#seminaarikannu

Ohjelman kotisivu: http://akseli.tekes.fi/opencms/opencm...

Seminaarin kotisivu: https://www.registerforevent.net/Regi...

Vamos-ohjelman aktivaattori Nils Lagerström avaa seminaarin.

Yli 350 ilmoittautunutta!

"Mobile Internet Usage Is and Will Be Bigger than Most Think" (Morgan Stanley, Web 2.0 conference, San Francisco, Oct 2009); tälle hymähdellään vielä ainakin Suomessa, mutta vaikuttavia tuloksia on jo olemassa.

Saamme kuulla muutamia niistä tänään.

Heikki Norta, Nokia: Tulevaisuuden mobiilipalvelut - mitä tekee Nokia?"

70 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää Nokian palveluilla. Kallasvuo: "Se ei riitä. 300 miljoonan käyttäjän raja tavoitteena."

Nokia muuttumassa palveluyritykseksi.

Yrityspalvelut Nokialle 'paluu juurille'; mobiilipalvelut ja -laitteet ensimmäiseksi käyttöön yrityksissä. Se oli Nokialle suuri tuottavuuden tuoja. Oli suuri ponnistus siirtyä sieltä kohti kuluttajamarkkinoille.

Eri puolilla maailmaa korkeakoulututkimuksissa todettu, että 10 prosenttia lisää matkapuhelinpenetraatiota tuottaa 0,6 prosenttia bruttokansantuotteen kasvua.

Tämän hetken murros internetistä mobiiliin internetiin. Toinen aalto tulossa, palvelut ja laitteet ihmistne mukana koko ajan.

1. murros 90-luvulla: ei soiteta paikkaan vaan ihmiselle; puhelinnumero on henkilökohtainen eikä paikkasidonnainen.

Internet ja intranet muuttuvat: Nokian IT:ssä kauan linjaus, että kaikki merkittävät sovellukset täytyy olla webbipohjaisia. Samaan aikaan sovelluskehittäjät miettivät mobiliteetin mukaan ottamista. Internet on Nokian strategian ytimessä.

Lisää identiteettejä, identiteetit sekoittuvat, erilaisia työ- ja kotiprofiileja. Sähköpostit, pikaviestit, chatit, sosiaaliset verkostot - näitä luodaan koko ajan lisää. On vaikea erottaa identiteettejä toisistaan; halutaan auttaa ihmisiä hallitsemaan niitä (esim. e-sarjan puhelimissa voi vaihtaa näkymää sen mukaan onko töissä vai kotona.)

Ovi-mail on kehittyvissä maissa ensimmäinen internet-identiteetti monille ihmisille.

Yritysmarkkinoilla: Pyrimme rakentamaan johtavan laitevalikoiman ja rakennetaan ratkaisuja kumppaniemme kanssa, mm. Microsoft, Cisco, IBM --> paras mahdollinen käyttäjäkokemus.

Markkina menossa suuntaan, jossa ei tarvita erillisiä servereitä mobiliteettiä varten. Yrityksen it-osasto vain aktivoi puhelimessa olevan toiminnallisuuden. Säästyy rahaa ja palvelun tuottaminen on nopeampaa.

Tietoliikenneyhteyksien hinta ja ennustettavuus osa ratkaisua ja edellytys massamarkkinoille:

• ennustettava mobiilidatan kustannus yrityksille (kiinteähintainen paketti)
• Sovellusten ja datan käytön ennustettavuus ja tehokkuus operaattoreille (ennustettava kate)
• WLAN-yhteyksien käyttö toimistolla, kotona ja julkisissa verkoissa; tehtävä helpoksi käyttäjille

Esittelee yritysjärjestelmiä: kollaboraatiosovellukset palveluna Internetistä muutamalla eurolla kuukaudessa: Microsoft Deskless Worker Suite, Google Apps Premier, IBM's LotusLive iNotes, MS Business Productivity Online Suite

Pilvipalveluita!

Nokian näkemys on, että yritysten on huolella laskettava palveluiden tuottamisen tehokkuus ja kannattavuus. Mitä tekee itse, mitä ostaa operaattorin kautta?

Tärkeä trendi: sähköpostin käyttö käyttöliittymänä; toimiiko linkki mobiilisähköpostista? Kuinka helppoa on avata viestien sisältämiä linkkejä jotka ohjaavat uusille sivuille? Tässä on mahdollisuus prosessien läpimenoaikojen nopeuttamiseen.

Nokian ja Microsoftin globaali yhteistyö, aloitettiin viime kesänä, tarkoitus tuottaa mobiileja yritysratkaisuja. Uudenkaltainen ja merkittävä yhteistyö molemmille.

Halutaan luoda mullistavia mobiiljea yritysratkaisuja tuottavuuteen, viestintään ja tiimityöhön.

Ensimmäisenä markkinoille ensi maaliskuussa Office Communicator Mobile: pikaviestintä ja tilatieto, tulossa Office-ohjelmat hiukan myöhemmin.

Molemmat yritykset resursoivat ja rekrytoivat tätä yhteistyötä silmällä pitäen.

Pystytään pääsemään hyvin samannäköiseen käyttäjäkokemukseen kuin nyt desktop-ympäristössä.

Tullaan näkemään mielenkiintoinen vaihe parin seuraavan vuoden aikana: miten normit muotoutuvat. Tarkoitus ei ole, että ihminen tekee töitä 24/7.

Kuluttajien tarpeet ovat myös muuttuneet. Laitteista kohti käyttökokemuksia ja ratkaisuja. Sukupolvenmuutos käynnissä!

Nuoret nokialaiset osaavat jo vaatia työpaikalla käyttöön sellaisia palveluita, joita ovat tottuneet käyttämään vapaa-ajallaan. Ja osaavat vaatia niitä myös mobiilisti.

Tämä on valtava mahdollisuus!

Konteksti muuttaa kommunikaation. Esim. etsi konsertti - tilaa liput - suunnista paikalle; tilatietoni ja sijaintini kertovat ystävilleni suunnitelmani; ystäväni suosittelee uutta kappaletta tilatietoni perusteella.

Mainontakin on muuttumassa palveluksi. Nykyisellään mainonta on jopa häiritsevää ja ahdistavaa. Muutos siihen suuntaan, että mainonta on henkilökohtaista ja tarvelähtöistä.

Promoaa Ovi by Nokia -palvelua. Kertoo esimerkkejä:

• Lifecasting (Facebookissa); "kerro mitä teet ja missä olet", laite ilmoittaa sen automaattisesti, ei tarvi näpytellä erikseen että olen nyt täällä; samantyyppistä yhteystyötä suunnitellaan muiden sosiaalisten verkostojen kanssa.
• Social Location; sijainti ja kartat; keitä ja mitä läheltäsi löytyy; tavoite olla yksi johtavista paikkatietopalveluiden tarjoajista
  Esimerkki Deutsche Bahnista, käyttävät OVI Playeria hyödykseen (näyttää videon)
  palvelu-mashuppien luominen nopeaa ja helppoa
• OVI-sovelluskauppa: nyt lähinnä kuluttajille viihdesovelluksia, mutta myös henkilökohtaiseen tuottavuuteen liittyviä juttuja; tässä on iso mahdollisuus myös yritysmaailmassa! Esim. markkinointiviestinnän mahdollisuuksia. Käyttäjäkokemus: sovelluksia on helposti löydettävissä...

