#seminaarikannu

Reijo Paajanen (TIVIT, CEO) Tulevaisuuden internet: softat, palvelut, osaaminen - näihin panostetaan.

Nyt tarvitaan paljon ajatuksia ja ideoita, lähdetään hajoittelemaan ekosysteemien rakentamista. Osaaminen ei saa jäädä ohjelmiin vaan sen on virrattava käyttöön.

Petri Liuha, Nokialta, DIEM-ohjelma. Käytännön sovelluksiin kolmella eri käyttöalueella: rakennusautomaatio, julkiset tilat ja virtuaalista informaatiota perinteiseen mediaan yhdistelevät sovellukset. Laitteiden välinen yhteentoimivuus ja liitettävyys.
Älykkäiden ympäristöjen käyttöliittymät.

Yhteentoimivuus iso juttu - Smart-M3-alusta (julkistetaan tänään).

Kovasti halutaan avata sulautettua informaatiota. Yrityksillä jo monia ajatuksia miten tietoa voisi hyödyntää, mutta dataa pitää saada lisää auki. Mixed reality -alue sisältää eniten tutkittavaa, mutta siinäkin seuraavan kahden vuoden aikana saadaan ulos kaupallisia palveluja.

Yhteistyötä ja linjaamista tarvitaan sekä ohjelmassa mukana olevien että sen ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

@Kitti Huomenta! Salin toiselta laidalta.

Rakennusautomaatiossa ollaan jo aika pitkällä. There Gate on jo kaupallisesti saatavilla.

Mukana olevia toimijoita: Abloy, Edge Innovations, Ensto, Fatman, Hermia, Nomovok, Norpe, Oras, YIT, Sensinode, STOK (Posintra), There Corporation, TKK (Helsinki University of Technology), VTT

@visualradio Huomenta. Pitch in, jos vain ehdit :)

DIEMin tavoitteet: perusteiden luominen, jolla informaation vaihto tapahtuu. ehdistytty hyvin, pohja luotu. Palvelut ja sovellukset on testattu reaalimaailmassa, ollaan hyvässä vauhdissa. Pitkän aikavälin tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa. Ekoja spin off -yrityksiä on jo syntynyt.

Demoja nähtävissä. Linux-pohjainen There Gate kommunikoi useiden laitteiden kanssa. Esim. kodissa saadaan tietoa mitä laitteita on päällä.

Janne Järvinen, F-Secure, Cloud-ohjelman vetäjä.

Pilviohjelmista, F-Securen edustaja. Suomessa seminaareja, joissa 200 osallistujaa. Käyttäjät muuttuvat entistä vaativimmiksi. Käytettävyys on entistä tärkeämpää, ei vain käyttöliittymä.

• Open source
• Avoimet rajapinnat
• Miten ilmainen softa johtaa bisnekseen
• Arvosysteemit
• Ecosysteemit
• Turvallisuushaasteet

Pieni inhimillinen esimerkki trendilistauksen ohessa: miettinyt mm. aamulla vaimon kanssa FB-sovelluksia ja niiden turvallisuutta.

Miten luodaan sellainen ekosysteemi, jossa voi toimia kaikin tavoin ja myös turvallisesti.

Avoin lähdekoodi ja pilvipalvelut - perinteinen arvoketju ei enää käy.

Pilviratkaisut hämärtävät maailmaa, mistä tulevat, miten käytämme.

Suomessa jo pitkällä ketterien menetelmien käytössä softatuotannossa, nyt ketteryys myös asiakkaiden tarpeisiin vastaamisessa.

Asiakkaat vaativat mm. verkkokaupassa, että heidän tarpeisiin vastataan nopeammin ja ketterämmin.

Keskeiset kysymykset pilvimaailmassa:

Kestävä kehitys
Käyttäjäkokemus
Turvallisuus

Suomi on etulinjassa maailman laajuisesti ketterässä kehityksessä. Pilviratkaisujen bisnesmallit vielä kehittymättömiä. Siinä kehitysmahdollisuuksia.

Olisi mielenkiintoista kuunnella, mitä Jannella on sanottavaa.

Google ja Amazon ovat suljettuja järjestelmiä. Suomi on etulinjassa ketterien menetelmien soveltamisessa.

• Suuri hanke
• 176 henkilövuotta kiinni 2010
• 100 miljoonaa euroa
• Konsortio

Mitä pilvi-ohjelma suomalaisille mahdollistaa.
Tehostetaan erinomaisen käyttäjäkokemuksen avulla kilpailukykyä.
Nostetaan tuottavuutta yrityksissä, yritystasolla haetaan näkyviä hyötyjä.
Rakennetaan avointa softainfraa, tehdään yhteistyössä muiden kanssa myös Suomen ulkopuolella, mutta ei mennä muiden perässä.
Halutaan luoda uusia pilviekosysteemejä. Erityisesti jos pilvilaskennan puolella saadaan ekosysteemi pystyyn, se luo aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Korkean arvon tuottamista ja innovaatioita alueille. Käyttäjäkokemusten merkityksestä keskustelua. Uusi arkkitehtuuri mahdollistaa aivan uudenlaisten mallien toteuttamiseen. Uusi maailma avaa uusia mahdollisuuksia

• Mashup sovellusarkkitehtuuri
• Ei paketoida vanhaa
• Hakeuduttava uuteen suuntaan
• Pärjääminen kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa
• Yhdistetään lean-ajattelu
• Nopeammalla syklillä parempia käyttäjäkokemuksia (avoin organisointi)

Janne Järvinen: Kuka turvaa pilvessä olevan palveluryppään, näihin ei vielä ole ratkaisuja. Jotta voidaan olla kilpailukykyisiä tulevaisuudessa, meidän pitää katsoa uusia ratkaisuja.

Kombinaatio monista asioista luo jotain uutta. Ei mikään yksittäinen tekijä.

Lähdetään siitä, että yrityksillä on tarpeita, joita halutaan ratkaista tämän ohjelman puitteissa ja niitä ratkomme nyt.

http://www.tivit.fi/fi/uudetohjelmat

Reijo Juvonen, N-S-N, Future Internet.

Internetin reititysjärjestelmän terveyden palauttamiseen
Yhteyden laadun parantamiseen Internetin yli päästä päähän
Uudenlaisen information tallennuksen ja jakelun arkkitehtuuriin suoraan osana tulevaisuuden Internettiä.

Future Internet - Reijo Juvonen, Nokia-Siemens Network - yhteiskunnan parhaaksi. Internetin käyttötarkoitus on muuttunut 40 vuoden aikana. Contentin siirto nyt, aikaisemmin tuttujen välistä etälataamista.

Internetin käyttö on muuttunut siitä mitä se oli. Suurin käyttö on sisällön lataaminen. Kokonaan uudenlainen tapa verkottua. Information networking - tietopohjainen verkottuminen.

Ytimessä on vahvistaa verkkoinfrastruktuuria, jotta se pystyy vastaamaan muuttuneeseen maailmaan ja palvelemaan yhteiskuntaa.

Suomessa on vahvoja toimijoita verkkoinfra-alalla, yrityksiä ja yliopistoja. Nyt mukana myös tietoturvayrityksiä.

