#seminaarikannu

Tilaisuudessa julkistetaan Avoin koulu -hanke, jota COSS ja sen jäsenet IBM, Mediamaisteri ja Opinsys ovat työstäneet puolitoista vuotta. Tilaisuus on kohdennettu rehtoreille ja koulujen tietotekniikasta vastaaville.

Matti Rossi, Heurekan oppimisjohtaja, avasi tilaisuuden ja kertoi Heurekan opetusprojekteista.

Heljä Misukka, valtiosihteeri, opetusministeriö: Tietotekniikan opetuskäytön haasteet muuttuvassa maailmassa

Opetusministeriölle on tärkeää kehittää omaa toimialaa koskevia tietoyhteiskunta-asioita. Kuilut nuorten välillä, opettajien välillä ja koulujen välillä tieto- ja viestintätekniikan käytössä ja osaamisessa ovat todella suuret.

Koulut ja oppilaitokset on varustettu pääsääntöisesti hyvin, mutta vaihtelua koulujen välillä on melkoisesti. Osaamisen ja teknologian käytön edistämiseksi opetusministeriöltä on toivottu selkeää kansallista tahtotilaa.

Opettajien työajan määrittely kaipaa päivittämistä ja sopimista. Nykyinen vanhanaikainen työaikamäärittely toimii eräänlaisena jarruna. Oppimistapahtumaa on myös päivitettävä: perinteinen malli, jossa opettaja seisoo luokan edessä ja jakaa viisauttaan luokalle ei ole nykyaikaa.

Olisi tärkeää, että koulun rehtori olisi motivaattori, joka myös vastaa siitä, että kaikki opettajat ovat mukana uudistuksissa. Mikäli muutos lähtee yksittäisestä opettajasta, niin muutokset etenevät hitaasti ja ne katoavat opettajan mukana hänen vaihtaessa koulua tms.

Tällä hetkellä on yllättävän vähän tietoa nykyisestä tietoviestintätekniikan tilasta ja käytöstä kouluissa. Esim. OAJ ei tiedä tätä, ei myöskään opetusministeriö. Tätä pyritään systemaattisesti keräämään ja tietoja päivittämään tulevaisuudessa.

On perustettu työryhmä, joka pohtii mm. seuraavia avoimia kysymyksiä:
- Hyödyntääkö koulu riittävästi niitä työvälineitä ja -tapoja, joita oppilaat jo luontaisestikin käyttävät omalla ajalla tai harrastuksissa
- Käytetäänkö työvälineitä ja -tapoja samalla tavalla koulussa ja vapaa-ajalla?
- Mullistaako sosiaalinen media opetuksen? Miten?
- Onko käsityksemme oppimisesta muuttumasta?
- Kuka vastaa tietoyhteiskunnan perustaitojen opettamisesta? (mitä ne ovat?)
- Miten valtion tulisi ohjata koulujen päätöksentekoa tulevaisuudessa?
- Miten rahapulassa kamppaileva koulutoimi voi toimia taloudellisesti?

Kun opettajia on lomautettuna, niin on aika haastavaa mennä ehdottamaan koulutoimelle, että tietoviestintäratkaisuihin olisi panostettava ja uusia hankintoja tehdä.

On paljon opettajia, jotka ei vät käy kertaakaan uransa aikana päivittämässä tietojaan. Opetusministeriön uusi OSAAVA-ohjelma pureutuu mm. tähän ja sisältää myös tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä asioita: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/20...

Vanhemmilta ei ole tullut yhtäkään yhteydenottoa, että koulun pitäisi panostaa tieto- ja viestintätekniikkaan. Keskiössä ovat aina oppikirjat. TVT:n tarjoamia mahdollisuuksia ei osata nähdä.

Elias Aarnio, COSS: voisiko hankkeiden ja asioiden valmisteluvaiheessa ottaa kansalaiset mukaan? Kaikki viisaus tuskin on opetusministeriön työryhmissä, vaan esim. opettajilta voisi tulla erittäin hyviä ideoita ja kommentteja hyvissä ajoin.

