#seminaarikannu

Tilaisuuden kuvaus ja ohjelma

"Tilaisuuden aluksi Mari Tikkanen m4id:stä ja Mari Koistinen Porkkanamafiasta tarjoavat esimerkkejä siitä, miten sosiaalinen media toimii ja miten sitä voi tehokkaasti käyttää. Tavoitteena on kuitenkin, että myös yleisö pääsee ääneen!"

Tilaisuuden avaus: Sanna Rekola

• järjestöillä nyt suurta kiinnostusta sosiaalisen median hyödyntämiseen
• UM:n kehitysviestintä: "Järjestöt virittelevät sosiaalisen median verkkoja", http://formin.finland.fi/Public/Print...

@marikoo: kiva kun rapoat

Mari Tikkanen, M4iD

• M4ID: strategiakehitystä, koulutusta, kampanjointia, teknisiä ratkaisuja yhteisölliselle viestinnälle
• asiakkaita YK-järjestöt, kv-järjestöt: ei oikeastaan ole juuri toimintaa Suomessa
• Tikkanen perusti M4ID:n pari vuotta sitten havaittuaan oman taustansa ansiosta, että tarvetta ja kysyntää tällaiselle palvelulle on

• järjestöt keskittyvät paljon viestintäpalveluihin (Twitter, Youtube jne), mutta toivottavasti myös muut kehittämistyökalujen käyttö lisääntyisi muuhunkin kuin ulkoiseen viestintään

• tiedon hankinnassa ja levittämisessä
• kontrolloidusta monologista dialogiin
• reaaliaikainen globaali kommunikaatio
• passiivisista vastaanotajista aktiivisiksi osanottajiksi
• sallii kollektiivisen tekemisen, osaamisen hyödyntämisen: järjestöt eivät vielä ehkä ole ottaneet tarpeeksi huomioon, miten voisi käyttää (esim. WIkipedia maailman suosituin tietolähde terveysasioissa: näin mm. WHO:n asiantuntijan pitäisi osata muokata vaikkapa wikipedian sikainfluenssasivua)
• murtanut perinteisen median vallan

Kulttuuri

• keskustelu ja kuuntelu: pelätään hivenen, on vaikeaa monille
• avoimuus ja läpinäkyvyys ja viestittämisessä: yhteisö haistaa esim. sensuroinnin nopeasti ja reagoi siihen nopeasti ja äänekkäästi --> jos ei ota tätä kulttuuria avoimesti vastaan, on mietittävä "vähemmän avoimia" palveluita
• yhdessä tekeminen
• yhteisö viestin levittäjänä: communication officer ei ole merkittävin viestinlevittäjä
• jatkuva muutos: palvelut muuttuvat koko ajan, ihmisten odotukset muuttuvat --> haastavaa, vaatii sopeutumista

Viestinnässä

• perinteisen median asema heikentynyt
• tietoa haetaan netistä, ystäväpiiristä: tiedon löydyttävä netistä helposti ja sen on oltava vaivatta jaettavissa (embeddable), jotta bloggarit ja muut voivat tietoa käyttää
• mielipidejohtajat verkossa - "e-fluentials": viestin pitää tavoittaa nämä henkilöt, jotka voivat sitä levittää. jokaisella sektorilla on omansa, ja ystäväpiiristäkin löytyy niitä, joita seurataan ja luetaan enemmän, "ihmiset, joilla on voimakas vaikutus sos. mediassa". näihin on luotava suhde, jotta tieto saadaan leviämään
• valta siis siirtyy tiedon tuottajalta levittäjälle
• ihmiset odottavat, että tietoa tuodaan tiiviisti, usein ja kronologisessa järjestyksessä (streaming)
• dialogi: osallistuttava mukaan
• epämuodollinen, henkilökohtainen viestintätapa: usein järjestöille vaikeaa löytyy se ääni, jota käyttää kanavissa

@marikoo thanks ja kas, kiva että Mari T. taas levittämässä ilosanomaa :)

• jatkuva, kv-yhteys: mobiilius lisääntyy vauhdilla
• tiedon prosessointi lyhytkestoista: selaillaan, hypitään, katsotaan vain otsikot
• osallistuminen, palvelun kehittäminen: esim. Twitterin käyttötavat ovat muokkautuneet käyttäjien myötä
• osa yhteisöä, "ambient intimacy": "tunnetaan, vaikka ei oikeasti tunnetakaan". vaikutukset myös ihmissuhteisiin: jos lisätään tilaisuuden jälkeen toinen FB-kaveriksi, niin tulee kokemus, että tietää toisen elämästä, vaikka "suoraa" kontaktia ei olisikaan
• sosiaalinen pääoma, profiili: pitää näyttää hyvältä omassa piirissään
• teknologia ei ole tärkein, vaan käyttäjän tarpeet ja identiteetti avainasemassa

Henkilökohtaisella tasolla

• huomio pitää saavuttaa ensisekunneissa
• maks 10 s. arviointi: onko tämä kiinnostavaa ja relevanttia minulle?
• levitys maks. 5 min: ottaa osaa ja levittää tieto aystäville, mikäli työkalut ovat helppokäyttöisiä, pitää olla selkeät kanava
• teknologioiden käyttö on järjestöille vielä hankalaa

Kuinka organisaatiot hyötyvät?