Kertoo Tekesin laajennetusta julkisuusmallista, joka takaa sen, että kehityksestä kaikki saavat tiedon. Ihmisillä on tulevaisuudessa jopa tuhansia laitteita käytössä (Internet of things). Haastvat ympäristöt. Tieto on saatava kulkemaan minne tahansa, jopa yli katkeilevien yhteyksien.

Kuusi työpakettia.
- reititys verkon laajentuessa esim. mobiiliin,
- verkon yli tiedon kuljettaminen ja sen ominaisuudet, miten saadaan tieto kulkemaan luotettavasti, energian riittävyys, mobiiliteetti, kaikki toiminta alkaa olla riippuvaista yhteyden saamisesta, palvelujen pitää toimia myös hetkittäin toimivissa yhteyksissä
- informaatiopohjaisten verkkojen teknolgiaan, muuttaa internetin toimintamallia, eri toimijoiden roolia,
- testi-infrastruktuuri
- yhteistyö
- tietoturva, mukana kaikessa horisontaalisena aiheena, mutta siellä myös oma agenda, jota voitava viedä eteenpäin itsenääänkin.

@Kitti Tivit puheet striimataan ilmeisesti jatkuvasti verkkoon. Onko sinulla osoitetta, mistä ulkoa voi katsella?

Reitittäminen monimutkaistuu, käyttäjien määrä, käytön lisääntyminen, tullaan erilaisilla laitteilla, erilaisten palveluntarjoajien kautta.

Aktiivisesti vaikutettu standardoinnin suuntaan. Verkon ydin, suorituskyky, topologia. Näistä erotetaan dynaaminen access-osuus (operaattorimuutokset jne.). Ratkaisut saatava maailmanlajuisesti hyväksyttyä.

IPv6 vihdoinkin transitio tapahtumassa, rinnakkaishallintaa, haasteita. Bisnesmahdollisuuksia tässä tarjolla?

Sijainnin ja tunnisteen erottaminen. Vaatii protokollamuutoksia. Suomessa vahvoja kehittäjiä - täällä pystytään tuomaan lisäarvoa internetin ytimeen.

Internetin reitityksessä haasteita. Nyt pitäisi päästä siihen, että ymmärretään keiden kautta tieto kulkee. Luottamuksen infrastruktuurin luominen trut-to-trust.

HIPv2 - iso mahdollisuus "Internet of things".

Mikä se Tekesin uusi julkisuusmalli oli?

@visualradio Ei ole tietoa osoitteesta.

Mitä verkossa pitää tapahtua, että käyttäjän tarvitsema, pyytämä tieto voidaan välittää? IP-osoitteiden sijasta ruvetaankin pelaamaan tiedon nimillä. Samalla päästään eroon ei-toivotusta liikenteestä. Tiedon tarjoaja kertoo mitä tietoa hänellä on tarjolla, käyttäjä pyytää sitä. Vertaisverkot jo toimivat lähtökohtaisesti näin, tieto toimitetaan sieltä, mistä se löytyy.

Tietoturva keskittyy kolmeen alueeseen:
- ei toivottu liikenne
- epänormaalit ilmiöt
- maineen ja luottamuksen hallinta verkossa

Kansainvälinen yhteistyö.
Verkkoinfran rakentaminen on yhteistyötä, vaan tämä on kansainvälistä yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa. Tähän kuuluu mm. standardointi IETF, IRTF keskiössä.
EU FP7 - Future Internet Assembly
Future Internet Forum
Finland ICSI (FICNIA, fasilitoi tutkijavaihtoa)
Juha Töttermanin diplomityö valmistui juuri. Suomi tulee heti USA:n ja UK:n jälkeen kolmanneksi aktiivisimpana tässä standardisointityössä mukana.

Ulla Killström. Flexible Services, Elisa. Luodaan bisnes- ja palveluinnovaatioita.

Käyttäjä pitää olla mukana. Käyttäjäyhteisöt vahvasti mukana web of servicesissä.

Mikä on palvelujen tuottamistapa? Nyt mietitään miten tehdään uudella tavalla.

Meillä on paljon empiiristä tietoa saatavissa yrityksistä akateemista tutkimusta varten.

Huomio! Kun tehdään palveluliiketoimintaa, perspektiivi on erittäin lyhyt.

Olennaista olla lähellä markkinaa, kokeillaan, testataan. Yhteistyö vaatii sitä, että ihmiset tuntevat toisensa ja osaamisesta. Tämä ei toimi, jos ihmiset eivät tunne toisiaan ja osaamisalueita.

USAn reissulta jäi käteen: IBM:n Service Science -tutkimusalue. SRII.

Suomessa 80 % repii leipänsä palveluista. Miten heterogeeniset ryhmät oppivat toimimaan yhdessä verkossa ja muuten. Yhteistyön tekevien pitää tuntea toisensa, kun joustavia palveluja kehitetään ja tuotetaan käyttäjille.

• USA palvelutuotannon luvattu maa
• Service & Innovation ja IBM:n service science
• Mobile clouds
• Busineksen ohjaamia

Tivitin ensimmäinen innovaatiojulkistus: http://www.netprofile.fi/fi/tiedottee...

Smart-M3-ohjelmisto, joka helpottaa laitteiden välistä tietojen vaihtoa.

@oaw Tekesin "laajennettu avoimuus" mainittiin Nokia-Siemens Network esityksessä Future Internet, jonka pitäjänä Reijo Juvonen. Mitään muuta lähdettä ei ole. Löytyykö Tekes-sivuilta, mitä se tarkoittaa?

@visualradio ja muut kiinnostuneet: Seminaarista ei lähetetä suoraa striimiä, mutta tallenne tilaisuudesta tulee verkkoon myöhemmin.

Lucre: mashup-työkaluja, widgets, käyttäjäympäristössä tehtävät testit.
Otaniemessä testiverkko.

MoPS - mobiilimaksaminen, rakennettu turvallisuuteen, asiakkaan tunnistamiseen liittyviä elementtejä. Keskeinen saavutus on se, että käyttäjätutkimus on heti alusta ollut mukana teknisessä kehityksessä, muokannut prosessia.

CrossMedia - miten käyttäjien generoimaa tietoaa tuotetaan ja jaellaan, metadatarakenteita tarvitaan (tässä on demo)

EnviTori - ympäristöömme liittyvän tieton hyödyntämistä, julkisen datatiedon avaamista, käyttäjän oikeiden asenteiden mittaamista, seurataan mitkä asiat kiinnostavia.

Uusi vertikaali aloittaa. Social video. Sen keskeinen fokus on social media.

Kiva projektinimi MOPS = Mobile Payment System. Tykkään Mopista. CrossMedia tutkii iformaatiorakenteita: ontologiat, sanastot...

• Environment ilmiötieota
• Ilmastotietoa
• Käyttäjien oikeiden asenteiden mittausta (etnografia)
• Social Video mainttu (keskeisesti sosiaalisessa mediassa)
• Palveluimplementointi: miten edetään vaihe vaiheelta alusta loppuun
• Ympärillä olevat ilmiöt draivaa kehitystä
• Open Innovation ja Mashup tyyppiset mallit: miten erotumme porukoissa?
• Quality of Life on vielä hämärän peitossa, mutta sitä pitäisi penkoa
• Information overflow
• Personointi
• Yhteisöllisyys (ryhmiä, perhe, firma, laumassa yksilöitä, yhdessä samaan suuntaan)

Mihin ohjelmaa viedään.