Työpaikka on meille kaikille tärkeä, mutta työ ei ole sama kuin paikka; voimme vapauttaa ihmiset paikan kahleista!

Yleisökysymys: Nokian miniläppäriprojektin merkitys?

• Internet mobilisoituu. Tähän asti mobiilissa netissä on ollut laiteparadigmana taskuun laitettava puhelaite. ... On selvää että PC ja mobiili lähentyvät toisiaan. Tähän rajapintaan tulee erilaisia laitteita. Onko booklet-tyyppinen laite se juttu, sen aika näyttää, mutta sille on selkeä kysyntä. Se on primääristi kuluttajalaite, mutta yrityspuolelta ollut kovasti myös kiinnostusta pc:tä kevyemmälle laitteelle. Meille tärkeä avaus, näyttää siltä että ollaan pystytty tuomaan jotain uniikkia, jotain, mitä pc-maailma ei pysty tarjoamaan.

Toinen kysymys: Onko Suomessa vastaavia sovelluksia kuin Deutsche Bahnilla, josta näkisi Helsingin palvelut ja joukkoliikenteen samalla lailla (mistä löytyy ravintola, milloin tulee seuraava bussi?)

• HKL erittäin edistynyt, voi pc:llä tai mobiililaitteella esim. tsekata, milloin tulee seuraava ratikka. Kehitys meneillään, kaupunki avaamassa laajasti tietokantojaan, saadaan tietoa sovelluskehittäjien käyttöön. Laajenee myös kuntarajojen yli aikanaan...

Leif-Olof Wallin, Gartner: Future Enterprise ICT Scenarios and Mobility Insights

Suhtautuminen mobiliteettiin on muuttunut. Kysymyksenä se, miten se saadaan vaikuttamaan positiivisesti yritysten tuottavuuteen?

Mobiliteettitrendit vuoteen 2014? Nearfield communication, bluetooth 3.0, LTE...

Predicted Mobile Device Shipments 2009-2012: älypuhelinten osuus kasvaa eniten kypsillä markkinoilla, laitteiden suuri kirjo on haaste sovelluskehittäjille, kuluttajaekosysteemit ja sovellukaupat kiihdyttävät sovelluskehitystä, joustavat näytöt, paremmat kosketusnäytöt, pikoprojektorit (?) johtavat uusiin ja parempiin työskentelymahdollisuuksiin... älypuhelin-lukulaite-miniläppäri --> laitteiden rajat hämärtyvät

Mobile Platform Diversity will increase before consolidation sets in:

Symbian nyt isoin <50% osuudella, sitten RIM, iPhone OSX, Windows Mobile, Linux, Android

Kommentoi Nokian ja Microsoftin yhteistyötä, odottavat vastaavia sopimuksia muidenkin välillä. MS ja Apple?

Ekosysteemit, sovelluskaupat: dramaattisesti parantunut parin viimeisen vuoden aikana, mahdollisuudet kasvaneet, nyt puhelimiin todella on mahdollista saada palveluita; yhteyksien nopeudet ovat parantuneet mikä tekee käytöstä helppoa...

Keskipitkän tähtäimen trendejä: paremmat näytöt, käyttäjien interaktiot, paikkatietoihin perustuvat palvelut, near field wireless (esim. mobile ticketing, mobile banking)...

Yksi laite / työntekijä ei enää tulevaisuudessa riitä!

Kannettava - miniläppäri - älypuhelimet (symbian, android...) - tavalliset puhelimet...

Mobiili ja bisnes? Mahdollisuus olla yhteydessä kuluttajaan / asiakkaaseen monella eri tasolla: tietoisuus (mainonta) - tiedon haku (paikalliset tarjoukset) - arviointi (hintavertailu) - ostotapahtuma (alennuskoodit, mobiilimaksaminen) - palaute.

On kuitenkin mietittävä tarkkaan, keitä haluaa tavoittaa: suuren joukon vai pienemmän mutta sitoutuneemman kohderyhmän?

Varsin suuria eroja alueellisesti: läntisessä Euroopassa ei olla ollenkaan niin innostuneita käyttämään esim. mobiilipankkia tai -hakupalveluita kuin esim. Brasiliassa.

Mobile collaboration: yhteisöt, sosiaalinen interaktio; puhuja ei suhtaudu esim. twitteriin kovin intohimoisesti... mobiililla tässä kuitenkin suuret mahdollisuudet, tiedon jakaminen jne.

Puhuu kontekstista ja luottamuksesta: personoidut ja räätälöidyt mobiilipalvelut eivät toimi, jos niitä käytetään väärin, esim. mainosten turhaan spämmäämiseen tai vääränlaisiin viesteihin väärässä paikassa. Palveluiden tuottajien on siis mietittävä tarkkaan, milloin ja miten asiakasta lähestyy.

Reijo Svento, FiCom: Mobiilitunnistaminen - Asiointivarmenne

Meillä on erilaisia palveluita, joissa on hirveä määrä koodeja ja tunnistuksia ja ties mitä. Jos ne napataan, siinä sitten ollaankin. Identiteettien hallinta on työlästä niin yksittäisille ihmisille kuin yrityksillekin.

Nykyisen kaltainen pankkitunnistusmalli on vanhentunut (käyttömukavuus huono). Lisäksi on noussut esiin ratkaisemattomia tarpeita, yhteisöt, huutokaupat ym. uudenlaiset palvelut. Miten tietoturva?

Julkishallinto tukee kehitystä, tunnistuslaki tuli voimaan 1.9.2009, mahdollistaa asiointivarmenteen jonka voi myöntää kaupallinen toimija. Tarvitsee parikseen henkilötietolain uudistuksen, Satu.

Asiointivarmenteen tausta: tavoitteena kehittää uusi mobiilivarmenne laajaan käyttöön. Mukana DNA, Elisa, Sonera, suurimmat pankit, Finanssialan keskusliitto, Valimo Oy. Suunnittelussa huomioitu erityisesti pankkien tunnistus- ja allekirjoitustarpeet.

Mikä on asiointivarmenne?

Puhelimen SIM-korttiin liitetty sähköinen henkilöllisyys l. varmenne. Varmenteen myöntää asiakkaan oma operaattori, henkilön yksilöivänä tunnuksena SATU eli sähköinen asiointitunnus (vrt. yllä henkilötietolain muutos); miellyttävä käyttökokemus; asiointi tapahtuu internetissä ja tunnistautuminen mobiilissa --> kaksikanavaisuus tekee prosessin turvalliseksi.

