#seminaarikannu

Äänessä @jjmajava @annerongas ja @juhana2 :)

Esitys tulee pecha kucha -tyyliin.

Wikiopisto: Uudet lukutaidot http://fi.wikiversity.org/wiki/Uudet_...

Anne Rongas aloittaa. Verkossa - kalastajan tytär.

Kertoo oman tarinan alkua: Wikiopiston sivuilta löysi Uudet lukutaidot -kurssin, jonne ilmoittautui, mutta sitten unohti ilmoittautuneensa. Verkosta kuitenkin joku samalle kurssille ilmoittautunut ville bongasi, ja kävi wikiin kirjoittamassa, että hei, kurssi alkoi. Ryhtyivät lopulta yhdessä ryhmätyönä tekemään wikiä uusista lukutaidoista.

Kuva wikiopiston kurssin keskustelusivusta kurssin jälkeen: tyhjää täynnä. Ihmiset eivät uskaltaneet ilmeisesti kirjoitella.

Wikiopiston kurssin keskustelualueella ei juuri elämää. Anne ja Ville tekivät oman ryhmätyönsä: Wiki blogeista: http://blogeista.wikispaces.com

Jere @jjmajava jatkaa omalla tarinalla, joka on vähemmän henkilökohtainen. Miten sosiaalinen media tulee yliopistoihin (vai onko se siellä jo)? Ensisijaisesti HY:n näkökulma, mutta yleisemminkin.

Kysymys on vaikea. Näkökulman siirtäminen omaan yliopistoon kokonaisuutena on aika vaikea. Yliopisto on aika iso, varsinkin HY, ja monimuotoinen organisaatio. Viestintä ja tiedonkulku siellä on aika hankalaa ja organisaatio on hyvin perinteinen.

Toisaalta yo koostuu ihmisistä, paljon selkeämmin kuin monet muut organisaatiot. Se on myös aika tasa-arvoinen organisaatio. Mutta mitä sen sosiaalisen median tuleminen sinne yliopistoon oikeastaan on? Some on niin iso ja laaja alue. Puhutaan somen käyttöönotosta - Jere ei itse tiedä, mitä se tarkoittaa, vaikka on some-konsultti.

Yleensä otetaan ensin välineet ja palvelut, joita HY:llä no virallisesti ja epävirallisesti otettu paljon käyttöön. Virallisempaa on ulkoiset toiminnot: pr, markkinointi, viestintä, opiskelijahankinta.

Opiskelijat on sellainen voimavara ja muutostekijä, joka erityisesti ajaa sosiaalista mediaa yliopistoihin ja organisaatioihin. Joka on ikään kuin syntynyt sinne sosiaalisen median palveluihin, mutta yliopiston ei ihan tiedä, mitä ne siellä tekee.

Sosiaalinen media ei ole pelkkä hypertermi. Jos joku epäilee, katsokaa sisällöntuotantoaloja ja niiden meininkiä tällä hetkellä. Mm. musiikkiala, journalismi jne ovat ongelmissa sisältöä tuottavan yleisön takia. Yliopisto on aika myllerryksettömässä tilassa tässä.

Siksi muutos yliopistoissa tulee olemaan paljon hitaampi ja myös asteittaisempi.

Yo:n sisällä on kuitenkin syytä miettiä joitain käytäntöjä, joita on ehkä ajateltu itsestäänselviksi:
- open access in tieteellinen julkaiseminen: julkaisemisen prosessi, vertaisarviointi tulee muuttumaan
- arviointi: tällä hetkellä opetuksessa aika irrallinen osionsa, mitä se ei Jeren mukaan kovin pitkään voi olla.
- opiskelijoiden itseohjautuva oppiminen (informaali) => tutkintojen arvo?

Summarum: Some on muutosvoima, mutta yliopistoille ennen kaikkea hyvä asia.

Seuraavaksi @juhana2 Puhuu enemmän oppivasta organisaatioista.

"Oppiminen on aina vähän vastenmielistä meille kaikille." Opettajatkin alkavat koulun penkillä heti laiskotella. Ajatus oppimisesta usein pinoamista: uutta tietoa aiemman päälle. Mutta todellisuudessa oppiminen usein romahduttava kokemus, sillä aiempi "tietopino" romahtaa ja oman näkemyksen joutuu rakentamaan kokonaan uudestaan.