Vastaus: Hyvä idea. Kommentteja on perinteisesti tullut erittäin vähän, mikä tietysti johtuu siitä, että keskustelua ei käydä siellä, missä massat ovat. Tässä on varmasti kehitettävää.

Kommentti yleisöstä: Menkää Poliisin tavoin IRC-Galleriaan, Facebookiin jne.

Jyrki Koskinen, yliopisto- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, IBM: Onko Suomella varaa hyödyntää tietotekniikkaa kouluissa - onko varaa olla hyödyntämättä?

Suomi on ollut tietoyhteiskunnan mallimaa, mutta ei ole enää. TIVI-tekniikan hyödyntäminen tulee olla yksi kansalaistaito.

Hallituksen Arjen tietoyhteyskuntaohjelman "TVT koulun arjessa" visio on, että Suomi nousee kansainväliseen kärkeen TIVI-teknologian opetuksessa ja opiskelussa. Tavoitteena on saada parhaat käytännöt opetuksesa ja oppimisessa ja toiminnan kehittämisessä jalkautetuksi osaksi jokapäiväistä toimintaa kaikissa kouluissa - ei vain kärkikouluissa.

Monet kunnat ja koulut ympäri Suomen ovat ottaneet käyttöön kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka perustuvat tietoverkkoon ja avoimen maailman ratkaisuihin. Avoimen maailman yhteisö COSSin johdolla on perustanut Avoin koulu -hankkeen edistämään tämän mallin leviämistä.

Avaintermit ovat avoin innovaatio, avoin lähdekoodi, avoimet standardit ja avoin arkkitehtuuri

Yhdessä tekemällä saadaan aikaan enemmän. Jokainen tuo oman panoksensa, jolloin kaikki saavat enemmän.

Kaupallisesti tavoitteena saada kokoon riittävän suuri kakku, josta riittää jaettavaa usealle toimijalle. Ei niin, että jokainen tappelee pienen kakun mahdollisimman suuresta palasta.

Valittuja avoimia ohjelmistoja ovat mm. Moodle, Sakai, OpenMeetings, Firefox, OpenOffice.org, Zimbra, Jabber ja Elgg,

Siirtämällä ohjelmat palvelimille pärjätään työasemilla, joissa pyörii vain selain. Työasemien päivittämisen tarve vähenee tai poistuu kokonaan ja vanhat työasemat voidaan valjastaa uusiokäyttöön.

Hyötyä edullisimmista investointi- ja käyttökustannuksista - rahaa opetukseen ja oppimiseen.
- ei ohjelmistojen lisenssimaksuja
- työasemaksi riittää edullinen kevytpääte tai vanhat työasemat
- alemmat ylläpitokustannukset
- vähäisempi energiankulutus

Lauritsalan koulukeskuksessa Linux-työaseman vuosikustannukset jopa 70 % alhaisemmat, kun kustannuksiin laskettu kaikki kulut tuki- ja ylläpito mukaan lukien.

Ideana, että kaiken voi saada palveluna tai itsepalveluna.

Tampereen teknillinen korkeakoulu tutkii: "Miten kehittää Avointa koulua?"

Avoin koulu -hanke kutsuu kaikki talkoisiin kehittämään yhdessä avoimempaa koulumaailmaa.
Avoin koulu -wiki: http://avoinkoulu.coss.fi
Avoin koulu -demo: http://avoinkoulu.tuote.fi/elgg/

Hallitus on todennut, että jokaisen koululaisen reppuun on saatava tietokone. Laitetaan lisäksi jokaiseen tietokoneeseen reppu.

Riitta Rekiranta, rehtori, Kasavuoren koulu, Kauniainen: Case Kauniainen: Koulu avoimen maailman toteuttajana

suomenkielinen perusopetus kattaa Kauniaisissa n. 1000 oppilasta.

Kauniaisen suomenkielinen perusopetus on mukana Arjen tietoyhteiskunta -hankkeessa.

"Minkä ilottaa oppii, sen surutta unohtaa". Oppimisen on oltava vapaaehtoista ja iloista.

Kauniaisissa lähtökohtana, että tietotekniikan on oltava helppokäyttöistä ja varmatoimista. Sitä se Kauniaisten suomenkielisessä koulutoimessa on.

