#seminaarikannu

http://areena.yle.fi/live klo 08:30

@personaleu tervetuloa mukaan! Aloitetaan Sitralla ja sitten YLEX.

Ylex Jonna istuu tuossa jo niin valmiina, että aloitetaankin YLEXillä! Ja ihan pian.

Jonna aloitti, kertoo mikä on YLEX, radiokanava ja myös verkkopalvelu, kohderyhmä alle 35-v. Aiheena Sosiaalisen median työnkuvat ja resurssointi.

2008 YLEX:llä 4 hengen nettitiimi, verkkosivu oli enemmän kotisivu. 2009 YLEX verkkopalvelustrategia ja tilanne muuttui: jatkuva läsnäolo ja vuorovaikutus keskeiseksi.

Täällä ollaan. Paikalla IRL ainakin @sveikksa @totoroki @connectirmeli @personaleu .Muita?

Tavoitteena aito läsnäolo ja jatkuvuus, ei pelkästään kampanjaluontoista läsnäoloa.

"aitoa läsnäoloa, ei ainoastaan markkinoitia -> jatkuvuus"
"panostus henkilöiden tarinoihin ja persooniin"

YLEX on Ylen sisälläkin hyvä esimerkki onnistuneesta verkkoläsnäolosta.

Mielenkiintoista. Viime viikolla Qaikussa käytiin keskustelua siitä, miten persoonaton media "seuraa" tai "kaveeraa" yksityishenkilöitä. Miten tämä toimii? Käykö tilin takana olevat eri henkilöt keskustelua sekaisin eri ihmisten kanssa? Käytetäänkö "kavereiden" tuottamaa sisältöä/kommentteja jotenkin hyväksi?

Yhteisömanageri Sippo - yhteisöissä hengaava hahmo, osin fiktiivinen. Mutta ajan kanssa Sippo ja Sipon takana oleva henkilö ovat sulautuneet yhdeksi. Roolin vetäminen hankalaa?

Yhteisömanageri SIPPO. Jännää, en ole Sippoon törmännyt.

Eiköhän Twitterissä kuitenkin ole se 30 000 suomalaista.

Kiinnostuin myös Sipon roolin sulautumisesta. Olen omalla kohdalla kokenut, että verkkominä on sama kuin minä ennen verkkoa, vaikka en olekaan ollut erillisessä verkkoroolissa vielä...

@hponka mihinköhän nämä toisistaan poikkeavat arviot perustuvat?

@hponka Se 5000 twitterissä on eilisen hesarin tieto

@sveikksa Täältä on tuo 30000: http://kovakoodarit.dy.fi/twitter/

onkohan hyvä elämäkin fiktiivinen ;-)

Mitäköhän SIppo tästä itse tuumii? Tästä olisi kiva kuulla lisää.

Se ainakin on varmaa, että 5000 on rutkasti alakanttiin. HS:n manööveri?

@hponka, kiitos

"Sosiaaliset mediat" tulee vanhan median näkökulmasta?

Yksi Twitter-laskin on myös Pauliina Mäkelän Finland-listat. Niitä on nyt 17 ja jokaisessa 500 suomalaista ja viimeisessä 349, eli yht. 8349, kts. http://twitter.com/PauliinaMakela

@hponka Kiitos! Itsekään en tuohon Twitter-lukuun ole uskonut, mutta todisteita ei ole ollut...

Onko sosiaalinen media fiktiota? kysyy @saarikko

Jonna arvelee, että statuspäivitykset on aina vähän positiivisesti väritettyä todellisuutta
@sveikksa kyselee, että onko esim. Fb -statukset enemmänkin kivaa läpän heittoa

@saarikko hyvä aiheennosto IRL:nä

@saarikko @hyvaelama Minusta SoMe kehittää luonnostaan ihmisten henkilöllisyyksiä sirpaleisemmaksi. Kehitys menee siihen suuntaan, että ihmisille syntyy useita henkilöllisyyksiä ja ns. aito virallinen henkilöllisyys "haalistuu". Tavallaan virallisen henkilöllisyyden kautta tehdään yhä vähemmän muita asioita kuin niitä joita on pakko (suhde valtioon, maksetaan verot, nostetaan etuudet ja käydään oikeutta yms.)

