#seminaarikannu

Aloitus kuvalla kauppakeskuksesta: "Vastoin oletuksia joku on tullut polkupyörällä."

Kuvaa myös omalla tavallaan suomalaista meininkiä: ikkunoista kuvastuu metsä. Ja vaikka joku tuli pyörällä, niin lähes kaikki muut tulevat henkilöautolla.

Kysymys liikkumisesta kytkee kaupan ilmastonmuutokseen.

Liikenteen hiilidioksidipäästöjä pitäisi ilmastostrategian mukaisesti pienentää. Omalta osaltaan päästöjä voivat pienentää vaihtoehtoiset polttoaineet ja teknologian kehitys. Mutta muilla keinoin pitäisi saada valtavan suuria muutoksia aikaan.

Jotta päästöt saataisiin kestävälle tasolle, niin pudotusten pitäisi olla vielä paljon suurempia. Tämä on vasta alkua.

Sen mukaan myös ostos- ja asiointiliikennettä pitäisi leikata.

Yksi tärkeä keino on kehittää yhdyskuntia niin, että paljon liikennettä aiheuttavat toiminnot keskittyisivät käyttäjien kannalta keskeisesti ja niin, että julkinen liikennekin sinne toimisi.

Sijainti on siis keskeinen kysymys. Se vaikutta sekä kulkutavan valintaan että matkan pituuteen.

Automarketteihin ostosmatkat tehdään pääosin (85 - 90 %) henkilöautoilla.

Keskustoihin kuljetaan myös joukkoliikenteellä, asuinaluiden lähikauppoihin pääosin jalkaisin.

Yksikkökoon kasvaessa sijainnin merkitys kasvaa. Kaupan hankkeiden yksikkökoko on kymmenkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Monet suuret yksiköt hakeutumassa irralleen yhdyskuntarakenteesta. (Vihdin, Pieksamäen ja Kiimingin Ideaparkit, Lakalaivan kauppakeskus, Kempeleen Zateliitti...) Ovat suuria, eivätkä sijaitse keskustassa tai alakeskuksessa, eivätkä ole maakuntakaavan/seutukaavan mukaisia.

Lisäksi suunnitellut kauppakeskukset ovat sivuun väestön painopisteestä.
Nykyiset suuret Itäkeskus ja Sello sijaitsevat seudulla, jossa 5 km:n säteellä paljon asukkaita. Mutta Ideaparkit ivat alueilla, joissa muutaman kilometrin päässä ei ole kovin paljon ihmisiä.

Haasteita riittää:

Nyt tehtävä kauppaa, yhdyskuntarakennetta ja liikennettä koskevat ratkaisut sitovat kehityksen tietylle uralle tulevaisuudessa. Miten näissä ratkaisuissa varaudutaan tiuketuviin päästöratkaisuihin?

Riittävätkö keinot?

• Kaupan palveluverkon kehittämisessä kaivataan vahvaa seudullista kokonaisnäkemystä.
• Maakuntakava keskeinen työkalu - sen asemaa tulisi vahvistaa.
• Kaupan ohjauksen ajanmukaisuus arvioitavana.
• Yhdyskuntasuunnittelun rinnalla tarvitaan taloudellisia kannustimia, jotka ohjaavat kuluttajien, yritysten ja julkisen sektorin valintoja ja päätöksiä.
• Samoin toimia kestävää yhdyskuntarakennetta tukevien kauppapaikkojen - keskustojen ja alakeskusten - vetovoiman lisäämiseksi sekä
• Lähipalveluverkon säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Jos tämä pääsee rapautumaan, niin se tarkoittaa, että uusia kuluttajia siirtyy henkilöauton käyttäjiksi.

@marikoo, sinä kyllä löydät aina mielenkiitoisimmat paikat olla osallistumassa! Lisää rapoa meille konttorirotille.

Kauppakeskusvillitys ideaparkkeineen tulee tasaantumaan vuosiksi, kun rahoittajat vetäytyvät hankkeista. Sukarin suurisuuntaiset suunnitelmat ovat menneet puihin useilla paikkakunnilla. Kannatan keskustapalvelujen kehittämistä. Liiterimatkailun aika on ohi. Ruma Suomi kaipaa kauniimpia keskustapalveluja (ei politiikkaa) ja rikkirevittyjen kirkonkylien ja kaupunkien jälleenrakentamista. Kauniit keskustat vetäisivät matkailijoita ostoksille. Nythän monen taajaman läpi pitäisi ajaa silmät ummessa, kun ei oo muuta kuin kauppaliiteriä ja pankkilaatikkoa.

@jounikj Heh, no nämä kuluttajateemathan ovat mun alaa. Myöhästyin tästä kirjanjulkistuksesta vähän, tuossa alkupuolellakin olisi ollut ihan kiinnostavaa asiaa.

@visualradio, toivottavasti noin käy. Aika masentavaa ympäristönäkökulmistakin, jos tuo Ideapark-Suomi toteutuisi.

Täällä mentiin nyt loppukeskusteluun, jota on vähän hankalampi rapoilla.
Epäiltiin mm. ABC-asemien yhteydessä olevien kauppojen osaamisesta ja tiedosta.

Kari Neilimo vastasi, että kyllä sitä osaamista niissäkin kaupoissa on. Ja
"Ihan oikeasti osa asiakkaista, kuten nuoriso, haluaa asioida ja antaa palautetta netin kautta."

Sitten keskustelua omavaraisuudesta ja pienviljelyn mahdollisuuksista tulevaisuudessa.

Lähiruuan ongelmista päästä kaupan hyllyyn: hankintajärjestelmät keskittyneitä, pienen tuottajan volyymi ei riitä. Pitäisikö tuottajien liittyä yhteen? Miten teknologiaa voitaisiin hyödyntää?