Varmenne otetaan käyttöön joko operaattorin verkkoportaalissa tai myymälässä (ei esim. Forumin tilapäisellä ständillä kuitenkaan...); mahdollisesti myös poliisi tai pankki voi myöntää.

Tarkoitettu vahvaan tunnistautumiseen. Soveltuu mobiili- ja nettiasiointiin ja tunnistautumiseen myös puhelun aikana. Esim. pankkikäytössä verkkopankin käyttö ja myös pankkitapahtumien vahvistus (toimii siis allekirjoituksena); muita mahdollisia: julkishallinnon tarpeet, terveyspalvelut, kanta-asiakasohjelmat, yhteisöpalvelut...

Mitä tämä sähköinen allekirjoitus loppujen lopuksi tarkoittaa? Se on siis todellisuutta ihan pian! (Kaupallinen tuotanto käyntiin keväällä 2010.) Järjestelmä on avoin kaikille toimijoille, sekä julkisissa että yksityisissä palveluissa.

PIN-koodi on koko ajan sama. Onko se tietoturvariski? - Totta kai, jos sen kirjoittaa lapulle ja laittaa lompakkoon. Ihan sama kun muiden salasanojen kanssa.

Sama PIN tuo käyttömukavuutta: esim. lompakkovarkauksissa kaikki erilaiset luotto- ja maksukortit saa kuoletettua yhdellä puhelinsoitolla operaattorille.

"Me tehdään tässä nyt tiikerinloikka!"

Mika Ahokas, Digium ja Ohjelmistoyrittäjät ry: Pilvipalveluiden seuraava murros

Saas ja pilvipalvelut ovat tänä päivänä jo ihan valtavirtaa maailmalla, etenkin Yhdysvalloissa. Suomessa kysytään vielä, että milloin lyö läpi... Noin 70 prosenttia kaikista liiketoimintapäättäjistä maailmanlaajuisesti pyrkii ostamaan ohjelmistoja saasina.

Suomessa vasta noin pari prosenttia kaikista ohjelmistoista on saas-pohjaisia.

Koko IT-markkinoilla pilvessä 4 prosenttia, parin vuoden päästä jo kymmenkunta prosenttia.

SaaS 1.0 2001-2006: ei integroitavia, yhteenkäytettäviä, tyypillisesti vain yksi ohjelmisto käytössä
SaaS 2.0 2005-2010: yrityksissä jo useita saas-ohjelmistoja ja niitä käytetään rinnakkain ja ymmärretään jo liiketoimintahyötyjä

Seuraavassa aallossa rupeavat kommunikoimaan keskenään ja pystyvät integroitumaan.
Sitä seuraavassa aallossa SaaS on kaikkialla, töpseli vaan seinään... Noin kolmen-viiden vuoden kuluttua.

Miten pilveä jäsennetään? Asiakkaan näkökulmasta: he haluavat palvelut nyt! On se sitten musiikkia, palveluita, viihdettä, ohjelmistoja... Parhaimmillaan: 'plug&play' -- tästä ollaan vielä valovuosien päässä...

Pilvi koostuu infran tarjoajista (Infrastructure as a Service), alustan tarjoajista (Platform as a Service), ohjelmistojen tarjoajista (Software as a Service) --> näitä yhdistävät mm. integraatiopalveluiden tarjoajat.

Maailmanlaajuisia pelaajia: Microsoft, Google, Salesforce.com, Webex... Salesforce nykyään miljardibisnes eikä kasvu ole yhtään hidastunut.

Suomen suurin SaaS-yhtiö? - F-Secure. Toisena tulee Digium. Huoli on se, että 4 miljoonaa liikevaihtoa tekevä yritys on kakkosena! Missä suomalaiset saas-palvelut?

Suomen mahdollisuus? Infran ja alustojen taso on mennyt jo, siellä on isot Ciscot ja IBM:t ja muut, ei meidän kannata mennä perustamaan datakeskuksia mihinkään enää.
--> ohjelmistokerros, siellä, missä tehdään eniten lisäarvoa asiakkaille; erp, crm, palautteenhallinta... Näistä ollaan myös valmiita maksamaan. Tämä markkina on vielä niin alkuvaiheessa, että täällä on meille vielä mahdollisuuksia vaikka kuinka.

SaaS:n etuja:

Loppukäyttäjällä välitön pääsy ohjelmistoonsa ja omiin tietoihin mistä ja milloin tahansa

Asiakas ei joudu isoihin ja raskaisiin ohjemistoprojekteihin, hinta skaalautuu käytön mukaan, asiakaspalvelu paranee (kun laskutus on kuukausiperustaista, on myös helpompi vaatia tiettyä palvelutasoa)

Toimittaja: yksi ympäristö jota ylläpidetään ja johon tehdään päivitykset; ohjelmistoa on helppo kehittää jatkuvasti; vahva liiketoimintamalli, laskutus on jatkuvaa (ennustettavuus)

Haasteita:

Tietoturva, palvelutaso (palvelu EI saa olla alhaalla tai jumissa), jatkuva kehittämisen tarve, yhteensopivuus muiden järjestelmien kanssa, massakustomointi; myynnin skaalautuvuus, asiakas- ja käyttäjätyytyväisyys

Pauli Berg, Tekes: VAMOS-ohjelman tavoitteet ja tulokset

Lähtökohtana mobiiliteknologia ja sen aiheuttamat markkinatarpeet. Eri aloilla oli jo tunnistettu tarpeita, mm. liikenne ja logistiikka, rakentaminen, valmistava teollisuus, digitaalinen media...

Haaste: Miten saadaan yrityskäyttäjien tarpeet kohtaamaan mobiilin teknologian ratkaisut?
Visio: Synnyttää uusi, kannattava, vientiin perustuva korkean teknologian klusteri.. (Oli aika korkealle asetettu tavoite)

Aloitettiin 2005, päättyy nyt tammikuun 2010 loppuun. Keskittyy yrityksille tehtäviin mobiileihin palveluihin, korostaa ratkaisujen lisäarvoa. Tavoitteena yleistettävyys --> potentiaalinen kansainvälinen menestystuote.

Tavoitteena mobiilin teknologian laaja hyödyntäminen: murroksien ja mahdollisuuksien ennakointi, tuotteistettavien mobiiliratkaisujen kehittäminen, mobiiliratkaisuja käyttävien yrityksien liiketoiminnan kehittäminen. Lisäksi ratkaisujen tarvitsijoiden ja kehittäjien yhteensaattaminen.

Case-esimerkkejä: Abakus & Normiputki: "Iloinen putkimies" sekä SalesMagnetin mobiilimarkkinoinnin kansainvälistäminen.

Market-Visiolla teetetyn kyselyn mukaan 84 % (n=177) kaikista vastaajista kaikilta toimialoilta aikoo panostaa nykyisten mobiiliratkaisujen kehittämiseen tai niiden hyödyntämisen tehostamiseen.