Proaktiiviisuus, käyttäjän osuus kehittämisessä kasvaa, mashup-tyyppiset palvelut kasvavat, kysymys miten suomalaiset voisivat ottaa tästä palansa
Elämän laatu, arvot
Tietotulva, harva on kiinnostunut loppuun asti selvittämään mistä on kyse, on paljon huonoa ja paljon hyvää, informaation rakenteet ja erilaiset käytettävyyteen ja personointiin liittyvät asiat ovat olennaisia
Yhteisöllisyys, mitä se on on, perheet, laumat, pitkäaikaiset, lyhytaikaiset...yhteisössä mutta silti yksilöinä.
Kokemuksen laatu
Palvelut kaikkialla, palvelut nojaavat yhä enemmän ict:hen
Jokapäiväinen käyttö ja käytännöt
Mainonnan muuttuminen
Sosiaalinen media mobiilissa
...

Kiinnostavimmat alueet: finance, environment, healthcare.

Arkipäiväisten asioiden tutkimus nousee. Palveluverkostojen ekosysteemien rakentaminen. Tulee paljon väkeä. Mistä markkina alkaa ja miten palvelut hinnoitellaan (ansaintalogiikat).

• Bisnesmallit
• Työkalut
• Käyttäjän näkökulma
• Finanssi
• Ympäristö
• Terveys ja hyvinvointi

Mobiilipilvipalvelut (mobiilisi missä hyvänsä voi käyttää palveluja, jotka on jaettu eri paikkoihin).

Kehitystä tehdään palvelujen näkökulmasta, ict on mahdollistaja.

Pieniä yrityksiä on mukana. Ohjelmiin otetaan uusia partnereita. Pienimmät mukaan tulleet ovat 2-3 hengen yrityksiä. Toki rahoituskriteerit pitää olla, mutta tarvitaan erityisosaamista. Erityisesti social video on nyt hot. Open innovation rules.

Eskoensio Pipatti, Next Media, Sanoma Entertainment.

Helene Juhola kirjoitti ohjelman tutkimusohjelman keväällä. Kaikki tutkimusyhtiöt ja suuret mediatalot ovat olleet mukana ohjelman laatimisessa. Sanoma on veturiyritys.

Ensimmäinen ohjelmasuunnitelma tulossa hyväksyttäväksi.

Tärkeintä oli media-alan jäsentäminen ja yhteisten tutkimusalueiden löytäminen. Esim.
- yhteisluominen
- ihmisen ja median vuorovaikutus

Median digimurros ja long tail -havainto.

Yritysvetoista. Yritykset määrittelevät mitkä asiat tärkeitä liiketoiminnalle. Tutkimus tukee tätä.

Tutkimuksen ja yritysten yhteistyön saattaminen yhteen on haaste. Aikajänne on usein erilainen. Next Media -ohjelman rakenteeseen tehty mahdollisuus tutkimustyön pitkäjänteisyyteen ja yritysten lyhyenaikavälin tavoitteiden toteuttamiseen.

Tavoite. 2020 kasvattaa media-alueen tutkijoiden ja yritysten osaamista ja tietotaitoa sekä kasvattaa liiketoimintaa, erityisesti kansainvälistä liiketoimintaa. Tämä on yhteinen tavoite ja yhteinen hanke.

Alun haaste oli miten saada mediatalot mukaan. Tutkimusta tehty talojen sisällä mm.markkinoinnssa. Media-ala on saanut hieman huonon R&D-toimijan maineen, mutta toiminta on usein ollut piilossa.

Nyt näyttää siltä, että tätä tarvitaan, parhaimmillaan mukana 70 yritystä. Hakemusten määrä oli niin suuri että aloitusta on jouduttu hieman lykkäämään.

Kaikki suurimmat tutkimusorganisaatiot ja yritykset ovat mukana.

Suuri innostus johti vaikeaan tiivistysprosessiin. Paljon hyviä hankkeita, joita jouduttiin lykkäämään ensi vuoteen.

Nostetiin ylös hankkeita, jotka parhaiten vievät tavoitteita eteenpäin. Kansainvälistyminen, cross media (laajempi kuin monikanavaisuus, sis tuotanto, välineet, jakelu, organisaatioiden ja prosessien muuttuminen).

Hakemuksessa mukana 19 yritystä, hankkeiden kokonaisarvo 12 miljoonaa euroa.

Juha Hulkkonen, Cooperative Traffic IBM. Soveltaa ICT:tä liikenteen parantamiseen. Tarjoaa paikan hyödyntää ICT:ssä kehitettyä.

Traffic 2.0 teemoja
- sensorit, ympäristön havainnoiminen, vaarojen havainnointi
- informaation käsittely, sovellukset
- kommunikointi
- pilotit, kokeilut, kokemukset

Informaation käsittelyyn liittyvää. Pysäköintiohjausjärjestelmä yksi esimerkki.
Pysäköintitalot ovat esimerkki siitä, missä navigointi ei toimi. Miten saadaan liikenteessä toimimaan myös paikat, joissa navigointi ei toimi.

Mielenkiintoinen muutos ajattelussa: taloudellisesta ajamisesta - ympäristöystävälliseen ajamiseen. Ympäristökysymykset nousseet isompaan rooliin.

Piloteissa isot kansainväliset volyymitestaukset. Suomessa liikennettä liian vähän isoille testeille.

Web of cooperative traffic services. Aikaisempi visio oli teknologiakeskeisempi. Nyt visio on vahvasti palveluissa. Haetaan uudesta palvelusta liiketoimintaa. Palvelukonseptit leviävät helposti maarajojen yli.

Webin ja liikenteen yhdistäminen palveluksi. Business on maailmalla, koska suomalainen liikenne on vähäistä. Tivitin tavoitteena on teknologiasta liiketoimintaan. Liiketoiminta on saatava vetävään rooliin. Teknologia push-mallin lisäksi myös Market-pull painotusta.

Social Traffic platform. Tarjotaan alusta palveluille ja liiketoiminnalle.

Tähän väliin jo kiitos rapoilusta, mielenkiintoista settiä! Pitää kurkata myös tallenteet myöhemmin.

Erkki Oja: Intelligence in network and devices
Verkkoäly tarkoittaa sitä, että tekoälyä sovelletaan verkkoon.

Kiinnostavat tutkimuskohteet:
Data mining: tiedon louhintaa suuresta tietojoukosta.
Tiedon haku
Social computing
Semanttinen web
Web data warehousing

Älykkäät laitteet. HCI (human computer interaction) ja tekoäly. Esimerkkejä mm. ihmiskasvot tunnistavat kamerat, äänentunnistus...

Käyttöliittymiin liittyy käyttäjän huomioon ottaminen. Tuttua juttua, mutta etenee hiljakseen kuitenkin käytäntöön.

Social computing - yhteisöäly. Älykkyyden upottaminen sosiaaliseen mediaan...[jännää, tilaan heti älyä, saa tulla ihan aamujunassa]

Yhteisöälyn kautta voi tarttua kiinni esim. mielipiteisiin, sosiaalinen markkinointi, suosittelujärjestelmät.

Olisi mahdollista päästä kiinni aivan erilaiseen dataan kuin aikaisemmin.

