Aki Kekäläinen @Aki järjestää YLEllä seminaarin, jossa käsitellään esteettömyysteemaa monelta kantilta. Kuuntele oheisesta videosta lisätietoja http://bambuser.com/channel/tuija/bro... - kehitys kehittyy -blogissa ilmoittautumisohje paikan päälle tulijoille. Ulos YLE Areenassa. Merkkaa valmiiksi muistiin: http://www.yle.fi/esteettomyys/
Seminaarin ohjelma ja lisätietoja löytyy pdf:nä täältä: yle.fi/esteettomyys/esteettomyys_on_kansalaisoikeus.pdf. Ja kaikille: tervetuloa mukaan seminaariin!
@Teemul: Kyllä, samasta asiasta kyse (allekirjoittanut vaikuttaa sekä SIGCHI Finlandin hallituksessa että YLEllä). Verkkopalvelujen esteettömyys -seminaarin ohjelmassa on tosiaan myös SIGCHI:n opinnäytetyön palkitseminen ja myös yhdistyksen syyskokous.
Tapahtuma alkaa pian ja pidetään tätä "virallisena qaikuna". Yleltä flunssa on kaatanut väkeä kiitettävästi, joten toivottavasti saamme semmalle vapaaehtoisia liverepoajia ja kommentoijia :). Seuraamme kommentointia netissä ja nostamme kysymyksiä mukaan keskusteluun paikan päällä.
En tiedä näkyykö livestreamin kautta, mutta tästä parin metrin päästä katsottuna reaaliaikainen puheen tekstitys herättää tiettyä kateutta noin 8 sormen järjestelmällä kirjoittavalle...
Flashista saa esteetöntä käsin muokkaamalla. Työkalut tuottavat nykyään oletuksellisesti esteellistä sisältöä. Kiire ja vähät resurssit tyypillinen syy siihen, ettei käsitöihin ruveta eikä lainsäädäntö pakota edes julkisia palveluita olemaan esteettömiä.
"Näkövamma on tiedonsaantivamma - esteettömät verkkopalvelut eivät ole mukavuusasia vaan ehto mahdollisuudelle toimia ja elää yhteiskunnassa." Lisätietoa: www.nkl.fi/tietoa. Puhujan tavoittaa osoitteesta virpi.jylha(at)nkl.fi
Nyt demotaan ruudunlukijalla Yle Areenan käyttöä :)
Puhe tulee ihan hullun nopealla, mutta se taitaa olla joku tekninen härö. Ei ihan maailman selkeintä lopputulemaa kuitenkaan. Ilmeisesti ohjelma sekoilee :)
@jahapaula varmasti, mutta uskoisin, että usein myös muistamiskysymys - ei vaan tule mieleenkään arkitohinassa. Taukoa edeltävän esityksen kalvo, jossa oli huomioitavia tahoja omasta mutsista paaviin oli tosi hyvä. Samaa pitäisi levittää julisteena toimistojen seinille muistilapuksi.
Oman (jokseenkin aika rajallisen) kokemukseni mukaan ruudunlukijaohjelmia käyttävät ihmiset ovat oikeasti tottuneet melkoisen vinhaan nopeuteen eli veikkaisin puhenopeuden olevan ihan oikein.
Perusfaktoja ikäihmisten määrästä Suomessa: nyt 16,5%, 2030 mennessä ennusteiden mukaan 26%. Väestö ikääntyy ja käyttää verkkoa. 60-74-vuotiaista 4/10 käyttää nettiä.
60+ väestöllä on nettitarpeita, muttei välttämättä -taitoa. Kuitenkin olisi oltava, koska täytyy voida hoitaa verkossa esimerkiksi omaa taloutta. Samoin: hyvinvointipalvelut, viestintä ja ystävyyksien ylläpito, matkustuspalvelut, tiedon hakeminen...
On huolehdittava, etteivät ikääntyvät syrjäydy tietotekniikan jyllätessä. Ja kun palveluita viedään verkkoon, on huolehdittava, että palveluiden käyttäjät pystyvät tulemaan mukana.
Tää ikääntyneet on kyllä jännä juttu. Mihin vedetään raja siinä, että kansalaisella on myös velvollisuus sopeutua joihinkin maailman muutoksiin? Tietysti monet ikääntyneiden hankaluuksista ovat juuri näitä Eräsenkin mainitsemia fyysisia rajoitteita: hienomotoriikkaa, huonoa näköä jne. Tai pelkästään monimutkaisuutta.
