#seminaarikannu

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja Tapio Lappi-Seppälä:
* Media "synnyttää" kopiorikoksia, esim. Pahat pojat, Game Over elokuvat. "Nuorten tappajien elämä oli trendikästä".
* Kopioinnin lisäksi vaikutuksia asenteisiin ja arvoilmapiiriin. Rikosmedian seuraaminen yhteydessä itse ilmoitettuun rikollisuuteen.
* Toisaalta mitä enemmän käytetään aikaa median parissa sitä vähemmän rikoksia.
* Ei sanaakaan sosiaalisesta mediasta - vielä.

Missä tämä tilaisuus on?

Rikosylikomisario Kari Tolvanen, Helsingin poliisilaitos:
* Epäillyn nimen ja kuvan saa julkaista vain, jos se on välttämätöntä.
* Esimerkkejä poliisiuutisista: "50-vuotiaan kirvesmiehen epäillään ..."
* Poliisiuutisella ei saa aiheuttaa asiaan osalliselle vahinkoa.
* Poliisin tiedottaminen henkilöllisyyden ja taustojen osalta vähäistä.
* Onko rikoksesta epäillyn/tuomitun elämä värikästä? - esim. Tony Halme
- Tulisiko poliisin tiedottaa rikollisten "värikkäästä elämästä" joka usein on "yhtä helvettiä".
* Esimerkkinä Seiskan Turkulaisesta lakimiehestä tekemä 10 sivuinen haastattelu:
- Miksi rikollinen saa mahdollisuuden kertoa oman näkökulmansa?
- Miksi rikoksista kerrotaan yksityiskohtaisia tietoja? - Tolvasen oma näkemys, että rikolliset
jatkuvasti viittaavat aikaisempii rikoksiin joita seurataan aktiivisesti.

@salainen Säätytalolla, Helsingissä.

Vastaava päätoimittaja Eero Hyvönen, Nelosen uutiset:
* Viime aikoina on esitetty suosituksia:
- Ei tulisi julkaista tekijän nimeä tai kuvaa.
- Tulisi pidättäytyä tekijän "mediapaketin" jakelusta.
* Journalismin pitkään hoittu periaate on kuitenkin, että mitä merkittävämpi rikos sitä suuremmalla syyllä tulisi tekijä julkaista.
- Perinteinen media on edelleen ylivoimainen keskustelun käynnistäjä.
- Avoin yhteiskunta jossa journalismin tehtävä on valaista asioita, ei pimittää asioita.
* Huoneentaulu
- Pois toimintadraaman lavastamisesta (graafiset uutisseinäkuvat)
- Kärsimykselle ja surulle tilaa
- Tekijästä tietoa
- Uhreista tietoa
- Osallisista tietoa
- Viranomaisten toiminnasta tietoa
- Esim: Kauhajoen tapauksessa ampumisvideon näyttäminen nelosen uutisissa oli perusteltua koska uutisessa kerrottiin poliisin nähneen videon ennen ampumistapausta ja haastatelleen tekijää.

Rikosylikomisario Urpo Lintala, Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos: Mitä kokemukset
ovat opettaneet?

Ylikonstaapeli Marko Forss, Helsingin poliisilaitos: Miten nettipoliisi voi vaikuttaa
nuorten käsityksiin rikollisista/rikollisuudesta?

• Nettiä ei voi rajoittaa tai seunsuroida
• Vertaisvalvonta on paras menetelmä. "SUPO:ssa olivat laskeneet että IRC-Gallerian valvonta vaatisi noin 80 000 poliisia".
• Keskustelu nuorten kanssa käydään nykyisin netissä.
• Anarkistit neuvovat kansalaisoikeuksista mitä sattuu.
• Nuortet ovat ottaneet hyvin vastaan nettipoliisin.
• Kun poliisi on netissä niihin on helppo ottaa yhteyttä: esim. linkkejä uhkaavan materiaaliin.
• Nettopoliisi on todella kustannustehokasta: 30 000 kysymystä ja kommenttia 8000 eri käyttäjältä ensimmäisen 9 kuukauden aikana.
• Nuorilla on vääriä käsityksiä sananvapaudesta.
• Nuoret eivät myöskään aina ymmärrä, että netti on globaali ja avoin.

Aika rikoskeskeistä tuo kriisiviestintä. Mites tsunamit ja sellaiset?

@salainen Juu - Sisäasiainministeriö: rikollisia, rikoksia, poliiseja, uhreja.

Itse puhun tiedottamisesta humanitaaristen kriisien yhteydessä.

Mikä on viranomaisten ja median vastuu uhrien ja omaisten suojelemisessa?

• Psykiatrian erikoislääkäri, dosentti Markus Henriksson, Valvira
• Vs. kansliapäällikkö Jukka Lindstedt, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
• Puheenjohtaja Jarkko Sipilä, Oikeustoimittajat ry