Yhteisöverkkojen analyysi, erilaisia verkkoja, erilaisia ominaisuuksia. Mitä näistä löytyy...

ICS/AIRC

ICS -kolme suurta aluetta
- hajautettu laskentainfra
- isot tietopohjaiset palvelut
- laskennallinen tiede

Kaikki ICT on menossa laskennaksi.

Suuret datajoukot ovat tilastollisia, täynnä virheitä. Tiukoilla algoritmeilla ei päästä eteenpäin.
Tarvitaan tilastollista koneoppimista tiedonlouhinnan avuksi.

Puheentunnistus, kuva-analyysi, kielen kääntäminen...

Suuret määrät dataa on tarjolla verkossa ja sitä tulee lisää.
Haaveena päästä kiinni sen selaamiseen. Jotta se voidaan tehdä, pitää mallintaa. Ja jonkinlainen uusi tilastotiede kokee uuden renessanssin.

Tietojenkäsittelytiede Suomessa vahvaa. Asiaa selvitetty pari vuotta sitten.

voi tsiisus tätä tän viikon tapahtumavyöryä- kiitti @Kitti rapoilusta - tulee tarpeeseen, sillä ihminen ei pysty repämään 3-5 paikkaan samanaikaisesti.

Bo Harald, Tieto, Real time economy goes mobile. "Olemme näissä asioissa usein parempia kuin muistammekaan."

Mikä se on se reaaliaikainen talous. Tapahtuma alkaa ja päättyy samaan aikaan.

Miksi RTE on tärkeää. Tuottavuus, palvelu ja ympäristö
Ensimmäinen askel on sähköinen laskutus.
Miksi näin?
Vaikuttaa laajasti kaikkiin ihmisisiin ja jokaiseen yritykseen.
Onko vaikeaa?
Ei, työkalut ovat olemassa jo, mutta muutosvastarintaa on.

Talousprosessien automatisointi on tärkein prosessi Lissabonin agendalla tuottavuuden kannalta. Huoltosuhde muuttuu dramaattisesti Euroopassa, ei vain enää ole ihmisiä kääntämässä papereita!

Sähköinen laskutus. Euroopassa säästöä tulisi 250 miljardia euroa. Suomessa säästöksi laskettu 3 miljardia euroa. Mutta olennaista on vapauttaa ihmisiä tuottavaan työhön tästä tuottamattomattomasta.

Koko etenemismalli perustuu yksinkertaiseen malliin. Jos ihminen ei muuta käyttäytymistään, mitään ei tapahtu. Olemme liian teknologiavetoisia, siksi ei usein tapahdu.

Kun Mr same guy omistaa jonkin käyttäytymismallin jossain paikassa, hän pyrkii käyttäytymään samalla tavalla myös muualla. Tärkeää havaita tämä asennemuutoksen kannalta.

Reaaliaikaisen talouden fundamentti. Pienillä yrityksillä pitää olla sellaiset välineet, että nollainvestoinnilla edetään. Mitään ohjelmistoja ei tarvitse installoida perustalousprosessien hoitamisessa.

Nyt asetettava selkeä takaraja sille milloin suostutaan ottamaan vastaan paperilaskuja.

@pe3 Tämä tykitys on niin nopeaa, ettei kyllä millään pysy perässä. Jotain ehtii poimia.

Täysautomaattinen kirjanpito mahdollista tehdä. Suomessa ensimmäisenä maailmassa liikkeellä. Erittäin suuri oivallus RTE-projektissa.

Mulla on selkeä eturaja, että maksan vain paperilaskuja.
Jos paperilasku ja/tai käteiskauppa ei ole mahdollinen, ei kauppoja synny.

Kun raha tulee yritykseen, maksetaan se arvonlisävero siitä suoraan, automaattisesti. Tämä on päivän selvä juttu ja tähän voidaan päästä.

EU:ssa ajetaan kunnianhimoisesti 25 % hallinnollisista kustannuksista alas.

EU odottaa nyt tiennäyttämistä. Mutta meidän on oltava konkreettisia ratkaisuja.

Paperi ja pdf-laskulla ei ole mitään tulevaisuutta.

UPM etunenässä. "Se on e-lasku tai ei-lasku". Paperi palautetaan lähettäjälle.

Ei ole mitenkään hyväksyttävissä, että kunnat eivät ole siirtyneet sähköiseen laskutukseen - kaikki.

Jättimäinen it-hanke = jättimäinen katastrofi. [Bo Harald naurattaa yleisöä]

@Herra Paperilaskut poistuvat nyt vauhdilla. Ja on monia tahoja, joille ei voi enää lähettää paperilaskuja. Bad for business, jos myy. Jos asiakas haluaa laskun sähköisesti, se kai kannattaa sellaisena toimittaa - ainakin, jos meinaa rahastaa palveluistaan.

Seppo Tikkanen Fimecc and ICT needs. Missä Fimecc-SHOKissa mennään?
Metalli- ja konepajateollisuuden SHOK.

Viisi teema-aluetta määritelty.
Kolma liiketoimintalähtöistä, kaksi teknologialähtöistä.
Eivät ole tutkimusohjelmia, vaan teema-alueita. Vain kaksi ohjelmaa käytössä.
Palveluliiketoiminta, ohjelma valmisteilla. Paneudutaan siihen millaisia uudet palvelut ovat, miksi joku asia toimii, miksi ei. Ymmärrystä lisää.
Käyttäjäkokemus, abstraktein osa-alueista, käyttöliittymäsuunnittelu, miten asiakas kokee tuotteen käytön, ohjelma valmisteilla
Verkostoliiketoiminta, projektiliiketoiminta, sarjatuotantoliiketoiminta, miten voidaan parantaa toimintaa, miten nämä toimivat. Yksi ohjelma toiminnassa laivanrakennusympäristössä. Esimerkki viime viikolla Turusta lähtenyt laiva - suuri verkosto taustalla. Laivat rakentuvat valmiiksi parin päivän marginaalilla, talonrakennus ei pääse lähellekään.
Läpimurtomateriaalit, mahdollistavat uusia tuotteita

Eniten saavutettavaa UXUX ja FutiS -ohjelmissa. (Käyttäjätutkimus ja tulevaisuuden palvelut).

Softan määrä lisääntynyt kaikissa koneissa. Mutta älykkyyden hinta halpenee. Mekaniikka menee yksinkertaisemmaksi. Toimintoja tehdään softalla. Optimoidaan laite sen käyttökaaren ajaksi. Tuotteiden pitää olla ympäristöystävällisempiä.

Uudet tuotteet perustuvat jollain tavalla ICT:hen tai uusiin materiaaleihin.

ICT näkyy vahvasti metalli- ja konepajateollisuuden suunnittelussa, valmistuksessa tai itse tuotteessa. Yhteistyö Fimeccin ja Tivitin välillä ihan must.

@Herra, minä taas olen lopettanut esimerkiksi lehtitilauksia siitä syystä, etten saa sähköistä laskua.

Tommy Jacobson, Energy and Environment Cleen. Energia- ja ympäristöalan yritysten sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhdessä perustaman SHOK.

Noin vuoden verran hallitus kasassa, operatiivinen johto vasta puoli vuotta.