Mikä estää ikääntyvien osallistumista? Ei ole tietotekniikkaa, laajakaistaa, tietoa ja taitoa hankintaan, käytön osaamista, pelottomuutta, harjoittelun mahdollisuutta. Työelämässä olevilla on apunaan helpdeskit, eläkeläisillä välttämättä ei.
Nopeasti vaihtuvat käyttöjärjestelmät, palvelut ja tuotteet. Työelämässä opittu ei auta enää eläkkeellä, koska teknologia kehittyy ja muuttuu vauhdilla. Teknologiaan liittyvän itseluottamuksen puute on todellinen ongelma (hävitänkö kaikki rahani jos painan väärää nappulaa?) ja tähän liittyen harjoittelumahdollisuuksien puute on toinen todellinen ongelma.
@jahapaula ja miten on muutaman kymmenen vuoden kuluttua kun nyt 40 v on sitten 60 v ja ehkä paremmin tottuneet ATK:hon kuin tämän päivän 60-vuotiaat? Onko homma paremmin hanskassa silloin ja mitkä ovat silloin ongelmat?
Kyllä aika paljon on ihan omasta aktiivisuudesta kiinni pysyykö kärryillä vai ei, iästä huolimatta. Vaikka jonkin verran pohjatiedot tietysti voi olla paremmat koneita "alusta asti" käyttäneillä nuorilla.
"Hei, tää on hiiri ja tää toimii tällä tavalla." Opettelun alkaa alkeista. Koulutuksessa myös pyritään näyttämään, mitä iloa tietotekniikasta voi olla, ei vain näytetä, miten pakolliset hommat saa hoidettua.
@pni Varmasti tulee vastaan sellaisiakin ongelmia, mitä nyt ei osata edes kuvitella. Ja kaikki me itse kärvistellään ehkä jonkun neuroverkon kanssa kasikymppisinä ;) Mutta tiedän nytkin aika paljon eläkeikäisiä, jotka ovat varsin perillä tietokoneista ja hoitavat ihan suvereenisti omat verkkopankkinsa sun muut.
@jahapaula On. Mutta tässä kuvatunlaiset hommat on hyviä, jotta ne, jotka haluaa olla mukana, saa jostain tarvittua tukea olla mukana. Kaikkia tällainenkaan ei tietenkään tavoita, jolloin voidaan jo enemmän pohtia sitä, onko kyse syrjäänjäämisestä vai -jättäytymisestä.
@airi +1 ja kyllähän aika paljon näitä eläkeläisten nettineuvopisteitä onkin käsittääkseni. Monella myös valmiiksi asenne "minähän en noita koneita tarvitse".
@jahapaula joo, mun yks kaveri kertoi (aikana ennen internettiä) miten sen silloin 80 v mummo opetteli käyttämään tietokonetta kun sillä oli tarve kirjoittaa muistelmansa. Ihailtavaa.
@jahapaula Minua visottaa se maailman kaventaminen, mihin eräät vammaisten huomioonottamispykälät johtavat.
Vaikka itse kuljen kepin kanssa ja minulla on lievä luki-häiriö, niin ei koko maailmaa tarvitse taivuttaa sen mukaan, vaan minun pitää huomioida se, ettei kepin kanssa pääse Ateneumiin ja että tärkeämmät jutut pitää luetuttaa jollakin toisella.
Minusta oikein hyvä ilmentymä oli se, että äitini olisi aikoinaan saanut luvan rakentaa ullakolle lisää asuintilaa, jyrkkien, vain 60 senttisten portaiden päähän, mutta kylpyhuonetta sinne ei olisi saanut sitten laittaa, koska yläkerran kylpyhuoneeseen ei olisi saanut niin leveää ovea, että sinne olisi päässyt pyörätuolilla.
Ja tämä talossa, asunnossa, jossa oli sisäsauna, pihasauna ja erillinen suihkuhuone alakerrassa.
@Herra Ja fyysiset rajoitteet ovat vielä eri kalibeeria kuin henkiset tai asenteelliset. Nuo rakennussäädökset on nykyään kyllä yks älyhoi-esimerkki lainsäädännöstä.
