Aluksi kuullaan jyväskyläläisen Erkka Piiraisen kokemuksia Qik-mobiilisovelluksen käytöstä kansalaismedian kanavana - otsikolla "11 sekunnin uutisvoitto" ja muita havaintoja mobiilivideolähetyksistä.
Kukaan ei lähettänyt kuntaliitoskeskustelusta suoraa lähetystä, mutta Erkan mielestä niin pitäisi olla. Mitä vaihtoehtoja voisi olla, miksi ei tarjottaisi tapahtumaa netissä ja tehtäisi tallennetta siitä.
Viive lähetyksessä oli kahdeksan sekunnin luokkaa, 20 sekuntia äänestystuloksen jälkeen tieto oli muuta kautta ilmoilla, joten Erkka voitti 11 sekuntia
Mielenosoitus oli eduskuntatalon edessä, ja organisointi tapahtui netissä. Paikan päälle kutsuttiin ihmiset kuvaamaan kännykällä - saatiin tapahtuma raportoitua varmasti, kun lähteitä oli useita.
@Tuija onneksi se taltio sitten. Oon yrittäny koko aika, eikä millään pääse :( Harmittaa, kun peruin yhden työkeikankin seuratakseni livenä. No, myöhemmin sitten.
mm-. YLE ei sitoutunut julkaisemaan tai säilyttämään yleisön lähettämiä kuvia ja videoita. Ihminen ei kuitenkaan lähetä videota, jos sillä ei ole mitään merkitystä. Tällainen kommentti mediataloilta siis lamaava - ei motivaatiota lähettää mobiilistreamausta.
Hessu Järvinen on kansalaismedia-aktivisti ja haluaisi yhteistyötä YLEn kanssa, esim. materiaalin käytössä. YLE voisi tarjota hosting-palveluita kansalaismedian tuottajille.
Journalistien toimenkuva kuitenkin fokusoituu uudella tavalla: netti vaatii uusia taitoja, töytyy osata kuvata, tehdä tekstiä ja printtiä - lisäliksaa on turha pyytää...
Perinteinen tuotanto- ja jakelumalli -> uudessa mallissa uusia toimijoita, mutta monta ketjun osaa jää pois. Kuluttajat antavat palautetta SUORAAN netissä.
Netin myötä informaation uutuusarvo alkaa taloudellisesti lähestyä nollaa - uutinen leviää minuuteissa valtamediassa. Lähes kaikki informaatio on saatavilla maksutta.
TUlevaisuudessa yhteistyö: media, organisaatiot ja kansalaiset tekisivät yhteistyötä. Ei enää kilpailtaisi nopeudessa vaan muissa asioissa, esim. juuri tiivistämisessä.
Ammattijournalismi - näin syntyy uutinen toimittajan havainto, havainnon faktisuuden arvointi, päätös -> toimitustyö, nuuskitaan, kuullaan asiantuntijoita -> syntyy faktisuus, tiivistelmä -> uutinen julkaistaan joukkoviestimissä, sitä kommentoidaan
Verkkovoima - näin syntyy uutinen (kohinasta informaatioksi) Silminnäkijän havainto, IRC, Qaiku, Muro BBS jne.. -> havainto leviää mikrokanavilla - buzz eli kuhina -> aineistoa työstetään, kerätään lisämateriaalia, kommentteja, Facebook, WIkipedia yms. -> faktisuuden miettiminen, kun sisällöntuottajat ja trend setterit ym. huomaavat tapauksen, blogit, foorumit, sosiaaliset kirjanmerkit -> leviää edelleen kaikkiin välineisiin ja kanaviin, viimeistely, tarkistukset ym. KUN PROJEKTI ON VALMIS, UUTINEN ON OHI, SIIRRYTÄÄN UUTEEN UUTISEEN
Verkkovoiman alustava määritelmä: suuri joukko satunnaisia ihmisiä voi itse organisoitua yhteisen päämäärän toteuttamiseksi tietoverkkojen välityksellä.
Verkkovoimakoneisto jauhaa niin kauan kuin kaikki pienimmätkin tiedonmuruset on kerätty - seassa väkisin myös epäoleellisuuksia, mutta paljon erittäin tarpeellistakin tietoa - myös poliisille.
Yksi prosentti ihmisistä tuottaa suurimman osan netin ja sosiaalisen median sisällöstä. 9 % osallistuu toisinaan, myös kommentoimalla. 90 % "vain" seuraa, kuluttaa tietoa
Toimittaja Petteri Juutin lähtökohta oli osoittaa, että mokkulayhteyksissä on eroja. Kannatti ottaa kansalaismedia mukaan, koska yksin ei voinut kartoittaa koko kenttää.