Tämä näkyy minusta ihan kaikilla rintamilla, esim. @saarikko on toimistonomadina ihan fiktiivinen tyyppi kaikille, jotka eivät irl:nä tunne.

onkohan hyvä elämäkin fiktiivinen ;-)

@saarikko se fiktiivisyyden tunne syntyy siitä, että SoMe toimijat ovat hahmoja enemmän kuin "oikeita" henkilöitä. Tälle on ihan maalaisjärkinen syy: dunbarin luvun mukaisesti ihmisellä voi olla voimakas suhde toiseen henkilöön vain hyvin rajoitetussa määrin (n. 150). SoMessa taas törmätään miljoonien ihmisten joukkoihin, joiden kanssa ei mitenkään voi olla voimakasta suhdetta. Tällöin "pinnallinen" hahmo pikemminkin kuin aito ihminen on käytännön sanelema järkevää. Ihmiset näyttäytyvät SoMessa hahmoina toisilleen, sillä ei ole väliä halutaanko tätä, tai suunnitellaanko tätä. Se on käytännön vuorovaikutuksen sanelema ominaisuus vuorovaikutukselle.

@personaleu nosti esiin että näihin tilaisuuksiin pitäisi saada mukaan oppilaitoksia
Juha Kreus kertoo AMK -lehtorina, että opiskelijoista 90-95%:lla on Fb -profiili, opettajista n. 5%:lla - mielenkiintoista pohdintaa, johtuuko opettajien tämän hetkinen some-vastustus siitä, että oman ja some-roolin kombinaatio hämmentää

Areena voisi olla vuorovaikutteinen...

Tärkeää huomata, että some-taitoja PITÄÄ opettaa jo koulussa, ja moni opettaja sitä tekeekin. Opettajat ovat IMO olleet paremminkin pioneereja somen käytössä kuin perässähiihtäjiä.

Nyt @totoroki & Sitra

http://vierityspalkki.fi/2009/06/27/v...

@totoroki : Sitran tehtävä on tuottaa suomalaiseen yhteiskuntaan ymmärrystä ja tietoa - siksi he pyrkivät muuntumaan avoimeksi, läpinäkyväksi ja ajantasaiseksi. Dialogi verkossa on avainjuttu yhdessä tekemiseen.

Oman työn ja siihen liittyvän keskustelun avaaminen on iso hyppy ja muutos. Totta. Nyt sitra.fi -sivuston uusimisprojekti.

Sitran avoin verkkosivuprojeksi: http://www.sitra.fi/fi/Tulevaisuusty%...

@totoroki : Ennen verkkoaikaa on totuttu tekemään työtä niin, että asioita saa rauhassa miettiä.

@totoroki : Sitra harkitsee omien verkkopalvelujen avointa kehitystä.

Miten sosiaalisessa median ollessa säilytetään luottamus toimintaan - lujaan faktaan?!

bit.ly/sitraverkkoprojekti

Sosiaalisessa mediassa vaaditaan käyttäjiltä entistä kovempaa medialukutaitoa ja lähdekritiikkiä.

Kiitos paljon linkistä.

ja sieltä: https://www.sitra.fi/NR/rdonlyres/733...

Jutellaan siitä, että tietosivuston ylläpitäjä voisi olla käyttäjän ystävä, joka oivalluttaa, mitä kaikkea muutakin häntä kiinnostavaa verkoissa on - kun hän on astunut sisään vaikkapa juuri Sitran verkoston kautta

Etusivu voisi elää koko ajan sen mukaan, mitä käyttäjät pitää tärkeänä -> mitä sisältöä käyttäjät tuottaa ja nostaa

Kivoja kuvia Sitralta, mutta silti aika lapsenkengissä nuo hahmotelmat. Lähinnä nuo ovat ne, mitä ekana tulee mieleen, kun hetki ajatellaan.

Voisiko Sitran verkkosivulla olla oma Sippo - Sitro? :)

Nykyinen Sitran etusivu ei ole lainkaan huono, vaikka some-elementit tekisivät toki terää.

@saarikko: verkossa monilla tarve saada ihmiset tulemaan meille. Onko se vähän 90-lukua? Olisko tehokkaampaa jos mentäisiin sinne missä ihmiset on?

...että myös asiantuntijakenttä oppisi toimimaan, niin että myös jo syntymässä olevaa tietoa jaetaan ja sen syntymiseen voi osallistua.