Peruskauraa: standardien ja suositusten noudattaminen, esteettömyyttä tukevien ominaisuuksien käyttäminen, esteiden välttäminen (esim. tekstikokojen skaalautuvuus), esteettömyys on osa laadukasta toteutusta
Noin kymmenen vuotta sitten opetin TKK:n uusia opiskelijoita sikäläisen tietotekniikan käytössä. Eräässä ryhmässä tuli vastaan henkilö, joka ei noiden 4x 2x 45min aikana oppinut käyttämään hiirtä. Jostain syystä käden pitäminen hiiren päällä ja sen siirtäminen siten ollut helppoa tai hän ei uskaltanut tai halunnut tehdä näin.
Minulta ei riittänyt aika ja osaaminen silloin opettaa yhtä kolmestakymmenestä erikseen ja enemmän. Mutta häiritsemään tuo on jäänyt. -- Miksi?
"Too much accessibility" - lavertelu esteettömyyttä tukevien ominaisuuksien käytössä. Ruudunlukija voin ylikuormittua. Verkosta löytyy tähän liittyvää hyvää keskustelua.
Esteettömyyden varmistaminen: esteiden ymmärtäminen, esteettömyyden asettaminen tavoitteeksi, hyvien käytäntöjen noudattaminen, testaus. Puhuja korostaa hyvin, että toteutuksessa on ymmärrettävä miksi esteettömyys on tärkeää, jotta alt-attribuuttien kirjoittelu tuntuu mielekkäältä.
Ei kirjoiteta alt-attribuutteja koska ne on mahdollisia ja standardit tukevat niitä, vaan ymmärretään esteet ja laitetaan alt-attribuutteihin mielekästä sisältöä.
@jiivonen@airi Itse useita vuosia sitten törmäsin seinään siinä vaiheessa, kun silloiselle työkaverille yritin selittää mikä on scrollbar. Ko. henkilö katseli asuntoja jostain etuovesta tms. ja kehotin kurkkaamaaan alemmas sivulla. Hän katsoi hämmästyneenä minuun ja kysyi "miten?" - ei ollut koskaan käyttänyt ainakaan selaimessa scrollbaria, vaikka töissäkin käytti tuotannonseurantajärjestelmää kyllä. Saattaa olla myös kyse siitä, ettei ymmärrä yleistää jostakin ohjelmasta tuttua toimintoa muihin vastaaviin, vaan opettelee toimintamalleja tiukasti ohjelma kerrallaan.
Psst, se livetekstitys on nimeltään kirjoitustulkkaus! Harmi, ettei se näy netin yli, t. nimim. kirjoitustulkkauksen tutkija. Se palvelee etenkin kuuroutuneita ja kuulovammaisia, jotka eivät välttämättä osaa viittomakieltä, mutta voi jeesata monia muitakin ryhmiä.
Web 2.0 -teknologioiden haasteet: käyttökokemus paranee, saadaan miellyttävämpiä käyttöliittymiä normaalikäyttäjälle. Mainitsee esimerkkeinä Facebookin ja Gmailin.
@jiivonen@jahapaula Omien vanhempien kanssa törmää myös jänniin ajattelumalleihin, jotka itselle näyttävät aivan ihmeellisiltä. Esimerkiksi surffataan Explorerilla, koska "Gmail on Firefoxissa" - selain-käsitettä on yllättävän vaikea selittää tästä lähtökohdasta ajattelevalle :)
Esteettömyys liittyy myös hakukoneoptimointiin ja muuhun laadunvarmistukseen. Google arvostaa esteettömyyden huomiointia. Tämän seikan väärinkäyttö voi johtaa esim. ruudunlukijan kanssa raivostuttaviin tilanteisiin (avainsanalistan sijoittaminen alt-atrribuutiksi).
Näkövammaisten keskusliiton esitys oli kyllä todella hyvä. Kiitos! Sanoiko Virpi Jylhä esityksen lopussa jonkun suoran osoitteen, josta testaajia voisi kysellä, vai ihanko sähköpostilla otetaan jokainen yhteyttä?
@jiivonen Hiirianekdoottien kohdalla suosikkini ovat serkun lapset, jotka olivat hieman nuorempina työntäneet diskettiasemaan ruohoa, koska halusivat ruokkia sitä tietokoneen hiirtä.
