#seminaarikannu

Haastateltavina: SVY:n johtokunnan puheenjohtaja Matti Jakobsson ja VirtuaaliAMK:n johtoryhmän puheenjohtaja Markku Lahtinen

Haastattelija Eija Ristimäki (SVY).

(alusta gap)

Onko virtuaalikorkeakoulujen kaltaiselle yhteistyölle enää paikkaa kansallisesti rakenteellista uudistusta läpikäyvässä korkeakoululaitoksessa?

Suomi-yliopisto kyseenalaistettu.

Lahtinen: Resurssit pienemmät kuin aiemmin, mutta uskoo, että yhteistä tehokkuuden hakemista on luvassa tulevaisuudessa, sillä tiedon ja opetuksen jakamiskeinoja on olemassa.

Jakobsson: Haluaisi joskus nähdä, että Suomessa olisi Virtuaaliyliopisto. Hänestä jokainen yo, joita suomessa nyt on, ansaitsee jatkaa olemassaoloaan, ei oikein jaksa uskoa Suomen yliopisto -ajatukseen. Jonkun täytyy vastata siitä, että tutkinto tulee hyväksyttyä. Jonkun tulee vastata tutkinnon laadusta, tutkinnon tulee olla sellainen, että yliopisto voi sen allekirjoittaa. Tämä muuttuu jatkossa yhä monimutkaisemmaksi. MJ hakee enemmän englantilaista Open University -henkeä. Suomen virtuaaliyliopisto voisi joskus olla sellainen yo, joka itse vastaisi tutkinnon tuottamisesta ja laadusta.

Lahtinen: tarvitsemme enemmän yhteistyötä ja jakamista, sitä kautta voimme kasvattaa tehokkuutta huomattavasti ja löytää uusia näkökulmia.

Ristimäki: nyt virtuaalikorkeakouluissa on rakennettu paljon liikkuvuuden työkaluja. EIlen opetusministeri puheessaan näki liikkuvuuden vähäisyyden ongelmana sekä näki virtuaalikorkeakouluilla olevan saumaa liikkuvuuden lisäämiseen. Voisiko virtuaalikorkeakouluilla olla (parvi)katalyytin rooli tässä liikkuvuuden tukemisessa? Löytyykö halua turvata opiskelijoiden mahdollisuudet korkeakoulurajat ylittävään joustavaan opiskeluun?

Jakobsson: Se on aivan välttämätöntä. Yliopistot voivat monipuolistaa tarjontaansa edistämällä liikkuvuutta. Työkalut pitäisi olla siinä kunnossa. Haluaisi löytää myös jonkin uuden tavan rahoittaa liikkuvuutta, ei vain yo maksaa.

Lahtinen: Kyllähän verkko-opinnot tulivat äärimmäisen kiinnostaviksi viime keväänä ja kesänä (toim. huom. taantuman vuoksi), kysyntää olisi ollut moninkertaisesti.

Ristimäki: Opettajan tvt-taitojen kehittäminen oli myös yksi keskeinen virtuaalikorkeakoulutoiminnan alue. Nyt on aika vahvoja signaaleja, että auttava opettajien tvt-osaamisen taso on romahtamassa. Pitäisikö kansallista koulutusyhteistyötä olla jatkossakin, ja jos niin millä tavalla se pitäisi organisoida?

Lahtinen: Romahtamiskysymykseen, se ei ole aivan romahtanut kuitenkaan. Väittäisi, että verkkopedagogiikan ja opetuksen/opettelun taidot on Suomessa nyt korkeimmillaan itsenäisen historian aikana. Laajemmin ottaen, nyt nämä uskovaiset ovat täällä koolla ja me kyllä pidämme taidoistamme huolta, mutta pitäisi saada laajempi osuus ihmisistä mukaan, turvata heidän koulutus. Meidän "uskovaisten" pitäisi pystyä rakentamaan verkko-opiskelun menetelmiä niin, että ei ole olennaista onko Lapissa 1 tukihenkilö vai missä.

Jakobsson: Koko yliopiston pedagogisten taitojen kehittäminen on vähän liian suuri haaste virtuaalikorkeakouluorganisaatiolle, siinä pitäisi pystyä saamaan korkeakoulujen opettajakoulutusjärjestelmä tähän valjastettua (jota toki yliopistossa ei juurikaan ole). Tässä virtuaalikorkeakoulut ovat olleet tiennäyttäjinä, minkälaista sen koulutuksen pitäisi olla ja mitä pitäisi hallita. Näyttäisi siltä, että meidän perusorg ei ole napannut tätä viestiä ja vienyt sitä eteenpäin. Vaasassa opettajakoulutusta tehty korkeakoulujen yhteistyönä. Vuoden alussa samaan kokonaisuuteen liittyvät amkit. Heittäisi perusongelman yliopistojen perusopettajakoulutuksen kokonaisuuteen.

Ristimäki. Kysymys kansainvälistymisestä. Kun kv puhutaan, usein ajatellaan liikkuvuutta fyysisesti. Mitä mahdollisuuksia te näkisitte nimenomaan kv verkko-opetusyhteistyössä?

Jakobsson: Maksullisuus mahdollistaa kansainväliset kentät. Sopiminen ei ole helppoa; Vaasassa tehdään pilottina verkkokurssiyhteistyötä Amerikkaan ja eteen tullut ongelma, ettei amerikkalaisessa yliopistossa kuka tahansa saa opettaa => opettaja pitää akkreditoida jenkkilässä ko. yliopistoon. Opetuksen ja tutkinnon laatu ja suoritustavat on kysymys, jota ei voi mitätöidä, vaikka koko maailma olisi avoin.

Lahtinen: Yrityksille myytävä koulutus on tällä hetkellä sallittua, siinä on helppo toimia ja harjoitella kokemuksia ja markkinoita. Kahdenväliset sopimukset myös hyviä oppimiskokemuksia. Kv-koulutusta järjestettäessä tulee mieleen, että vaaditaan tehokkaita verkko-opetusjärjestelmiä ja käytäntöjä verkon hyödyntämisestä opiskelussa, ei usko, että ilman tullaan pärjäämään.