#seminaarikannu

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin ei päässyt lausumaan avaussanoja, joten tilalla on virkamies. Ylijohtaja Riitta Kaivosoja pitää siis peräkkäin 2 puheenvuoroa. Avauksessa hän korosti mm. maksuttomuuden keskeisyyttä kirjastopalveluissa ( peräisin jo 1920-luvun kirjastolainsäädännöstä). Pätevyysvaatimusten ja kirjastojen henkilöstörakenteen uudistus meillä on harmoniassa yhteiskuntakehityksen ja pohjoismaisten henkilöstölinjausten kanssa.

Kaivosojan toisessa puheenvuorossa ovat esillä mm. Opetusministeriön Kirjastopolitiikka 2015 -ohjelma ja kirjastolaisten tulevaisuuden kirjastomaisema -kommentit kulttuurin tulevaisuutta kartoittavaa selvitystä varten samoin kuin kirjastojen laatukriteerien kehittämishanke. Kansallista digitaalista kirjastoa käsitellessään Kaivosoja kysyy, mitä aineistoja kansalaisilla pitäisi olla avoimesti saatavissa. Oppijoiden tiedonhallintataitojen opetus on tulossa yhä tärkeämmäksi kirjastolaitoksen tehtäväksi. Valtavan paljon kirjastoalaan liittyviä tärkeitä asioita on nyt kaiken kaikkiaan ilmassa.

Biblioteksinspektör Barbro Wigell-Ryynänen käsittelee puheenvuorossaan kulttuurin ja kirjastoasioiden eurooppalaista (tilastollista) vertailua. Suomessa taitaa olla erityisen paljon kirjastokäyntejä/ asukasluku. W-R viittasi tanskalaiseen Jens Thorhaugeen, joka oli kansainvälisessä kongressissa korostanut kirjaston rakentavan yhteiskuntaa, tukevan monikulttuurisuutta ym.

Ruotsin tilanteesta W-R kertoi mm., että Malmössa kirjastonjohtaja teki äskettäin kaupunginkirjastossa tilaa kirjailijoille ym. toiminnalle poistamalla erityisen paljon kirjoja (Huom! samaahan meillä ollaan tekemässä ja mielestäni täytyykin paljolti tehdä fyysisen aineiston osalta).Toimenpide sai kuitenkin valtavan vastustusryöpyn Etelä-Ruotsin sanomalehdistössä ja verkossakin. Niissä pohdittiin uuden kirjastonjohtajan pätevyyttä ja vaadittiin jopa hänen erottamistaan. Luottamusmieselimet tukivat kuitenkin kirjaston johtoa.
Usassa kirjallisten teosten lukeminen (painettuna tai elektrosina) on yllättäen viime aikoina lisääntynyt. Tutkimustulos on peräisin instanssilta, joka on tutkinut ko. asiaa jo 1980-luvulta lähtien.
Tanskan Århusin kirjaston sivuilta katsottavissa olevista videoista olinkin kuullut jo aiemmin.

Glögin jälkeen jatkaa kulttuuriasiainneuvos Kirsti Kekki aiheenaan kirjastoalan osaaminen ja rekrytointi. Hän toteaa, että suurin huomio kirjaston asiakaskunnassa on jatkossa kohdistettava tuleviin veronmaksajiin: lapsiin ja nuoriin. Henkilökunnan korkea osaaminen on tärkeää, joten nyt on aika kiinnittää huomio korkeasti koulutettujen määrän lisäämiseen kirjastossa. Nyt vain noin 30 % henkilökunnasta on saanut korkea-asteen koulutuksen. Tilanne on meillä kehittynyt tällaiseksi parin viimeisen vuosikymmenen aikana.

Kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulinin puheenvuoro käsittelee kirjaston laatukriteereitä, joita työstävä työryhmä työskentelee parhaillaan. Työn pitäisi olla valmis 2009 lopussa, mutta lisäaikaa työskentelylle pyydetään, koska tekeillä on aiottua laajempi kokonaisuus. Nyt tehdään siis muutakin kuin laatukriteerit.

Kirjaston vaikuttavuus on keskeisesti mukana laadun käsittelyssä. Määrällisten mittareiden rinnalla on oltava laadullisia. Myös henkilöstön osaamista arvioidaan. Tehdään myös apuvälineitä kirjastojen itsearviointityöhön.
Työkaluja työryhmä on ottanut käyttöönsä mm. Englannista ja Skotlannista.

H. Sulin jatkaa. Kirjaston laadun osatekijöitä ovat henkilöstö ja osaaminen, kokoelmat, tilat, palvelut sekä saatavuus. Vuoden lopussa 2 osatekijää pitäisi olla valmiina. Ne tullaan laittamaan wikiin. Alan ihmiset saavat kommentointimahdollisuuden.

Tauon jälkeen neuvotteleva virkamies Hannele Seitsonen kommentoi tekeillä olevaa Kulttuurin tulevaisuus -selontekoa, jonka työstämistä hän johtaa. Väliraportin julkistamisseminaari on marraskuussa?! Turussa (tällä hetkellä verkossa luonnos http://www.minedu.fi/export/sites/def...) ja loppuraportti valmistuu maaliskuussa 2010. Myös kirjastoalalta on kerätty laaja aineisto tämän työn pohjaksi (näkemyksiä alan tulevaisuudesta, johon jo Kaivosoja viittasi), ja Seitsonen pitää sitä sisällöltään erityisen ansiokkaana. Siitä on tehty myös jo julkaisu.
Taiteen ja kulttuurin tulevaisuuden hahmottamisessa painottuu tulevaisuuden luomisen näkökulma. Huomioon on otettu globaalit makromuuttujat (ilmastonmuutos ym.) sekä kulttuurin makromuuttujat.