• mahdollistaa kattavamman näkyvyyden
• uusia tapoja esittää ja jakaa tietoa
• työkalut kuunteluun, vuoropuheluun
• toiset viestivät puolestasi
• uudet varainhankinnan keinot: annettava keinoja yhteisölle, jotta he tekevät tätäkin työtä
• tarpeiden tunnistaminen = paremmat toimenpiteet ja tulokset
• mahdollistaa laajan yhteistyön
• vaikutus mitattavissa

• järjestön tavoitteet - työsuunntielma
• tunnista pääkohderyhmä ja heidän sos. median käyttö
• resurssit: sos media on sinällään halpaa, mutta vie paljon aikaa, esim. jos nollasta aloitetaan, niin viestintäihmiselle pitää olla rutkasti aikaa käytettävissä
• strategia
• sosiaalisen median policy: pitäisi olla kaikilla järjestöillä eli millä äänellä käytetään, kuka käyttää, missä kanavissa, millä tavalla työntekijät voivat puhua järjestöstä yksityishenkilöinä... aika harvalla järjestöllä vielä on tätä
• järjestön sisäinen koulutus - "evangelist", pääsee helpommalla, jos on järjestössä valmiiksi jo joku intomielinen
• usein odotukset epärealistisia: huomioidaan vain katsojamääriä, ei esim. sitä, millaista dialogia herätetään

WHO: european immunization week

Levitysstrategia: "tehtiin pieni virhearvio: ajateltiin viestin levittämiseen WHO:n terveysalan sähköpostilistaa ja saadaan näin viraaliefekti YouTube -videoon eli sitä katsottaisiin viestin levityspäivänä paljon ja se nousisi korkealle. mutta näin ei käynyt: henkilöt eivät olleet sos. median aktiiveja. olisi pitänyt olla paljon aktiivisempi muualla."
- mutta käytössä siis useita eri levitystapoja ja väyliä, joka on tärkeää

The Missing Piece

• poliittinen lobbauskin voi toimia sos. median kautta

Hienoa @marikoo, itse pölisen somesta ja internetistä joskus klo 14 aikoihin sekä huomenna varsinaisesti kirjastokontekstissa Reisjärvellä.

Yleisökysymys: Monilla on varmaan käsitys, että nettitietoon pitää suhtautua varauksella. Miten tehdään luotettavaa tietoa, jos asiantuntijatkaan eivät ole vielä netissä? onko vaara, että yksinkertaistetaan liikaa? Esim. lapsien oikeuksista on helppo kommentoida, mutta taustalla on monimutkainen aihealuea. Jos tieto leviää vain tiettyjen ihmisten kautta, onko riskit viestien "vääristymisestä"?

Vastaus: Palveluja ja sos. mediaa voi käyttää monin tavoin: asiaviestintää, lyhyen aikavälin kampanjointia. Ei kyseessä ole vain "hömppää": ei pitäisi aliarvioida ihmisen kykyä arvioida nettitietoa ja sen levittäjien luotettavuutta.
Trendi on menossa siihe, että sos. mediaa käytetään "hyötymielessä". Alussa läheteltiin kukkia tms FB:ssa, mutta nyt pistetään artikkeleja esiin tms. Ihmiset haluavat käyttää sos. mediaa yhä enemmän oman elämän hallintaan.

Oman esitykseni kalvoja, myönnän pienen sekavuuden :)
http://www.slideshare.net/marikoo/por...

Omat puheeni pidetty, perussettiä, mainittu mm. se, että raportoin täältä Qaikuun.

Btw, olen tässä viime aikoina pohtinut, mikä merkitys sosiaaliseen mediaan kertyvällä tiedolla on järjestö- yms. toiminnan tulevaisuuden historiankirjoituksessa. Unohdin sen mainita esityksessä, mutta monet hyödyt näkyvät ehkä tulevaisuudessa yllättävästikin?

@pe3 @troppone @mace Kiitos kannustuksesta, ihqut :)

Mutta kiitos esityksestäsi, mielenkiintoista kuulla Porkkanamafian kuvioista!