@personaleu sanoo hyvin. "ollaan kaikki sanomassa toisillemme jotain..."

Ongelma on, että oppilaitokset haluaa olla suljetuilla oppimisalustoillaan. Käytännön esimerkkinä: opettaja sai kuitenkin eniten kysymyksiä Fb:n kautta. Kun kaikki on omilla alustoillaan, kukaan ei ole oikein missään...

@personaleu @teroheiskanen minulla olisi tuoss ainakin lähes hd-luokan webkamera näytön yläreunassa, voisikohan sen saada tuonne areena-näkymään... No sattuneesta syystä ei kuitenkaan tällä kertaa:-)

@saarikko sanoo, että sosiaalinen media on jo kuollut. Ansaintalogiikasta - tarvii olla joku oikea juttu, jolla tekee bisnestä, opettaa tms. Sosiaalinen media ei ole se ansainnan kohde tai väline tai sisältö. Sosiaalinen media on niin kuin leiritulet oli vuosituhansia sitten viestintävälineenä. -YES.

@totoroki : tarvii oppia, että miten ne leiritulet syntyy, joilla oikeesti syntyy jotain uutta

@saarikko Sosiaalinen media on kuollut. Mistä löytäisi ne parhaat leiritulet?

Nuotioita on kyllä joka puolella. Itse mietin, mistä löydän omani...

Mikä on sähköpostin tai tekstiviestin ansaintalogiikka?! -Hyvä kontekstualisointi :)

eikös ihmiset voi olla sosiaalisia olentoja ilman ansaintalogiikkaakin, parhailla leiritulilla ei keskustella rahasta, mutta se joka järjestää puut ja tulen on kyllä kingi

@saarikko:lta hyvä vertaus tuo leiritulet, ei yhtään liian filosofista.

Heitän tähän väliin oman pitkän puurtamisen jälkeen kootun SoMe määritelmän, joka voisi istua tähän kontekstiin:

"Sosiaalinen media on vuorovaikutukselliset olosuhteet, joissa erityisesti mahdollistuu jokin ihmiselle luontainen monitasoinen organisoitumismuoto, jolle ei ole ominaista voimakkaasti yksilön vapautta rajoittavat vahvat organisoitumistekijät, kuten mm. oikeutettu valta, itseisarvollinen raha, ihmiselle ulkoatuleva pysyvä henkilöllisyys, yhteiskunnalliset lait tai omistusoikeus. SoMe toteutuu ensisijaisesti synergeettisyys-, tuntemattomuus-, rahattomuus-, vapaaehtoisuus- ja läpinäkyvyysvaatimuksen täyttävien sosiaalisten vuorovaikutuksien kautta.

Vaatimukset ovat:

A. Synergeettisyys: Jokaisen osallistujan vuorovaikutuksessa saavuttama hyöty on suurempi kuin se todennäköisesti osallistujan oman kokemuksen mukaan olisi ollut ilman vuorovaikutukseen osallistumista

B. Tuntemattomuus: Vuorovaikutukseen täytyy osallistua vähintään yksi henkilö, jolla ei ole merkittävää emotionaalista suhdetta kaikkiin muihin osallistujiin

C. Rahattomuus: Vuorovaikutus ei synnytä osallistujien välille suhdetta, joka mitataan (perinteisessä) rahassa

D. Vapaaehtoisuus: Kenellekään osallistujista ei ole ulkopuolelta tulevaa käskyä, määräystä, velvollisuutta tai muuta vastaavaa oman tahdon ulkopuolelta tulevaa ennaltamääräytynyttä syytä osallistua vuorovaikutukseen

E. Läpinäkyvyys: Osallistujat kokevat vuorovaikutuksen aikana, että vaatimukset A.-D. todennäköisesti täyttyvät"

määritelmä taustoituksen kanssa blogissani

SoMe ei ole kuollut vaan organisoituminen SoMen ympärillä on kuollut.

"Voisko olla niin, että se prosessi, joka on ollut leiritulista asti olemassa, on sosiaalisen median avulla muuttanut "entisen" liike-elämän niin, että ei tehdä tuotetta joka myydään, vaan tarina joka elää. Sen syntyprosessi itse asiassa on sitä ansaintalogiikkaa - ja sitä sosiaalinen media tukee..........."