Kirjoitustulkkaus tuli meille järjestäjillekin vähän yllätyksenä tapahtumaan. Sitä tehdään seminaariin osallistuvien vapaaehtoisvoimin. Emme harmillisesti ehtineet saada sitä mukaan livestriimiin.
Asiakkaiden päämääränä on tehdä liiketoimintaa, silloin on ymmärrettävää, että joskus unohdetaan jotkut käyttäjäryhmät. YLE ei voi ajatella näin, sen tehtävä on palvella ihan kaikkia.
Vastamäki vähän myös provosoi: kaikkien verkkopalveluiden ei tarvitsekaan olla esteettömiä. Palveluita tehdään myös markkinamielessä tietylle kohderyhmälle. Esimerkiksi YLE taas on esimerkki varsin laajakohderyhmäisestä tarjoajasta.
Tarkoittaako esteettömyys tylsää ja ikävää? Jos mennään liikaa käytettävyys ja esteettömyys edellä, lopputulos on helposti joidenkin mielestä ikävää ja tylsää. Mutta peruswebbisivun voi tehdä esteettömäksi luopumatta hyvännäköisyydestä.
Onko esteetön köyhää ja esteellinen rikasta? Esimerkki screenshottina rikkaassa päädyssä Facebook, vaikkei se puhujan mukaan ihan älyttömän rikas olekaan (mutta varsin esteellinen).
"Jos ajatellaan että drag&droppaus on erittäin näppärää ja parantaa käytettävyyttä. Kun siirrän jokun asian vaikka työpöydältä roskakoriin, ni onhan se näppärämpää siirtää kuin kirjoittaa jotain."
2nd lifen esteettömyys? Google Earth? iPhone? Kaikkia palveluita ei voida tehdä kaikille ryhmille esteettömiksi. Mutta kun ollaan julkishallinnossa, kaikilla ihmisillä on oikeus tiettyihin asioihin. YLE:n tuotteista suurin osa on tällaisia.
Peruskaavio käyttäjäkeskeisestä suunnitelusta. Lähtökohtana määritellä tärkeät ja ehdottomat kohderyhmät ja toisaalta "kivakiva-ryhmät". Sitten edetään näiden prioriteettien pohjalta, mahdollisuuksien mukaan.
Miten testaan esteettömyyttä? Listalla ainakin: Arviointityökalujen käyttö, käytettävyyden asiantuntija-arviointi, erillinen esteettömyysarviointi, käyttäjätestaus kohderyhmän käyttäjillä & käyttäjäpalaute ja käyttäjäkyselyt
Esteettömyysarviointi on usein rutiinihommaa. Keskeisten asioiden listan läpikäyminen ei vaadi ihmeellistä erikoisosaamista. Paras tulos saadaan kuitenkin aidolla käyttäjätestauksella, mikä ei kuitenkaan ajan ja rahan puitteissa ole ollenkaan aina realismia.
Esimerkki YLE:n uutissivuilta. Kuva siitä, miten korkea sivu on - periaatteessa pärjää ruudunlukijalla, mutta ei välttämättä ole edes peruskäyttäjälle kovin kiva. Näkövammaiselle voi olla aika toivoton homma löytää täältä sisältöä.
YLE:n uutissivukuvista tulee mieleen myös se, onko esteettömyyskysymys myös sivustojen toimivuus mobiililaitteista? Globaalisti ajatellen tämä on iso juttu, kun yhä useamman ensimmäinen kosketus nettiin tapahtuu puhelimesta käsin.
Virpi: En osaa suoralta kädeltä vastata. Jos rakenteet on nimetty oikein, niitä pystyy käyttämään. Jos sivu on valtava ja ei etsi sieltä tuoreinta juttua, tiedon hakeminen on työlästä. Sama pätee kyllä näkeviinkin!
Kysymys lähinnä Enterille: Mitä sellaista vanhempien ihmisten huomiointiin liittyvää on, mikä ei tule katettua sillä, jos tehdään näkövammaisille hyvä sivu? Opetteludemo? Tämä alue muutenkin laajemmin kiinnostaa.