Mitä tavoitellaan. Lisäarvo osakaskunnalle. Täytyy löytää laajaa yhteistyöä ja avoimuutta. Teollisuuden vaikutus tutkimuksen ohjaamiseen pitää olla vahvempi. Toisaalta tiedonsiirto tutkimuksesta yrityksiin pitää saada toimimaan. Näissä toiminnan ydin.

Mukana 28 yritystä ja 15 alan korkeakoulua, yliopistoa ja tutkimuslaitosta.

mm. ilmastonmuutoksen reaaliaikainen seuraaminen vaatii ict:tä.

Puhdasta, puhdasta, energiaa, kierrätystä, teollisuuden ja tutkimusyksiköiden väliseen yhteistyöhön kaivataan lisää avoimuutta.

• Energiatehokkuusohjelma: ensin haetaan yritykset, jotka sitoutuvat
• Yritysten panoksilla resursoidaan ohjelmat
• Tutkimusinstituutit tulevat mukaan sen jälkeen
• Pyrkimys kohti yritysvetoisempaa toimintaa

Nyt näkyviä Älykkäät sähköverkot. Perinteiset sähköverkkotoimijat, mutta myös muita. Mm. NSN mukana vahvalla panoksella, vaikka ei ole omistajana Cleenissä.

Älykäs ohjaus sähköverkoissa, hajautettu tuotanto. ICT:n ja automaation rooli suuri.

Hajautettu ympäristömittaus. Sensoreiden antamaa tietoa voitaisin jalostaa erilaisiin tarpeisiin.

Haasteet.
SHOKien välinen yhteistyö, haetaan nyt uudentyyppisiä toimintoja.
Kansainvälisyys
Pienet ja keskisuuret toimijat mukaan myös.

Taneli Tikka @gravitas, Defining Problems Instead of solving them.

On tärkeämpää määritellä ongelmia kuin ratkaista niitä.
Ajatukset, joista uusi yritys voi lähteä liikkeelle, pitää olla erilaisia kuin muiden. IRC Galleria mainittu, Dopplr, Muxlim...

Monessa kasvuyrityksessä mietitään juuri tätä.

Suomi ei erotu mitenkään muista. Kuka pystyy kertomaan. Ollaanko me edellä missään? Suomi on karkki muiden joukossa. Meidän tehtävämme ja vastuumme on erottautua. Emme voi tehdä samaa kuin muut, emme voi kopioda. Meidän ei ole varaa kehittää keskinkertaisuuksia. Valittava alueet, joihin panostetaan.

Taisteltava verenjuoksutusta vastaan. Tehtiin vuosikymmeniä, vaikka jo tiedettiin, ettei hyödyllistä. Asennemuutosta tarvitaan.

Meidän on tuotettava korkeakoulujärjestemästä parempaa materiaalia.
Koulujärjestelmä kouluttaa vain ratkaisemaan ongelmia. Missään vaiheessa ei ole kehitetty kykyä kysyä ratkommeko edes oikeaa ongelmaa.

Korkeakoulujärjestelmä ei tuota osaajia kasvuyrityksiin, koska opetetaan ratkaisemaan ongelmia eikä miettimään, ollaanko ratkaisemassa oikeaa ongelmaa.

Ensimmäinen kerta kun haastetaan ajattelemaan,on väitöskirja. Ongelmien määrityskyky puuttuu.

Vasta väitöskirjaa tehtäessä opitaan määrittämään ongelma.

Blue Ocean ja Category on one mainittu.

(Meneepä päällekkäin, ja jään vielä pahasti jälkeen...)

Se, joka määrittää ongelma, myös omistaa sen. Me voisimme olla paras määrittämään ongelmia ja teetämme työt Intiassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa.

Siniset valtameret ja niiden mahdollisuudet ovat olemassa. Nyt tarvitaan irtiottokykyä. Ketterä ja näppärä valtio kuin Suomi pystyy tähän.

Kriittinen kyky ajatella on ratkaiseva.

Meidän pitää olla parhaita haastamaan.

Meille riittää tieto, että sattuu hirveästi. Me osaamme määrittää ongelman.

Kilpailuetua meille. Start upit toimivat näin. Miksi tämä ei voisi olla luonteva tapa kaikille yrityksille toimia?

Olipas virkistävä ja mieleenpainuva esitys! Kiitos, @Gravitas! :)

Kerta toisensa jälkeen tenttejä:

Kysymys1: mikä on lukemasi materiaalin perusteella ongelma.
arvostelussa tämän vastauksen painoarvo 90 %.
Kysymys 2: mikä on määrittelemäsi ongelman ratkaisu
arvostelussa tämän vastauksen painoarvo 10 %

Opiskelijoille pitää antaa rohkeutta. Opiskelijoilla pitäisi olla ymmärrystä, että heillä on kykyä määrittää ongelmia.

Paneelikeskustelu.

Lauteilla @Kitti, "viestintäalan ja erityisesti somen ammattilainen", Ilkka Tuomi, @Gravitas, Erkki Oja, Bo Harald, Seppo Tikkanen ja Tommy Jacobson. (Eli iltapäivän esiintyjät + pari uutta kasvoa)

Petteri Alanikula moderoi.

Paneelin avaus.

Tarkoituksena jatkaa jo aloitettua keskustelua. Mitä ICT-alueella pitäisi Suomessa tehdä?

Iltapäivällä olemme saaneet mielenkiintoisia näkökulmia, nyt interaktiivinen sessio, jossa laajemmalla porukalla kiteytetään.

Kilpailu on globaalia, meitä on täällä aika vähän. Sääkään ei meitä suosi. Emme ole kovin houkuttelevia. Miten selviämme voittajina?

Lämmittelyksi pyydän jonkinlaisen statementin: Miten Suomi nostetaan ICT-alueella maailman kärkeen? Mitkä ovat top3-teemat?

Ilkka Tuomi: Jos katson mikros- ja makroskoopilla... Väitän, että tietotekniikka törmää historian suurimpaan epäjatkuvuuteen. Vaikuttaa bisnesmalleihin ja tietotekniikan käyttöön.

Nanomittakaavassa: tän hetken parhaat mikropiirit: 5 atomia rivissä. Mooren laki sanoo, että pystytään 2-kertainen määrä komponentteja pakkaamaan puolijohdepiirille vuoden välein; viittä kun jaetaan kahdella niin... mihin joudutaan? Makrotasolla: jatkuva skaalautuminen. 90-l. puolivälin jälkeen mikropiirien laatukorjattu hinta putosi 63 prosenttia vuodessa...

Ei ole järkeä tehdä tuotetta, jossa peruskomponetti maksaa 50 miljoonaa, ellei voida olla varmoja, että tuote myy miljoonia? Miten tehdä tuotteita, joiden volyymin ei tarvitse olla niin suuri?

Uusi kehityspolku on jossain muualla.

@outiV Moi kommentoit paneelia, heitän omia hajatelmia. Koko tietotekniikan perustana on ollut halpenevat laitteet ja ohjelmat. Incrementaalisen innovaation kehitys hiipuu vähitellen. Miljoonittain myytäviä tarvitaan, jotta perusinvestoinnit pystytään maksamaan. Entä jos olisi pienten määrien mikropiirejä? Lähivuosina kehityksen uusi polku on jossain aivan muualla kuin mihin olemme tottuneet 50 vuoden aikana (mikropiirien aleneva hintakehitys). Uudenlaisia ohjelmistotyökalut HW ja SW väliin. Sulautetut ja upotetut järjestelmät. 80 % tietotekniikasta uusiksi.