Mobiiliratkaisujen tulevaisuus?

• iPhone ja Android tuottaneet jo yli 100-tuhatta käyttäjien tekemää sovellusta
  --> merkittävää liikevaihtoa, käyttäjiä, kk-maksuja...
• eHealth-sovelluksille paljon kysyntää
• Rahoittajat ovat kiinnostuneita
• Miten taataan jatkuvuus?
  --> Vamos loppuu, kehitys jatkuu mm. muissa Tekes- ja Finpro-ohjelmissa.

Iltapäiväksi seminaarin ohjelma jakautuu kolmeen:
1. Mobiili palveluliiketoiminta
2. Mobiilin kenttätyön ja logistiikan uudet innovaatiot
3. Enterprise mobility - tutkimuksesta liiketoimintaan

Itse menen kuuntelemaan ykköstä, eli rapoa sieltä vajaan tunnin kuluttua.

Klo 15.45 alkaa vielä tunnin mittainen paneelikeskustelu "Mobiliteetin hyödyntäminen liike-elämän arvoverkoissa - Haasteet ja mahdollisuudet"

Onpa hyvää settiä. Tämä pitää lukea ajatuksella tänään illalla, kun on taas aikaa :)

@outiV, kiitos rapoilusta. Tänään kolahti etenkin tuo, että työnteko ei ole paikasta riippuvaista. Etätöissä, mutta samat työkalut käytössä kuin toimistollakin.

Kiinnostavaa tavaraa! Tämä työajan haaste on yhä useammassa keskustelussa esillä. Teollinen ajattelu työstä saa väistyä, mutta mitä tilalle.

Heikki Leskinen, Starcut Oy: Kartoista kontekstiin - uutta kilpailuetua palvelusektorille tulevaisuuden mobiilipalveluilla

(10-vuotias 55-henkinen firma Espoossa ja New Yorkissa, suunnittelee ja rakentaa mobiilipalveluita etenkin isoille mediataloille)

off topic @Susa Mutta se sun nauru puuttuu täältä. Ilmassa ei ole suuren naurujuhlan tuntua...pukkaa ny edes hymiötä kompensoimaan tää nauruvaje :D

Ensimmäinen henkilökohtainen "navigaattori" julkaistiin Lontoossa 1851 maailmannäyttelyssä. Siellä mm. esiteltiin telefaksin esiaste, iilimatojen liikkeeseen perustuva sääasema sekä naisten nahkahansikkaalle painettu Lontoon kartta! Nämä samat ominaisuudet löytyvät jo monesta nykypuhelimesta...

@outiV: ei siellä ole vielä kukaan puhunut pilven hyvistä käytännöistä - mennään aika yleisellä tasolla vielä?

Mobiililaitteet ovat läsnä arjessa useammin kuin esim. pc. Laitteilla on kyky ymmärtää kontekstia ja sitä kautta mahdollisuus tarjota palveluita juuri siihen tiettyyn hetkeen ja paikkaan.

Kontekstitietoa voidaan saada mm. kalenterimerkinnöistä, puhelinluettelosta, omista suosikeista, käyttäjän identiteetistä, paikkatiedosta, sensoreilla... Fyysiset ja inhimilliset tekijät: dynaamiset olosuhteet: sää, keliolosuhteet, bussien aikataulut, kapasiteetti (missä parturissa juuri nyt on tilaa?), missä kaverit liikkuvat ja niin edelleen. Näitä tietoja yhdistelemällä pystytään myös kehittämään aivan uudenlaisia palveluita.

Esim. Barnes&Noblella palvelu, jossa voi etsiä tiettyä kirjaa, että onko saatavilla. Kirjan kannesta kuvan ottamalla saa laitteeseensa uusimmat arvostelut kirjasta...

"Drinkspiration"-palvelu (?!) Suosittelee juomia ja cocktaileja tilanteen mukaan...

@SannaE Pilvi oli ja meni - oli varsin yleisellä tasolla. Tämä on hyvin jalat maassa -semma! ;)

@Kitti, kyllä virtuaalisestikin voi nauraa ja naurattaa. http://www.youtube.com/watch?v=6eY23W...

"Building More Active Role in the Consumer's Life"; yritykset eivät ainoastaan myy tuotteita vaan eräänlaisia kokonaisratkaisuja ja yhteisöjä arkipäivän tilanteisiin... Vuorovaikus kasvaa molempiin suuntiin, asiakkailta saadaan mm. kehitysehdotuksia ja ajatuksia uusista tuotteista ja tarpeista.

Jokainen vuorovaikutustilanne (vaikka hakukysely tai bannerin klikkaus) on mahdollisuus tarjota juuri siihen hetkeen sopivaa palvelua tai tuotetta.

Palvelumarkkinoiden kannalta on oleellista, että ollaanko me mukana luomassa palveluita vai katsotaanko vain vierestä?

Esimerkki: FIAT ecodrive: auton teknisen ajopäiväkirjan voi viedä muistitikulla omalle tietokoneelleen ja saa palautetta ajotavastaan, polttoaineen kulutuksesta jne. Netissä oleva yhteisö voi yhdessä tarkkailla, kuinka paljon yhdessä pystyvät säästämään bensaa kuukaudessa.
Tämä voisi tarjota palveluntarjoajalle mahdollisuuden tarjota esim. huoltopalveluita tälle valmiille yhteisölle.

Pitäisi päästä perusmainonnan tuolle puolelle: nettisivuista pitää olla olemassa myös mobiiliversio. Suosittelu- ja muut järjestelmät sitouttavat palveluiden käyttäjiä. On mietittävä, miten tuote / brändi pääsee mukaan laajemmin käyttäjän elämään (esim. tuo FIAT esimerkki) --> bisnesmahdollisuudet ovat laajat.

Jani Kaskinen, HotelZon International Oy: "Päivä matkailijan elämässä", E-busineksen ja mobiilipalveluiden hyödyt matkustajalle ja palveluntarjoajalle

Matkailuala siirtyy kohti matkustajakeskeisiä palveluja ja prosesseja: lisää kontrollia, mukavuutta, turvallisuutta, henkilökohtaisia palveluita. Uusia palveluja ja palvelutarjoajia kosolti.

Toimialan rakenne muuttumassa radikaalisti: uusia nettipalveluita ja toimintamalleja, vanhoilla bisnesmalleilla ei enää pärjää.

Palvelut ovat siis netissä, mutta pc-palvelut kulkevat huonosti mukana - "last mile"-haaste. Pc ei tiedä, missä kulloinkin olet. Tässä on siis mobiilipalveluiden paikka. Mahdollista yhdistää paikkatietoa, henkilökohtaisia preferenssejä ja sosiaalisen verkon suosituksia.