Enter: Keskeinen asia, väline, jolla näyttää ja opettaa helpottaa toimintaa. Pankkipalvelujen kohdalla ei eettisistä syistä voida harjoitella käyttäjän omalla tilillä, ei varsinkaan kotioloissa - "muuten on koko suku kohta kimpussa, kun mummolta katosi rahat"
Vastaus jatkuu: Hyvät välineet opiskeluun ja riittävän yksinkertaiset sivut ovat tärkeitä, vähentävät pelkoa. Paljon samaa näkövammaisten kanssa, jotka myös tarvitsisivat harjoittelusivustoja. Visuaalisuus ja graafisuus on ikäihmisille tärkeää: suuret graafiset kuviot, jotka ohjaavat eteenpäin ovat tärkeitä, linkkien löytäminen voi olla vaikeaa.
Kysymys Kelasta: Hyviä kokemuksia NKL:n testauksesta, asiantuntevan ihmisen osaamisen hyödyntäminen kannattaa. Kuinka paljon yhteistyötä on lainsäädännön synnyttäminen velvoittamaan ainakin viranomaisia? Kuinka pitkällä tämä on vai onko vielä pelkkää unelmaa?
Asiasta on keskusteltu Liike- ja viestintäministeriön kanssa. EU osaltaan pyrkii vaikuttamaan hyvään ikäääntymiseen tietoyhteiskunnassa. Lobbaus ministeriötasolla harjoitetaan, rahaa on ohjattava kunnille, jotka tukevat vapaaehtoistoimintaa, jonka hartioilla on paljon. "Vaikealta joskus tuntuu, mut mul on aikaa hakata päätä seinään."
Iso joukko toimijoita ottaa tosissaan, mutta tämä asenne ei vielä läpäise organisaatiota. Isoissa kaupungeissa tilanne on parempi kuin pienissä, joissa ei ole varaa panostaa verkkopalveluiden esteettömyyteen. Lainsäädäntöä tarvitaan. Onko jokaisen kunnan pakko värkätä itse omat sivunsa, voisiko olla koottuja alustoja? Ettei kaikkien tarvitsisi askarrella itse, vapautta pitää toki olla.
Vastamäki: On hallinnonaloja, joissa on otettu tosi hyvin huomiooon, laatudokumentit kohdallaa jne. Kunnissa isoissa usein menee paremmin. Ehdottaa, että kuntien palveluissa pitäisi oikeasti lähestyä asiaa lainsäädännön kautta. Voisiko jopa koordinoita, että näitä alustoja voitte käyttää jne.
Veron sähköisissä palveluissa moni asia on hyvin. Osaamisen kirjavuus monien palveluiden kohdalla suurta, esteettömyysosaaminen ei välttämättä ole aina vaadittavalla tasolla. Esimerkiksi pienissä kunnissa ei aina ole resursseja ja taitoa tuottaa esteettömiä palveluita: tuki, lainsäädännöllinen ohjaus ja muukin ohjeistus olisi tarpeen.
TaiK, Antti Raike: Jos jäädään odottamaan mitä viranomaiset saa aikaan, mitään ei tapahdu. DfA-verkosto elää ja voi hyvin. Tervetuloa mukaan, vaikka Facebookin kautta.
"Kaksi tuntia tilaisuuden alkamisesta ja nyt vasta hihat paloi. Se on aika hyvin. Star Trek -aika hyppyjä, näistä jutuista on puhuttu jo 90-luvun alussa. Mikä mättää?"
@skh@jahapaula Kunnilla on itsehallintoa siinä mitassa, että pakottaminen tosiaan johtaa älämölöön. Ts ei ole nykyisellään mahdollista. Liiallisen paikallisen tekemisen ja päättämisen ongelmathan nähdään monella muullakin alalla kuin webpalveluissa. Esimerkiksi terveyspalveluiden toteutuksen hajanaisuus ja tehottomuus.
Esteettömyys on sitä, että varmistetaan standardit ja minimijutut. Mutta se, mitä ammattilaiset nykyään tekee, on kamppailu saavutettavuuden lisäämiseksi. Ei katso rajoitteita, vaan katsotaan, miten palvelut tehdään saavutettaviksi.
@jiivonen Todellakin. Sama ongelma toistuu monella eri tasolla ja monen eri asian piirissä. Itse taistelen töissä toisinaan yliopistomaailmassa ihan saman ongelman kanssa.