Tässä prosessissa opettajalla on tärkeä merkitys romahduttamisen vierihoidon antajana.

"Organisaatio = kalkkuna" (ref. Black swan -kirja Nassim Nicholas Taleb), kiitospäivänä koittaa yllätys.

Organisaation oppiminen & parvet. Syntyy solmuja, jotka ryhtyvät työskentelemään jonkin asian parissa. Mutta perinteinen hierarkinen organisaatio suhtautuu suhteellisen nuivasti tällaisiin parviin ja syntyy kaikenlaisia ristiriitoja. Mutta periaatteessa voitaisiin ajatella, että nämä ristiriidat jollain tavalla voitaisiin ottaa voimavaraksi org kehittämisessä. Ne tekevät näkyväksi kohtia, joissa on muutostarvetta.

Tähän tarvitaan ihmisiä. Voisiko organisaatiomuutos tapahtua siten, että olisi yksittäisiä ihmisiä, jotka organisaatioissa pystyisivät osittain ratkaisemaan tätä suurta ongelmaa org oppimisesta? Juhana käyttänyt nimitystä "parvikatalyytti" = organisaatioss suht autonominen toimija, joka voi käynnistää ympärillään parvia ja innostaa muita ihmisiä mukaan.

Keskustelua: työasenteen muutos, jatkuva keskeneräisyys sosiaalisessa mediassa?

Yleisökysymys Vänskä@HY: "Virkkunen totesi aamulla, että johtaminen olisi se taso, jolla pitäisi näitä asioita edistää. Miten näkisitte, että some voisi olla johtamisen väline tai miten johtaminen siihen voisi suhtautua? Hyviä vinkkejä tuleville yliopiston johtajille?"

@juhana2 : Some varmasti tuo näkyväksi kuilun perinteisen hierarkkisen johtamisen ja uuden tyyppisen arvostukseen ja osaamiseen perustuvan johtamisen välillä. Johtajuus uudentyyppisessä organisaatiossa pitäisi olla horisontaalista (johtajien täytyy nousta yhteisön seasta johtamaan: johtaminen ei ole enää yksittäisen johtajan tehtävä, vaan johtajan hattua voi vaihtaa tilanteen mukaan).

@annerongas : Johtaja voi paitsi olla turvaamassa oman org kilpailukykyä, myös olla luomassa kontakteja ja ylittämässä rajoja. Löytyisi yhteinen tahtotila siihen, että voidaan hyväksyä monin eri tavoin hankittua osaamista ja tunnustaa sitä.

@juhana2 : Johtamista todellakin tarvitaan. Yleisessä häröilyssä kaikki innostuu helposti, mutta on hyvin vaikea saada mitään asioita päätökseen => kaivataan yhteistä johtajaa, joka vie homman kotiin asti.

Yleisökysymys: Yliopistoissa asiantuntijat ovat itsenäisiä yksilöitä, jotka voivat tehdä mitä he haluavat. Onko yliopistossa johtaminen näin hierakkista? Kunhan opettaa jotenkuten, siellä pärjää - ei tarvitse kaikkia uusia kotkotuksia ottaa mukaan opetukseen. Siinä mielessä katalyyteillä on näyttämisen paikka.

@annerongas Jaettu asiantuntijuus nousee hyvin keskeiseksi (mm. ilmastokysymykset), yhden organisaation asiantuntijat ei riitä, tarvitaan muita jotka tulee ja tökkii, koska yksin on niin helppo olla oikeassa.

@jjmajava : Yliopisto on hauska keissi mietittäessä asiantuntijuutta organisaatiossa. Edes sosiologitaustalla ei saa otteeseen organisaation ydintä. Mitä yliopiston asiantuntijoilta kaipaisi somessa? Arjen aajattelu, yksinkertainen kysyminen siitä, miksi me tehdään näitä asioita siten kuin tehdään, voisiko tehdä toisin? Esim. miten tehtäisiin tieteellinen vertaisarviointi ja julkaisu, jos tälle löytyisi tarve vasta nyt? Tätä kautta pystyy olemaan oman työnsä muutosagentti. Voisiko olla omassa organisaatiossaan tällainen muutosvoima ja katalyytti?