@Kitti Puhuu kollaboratiivisiä tuotoksia. Riemuryhmä. Jatkuva yhteydenpito sosiaalisen median välineillä. Some on mahdollistaja.

@Kitti Lyhyesti totean: Innostuin Tanelin puheista; en ajatellut esittää ratkaisuja, mutta ne ongelmat... Aina kun istuu näissä seminaareissa, aina törmää siihen samaan: onko meillä verkostoitumisen työkaluja itsellämme käytössä?

Jos kaikki täällä olevat hyödyntäisivät jotain some-tyyppistä rajattua yhteistyöalustaa, yhteinen kollaboratiivinen tuotos voisi olla jotain fenomenaalisen hienoa. Sen sijaan että iso osa ihmisistä istuu täällä yksinään, me voitaisiin olla iso riemuryhmä, joka olisi toisiinsa yhteydessä virtuaalisesti ja jo tuntisivat toisensa.

Vuorovaikutus!

@Gravitas (Taneli Tikka) Luonnollinen progressio ei voi jatkua. Ongelmanmäärittelykyky on se juttu!

Propellipääratkaisut vaikka scifi-maailmasta; siellä on kekseliästä ajattelua... Jos itketään kännykät ja verkot eivät kehity; voisiko keksiä elektromagneettisen verkon sijaan ruveta miettimään kännyköille ja verkoille uusia toimintatapoja...

Omissa asenteissa muutos on välitön ja näkyy heti. Muutetaan omaa ajattelua. Meidän täytyy erottua vaihtoehdoista!

"Pimeältä puolelta" eli ekonomi muttei insinööri valmistunut sarjayrittäjä puhuu epäjatkuvuudesta. Partikkelit (takion), jotka kulkevat taaksepäin. Propellipääesimerkkejä.

• Yritysten oma toiminta
• Oma tapa toimia
• Verkottuminen
• Meidän täytyy erittyä vaihtoehdoista
• Pitää erottua muista
• Koulutukseen puuttuminen
• Että oppisimme määrittelemään ongelmia

Bo Harald: 1. Ottakaamme äkkiä valmiit IT-ratkaisut käyttöön, jopa pakolla! Sillä tavalla voidaan uudempaakin teknologiaa ottaa käyttöön kun on pohja.

2. Lähdetään liikkeelle siitä että löydetään ne ongelmat. Kun on siirrytty saas-meininkiin; seuraava on business process outsourcing, edistää verkottumista ja yhteistyötä... Mobiiliteknologia ja ubi-tekniikat, joka miehen välineitä.

3. Networking, sosiaalinen media, sen luonteva käyttö, "johtajat eivät voi olla feisbuukissa" - muka. Olen huomannut, että ajassa jossa jokainen kulkee omassa siilossaan, ei ole aikaa niille muille ihmisille; on saitteja jonne joku kirjoittaa jotain mutta kukaan ei sitä lue...

4. PK-yritykset voisi vapauttaa kirjanpidosta ja muusta administratiivisesta; miten se vaikuttaisi kansantalouteen? He voisivat keskittyä siihen yrittämiseen.

Ottakaamme äkkiä valmiit IT-ratkaisut käyttöön, silloin saamme uudempaakin teknologia käyttöön, kun on jo pohjaa.

• Business process outsourcing
• Verkottuminen
• Toimitaan yhdessä

Tommy Jacobson: Tärkeä asia on se, mitä ollaan tekemässä innovaatiojärjestelmällä, sen täytyy olla kirkas; jokin teknologia-alue, palvelut, koko maan asuttuna pitäminen? Pitää fokusoitua johonkin!

Ei voiteta niitä intialaisia tai amerikkalaisia... Täytyy löytää se oma niche.

Mindset, liittyy koulutuspolitiikkaan. Tarvitaanko insinöörejä, teknokraatteja, lääkäreitä, mitä? Kysymys pitkälle siitä, MITEN opetetaan. Ei ole hyvä tavoite, että jokainen suomalainen koulutetaan ongelman ratkaisijaksi.

... Toimintatapa- ja arvoasiat, millaisia rakenteita me luodaan...Kyky sallia epäonnistumisia, kyky ottaa riskejä.

Mitä tavoitetaan Suomen innovaatiojärjestelmällä? Mikä on kriteeri? Volyymilla emme pärjää. On fokusoitava. Miten fokusoidaan? Meidän luontaiset vahvuudet. Rako erikoistumiselle ja erottumiselle on löydettävä.

Mindset. Millaisia insinöörejä jne? Miten opetetaan peruskoulusta alkaen, kun puhutaan palveluista. Ajattele yksinkertaisen lisäarvon kannalta. Projekti palveluliiketoiminnan kehittämiseksi, mutta tärkeämpää olisi vääntää aivot uuteen asentoon.

Millaisia rakenteita? Miten totutaan toimimaan? Sallitaan epäonnistuminen. Suhtautuminen kasvuyrityksiin. Kaiken ei tarvitse olla loppuun asti mietittyä. Miten saadaan ajatus lentämään.

Esko Oja: Suomessa selvitysten mukaan akateemista tutkimusta harjoittavien laitosten suhde on lämmin yritysmaailmaan; joskus se perustutkimus jää lyhytnäköisen yritystutkimuksen jalkoihin...
Enemmän ongelmien etsimistä... Tivit on suorastaan temppelin harjalla miettimässä näitä asioita!

Kansainvälisyys; Suomi on kylmä ja kurja - ei pidä paikkaansa! Infra kunnossa, viittaa prosperity-selvitykseen; ja suuri asset on suomalainen nainen! ;) Kyllä meidän (TKK) tutkijat viihtyvät täällä. Ei ole esteitä - tai suurin este on että me ei tehdä mitään! Ollaan tietysti vähän kaukana, mutta pitää olla aktiivisempia toimenpiteitä.

Esim. tämä seminaari: jos oltaisiin oikeasti kansainvälisiä, niin tämä semma olisi englanninkielinen ja puolet yleisöstä olisi erinäköisiä kuin nyt.

Rakenteellisia esteitä: verotus, riskirahan puute... Ministeri Pekkarinen löi juuri lyttyyn innovaatioraportin ehdottamat muutokset! Onhan tässä tekemistä.

Kansainvälisyys, riskinotto, yrittäjyys. Suomessa perustutkimus jää lyhytohjatun yritysohjauksen jalkoihin. Mihin kysymyksiin pannaan rahaa? Kovaa perustutkimusta tarvitaan. Suomen infra on erittäin hyvä. Suurin este on, että emme tee mitään. Olemme kaukana. On liikuttava enemmän maailmalla. Yrityshalukkuus on valtava ongelma. Miksi DI:t haluaa virkamiehiksi? Verotus, riskirahan puute. Epäonnistumisen pelkoa poistettava ja yrittäjyyttä kannustettava.

Taneli Tikka kommentoi yrittäjäilmapiirin ankeutta Suomessa.