Matkailuun liittyviä mobiilipalveluita on jo olemassa, mutta suurin potentiaali on vielä hyödyntämättä. Palvelut ovat irrallisia, niitä ei löydetä eikä osata käyttää ja ulkomailla tulee vastaan operaattoreiden datasiirron hinnoittelu. --> kallista!

Luen parhaillaan Harvardin tutkimusta, jonka mukaan 44% ammattilaisista käyttää mobiilia sosiaalisen median kanavana. Halutaan keskustella mielipidevaikuttajien ja kollegojen kanssa ja päästä käsiksi tietoon, jota ei muualta saa. Myös yhteistyön nopeuttaminen ja bisnespäätösten taustatutkimus on tärkeää.

@SannaE Minkä alan ammattilaisista on kyse?

Esittelee erilaisia jo olemassa olevia alan palveluita: Dopplr, HotelZon, Amadeus, Worldmate, Finnair...

Lisäksi mahdollisuus lisämyyntiin ja asiakastyytyväisyyden lisäämiseen matkan aikana! Ravintolat, julkinen liikenne, taksit... Esim. Lontoossa Tube Buddy auttaa metromatkustajia.

Haasteita:

Matkustajat haluavat tehdä matka- ja hotellivarauksia yhä lähempänä matkustusajankohtaa ja paikoissa, joissa nettiä ei ole tarjolla. Tulee erilaisia ylläreitä, aikataulut muuttuvat, jatkolento peruttu, pitää olla palveluvalmiudessa 24/7...

@outiV: puolet vastaajista oli businesspäättäjiä, 12% tavallisia työntekijöitä. Valtaosa vastaajista oli liike-elämän palveluja edustavista yrityksistä, mutta toimialoja oli ihan savupiipputeollisuutta myöten mukana. Alle 100 hlön yrityksistä yli 50 000:een ja 58% USA:sta, mutta maita oli kaikkiaan 25 mukana. Ja sori, ei ollut Harvardin tutkimus vaan esitetty Harvardissa by Society for New Communications Research.

Sami Finne, CapGemini: Mobiilipalvelut vähittäiskaupassa - mitkä ovat fokusalueet ja miksi?

Tavarantoimittajat, varastotiedot, kanta-asiakkaat, ostokäyttäytyminen, hintatiedot... You name it.

Erityisesti tuotteisiin liittyvä tieto on kiinnostavaa. Esim. Prismassa saattaa olla 100-tuhatta nimekettä. Pienellä präntätystä tuoteselosteesta ei välttämättä löydy sitä tietoa jota kuluttaja etsii. Esim. 2D- ja RFID-koodin taakse voi laittaa lisätietoa, jota voi tarkastella mobiilisti.

Kenen tehtävä on johtaa tällaisen tiedon keräämistä ja tarjoamista? Kauppa, tavarantoimittaja, 3. osapuoli?

Esim. terveystuotepuolella (funktionaaliset elintarvikkeet?): tuotteita voidaan esim. luokitella tähtiluokituksilla, jotka kertovat tuotteet terveellisyysasteen (eräs jenkkiketju tekee jo näin). Kuka hallitsee ja tarjoaa terveystietoa? Viranomaiset? Painonvartijat? Pirkka- tai muut kaupan omat merkit?

Mikä on myyjän rooli jatkossa? Minkälaisia liikkuvia ratkaisuja voidaan tarjota myyjille? Myyjä ei ole jatkossa se ylin tuotetuntija, enemmänkin fasilitaattori joka auttaa tiedon etsimisessä.

Yksi sovelluskohde mobiiliratkaisuille on myyjien työvuorosuunnittelu. Pystytään nopeasti reagoimaan esim. sairastapauksiin.

Mobiiliratkaisut myös maksamiseen. Käteisen käsittely tekee kaupan prosessit raskaiksi. Mobiiliratkaisujen käyttöönotto voisi aiheuttaa muutoksia jopa myymälöiden pohjaratkaisuihin - ei enää kassajonoa siellä perimmäisessä nurkassa, vaan kassoja siellä täällä...

Varastotuotteiden tilaaminen ja vastaanottaminen, nyt jo prosessit aika pitkälle mobilisoituja SMS-tyyliin ('tilaamanne tuote on saapunut, voitte tulla noutamaan')

Mobiiliratkaisut ja kanta-asiakasohjelmat: esim. Tescolla on kustomoituja alennuskuponkeja, jotka on luotu aiemman ostokäyttäytymisen perusteella. On itsestään selvää, että kanta-asiakasohjelmat on integroitava mobiiliratkaisuihin myös. (Tämä on aiheuttanut mm. sen, että esim. juuri Tesco on mennnyt mukaan operaattori- ja laajakaistabisnekseen!)

Miten asiakas valitsee kaupan? Jos on esim. isossa kauppakeskuksessa jossa Citymarket ja Prisma vierekkäin - kuinka houkutella asiakas jompaan kumpaan? --> kohdennettua mainontaa esim. mutta tämä on nyt ja tulevaisuudessakin iso haaste!

@outiV, varsin moni valitsee sen mukaan, kumpi bonuskortti löytyy tai kummasta saa paremmat asiakasedut sillä kortilla. Tai sen perusteella, kummassa on parempi lihatiski. Kaupoilla on jo nyt loistavat mahdollisuudet hyödyntää korttien kautta saatua tietoa kohdentamalla mainontaansa, mutta heikosti tuntuvat hyödyntävän.

Eero Kaikkonen, Cascard Oy: Mobiilimarkkinoinnin kansainvälistäminen

@outiV: kuinka kauan ko. kauppojen kanta-asiakasohjelmat määräävät, kumpaan kauppaan asiakas päätyy? Henk.kohtaisesti ei kilpailevan kaupan kohdennettu mobiilitarjous paljoa hetkauta, jos bonarit tulevat vastapäisestä kaupasta...

@Susa: hah, ajateltiin ihan samaa - etänäkin!

Ei aio tarjota valmista konseptia maailmanvalloitukseen, sen sijaan kertoa niistä haasteista, joita tässä kv-bisneksessä on.

"Miten saadaan liikkeelle juuri ne kuluttajat jotka ovat kiinnostuneita juuri meidän tuotteista?" Ajatuksena on saada kuluttajat kertomaan se itse.
--> jonkinmoinen suosittelupalvelu?

Ensi vuoden puolella tammikuussa aukeaa betapalvelu.

@SannaE @Susa Aika monella on ne molemmat bonuskortit lompakossa... (plus ykkösbonukset ja tiesmitkämuut).

@outiV, @SannaE, niin onkin, kortteja kukkaro täysi. Mutta S-ryhmä palkitsee sen käyttämisestä parhaiten, joten käytännössä käymme S-ryhmän kaupoissa aina, kun mahdollista. Plussa-pisteet ovat kokeneet inflaation ajat sitten.

Kuluttajan näkökulmasta mainostauhkaa on liikaa, suuri osa kiinnostavastakin tavarasta menee ohi. Markkinointiosastoilla on valtavat paineet: miten saada ulos mitattavissa olevaa dataa jotta voidaan kohdentaa markkinointia oikein ja kustannustehokkaasti? - Ratkaisuksi asiakkaan profilointi?