Raike kutsuu kaikki silmälasien käyttäjät ottamaan lasit pois loppuesityksen ajaksi ja nauttimaan. Jos lasi ja muovi ei olisi näin halpaa, monilla osallistujista ei olisi mahdollisuutta laittaa laseja takaisin päähän.
UM: Suomi valmistelee vammaispoliittista toimintaohjelmaa, jossa huomioidaan esteettömyys- ja saavutettavuusasiat. Tavoite tulla täytetyksi vuoteen 2015 mennessä. Tämä linkittyy keskusteluun lainsäädännöstä. Työn taustalla YK:n sopimukset, joita Suomi nyt osaltaan täyttää.
Esteettömyys-kysymyksellä ei ole Suomen valtionhallinnossa selkeää omistajaa. EU:n standardit ja suositukset saapuvat maahan ja jää hieman epäselväksi, kenen homma on viedä niitä eteenpäin ja täytäntöönpanoon.
Verkon esteellisyys on syrjimistä. Tulossa on lähes syrjintäkiellontapaista lainsäädäntöä. Ihmisillä on myös oikeuksia, ei tämä ole pelkkää moraalista oikeintekemistä. USA:ssa esteettömyydestä puhutaan hyvänä bisneksenä - se, että voi saada 2-3% lisää asiakkaita, on joskus asia, johon kannattaa sijoittaa paljonkin.
Taitotaso varmaankin nousee tulevaisuudessa, mutta samalla koko ajan nettiin tulee entistä enemmän "tekniksiä kikkareita" - mitä rikkaampi verkko, sitä vaikeampi sitä on ohjata standardeilla. Kun firma tekee hyvän jutun, joka myy, tämä määrää, mitä tehdään. Virallisten ohjeistusten kanssa on vaikea ohjailla, kun teknologiat kehittyvät villisti...
Ruuska/YLE: Mitä jos olisi esteetön ja esteellinen/rikas verkko? Miltä se tuntuisi niistä, joilla on jokin este? Olisiko mahdollista esim. YLE:n tapauksessa erottaa kaksi palvelua? Vertaa laktoosittomaan & light -versioon.
Syrjä: Ihmisenä tekee mieli rääkäistä, että ei, kaiken pitäisi olla kaikkien saatavilla. Tässä joudutaan miettimään, mitkä kaikki ovat kaikille kuuluvia palveluita. On tuulimyllyjä vastaan taistelua saada kaikki kaikelle, mutta välttämättömimmät pitäisi saada saataville. Pitäisi muistaa, että myös lapsille tarvitaan esteettömiä palveluita. Pikku Kakkonen ei ole esteetön. Kuka vetää rajan, mitä kaikkea pitää olla saatavilla?
Webbipalveluista on ehkä helppo tehdä esteettömiä, mutta kun teknologiat rikastuvat, homma menee vaikeammaksi. Standardointityö on tärkeää, vaikka siinä jahdataan liikkuvaa maalia. Tarvittaneen lainsäädäntö pakottamaan ainakin joitakin asioita.
Perusoikeudet tiettyihin asioihin riippumatta siitä, millainen ihminen on, samalla tavalla kuin ravintolaan kuuluu päästä. Toisaalta on ymmärrettävä yritysten tilannetta: kovin paljoa ei tehdä huvikseen tai imagon takia, tarvitaan iso kädenvääntö ohjaamaan se minimi, joka kaikkien on täytettävä.
Vastamäki tuo esille imagohyödyt saavutettavuudesta, mutta toteaa, ettei yritykset tosiaan juuri tee asioita ellei niistä tule rahaa. Siksi lainsäädännölle olisi tarvetta - kaikille oikeus tiettyihin sisältöihin.
Huuto.net esimerkkinä - tietävätkö webbipalvelun tekijät lainsäädännöstä? Lainsäädäntö ei saisi estää autotallikehitystä ja aktiivista ominpäin kehittelyä. Liian tiukat säännöt voivat tulpata hyvää innovatiivisuutta.
Yksi YLE:n suosituimmista palveluista on teksti-tv. Lopulta informaatio on kuitenkin keskeistä, hilanvitkuttimien määrä ei ole tärkeetä. Suunnittelijana on helppo hairahtua tekemään hilanvitkuttimia, koska niitä on kiva tehdä. Eivät saisi rikkoa palvelun ydintä.