Kollektiivisesti tuotetun Infomaation luotettavuudesta Hintikka sanoo, että se on usein luotettavaa, koska myös tuotettavan tiedon tarkkailu on kollektiivista.
Kansalaisjournalismi toimii heillä niin, että kansalaisilta tulee ideoita, mutta he eivät itse voi tuottaa ideoitaan. Suomi Express antaa välineet netissä.
Erkka: ihmisten houkutteleminen paikalle synnyttää hyvin erilaisen lopputuloksen kuin ihmisten vapaa toiminta netissä. Siksi pitäisi jalkautua myös sinne, missä ihmiset ovat.
"Qik-presentaatio Ylellä 2009/09/24" is being tweeted more than any other document on SlideShare right now. So we've put it on the homepage of SlideShare.net (in the "Hot on Twitter" section).
Kiitos kaikille kommenteista tähän asti - seuraamme tätä ketjua tämän jälkeenkin mutta kannattaa vielä pingata asianosaisia jos jatkaa keskustelua ja haluaa erityisen kommentin jollekin suunnata.
Toivoisin kovasti että klipin katsottuanne täyttäisitte tämän lyhyen palautelomakkeen http://www.webropol.com/P.aspx?id=358... , olisi erittäin arvokasta meille.
Jos ihmisiä ei tavoita, jos ihmiset eivät vastaa sähköpostiin ja jos keskus ei tiedä, kuka tekee mitä ja missä tämä kaikki jää kuolleeksi kirjaimeksi. Koskaan, kukaan YLEssä ei ole vastannut sähköpostiin, jos en ole tuntenut sitä entuudestaan muualta.
@erkka katselen taltiosta juuri sinun osuuttasi ja jäin funtsimaan seuraavia.
Olen seurannut FST5:n Spotlight-ohjelman tutkivaa journalismia aiheesta Instrumentariumin laitekauppa Costa Ricaan - ja kuinkas sitten kävikään (esitysaikaa vielä 6 päivää). Toimittaja Minna Knus-Galán on seurannut jo yli viiden vuoden ajan tapahtumasarjaa, haastatellut asianosaisia (tai sellaisiksi epäiltyjä) Suomessa ja Costa Ricassa, ollut yhteydessä viranomaisiin ja seurannut oikeudenkäyntiä Costa Ricassa. Nähtävästi on suurelta osin hänen ansiotaan, että tämä vahvasti korruptiolta haiskahtava härdelli on nyt lopulta tutkinnassa Suomessakin.
Olisiko näin monimutkainen, kallis (?) ja pitkäaikainen työ onnistunut niin, että joku asiasta vihin saanut espanjankielen taitoinen yksityishenkilö olisi koonnut porukkaa Costa Ricasta, Suomesta ja Panamasta (joka myös liittyy kuvioon), organisoinut tutkimuksen ja materiaalin keräämisen ja huolehtinut siitä, että kun luotettavan tuntuinen määrä todistusaineistoa on kasassa, juttu menee levitykseen. En ole millään tavalla ammattilainen näissä asioissa, mutta veikkaisin, että talousrikosten(kin) suhteen pätee se, ettei ole syytä "tutkintavaiheessa" pistää julki liian heppoisia väittämiä. Epäilty ei ole niin tyhmä, etteikö ehtisi luikkia pakoon tai peitellä jälkiään, jos huomaa, että vastapuolella ollaan naiiveja tai muulla tavalla amatöörimäisiä.
Mutta, toisaalta... maailma on julma paikka, kun pelissä ovat isot rahat tai valta. Milloin yksittäinen toimittaja ottaa liian suuren henkilökohtaisen riskin? Missä vaiheessa juuri hänet leimataan vaaralliseksi? Iso joukko puoliammattilaisia yhdessä on turvallisempi konteksti - parven tätä puolta olette jo kyllästymiseen asti kuulleet ennenkin, vrt. kala- tai lintuparvi - mutta onko tuotos uskottava? Riittääkö innostus vuosiksi eteenpäin?
@Tuija: frendini @palokangas koitti jo puolitoista vuotta sitten starttailla journalismiwikiä. eikö YLE voisi kehitellä jotakin hänen kanssaan? jos teemu siis itse on vielä kiinnostunut. wikiin voisi koostaa ohjekirjan mm. sun lanseeraaman verkkohaastattelun tekemiseen.