Eli siis kyseessä palvelu, jossa voi tehdä oman kuluttajaprofiilinsa monien eri palveluntarjoajien käyttöön.

Ovat haastatelleet 350 kuluttajaa: 45 prosenttia ihmisistä voisi käyttää sellaista palvelua, jossa voisi kertoa, minkälaista mainontaa he haluavat ja minkälaista ei.

Mainostajista 54% käyttäisi varmasti tai melko varmasti. (noin 480 vastaajaa)

Televisiomainonnan räätälöinti: on mahdollista tulevaisuudessa, että vaikka naapuri katsoo samaa ohjelmaa, hän näkee eri mainokset.

Huh, Kaikkonen on kyllä myyntimies, puhetta tulee niin paljon etten perässä pysy!

Kahvitauon jälkeen paneeli: Mobiliteetin hyödyntäminen liike-elämän arvoverkoissa - Haasteet ja mahdollisuudet

moderaattorina Seppo Ruotsalainen, PROFict Partners

jäsenet:
Mikko-Pekka Hanski, Idean
Artturi Tarjanne, Nexit Ventures
Jukka Usmi, DNA
Ari Auvinen, Microsoft
Taneli Tikka, Wisdom Like Silence Ltd (@gravitas)

Ruotsalainen pohjustaa keskustelua mm. näyttämällä erilaisia graafeja siitä, kuinka mobiilipalvelut ovat lyöneet itseään läpi. Esim. iPhonen penetraatiovauhti ollut huimaa. Hottia ovat edelleen Facebook ja iPhone, sovelluksia ja käyttäjiä valtavasti.

1. Mobiilisovellusmaailman tilanne globaalisti; päätrendit, johtajat, seuraajat, menestyjät ja menehtyjät

Artturi T: Olin muutama viikko sitten Lontoossa Googlen järjestämässä paneelissa, jossa esitettiin kysymys, jossa piti kuumimpia ja kovimpia trendejä listata: twitter, sosiaalinen media, spotify, mobile payment, cloud... Internet-maailmaa, jossa vähemmän operaattoririippuvaisia...

Jukka U: Palvelut ovat menneet internetiin; mobiililaajakaista on tärkeä enableri, se tuo netin lähelle, oli missä paikassa tahansa, päätelaitteesta riippumatta

Mikko-Pekka H.: kolme virtaa, jenkkivetoinen (FB, twitter), hajanainen eurooppalainen, mutta mielenkiintoisin kehittyvien markkinoiden sovelluskenttä, Livetool Nokialta esim. kiinnostava avaus; Nokia ja SonyEricsson eivät rokkaa Jenkeissä, mutta kehittyvillä markkinoilla kyllä; monta voittajaa

Taneli T: Eniten tulee käytettyä iPhonella Facebookia, uutisia ja säätä; sosiaalinen käyttö vahvaa. Melkein jokainen suomalainen toimija kuuluu seuraajiin; esim. kaikki operaattorit tuntuvat kopioivan toistensa strategioita ja sitten kaikki menevät metsään; miksi tehdään vaan mobiilia laajakaistaa; miksi kukaan ei rakenna verkkoa, jossa olisi äärimmäisen pieni vasteaika? Sama jos kaikki tekisivät vaan appelsiinimehua jossa on c-vitamiinia; kukaan ei mieti makua tai sitä, haluaisivatko kuluttajat jotain muuta.

Yleisö: operaattoribisnes on säänneltyä; startupin ja vakiintuneen toimijan strategioiden täytyykin olla erilaisia!

Jukka U: Aika voimakkaita näkemyksiä; heitän kysymyksen: onko operaattori voittaja vai häviäjä, operaattoreilla menee itse asiassa kaikilla aika hyvin; mutta on kysyttävä asiakkailta, mistä ne on valmiita maksamaan, se on usein vaan sitä c-vitamiinia, bulkkituotetta.

Ari A.: viestit mitä täällä on puhuttu on puhuttu kuluttajista; kuluttajat draivaavat sitä maailmaa, joka tulee sitten yrityksiin... Onko näin? Yritysmobiliteetissa ei vielä lasketa ROI-lukuja, tämä on asia joka ei paljon paina, sillä mobiliteetti ei ole vielä strategia yrityksen toiminnassa. Se kulkee omana laivanaan, jota ohjaavat kuluttajat.

Ruotsalainen: mutta mitä jos uusi työntekijäsukupolvi tulee omien vaatimustensa kanssa ja ilmoittaa, että haluaa tehdä töitä näin ja näin tai nostaa kytkintä? mitä sitten voi tehdä?

Ari A.: Joo... SoMe on yksi tapa, cloud computing; uusia tapoja kommikoida, mutta miten vaikuttavat yrityksen liiketoimintaan. On näköpiirissä kaikenlaista, yritysten liiketoimintasovellusten rakentaminen pilveen, se on sellainen osa-alue joka on tulossa; nykyiset yritysratkaisut mobiilissa ovat sellaisia, että tuovat vaan lisäkustannuksia, tämä tulee muuttumaan.

Artturi: Iso kuva pitäisi mielessä: valtava voittaja on loppukäyttäjä! Niin länsimaissa kuin kehittyvissä maissakin toimitamahdollisuudet lisääntyvät ja palveluiden arvo kasvaa rahallisesti. En usko että Nokia pystyy pitämään markkinaosuuttansa, markkinoille on tulossa kaikenlaisia pieniä toimijoita, mutta se jää nähtäväksi, miten markkinat jaetaan.

Ruotsalainen: Menestyvääkään yritystä on vaikea jatkuvasti uudistaa siten että pysyy kehityksen kärjessä.

Yleisö: (kysyjä viittaa aikaisempaan kysymykseen) "Nuorten täytyy sopeutua työelämän vaatimuksiin. Ei voida ajatella, että nuoret raportoivat ja jakavat tietojaan Facebookissa ja Habbossa."

Ari A.: Ei se nyt ihan niinkään... Tässä etsitään niitä toimintatapoja, miten tullaan toimimaan.

Jukka U: Nuoret ovat paljon valmiimpia ottamaan uudenlaisia palveluita (mobiilit, pilvet) käyttöön, mutta nuorelle on opetettava se viestintäpolitiikka, miten toimitaan!

Ruotsalainen: Rajoittavatko yritykset työntekijöidensä sosiaalisten palveluiden käyttöä Lex Nokian tyyliin? Murtuuko vanhan polven valta?

Taneli T: Tärkeä trendi on dialogi. Sosiaaliset mediat ja mobiliteetti kiihdyttää sitä. B to B ei oikeasti ole yrityksiä keskustelemassa keskenään, vaan siellä on oikeat ihmiset jotka keskustelevat. Täytyy mennä aktiivisesti mukaan, ei voi sulkea korviaan ja jättää ulkopuolelle; tekemällä se valinnan jää paitsi myös niistä hyödyistä. Tulevaisuudessa tärkeää: "Kuka käy parasta dialogia"! Jyrkkä, kieltävä viestintäpolitiikka johtaa tappioon.

