Kolme näkökulmaa: Anna-Kaarina Kairamo, tuoteryhmäpäällikkö, SVY-yhdyshenkilö, Teknillinen korkeakoulu Sami Hautakangas, tietojärjestelmäpäällikkö, SVY-yhdyshenkilö, Tampereen yliopisto Irja Leppisaari, yliopettaja, VirtuaaliAMK-yhteyshenkilö, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
30 arvioitua maaraporttia, 30 muura raporttia sekä erilaisia ohjelmia, aloitteita 156 maasta. Lisäksi valtava varasto erilaisia alaan liittyviä artikkeleita, tutkimuksia jne.
Hautakangas viittaa taustalla toimivaan infraan: esimerkiksi Haka-käyttäjätunnistus ja luottamusverkosto edesauttavat tvt-yhteistyötä. Usein aliarvioidaan se työ, mitä näiden projektien toteuttaminen vaatii. Esimerkiksi verkko-opetuksen toteuttaminen täysin etänä vatii aika paljon työtä ja taustatoimintoja.
"Infran rakentaminen on ollut yhtä talonrakennusmontun rakentamista"
Törmättiin liikkuvuushallintaan ja tajuttiin, että tiedon pitäisi liikkua. Miten saadaan opintotarjonta mallinnettua? Tämä tapahtui vuonna 2004, ja nyt on näyttöä siitä, että tiedot saadaan siirtymään ja ovat yhtämittaisia. Eli monttumetaforasta: taloon on saatu jo sokkelia rakennettua. On todettu, että tuotantomalli on aivan keskeinen palveluita rakennettaessa, hyvä pohjatyö on edellytys.
Hautakangas kertoo, että Saksassa on ollut aivan mahdoton ajatus kansallisesti standardoida tietomalleja (osavaltiot), kuten Suomessa on tehty. "Kyllä meillä vielä edellytyksiä on päästä tietoyhteiskunnan kärkimaihin"
Sopimus Suomoen Virtuaaliammattikorkeakoulusta v.2000. Lisäksi yksittäisissä korkeakouluissa aktiivista.
Suomi jää jälkeen - vimma puuttuu? Vertaa Etelä-Korean pitkälinjaisiin tietoyhteiskuntastrategioihin (Leppisaari ollut siellä kuukauden tutkijavaihdossa tänä vuonna). Maassa mm. toimii 17 cyber universityä. Opettajilla on vahva mediatekninen lähituki virtuaaliopetuksessa. Toiminnan dynamiikkaa kuitenkin kytkeytyy kansalliseen innovaatiokehitykseen: "vimmaan olla maailman paras". Ubiikin rinnalle nousemassa myös vihreät näköalat.
"Virtuaaliopetuksen kehittämisessä tulisi panostaa innovatiivisten oppimisympäristöjen ja tietoyhteiskuntaosaamisen systemaattiseen edistämiseen ja löytää e-oppimisen kytkennät laajemmin elinkeinoelämän kehitykseen"
Meidän kehittämisvimmamme tulisi suuntautua pedagogis-teknisenä muun muassa seuraaviin kehityskohtiin:
koulutus myyntituotteena, portaali niiden välityspaikkana
virtuaalikampusten välinen yhteistyö
virtuaalisten yhteistyömallien kehittäminen
vahva työelämäyhteistyö
laadunvarmistusyhteistyö
Kehitystyössä tulisi luoda strategisia, vahvoja kumppanuuksia.