tämmöinen uuden journalismin käytäntöjä dokumentoiva wiki olisi myös hyödyllinen muille mediayhtiöille ja mahdollistaisi niitä :-) ja samaan wikiin voisi koostaa ruudun takaa -luennot. sitä tietty kannattaa miettiä oisko fiksumpaa luoda tosta "ei kenenkään maa" - voimakkaan omistajuuden sijaan - jota yle yhtenä toimijana tukisi. pistäkää mailia, jos jatkokelailu kiinnostaa ;-)
@pe3 miksei tuollainen avoin journalismiwiki voisi olla ihan nasta juttu, jäin miettimään muita miettijöitä, esim. mitäköhän yliopistojen journalismin tutkimusyksiköillä mahtaisi olla annattevaa
@palokangas: Oon innolla seurannut miten @Tuija on käsitteellistänyt nettityötapoja ammattijournalistin näkökulmasta (nettijournalismin tekemisestähän on yleensä enemmän puhuttu kansalaisjournalismin kontekstissa). Ajattelin siis, että näitä toimintatapoja olisi fiksu koota jonkinlaiseen journalismiaiheiseen wikiin ja että sellaisen toiminnan tukeminen voisi olla YLElle fiksu pr/osaamisenkehittämis-toimi. YLE voisi näin myös konkreetisti tukea muiden mediafirmojen ja journalistien toimintaa.
@Tuija Kiitos taltiosta! Antoi ajattelemisenaihetta. Kyselyynkin on vastattu.
Lisää vastaavaa nimenomaan mahdollisimman konkreettisella tasolla. Netin hyötykäyttö on edelleen ihan liikaa asiaan vihkiytyneiden juttua, kun ns. tavallinen tallaaja tyytyy Googleen, s-postiin ja FB:n (yleistystä, tiedän).
Voisiko jossain välissä pohtia sitä, mitä oikeasti vaikuttaa, kun (jos) laajakaista tulee jokaisen kylän perusasiaksi... kun se pikkuisen torpan juniori ja seniorikin on äkkiä verkon ulottuvilla?
@Tuija Voi himpura, kiitos, Tuija, tosta uutisjuttulinkistä! Pakko oli nauraa otsikointia :) Mä olin pitkään pois Facebookista ja jouduin asiaa kaiken aikaa selittelemään. Ihmisille tuntuu riittävän, että olen FB:ssä, vaikka käyn siellä keskimäärin kerran viikossa...
Arvostan suuresti myös mainintaa siitä, että puhelimessa jne. voi myös muistaa sen off-mahdollisuuden. Minua ainakin häiritsee esim. ravintolassa, kun vähän väliä pirisee siellä ja täällä jokin pimpelipom ja kuuluu välillä merkittäviäkin salaisia asioita puhuttavan ajattelematta, että kaikki kuulevat puheet.
@tts: Tavallaan yksityishenkilöistä koostuvat kansalaisjärjestöthän toimivat hieman tuon suuntaisesti. Mutta ei kansalainen ja kännykkä koskaan ammattitoimittajaa kokonaan korvaa jos sitä kysyit.
Ja eihän kaikkea tarvitse työntää suoraan julkiseen verkkoon (heppoisia väitteitä siis), vaan näissä striimeissähän on pelkän verkkotallennuksen/suljetun piirin optio tarjolla myös.
@erkka: ilmaisin taas itseäni epäselvästi, sori. En varsinaisesti kysynyt tai väittänyt mitään, kunhan mietiskelin (välimerkkeihin pitäisi kehittää jokin kysymysmerkkiä ei-kysyvämpi variantti). Päätin pingata mietiskelyni sinulle.
Minusta on välttämätöntä, että kaikki pitävät huolta tästä maailmasta, ja uutisoinnilla on siinä iso tehtävä. Toivottavasti kansalaisten ja ammattijournalistien välille saadaan toimivia yhteistyön muotoja. Kansalaisten valttina on tasainen jakautuminen ympäri maapallon, ammattilaisilla pressikortti.
Itse asiassa voi olla, että em. Spotlight-jutussa on kyse hybridistä. Toimittaja on saattanut tehdä "vain" työtä, mutta on myös henkilökohtaisesti kiinnostunut tapauksesta, joko alun perin tai duunia tehdessä. Työmotivaatio on varmasti kohdallaan.
Hyvä täsmennys sinulta tuo, että kaikkea ei toki tarvitse heti tuupata verkkoon. Eipä.
@tts: Pohdiskeluna minä sitten tulkkasinkin, mutta sitten iski epävarmuus, että olenkohan itse vihjaillut jotenkin hassuun suuntaan.
Kansalaisten & ammattijournalisten välillä tiedonvälityksen yhteishyvällisyyttä voisi lisätä molemmansuuntainen käyttöoikeuksien jako. Toimittajien dataa saisi nykyistä lajemmin pureskeltavaksi ja toisaalta materiaalin käyttöoikeuden luovuttamisen toimittajille voisi olla selkeämpää. CC-lisenssit ovat IMHO edelleen liian sekavia satunnaiskansalaiselle.