Adage: Estetiikan ja käytettävyyden välillä ei tarvitse olla syvällistä ristiriitaa. Kompromisseja joutuu joskus tekemään. Kumpaan suuntaan mennään, riippuu toimintaympäristöstä ja liiketoiminnan tavoitteista jne.
Lainsäädännön toimivuus perustuu sanktioihin. ADA-laki USA:ssa on hyvä ja selkeä esimerkki, voidaan vetää oikeuteen esteellisyydestä ja joutua korvauksiin. Yhdenvertaisuuslaki on siitä hassu, että se käskee olemaan kiltti kaikille, muttei kerro, miten käy, jos ei ole.
Hassua, Papunetin selkouutissa alkoi heti ärsyttämään, ettei uusimmat uutiset ole nopeammin nähtävillä. Ei taitaisi mennä "normaaleihin" käytettävyyssääntöihin jos tarvitaan noin monta klikkiä :)
Rakentamisen esteettömyyteen on Suomessakin hyvin pakottava lainsäädäntö, mutta nettipuolella vastaavaa ei ole. Tämä on tasavertaisuuskysymys ja koskettaa monia. Netti on maailman jatke, pääsyn estäminen sinne on yhtä paha kuin se, ettei pääse kauppaan, koska ei mahdu ovesta.
Sisältöpuoli: Miten yksi yksittäinen toimittaja voi kirjoittaa mahdollisimman esteettömän verkkotekstin? Mitä pitää ottaa huomioon? Onko tavallinen uutisteksti ok?
Sisällöllisesti napakka uutisteksti on ok. Ammattitoimittajilla homma on usein hanskassa, mutta netissä on paljon sellaista sisältöä, joka on amatöörien tuottamaa. Tiivis kirjoitustapa on tarpeen niissä palveluissa, jotka ovat kaikkien perusoikeuksia. Blogit ja muut saavat rahottaa vapaina, virallisten tahojen pitää olla tarkempana.
Kilpiön Harri Taivaasta, terve. Kommentti/kysymys briteistä, siellä nörtit järjestivät häkkäyspäivän, jossa ihmiset saivat kertoa, mitä ongelmia heillä oli palveluiden käytössä. Seuraavana päivänä nörtit toteuttivat tähän ratkaisuja. Koska tällaiset talkoot Suomessa?
Nyt tauolle. Tauon jälkeen opinnäytekilpailun palkitseminen & esitelmä, englanniksi. Ei liity esteettömyyten, mutta kiinnostavaa luvassa. Jatkuu 15:35.
Aki Kekäläisen saavuttaa sähköpostitse esim. työosoitteesta, joka on muotoa etunimi.sukunimi@yle.fi
En viitsi kirjoittaa meiliosoitetta suoraan tähän kun ei koskaan tiedä mikä spämmibotti osoitteita poimii. Ai niin, sukunimestä äät muuttuvat sähköpostiosoitteessa aaksi.
Opinnäytekilpailun voittajan palkitseminen. Raadin pj:nä on toiminut Kari Kuutti Oulun yliopistosta. Kari kertoo nyt hieman arviointiperusteista ja voittajatyöstä.
Voittajan ansioita: 1. Aiheen valinta ja ambitiotaso 2. Tutkimusotteen kriittisyys 3. Eksploratiivinen konstruktiivinen lähestymistapa 4. Lopputuloksen laatu - yltää Windowsin tasolle, Macin OS:n tasolle, Linuxin tasolle. Tällaista työtä ei voi antaa kenellekään tehtäväksi, tällainen työ valitsee tekijänsä. Ja tähtäin on korkealla.
Taukokeskustelua esteettömyyden edistämisestä: ehkä pitäisi pyrkiä vaikuttaamaan lainsäätäjiin, joten ehkäpä voisimme valmistella jotain ja viedä sen esimerkiksi eduskunnan tietoyhteiskuntaryhmään. Jyrki Kasvi on tietääkseni tätä jo tehnytkin, mutta miksei voisi laittaa lisää vettä myllyyn.
Kiitokset kaikille myös tänne Qaikuun! Erityisesti @airi ja @jahapaula! Yritämme saada semman nauhoituksen mahdollisimman ripeästi jakoon. Linkki tulee osoitteeseen yle.fi/esteettomyys ja sieltä löytyy myös esityksissä käytetyt kalvot.