@juhana2 : Yliopistoissa voi puuhata omaa tutkimustaa 5 vuotta ja sitten julkaista jotain. Onhan siinä eroa, jos ennen kuin on edes saanut kunnollista ideaa olisi avoin siitä muiden kanssa? Miksi näin ei tehdä: koska ihmiset ei tykkkää, eivät tunne oloaan kotoisaksi avoimissa ympäristöissä. Ulkopuolelta ei tule niin suuria paineita uudistua.

Juhana: Leikkiminen työpaikalla pitää innostusta yllä :)

Jere: Yliopistoissa on perinteistä, jokta on arvokkaita sinänsä, mutta toisaalta meillä on myös tietynlainen juhlallisuuden perinne, johon leikkimisen ajatus sopii huonosti. Se on harmi. Tieteen tekeminen ei voi toimia ilman suurta mielikuvitusta, suuria ideoita ei saada ellei voida ajatella laatikon ulkopuolella.

Twitter (@aunant): "Miksi yo:t haastavia organisaatioita: Tutkijan työpaikkana oma tieteenala, eikä välttämättä se instituutio jossa pesti juuri nyt"

@jjmajava : omaa organisaatiota pidetään pyhänä ja pysyvänä. Voisiko hallinto miettiä, miten tästä organisaatiosta voisi tehdä mahdollisimman mukavan paikan pesiä ja hautoa tätä tietoa?

@juhana2 : Johtajat on tässä muutostilanteessa hankalassa asemassa, koska kaikki prosessit johtaa siihen, että heidän valtaansa vähennetään.

Yleisökysmys Vaasasta "Väittäisin, että hallinto ei voi tehdä pesää, vaan työilmapiiriin tarvitaan myös ne vars. työntekijät"

@jjmajava : Joo, organisaatio ei voi muuttaa sitä työilmapiiriä, se on isompi asia.

@annerongas Myöskään yksittäinen työntekijä ei sitä muutosta voi tehdä.

Missä on tuo osaamisen johtaminen?

Yleisökysymys Lena Levander: "Tässä on puhuttu tutkijoista ja hallinnosta ja opettajista, mutta entäs opiskelijat? Tuleeko sieltä paineita, miten sosiaalista mediaa ryhdytään hyödyntämään opetuksessa, mitä ajattelette tulevista opiskelijoista?"

@jjmajava : Aivan varmasti tulee vaikuttamaan. Ei näkisi somea pelkästään nuorison juttuna, se on yksi tapa ulkoistaa ilmiö. Mutta tulevat sukupolvet ottavat nämä annettuina. Opiskelijoiden asema ylipistossa ja mahdollisuudet vaikuttaa on kuitenkin aika erikoinen. Opiskelijat ei massana lähde muuttamaan vakiintuneita kanavia jne. Tullessaan yo:hon opiskelijat hyväksyy tai hylkää yo:n toimintatavat ja arvot. Mikäli yo-opetus ei pysty uusiutumaan sillä tavalla, että sitä tehdään enemmän some-mallien mukaisesti, voi akateemisen tutkinnon arvo laskea. Samoin jollain kurssilla opiskelijat saattaa ohittaa opettajan tarjoamat alustat, jos eivät niillä pääse osallistumaan kuten ovat tottuneet omissa verkostoissaan.

@annerongas Sujuvammin kuin tänä päivänä, esim. siirtymä toiselta aseelta yliopistoon, virtuaaliset käytävät mahdollistavat kaikkea, mutta miten niistä otetaan kiinni?

@juhana2 : Voisiko yo/korkeakoulu toimia, kuten amazon-verkkokauppa? Opiskelijoilla resurssit, joilla ostaa haluamaansa opetusta ja arvostella opettajat hyvyyden mukaan. Ainoastaan hyvät opettajat saa palkkaa, näin ne markkinavoimat toimii.

Taputuksia.

@juhana2 :n slidet: http://wiki.metropolia.fi/pages/viewp...

@jjmajava :n slidet: http://dl.dropbox.com/u/276168/vkk09-...

@annerongas ksen slidet: http://laatupiiri.wikispaces.com/Sosi...