Seppo Tikkanen: Perusasiat me osataan. Suomi on vähän yhden totuuden maa, täällä ei kyseenalaisteta. Pienen maan ketteryys; uusien asioiden omaksumisen nopeus; se todella toimii Suomessa, uudistukset menevät lävitse helpommin. Kun asia hyväksytään, se omaksutaan myös.

Miten yhdistetään kaksi vanhaa asiaa: miten esim. Tivit ja Fimecc - ICT ja konetekniikan alue voisivat tehdä yhteistyötä?

Perusosaaminen, opitaan ymmärtämään maailmaa, mutta ymmärtää myös muita. Olemmeko yhden totuuden maa? Miten nopeasti pystytään uusia asioita soveltamaan. Miten yhdistetään kaksi vanhaa sektoria - koentekniikka ja ICT - saadaan jotain aivan uutta.

Kiitoksia ihan mahtavasta rapoilusta!

Emme salli epäonnistumisia. Olemme insinöörikansaa, osaamme suunnitella. Onnistuminenkaan ei ole sallittua. Sallitaan myös rahan tekemistä. Onnistujat piiloutuvat.

Yrittäjyyskysymys:

Onko konkurssi häpeä Suomessa? Ilkka Tuomi on sitä mieltä ettei, Taneli Tikka komppaa; hän on saanut päin vastoin hyvää palautetta. Sen sijaan järjestelmissä merkintä negatiivisesta luottohenkilötaustasta pysyy kahdeksan vuotta, oli konkurssin syy mikä tahansa.

Bo Harald: luottoprosesseissa konkurssi on liian helposti vain konkurssi.

Tommy Jacobsson: Insinöörikansa osaa suunnitella muttei kestä ja suvaitse epäonnistumisia.

Christina: Ei meillä kyllä saa onnistuakaan. Luin just lentokoneessa verotietoja; paljon tuttuja siellä; mitä muuta kuin kateuslistoja... Tosi moni joka onnistuu, häpeää. Pelkäävät julkisuutta, kaikki onni vakan alle. Tarvittaisiin roolimalleja onnistumiselle ja hyvyydelle. Eikö ole hienoa että ihminen onnistuu ja luo hyvinvointia! Nyt se on vaan sitä, että joo, nyt toi on tehnyt fyrkkaa...

Asenne- ja koulutusympäristön on muututtava. Meidän lapset eivät tajua, miten hyviä ne on! Miksi luovuutta ja osaamista osata tuoda esille? Itseluottamusta ja riskinottamista puuttuu, meiltä puuttuu idoleja!

Osaammeko kiittää ja kannustaa? Enemmän riskinottoa ja itseluottamusta peliin.

Yleisökommentti:

• Yrityksen perustaminen on helppoa, mutta hallittu alasajo on melkein mahdotonta. Kukaan ei auta. Tarvittaisiin prosessi ja tukea siihen, että voidaan nopeasti ja helposti lopettaa hyödytön bisnes ilman, ettei kukaan saa rikollismerkintää.

Ilkka Tuomi: Liikutaan syvillä vesillä... Suomi aina luokitellaan häpeäkulttuuriksi (vrt. Keski-Euroopan syntikulttuuri, tunnustetaan synnit ja saadaan anteeksi); Piilaaksossa taas ei mitään tällaista... Ovat syviä kulttuurisia rakenteita...

Riskinottorakenteet, häpeäkulttuuri, syntikulttuuri, Piilaaksossa ei ole mitään kulttuuria, kun juristit hoitavat asiansa. Itseruoskinta on ilmeisesti myös osa tätä kulttuuria. Lähdemme liikkeelle negaatioista ja edetään johonkin uuteen.

Miten ennakoimme 2012 tarvittavat härpättimet?

Yleisöstä Markku J. Rossi
- Mihin fokusoidaan? Perustutkimus tähtää lähitulevaisuuteen, fysiikka, kemia, matikka... Ehdottaisin ennakointiprosessia Tivitille. Tässä salissa on tulevaisuuden ennakointiin kykeviä ihmisiä, voitaisiin tehdä prosessi (suljettu). Vaikka Suomi on maa joka haluaa myydä paperia, v. 2006 joku ennusti sähköisen kirjanlukulaitteen tulemisen; nyt Amazonit ja muut juhlivat, Suomi ei. Ei osattu ennakoida.

Reijo Paajanen vastaa:
- kirjattiin ajatus ylös. Täytyy miettiä. Olisi tarkoitus avata sosiaaliset sivustot Tivitin porukalle lähiaikoina.

Mutta huom. pitää säilyttää fokus!

Miten saataisiin osaaminen esille ja näkyväksi? Open Avaa Kanavoi Näkemykseksi.

Tommy Jacobson: Pohdittu myös Cleen SHOKin puolella, että miten ennakoida... Meillä on arvaamaton osaamispotentiaali, eikä yhtään virkamiehiä siinä välissä! Miten saamme tämän osaamisen käyttöön? Tutkimusohjelmat ja strategia täytyy kuitenkin erotella selvästi.

Yleisöstä:
- Digitaalinen tietoyhteiskunta. Millainen on uusi tietoyhteiskunta. "Mennään sinne missä kiekko on menossa eikä sinne, missä se nyt on?" (W. Gretzky)

Ilkka Tuomi: Esim. sähköinen laskutus kova juttu, mutta onko kukaan ajatellut, mitä sen jälkeen..

Christina: Aika pienissä piireissä keksitään palloa uudelleen... Ymmärrysyhteiskunta, asenneyhteiskunta; jos ne on kohdallaan, tietoyhteiskunta hoitaa itse itsensä.

Taneli Tikka mainitsee 'legendaarisen' 37 Signals -yrityksen

Esim. yrityksen arvoista: työntekijöitä ei pidä ylityöllistää, perhearvot kunniaan!

Menossa digitaaliseen tietoyhteiskuntaan? Mikä on se minne olemme menossa? Intressit lähtevät nyt teollisuudesta.

• Radikaalit muutokset
• Sähköinen laskutus
• Mitä siitä seuraa
• Valtavia muutoksia, miten pyöritetään bisnestä

Tommy Jacobson kehuu Nordea Soloa. Pieni markkina, joilla saatettiin kokeilla jotain uutta. Meillä on hyvä, pieni, rajattu markkina, jossa voi kokeilla kaikenlaista. Maantieteemme (ei fossiilisia polttoainevaroja esim.), sijaintimme jne. ohjaa tekemään valintoja ja tekemään asioita ehkä uusilla tavoilla.

Mitkä ovat suomalaisia vahvuuksia? NTM perustui alussa rajattuun markkinaan. Pankkisektorin ratkaisut myös hyvä esimerkki. Vahvuuksien esille kaivaminen.

Vahvuuksia on kaikkialla maailmalla.

Esko Oja: Mietittävä historialliset vahvuutemme ja vaan tehdä uusia avauksia. Esim. tuore akateemikko, geenitutkija Leena Palotie on eritellyt Suomen vahvuuksia, miksi menestyy genetiikassa: Suomen lainsäädäntö: meillä on hirveän hyvät lakisääteidet tietokannat ja Suomessa on tutkimusmyönteinen asenne...

Ennakoiva viisastenkivi kiinnostaisi, mutta heikkojen signaalien osastot tuottava monia ennusteita. Yrittäjälle jää loppujen lopuksi valintavastuu.