Opettajat eivät ole muutosvastarintaisia, ihmiset vain puhuvat toistensa ohi. Hyvät käytänteet eivät leviä, kuten soisi tapahtuvan.

Vielä nykyäänkään opettajankoulutukseen ei ole sisällytetty tietotekniikan opetusta! Uudet opettajat tulevat tehtäviinsä lähes täysin TIVI-ummikkoina, eivätkä suostu käyttämään tietotekniikkaa opetuksessa.

Koulutuksen on oltava käyttäjälähtöistä, mutta rehtorin on yleensä tuupattava väkeä eteenpäin.

Vuonna 2006 meni lopullisesti hermot toimimattomiin ja hitaaksi muuttuneisiin koneisiin. Tietotekniikkaa ei enää haluttu hyödyntää, koska se ei toiminut. Mikrotukihenkilön kaikki aika meni tulipalojen sammuttamiseen.

Uudet koneet odottivat pahimmillaan 8 kk auditorion nurkassa, koska niitä ei ajanpuutteen vuoksi saatu käyttöön. Takuut menivät täysin hukkaan.

Lopulta keksittiin, että keskitetyssä ylläpidossa on pelastus. Citrix ja muut olivat liian kalliita ja messuilla huomiota herätti Noormarkun Pingviini pulpettiin -projekti. Kollegoiden päiden kääntämisessä oli oma työnsä, mutta lopulta päädyttiin Linux-pääteratkaisuun.

Ostetaan palveluja sen sijaan, että ostetaan koneita.
Ostetaan palveluja sen sijaan, että ostetaan ohjelmistoja.

Suljettua maailmaa ei enää ole.
Eilen juhlittiin Berliinin muurin murtumisen juhlaa. Neuvostoliittoakaan ei enää ole

Me emme enää mene nettiin - me olemme netissä.

Kauniaisissa opettajat koulutetaan työajalla - tämä laskee varmasti kynnystä koulutuksiin osallistumisessa.

Antti Turunen, tekninen yhteishenkilö, Kemin sivistyspalvelukeskus: Case Kemi: Kustannustehokkuutta avoimen maailman palvelinratkaisulla - myös itse tehden

Tietokoneita perusopetuksessa n. 290 kpl, lukiossa n. 80 kpl. Koneet ovat vanhoja, noin puolet hankittu ennen vuotta 2002.

Kemin Kivikon koululla käytössä yksi tehokas palvelin, jossa päätteitä liitettynä n. 40. Samaan järjestelmään liitetään toinen yksikkö, jolloin 60 päätettä. Nykyinen järjestelmä otettu käyttöön toukokuussa 2009.

Syyt avoimeen järjestelmään:
- tietokonekanta heikkenemässä
- tarve hyödyntää olemassa olevaa tietokonekantaa tehokkaammin
- hankintahinnat edullisemmat
- ylläpitoon käytettävä aika lyhenee
- mahdollisuus tarjota uusimmat avoimet ohjelmistot perus- ja lukio-opetukseen
- tarjotaan opettajille tehokkaat opetusvälineet tvt-strategian mukaisen opetuksen antamiseen
- oppilaat voivat kotona käyttää samoja ohjelmistoja ilman hankintakustannuksia.

on tehty testijärjestelmä, jossa opettajat jne. voivat käydä tutustumassa järjestelmään (ja toteamassa sen tehokkuus, helppokäyttöisyys ja toimivuus)

Haasteena voittaa käyttäjien ennakkoluulot uutta järjestelmää kohtaan. Esim. muutos MS Officesta OpenOfficen käyttöön.

Opettajia koulutetaan uuden järjestelmän käyttöön.

Tulevaisuuden tavoitteena on saada kaikki peruskoulut LTSP- eli Linux-päätejärjestelmän piiriin ja avoimet ohjelmistot käyttöön

Nykyiseen n. 90 päätteen järjestelmään on rahaa mennyt n. 3000 e.

Esitykset ohi, loppuohjelma kuluu rinnakkaisissa työpajoissa.