Mikko-Pekka H. Yksi tärkeä juttu on mobiilisähköposti; siihen liittyy ihmisen oma osoitekirja, jossa iloisesti sekaisin omat ja yrityskontaktit ja ne sekoittuvat sosiaalisen median kontakteihin; sen manageeraaminen olisi aika mahdotonta - miksi niitä pitäisi erottaa? Yrityksen aika turha lähteä kontrolloimaan sitä osoitekirjaa..

Jukka U: Näen sen sitä kautta että jokaisella yrityksellä on tietty brändi ja sen mukainen viestintäpolitiikka; on eri asia käydä rakentavaa keskustelua esim. asiakasrajapinnassa kuin esim. irtisanottuna työntekijänä puhua julkisesti pahaa ex-työnantajastaan...

2. Suomalaisten sovellustoimittajien mahdollisuudet ja uhat muuttuvassa globaalissa kilpailussa?

Artturi T: Suomalaisten yrittäjien on vaikea oppia, miten mobiilimaailma ja -kulttuuri toimivat eri maissa; kuvitellaan, että kaikki toimii niin kuin Suomessa

Jukka U: tehdään hyviä vertikaalisia palveluita täällä, on erinomainen mahdollisuus suomalaisella startupilla aloittaa palvelu, joka voidaan viedä kansainväliseksi palveluksi; on hyvä muistaa, että teleoperaattoreilla on jo olemassa pitkälle rakennetut laskutusjärjestelmät, vahva asiakaskunta ja jakeluverkko; näitä kannattaisi hyödyntää.

Mikko-Pekka: Volyymi on tosi tärkeä; haastavaa on, minkä ekosysteemin valitsee, symbian , java jne. voisiko tehdä kaikkia?

Taneli: täällä osataan tehdä kaikkea, mistä povataan että tulee tulevaisuuden hittejä, pilvet ja saasit ja muut; uhka on se, että siiloudutaan ja tehdään liian kapeakatseisia ratkaisuja; hyvä käytettävyys ja hyvä palvelu vielä päälle niin sitten ollaan aika vahvoilla

Ari: Mobiilisuuskin on pahimmassa tapauksessa oma siilonsa; jos rakennetaan sovelluksia asiakkaille niin täytyy miettiä palvelua kolmesta näkökulmasta: pc, mobiili, selain; ei kannata lähteä rakentamaan sovellusmaailmaa, joka perustuu vain johonkin näistä

Yleisökysymys: Koska Suomesta syntyy uusi Spotify?

Artturi: No onhan näitä hyviä tähtiä jo syntynyt... Habbo esimerkiksi. Spotify sinänsä... se markkina-alue on tosi kilpailtu, mutta ei se välttämättä ole voittaja!

Jukka: Jos tietäisin niin olisin varmaan aika kysytty henkilö... Markkinoilla on hyviä yrityksiä liikkeellä, kuka tietää mikä lentää, parin vuoden kuluessa nähdään...

Taneli: Spotify oli jo syntyessään globaali yritys; tällaisen yrityksen rahoitustarve on jotain ihan muuta kuin mitä suomalaisille startupeille on totuttu antamaan. Rahoitus on suurin ongelma; meillä ei ole sellaista toimivaa rahoitusmarkkinaa. Hyvät ideat lähtevät täältä maailmalle hakemaan rahoitusta - ja jäävät sinne.

Ari: Milloin vaan voi Suomessa syntyä sellainen yritys. Jalkautus on suurin haaste, miten saadaan sitä näkyvyyttä, oikeat tahot ja ihmiset mukaan.

Aaarrgghhh!

Suomessa syntyi TVkaista. Onko siitä oltu riemuna, onko sitä tuettu? Jooei.

3. Mihin pitäisi kiinnittää huomio? Mitä pitäisi tehdä nyt ja vuoden, kahden tähtäimellä? Keskeiset in- ja keskeiset out-ideat?

Artturi: Suomi on sen verran pieni markkina, että mahtuisi monta hyvää, paljon rahaa tarvitsevia yrityksiä samaan aikaan... On epärealistista verrata meitä Piilaaksoon, mutta kyllä täällä voisi olla enemmän pääomasijoittajia...

Jukka: Tyypillisesti hankkeissa on vaarana se, että on pyritty ratkaisemaan suomalaisen suuryrityksen spesifi ongelma; markkina on tällaiselle aika pieni. Kohdemarkkinaa pitäisi miettiä vähän laajemmin, ketkä ovat kumppanit jne.

Mikko-Pekka: Geneerisen yritysmobiilisovelluksen rakentaminen kuulostaa tosi vaikealta... Mutta esim. konepajateollisuudessa ja valmistavassa teollisuudessa mielenkiintoisia mahdollisuuksia;

Artturi: Joskus yritykset katsovat liikaa horisonttiin kun pitäisi katsoa lähelle - ja toisin päin. Pitää hyväksyä myös se, että suurin osa hankkeista epäonnistuu; palkkiot ja riskit ovat suuret!

Taneli: Jos otetaan tuhat yritystä (Suomessa?), niin korkeintaan 10, joilla mahdollisuus lähteä lentoon, kävi ilmi Kauppakorkean tutkimuksesta. Miten Skypeä rakennettiin; rakennettiin sovellusta ensin kuluttajille, vasta kun oli 20 milj käyttäjää niin ruvettiin miettimään palveluja yrityskäyttäjille.

Ari: Poikkitieteelliset hankkeet: mobiliteetti + jokin muu segmentti, terveydenhuolto jne. Sieltä voisi löytyä pitkälle kantavia yhdistelmiä ja avaimia myös globaaliin menestymiseen.

Stardoll.com on myös aika hyvä esimerkki lähimenneisyydessä missatuista mahdollisuuksista - noin Suomen näkökulmasta.

edit: Tosin tuo ei varsinaisesti ole mobiilipalvelu, mutta kuitenkin.

Yhteenvetoa? Huolimatta siitä että paljon puhutaan ja hypetetään Facebookia ja iPhonea, mutta maailma on aika lailla segmentoitunut; varsin paljon löytyy myös kaikkea muuta... Mahdollisuuksia on kyllä hillittömästi. Ankarasti pitäisi miettiä jo alusta saakka, missä on se sateenkaaren pää? Missä halutaan tulevaisuudessa olla ja mitoittaa se taito- ja tahtotilan mukaan.

Kiitos!

Kiitti @outiV raposta!