Nyt järjestöjen omiin esimerkkeihin toiminnasta:

Veera Haapaniemi
- "Making commitments matter", http://www.un-informed.org/
- järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen sos.median avulla
- voittoatavvoittelemaon kv. tutkimus- ja kehityshanke
- yli 100 vapaaehtoista nuorta 18 maassa
- koko hanke on toteutettu netissä, kohdataan harvoin naamakkain: käytössä blogit, keskustelupalstat jne
- yhteistyötä järjestöjen kanssa, YK-liitot, WFUNA, Academia

un-informed.org
- tutkimukseen perustuva, keskitetty, luotettava ja neutraali internetissä toimiva tietopankki
---> mahdollisuus tutustua päätöslauselmiin, tietoa jo ennen päätöksiä, helposti nähtävissä päätöslauselmien muutokset
- informaatiokuilu YK-sopimusten ja kansallisten tason toimijoiden välillä: vaikka tietoa on, niin se on vaikeasti löydettävissä
- tieto on ennakkolähtökohta kaikelle toiminnalle
- tieto ei kuitenkaan yksin riitä: haastatteluja tehdessä huomattiin, että haluttiin vahvempaa ja parempaa yhteistyötä, tarvetta yhteydenpitoon sos. median kautta
---> un-i.org (lisää esim. http://www.un-informed.org/index.php?...)

UN-i.org
- jakaa tietoa keskitetystä ja järjestelmällisesti: kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ym. tietoa
- sosiaalinen puolensa ja yhteisö
- kommunikointi ja verkosto: suhteiden löytäminen ja solminen asian parissa toimivien kanssa
- jaa tietoa näkemyksistäsi, projekteistasi ja kokemuksistasi
- vastaanota tietoa muilta saman asian parissa työskenteleviltä
- pysy helposti yhteydessä konfereissassa tapaamiesi ihmisten kanssa
- luo ryhmiä tai liity niihin
- omalta haluamalta alueelta YK-uutisten saaminen
- ole yhteydessä kollegoihisi ulkomailla
- jaa parhaita toimintatapoja maailmanlaajuisesti
- kasvata verkostojasi helposti
- "Ongelmat ovat samanlaisia monissa tilanteissa, mutta emme vain ehkä tiedä niitä muita, jotka kamppailevat samojen ongelmien kanssa"

• demoversio on valmistumassa

@perttuim Kiitos, katotaan nyt, mihin Porkkanamafia vielä menee :)

Lukiolaisten liiton kohtaama ongelma: ei saada esim. opettajia mukaan. Suomalaisia ei ole koulutettu netin käyttöön. Kaikissa oppilaitoksissa ei ymmärretä hyötyjäkään.
Sos. mediat ovat tarjonneet hyviä mahdollisuuksia: eri kohderyhmät ovat löytyneet hyvin. IRC-galleria tavoittaa lukiolaisnuoret, piti vain keksiä keino, jolla saadaan käyttäjät ottamaan se tieto vastaan.
"Kun itse on ollut käyttäjänä pitkään, niin on havainnut kaupallistumisen. Käyttäjät haluavat kuitenkin asiatietoa, vaikuttamismahdollisuuksia, kannanottoja. IRC-galleriassa voi luoda keskustelupaikan esim. nuorten mieltenterveystyöhön."

"Oli saatu neuvoteltua halvat kampanjat ja luoda sisältöä käyttäjille. Tämän vuoksi ei saatu dataa siitä, miten paljon oli esim. käyttäjiä. Systeemin luominen olisi vaatinut paljon suurempia resursseja kuin mihin olisi varaa."

Yleisökommenttia:

Internet on voimakas, mutta globaalista kaikilla ei ole pääsyä digitaaliseen sisältöön.

Lukutaidottomuuskin rajoittaa, sähköä ei ole kaikkialla. Keskittyy toistaiseksi kaupunkeihin ja tietty enemmistö on edelleen

Lyhytjännitteisyys lisääntynyt? Lähdetään eri kampanjoihin, mutta ei enää seuraavassa. Ei haluta enää vuosien vastuuta. Pitääkö edes yrittää pitää pidempään kuin kampanjan verran?
"FB-ryhmässä oli 2000 ihmistä, mutta kun piti tavata kasvokkain, niin paikalle ei tullut ketään."

Kiitos @marikoo erinomaisesta raposta. Laitan linkkiä eteenpäin

@sampsa Eipä kestä! Koetan vielä tehdä jonkinlaisen koosteen blogiini, kunhan ehdin.

No lopultakin sain myös blogitekstin aikaan.