Seitsosen esitys jatkuu. Kirjastojen tulevaisuusmaisemassa ovat fokuksessa muisti, monikulttuurisuus, sosiaalinen media, tiedonhaku - selailuhaku, KDK (metahaku, käyttöliittymä, eri alustat), on-line 24/7 -palvelu sekä hiljaisuus. Kulttuurin pilvihahmotelmassa näkyvät kestävä kulttuuri, kulttuurien kirjo ja luomisen taito (lluova ihminen).

Seuraava esiintyjä Teemu Arina puhuu organisaatioista ja niiden muutoksista. Hän viittaa toteamukseen, jonka mukaan helpompi on tappaa organisaatio kuin merkittävästi muuttaa sitä. Digitaalistuminen vapauttaa informaatioarkkitehtuurin fyysisen sijainnin rajoitteista.
Arinan näkemys on, että tulevaisuutta ei ennusteta, vaan se tehdään.
Arina kysyy, miksi ihmiset tulisivat kirjastoon (tilaan), kun aineiston saa jatkossa verkosta.
Arina näkee lukemisen tehottomana tapana oppia (mitä se tietysti onkin - pelkästään käytettynä). Nykyinen oppimisympäristö paljon moniulotteisempi.

Seitsonen ei halunnut selvityksessään käyttää innovaatio-sanaa, mutta Arina näkee kirjaston mahdollisuutena avoimen innovaation.
Mobiilius, reaaliaikainen web, sosiaalinen verkottuminen ovat osa uusia käytänteitä. Arina esittää vielä videon (kuin maisema junan tai auton ikkunasta katsottuna), jonka taustalla kuuluu englanninkielinen luettu teksti (runo?).

Arina lupasi videon ja siihen liittyvän runon? tämän seminaarin aineistoihin. Loppudiassa: "This is not about what I produce. It's all about what others receive." D. Donahoo 2009

Seuraavana on vuorossa 3 + 1 hengen paneeli. Panelistit pohtivat aluksi kirjasto-nimitystä nykyajassa. Siinä pohdinnassa Tuula Haavisto nostaa esiin maksuttoman, ei-kaupallisen ja sivistyneen sisätilan (siis kirjaston), jolla ei oikein ole kunnollisia kilpailijoita. Alalla sopivaa uutta nimeä on yritetty keksiä jo pitkään, mutta asia ei ole edennyt.

Panelistit totesivat myös, että asiakkaat on saatava paremmin mukaan kirjastojen palvelujen tuottamiseen. Hämeenlinnassa esim. asiakkaat ovat olleet laatimassa uusia kirjastoauton reittejä.

Tuula Haavisto sanoi saaneensa käyttäjätutkimuksia läpi käydessään eniten irti HelMet-kirjastojen ei-käyttäjätutkimuksesta.
Puheenaiheena on nyt mahdollinen sponsorirahoitus kirjastoille. Siihen ajatukseen löytyy myös varovaista myönteisyyttä. Edellytyksenä on tietysti se, että rahoituksesta ja sen käytöstä on selvä sopimus. Perustoiminta tosin pitää hoitaa aina julkisilla rahoilla (jo kirjastopoliittisessa ohjelmassa tästä). Pelisäännöt tärkeät molemmille osapuolille. Kysyttiin, mihin sponsorirahaa käytettäisiin. Ainakin lapsiin ja nuoriin liittyviin asioihin haluttaisiin käyttää ulkopuolista rahaa.

Mitkä ovat tämän hetken osaamisvajeita? Panelistien mukaan nyt kannattaa rekrytoinnissa kiinnittää huomiota verkkoresurssien/sisältöjen ja medioiden tuntemukseen, kielitaitoon, tietoteknisissä taidoissa myös ohjelmointiin ja tietysti yleissivistykseen. Parhaissa tapauksissa kirjastoon tulijalla on toinenkin koulutus. Asiakkaan kohtaamisen taidot tärkeitä - myös tulevaisuudessa face to face -palvelu ajankohtaista.

Pidän nyt tauon kommentoinnissa, koska puhelimen akku hiipuu. Saatan kuitenkin jatkaa vielä myöhemmin.

Ollaanpas tällä puolen salia oltu ahkeria :) Kiitos rapoamisesta.

kiitos @iasikain täytys ehtiä tutustumaaaaaan!

Vuoden 2009 kirjastokehittäjän palkinto annettiin Entressen kirjastolle, sen konseptin luojille. Palkinnon vastaanottivat Sunniva Drake ja Hilkka Ranttila.
Viimeisenä ohjelmanumerona seminaarissa oli Tom Pöystin noin tunnin mittainen asiakaspalveluaiheinen monologi. Se sisälsi joitain oikein hyviä pointteja, ja muutenhan esitys oli hyvä ammattilmiehen veto. Jouduin valitettavasti poistumaan hiukan ennen esityksen loppua hoitamaan aiemmin sovittua opetustehtävää. Muut jäivät juhlimaan vielä vähän OPM:n vastaanotolle.

Kiitos @trappone ja @mace kommenteistanne. Tämä oli ensimmäinen rapoamiseni.

Laitanpa tähän vielä tapahtuman oman urlin, se on tämä.