Kiitos tästä minunkin puolestani :)

>Taneli T: Eniten tulee käytettyä iPhonella Facebookia, uutisia ja säätä; sosiaalinen käyttö vahvaa. >Melkein jokainen suomalainen toimija kuuluu seuraajiin; esim. kaikki operaattorit tuntuvat >kopioivan toistensa strategioita ja sitten kaikki menevät metsään; miksi tehdään vaan mobiilia >laajakaistaa; miksi kukaan ei rakenna verkkoa, jossa olisi äärimmäisen pieni vasteaika? Sama jos >kaikki tekisivät vaan appelsiinimehua jossa on c-vitamiinia; kukaan ei mieti makua tai sitä, >haluaisivatko kuluttajat jotain muuta.

Olenko muuten ainut kuka ei ymmärrä miten teleoperaattorit voi toimia niin että kaikki kopioivat toistensa strategiat ja panostavat täsmälleen samaan?

Ainakin omissa kauppatieteen opinnoissani opetettiin jo peruskurssilla että yksi typerimmistä ja tappavimmista asioista mitä yritys voi tehdä on strategioiden kovergoiminen kilpailijoiden kanssa -> se on varma tie kuolemaan monestakin syystä, esimerkiksi siitä syystä että asiakkaan on mahdotonta erottaa täsmälleen samaa tekeviä firmoja toisistaan enää.

Mikä erottaa operaattorit toisistaan? Osaatko nimetä 5 strategisesti erilaista asiaa vaikkapa Elisan ja Soneran välillä? Entäs DNA:n ja Elisan välillä?

Ilmeisesti operaattorit elävät niin "paksua elämää" ja business on niin helppoa ettei tarvitse edes ajatella tai yrittää. Riittää että on verkko niin rahaa tulee kuin manulle illallinen. Minulle ei ainakaan operaattorien nykyinen suoritus ja tarjonta asiakkaana riitä: siellä on paljon mitä asiakkaana pyydän ja en saa, koska kukaan operaattori ei näytä uskaltavan olla erilainen.

>Taneli: Jos otetaan tuhat yritystä (Suomessa?), niin korkeintaan 10, joilla mahdollisuus lähteä >lentoon, kävi ilmi Kauppakorkean tutkimuksesta. Miten Skypeä rakennettiin; rakennettiin sovellusta >ensin kuluttajille, vasta kun oli 20 milj käyttäjää niin ruvettiin miettimään palveluja yrityskäyttäjille.

Koetin tässä sanoa että HSE:n tutkimuksen mukaan noin 1% yrityksistä todella täyttää tiukat Born Global -kriteerit. Eli on sellaisia yriyksiä mitkä täysin omaavat maailmanvalloituksen edellytykset, mutta eivät sitä suomesta voi tehdä koska rahoitus on niin jättimäinen ongelma. Täällä ei edes toimi rahoittajia (kuten Artturi sanoi) jotka voisivat Born Global yrityksiä rahoittaa oikeastaa. Valtava menetys Suomelle ja tälle kansantaloudelle.

@Gravitas DNA:n Usmihan vastasi, että 'kuluttajille tarjotaan sitä mitä he haluavat'. Bulkkituotetta. Jos operaattoreilla tosiaan menee kohtuullisen hyvin, miksi ne lähtisivät epämukavuusalueelle ja kokeilisivat jotain muuta? Kuka uskaltaisi ensimmäisenä?

Sääli kuluttajan ja koko Suomen kannalta. Änkyräasenne ja heikko riskinottokyky eivät kai koskaan ole olleet menestysreseptejä?

Mulle ei mene läpi se että kuluttajat haluaisi vain bulkkia. Teleoperaattorit eivät oikeasti tutki asiaa, tai tutkivat sitä niin että tarkoituksella asettelevat itselleen mieluisat kysymykset. Jos kuluttajilta kysyttäisiin esim. että "eikö sinua vitutakkin aivan suunnattomasti kun jokaisen mobiilisovelluksen napinpainalluksesta kestää sekuntteja ennen kuin ne toimii? haluaisitko verkon joka vastaa kaikkiin palvelukutsuihin todella nopeasti, vaikkapa 10 kertaa nopeammin kuin nyt?"... niin vastaus olisi aika selvä. Ovat laiskoja ja eivät tee oikeasti tutkimusta. En ole juurikaan kuullut että kukaan operaattori olisi jaksanut esim. kunnon etnografista tutkimusta tehdä, saatika sitten edes perus split testingiä asiakastarpeiden validoinnista datalla ja aidoilla käyttöhavainnoilla.

Tekesin VAMOS-seminaarin esitykset katseltavissa täällä: http://akseli.tekes.fi/opencms/opencm...

Ping @jal - huomasin, että kyselit esitysten perään toisessa ketjussa!

@outiV Kiitos erittäin hienosta ja tarkasta raportista. Olen ollut offline Qaikusta melkein viikon, mutta sain erittäin hyvän kuvan kiinnostavasta tapahtumasta. Qaiku on asynkrooninen välinen ja mahdollistaa ajasta riippumattoman uuden oppimisen. Ilman näitä rapoja suomalainen digimaailma olisi paljon pimeämpi; hyvä tieto hukkuisi siiloihin.

@visualradio sanopa muuta. Toisinaan kaipailee jonkinlaista metaqaikua, qaikua siitä mitä qaikussa itsessään on tapahtunut, jos itse on ollut offline :)

Kun aikoinaan roikuin aktiivisesti eräällä Irc-kanavalla, niin tapana oli koota wikiin päivittäin lyhyt kooste mistä kanavalla oli sinä päivänä puhuttu. Ihan lyhyt vaan, mutta se oli mukava saada rss-lukijaansa tai sähköpostiinsa päivittäin. Tämä ei ollut ehdotus qaikulle. Jaikuaikaan oli se delicious-tagi jaikunews. Pitäisi itse muistaa alkaa käyttää sitä taas, mutta delin käyttö mobiilisti on niin ikävää. Voisiko qaikun julkaisujärjestelmä olla siinä avuksi? Jos tästä sivulta pääsisi suoraan deliin kuvailemaan linkkiä ja laittamaan tageja...

@visualradio Kiitos! :) Oli pitkä mutta mielenkiintoinen päivä.

Aina toisinaan joku kyselee, kuka näitä pitkiä raportteja lukee. Lukijoita ja kommentoijia kuitenkin tuntuu riittävän ja juuri tuo mainitsemasi asynkronisuus mahdollistaa sen, että näitä voi käydä läpi silloin kun itselle parhaiten sopii. Ja rapot avaavat puheenvuoroja paljon paremmin kuin pelkät nettisivuille linkitetyt powerpointit. Yksi Qaikun vahvuuksista, ehdottomasti! :)

@outiV Pitkät nousevat off-line henkilön tieotisuuteen Pullssin suositut listauksen ansiosta, @mace on oikeassa, että joku personalisoiva keruu olisi tosi hieno juttu. Kerään omia suosikkeja, mutta ajan mittaan niitäkin tulee paljon. Joku "tagitus" ehkä palvelisi. Ehkä sellaisesta on puhuttu.