Riemuryhmä päättää tähän!

Seppo Tikkanen: Joskus riskinotto kannattaa; ne markkinat syntyvät sitten kun tuote/keksintö on tehty!

(kirjoittajan huomio: tää on just niin suomalaisen insinöörin lähtökohta: kehitetään teknologiaa ja laitteita ennen kuin edes mietitään, mitä sillä voi tehdä! - Myönnettäköön, että tuloksiakin on syntynyt....)

Reijo Paajanen: Miten eteenpäin?

Uusi, ei-niin-vakava ekosysteemihanke.

Netti on noin 15 vuotta vanha. Se on tietty, omanlainen objektinsa, on se nettisivu linkkeineen jne. Uusimpia sovelluksia kartat.

Mietimme: miten tehdä tilasta kotisivu? (Space as a web site)

Tilaan luodaan linkki. RP esittelee uudenlaista viivakoodia, linkkiä, jonka voi kaapata esim. puhelimella ja linkki johdattaa esim. yrityksen kotisivuille tai tässä tapauksessa seminaariaineistoon.

Pohjana DIEM-ohjelman lähtökohdat. Siitä lähdetään kehittämään ja liikkeelle, DIEM tarjoaa teknologian, linkin ja 'tila-javan' tai mikä se sitten onkaan, voidaan luoda digitaalinen, interaktiivinen tila.

Linkittynyt todellisuus, älylaitteet...

Linkki on helppo poimia, opensource-meininkiä.

Esim. turvallisuus: lapset eivät pääse käsiksi 'aikuislinkkeihin'...

Esim. julkisen liikenteen reittioppaat... Jos on bussipysäkillä ja yrittää kommunikaattorilla etsiä aikatauluja ja suunnitella matkaansa, niin menee aika paljon aikaa siihen kaikkeen näpyttelyyn, pitäisi tietää sijaintinsa ja päämäärän osoite...

Mutta jos voisin kännykällä poimia bussipysäkin lokaation sisältävän linkin, se osaisi kalenteristani käydä katsomassa missä mun pitää olla puolen tunnin päästä ja osaa heti neuvoa oikeat bussit ja reitit.

Kuinka tämä lähtee elämään? Millaista toiminnallisuutta voisi syntyä? Ei ole tarkoitus nyt sanoa, että näin tehdään, vaan kutsua kokoon joukko, joka olisi kiinnostunut luomaan ja suunnittelemaan digitaalista älytilaa!

Haaste on nyt heitetty!

24.11. Innopolissa avoin tilaisuus... Ilmoittautumiset Reijo Paajaselle (at) tivitpistefi.

En ehtinyt jäädä katsomaan RFID Labin standille, oliko kyseessä upcode-koodi?

Ilmoittauduin älytilan ideointiin. Kiitos raportoinnista! (Jään pois, jos osoittautuu, että ei ole tarkoitettu avoimeksi innovoinniksi.)

Tuli mieleen vielä jälkikäteen tuosta (kasvu)yrittäjyyden vaikeudesta ja rakenteellisista esteistä: minusta yrittäjäksi ryhtymisestä vaikeinta tekee mielikuva siitä, että sen startupin kanssa ollaan sitten naimisissa ja tehdään sen eteen töitä 24/7. Tätä mielikuvaa minulle on luonut mm. Venture Cup. Jos kahden pienen lapsen vanhempi saa idean hyvästä palvelusta, jolla olisi tarvetta ja käyttäjiä, ei ole kovin houkuttelevaa jättää virastotyöpaikkaa ja lähteä kaupallistamaan innovaatiota. Ilmeisesti yrittäjäksi pitää ruveta heti koulun penkiltä.

Toinen hankala asia on, että vain sellaisiin ideoihin uskotaan, jotka tuottavat selvästi voittoa ja jotka voi myydä VC.lle 2 minuutin hissipuheella. Googlekin perustettiin ja pyöri pitkään ennen kuin jätkät päättivät, miten sillä tehdää rahaa. Olisiko Google voinut syntyä Suomessa, vaikka lainsäädännnön esteitä ei täällä olisi?

@Samuel 1+

@Samuel ei se nyt ihan noin synkkää ole. Kyllä 60h/vk riittää ja sen verranhan keskiverto akateemisesti koulutettu suomalainen tekee muutenkin työtä.

Tuosta edellisestä upcode-ihmettelystä syntynyt parin linkin jatko tähän rapoon:
http://www.qaiku.com/go/4ce1

@Samuel Kohtalon ivaa, kohta on kivaa. Muistaakseni Yahoo heitti Googlen kaverit pellolle, koska eivät nähneet heidän haussa järkeä. Guy Kawaskille tarjottiin Googlen CEO:n paikkaa, mutta hän kieltäytyi, koska ei uskonut firmaan (muistaakseni perusteluna oli liian pitkä työmatka). Innovaatioiden ennustamisessa "Tarot-kortit" tai "yritystutkimukset" eivät auta. Jotkut jutut lyövät läpi, vaikka kuinka olisi näytetty ovea. Applen alkutaival oli omituisuuksien taivalta. Nokian nousussa on samoja piirteitä (Venäläisille tekivät jotain). Ehkä ainut ohjenuora: usko asiaasi, kaikki muu on marginaalista.

@oaw Mä kyllä ymmärsin Repan puheista, että älytilan innovointitilaisuus on kaikille kiinnostuneille avoin. Sankoin joukoin vaan paikalle! ;)

@oaw niin minäkin, että 24.11. klo 13 Innopolia ainakin alustavasti kalenteriin vaan!

Ymmärsin, että tällä vähän kokeiltaisiin/harjoiteltaisiin tuota ekosysteemien luomisprosessia. - Ping Reijo Paajanen, Pauli Kuosmanen... (Kutsua tälle kanavalle, tähän Qaikuun...)

@jal @Kitti @outiV @visualradio minusta tuo ekosysteemimetafora on epäonnistunut. luonnossa suunnilleen kaikki ihmisen yritykset muokata tai rakentaa ekosysteemejä ovat epäonnistuneet, ts. johtaneet diversiteetin vähenemiseen. ekosysteemejä ei rakenneta, ne rakentuvat. paitsi raamatussa. loogisesti seuraava askel olisi, että tivit julistautuu jumalaksi.

huom kritisoin nyt vaan valittua metaforaa, en sisältöjä.

@ekurvine taisi olla niin, että itse sanaan joku tivitiläinen kehotti olemaan kiinnittämättä huomiota.

@outiV @jal Kiva tavata qaikulaisia siellä 24.11.

@jal no hyvä että tämän on huomannut joku toinenkin. metaforat on ihan käteviä kertakäyttöisiä retoriikan välineitä, mutta ongelmallisia jos ne ryhtyvät ohjaamaan ajattelua..

@oaw @outiV, E-maililla vielä varmistin Reijo Paajaselta 24.11. -tilaisuuden avoimuutta, ja sain vastauksen:

"Se on avoin kutsu lähteä mukaan hankkeen intressiryhmään siis edistämään omin töin ja panoksin mainittua hanketta. Jos tuo kiinnostaa, niin tervetuloa."

Nyt muuten löytyvät jo eilisen tilaisuuden esityksetkin tapahtumasivulta:
http://www.tivit.fi/fi/tapahtumat/424...