätä tarkoititkaan :-/
@troppone Kommenttini ei ollut kritiikkiä esimerkkiäsi kohtaan. Availin vain omi ajatuksiani avoimuuden ongelmatiikasta. @marikoo tavoin kiitän hienosta raportista, joka herätti ajatuksia. Tässä kai koko avoimuuden salaisuus, että pystyy kelaamaan omia juttujaan ja oppii asioista, jotka muuten menisivät ohi huomaamatta.
joo @visualradio kyl mä tavallaan tajusin ton. Oon muuten funtsinut lasten "käyttöä" innovaatioworkshopeissa, palaan siihen ehkä tuolla avoimuuskeskustelun puolella. Käytin muuten sitä paperiteollisuus avoin forum -esimerkkiä... :)
Lisäksi meillä on intrassa (kohta toivottavasti myös intertubesissa) lista eri profiileista eri weba 2.0 -palveluissa, joista verkkokirjastoyksikkö on tietoinen. Lista ei välttämättä ole kattava, jos yksiköissä tehdään jotain kokeiluja tms. joista verkkokirjastoyksikkö ei tiedä.
jos oikein tajusin, niin brittien twitter-ohje oli ymmärretty väärin. siellä sanotaan ihan selvästi, että tunnuksista tehdään organisaatiokohtaisia. eli siinä mielessä anonyymeja.
5.1 The avatar will be ourlogo. The profile text will read: “Official Twitter channel of The Department. See our Twitter policy in full here: www.[dept].gov.uk/twitter”
5.2 Though the account will be anonymous (i.e. no named officials will be running it) it is helpful to define a hypothetical ‘voice’ so that tweets from multiple sources are presented in a consistent tone (including consistent use of pronouns).
@troppone Aivan, kaikkien ei pidä osallistua kaikkeen, mutta ei se mahdollista olisikaan; kaikkia ei yksinkertaisesti kiinnosta kaikki. Sen ei pitäisi olla esteenä sille, että annetaan kiinnostuneille mahdollisuus olla mukana tuomassa erilaisia näkökulmia. Usein ihan sieltä sivulauseesta saattaa löytyä se todellinen helmi.