@hyvaelama jes, juuri noin

@teroheiskanen kiitos - tosta riittää paljon pohdittaavaa tämän tilaisuuden jälkeenkin!

@teroheiskanen some määritelmäsi on parhautta

@ConnectIrmeli SoMe ei muuta liike-elämää, vaan liike-elämä muuttuu SoMeksi

@hyvaelama Joo sä pistit käytännön esimerkin siitä, mitä hain pyörittelemällä kulttuurimuutosta. Kun meillä on aika monella saralla hukassa, miten puut käytetään ja minne tulet tehdään - niin some ei itsessään auta yhtään. Mutta se tuo tulentekijöitä yhteen, jotka ei olisi muuten kohdanneet...

Juha: täällä oppii niin paljon enemmän kuin sellaisessa tilaisuudessa, jossa on vain oman alan asiantuntijoita. Vanhat puolustuskeinot ei enää päde :). -Sitä ajatusta minä hain aika paljon kun sanoin, että luotan äärimmäisen satunnaisuuden voimaan verkostoituneessa elämäntavassa

kommentoija kokee aave/haamusärkyä siitä miten journalismi voisi toimia SoMessa uudella mullistavalla tavalla. Aavesärky syntyy siitä, että siitä että muutoksesta ei ihan saa kiinni. Aavesärky lähtenyt Pirkka Aunolan kommenteisessa jossain Ylen webinaarissa.

@saarikko on täpinöissään :)

@ConnectIrmeli @visualradio yhteiskunnan ja elinkeino elämän tehtävä on tuoda ne puut ja kivet leiritulen ympärille, jotta ihmiset voi rakentaa hyvää elämää globaalistikin so. human cognition integrates the world

pliis kertokaa se bambuser 'kanava' mistä tät voi seurata,ylen lähetys on turhan heviä teknisesti

@saarikko :n loppukaneetti: "Alkakaa käydä sellaista keskustelua, kun olette käyneet tässä tilaisuudessa". Eli journalistit tekee työtään vuorovaikutusprosessina - niin kuin me muutkin!

aavesärkyä kokeneelle kommentoijalle pohdintaa: Entäs jos journalismin tehtävä muuttaakiin muotoaan vallan vahtikoirasta vallan puhemieheksi. Valta on ollut aiemmin keskitetty ja on tarvittu journalismi vastavoimaksi. Jos valta on jatkossa ihmisillä sosiaalisessa mediassa, niin journalismi ei olekaan enää vastavoima vaan se taho, joka tekee vallasta ymmärrettävän ja objektiivisen.

Palattiin vielä siihen, että OIKEESTI erilaiset ihmiset oppii eri tavalla. Miten introvertit uskaltautuu mukaan? -Oppimistyylien harjoitteleminen käytännössä on osa tarvitsemaamme kulttuuriosaamista. Ihan muissakin kuin sosiaalisen media kuvioissa :))

@ConnectIrmeli Eivätkä vain opi, vaan myös osallistuvat ja tekevät yhteistyötä eri tavoilla - ja vieläpä erilailla IRL ja somessa.

@hyvaelama @ConnectIrmeli Sosiaalisen median kuolemasta en ole varma, mutta ehkä levottomimmat sossusielut hakeutuvat jatkuvasti uusille leiritulille. Minä lisäisin tähän sosiaalisuuteen jatkossa myös soppakattilan ja arkisten työkalujen käytön vaikkapa viennin ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

@saarikko kerrohan vielä, miten some voi kuolla? Ehkä tarkoitit jotain spesifimpää juttua kuitenkin? :)

@ConnectIrmeli äärimmäisen introverttina ihmisenä sanoisin, että sosiaalinen media sopii minulle erinomaisesti niin oppimiseen kuin osallistumiseenkin. No, ehkä broadcast-videosovelluksia lukuunottamatta:-)

@jal @ConnectIrmeli Some on valtavan hieno siinä mielessä, että ajattelevat ihmiset saavat äänensä kuuluville. Usein perinteisessä kokouksessa äänessä ovat vain ne, joilta puhe luistaa. Kaikesta tärkein piirre Somessa on, että kannanotoista syntyy digitaalista jalanjälkeä, joka mahdollistaa oppimisen kannalta olennaisen tärkeän reflektion ja lisäksi sen, että muut vielä viisaammat voivat auttaa mäessä. Avoimen innovoinnin idea on äärettömän yksikertainen: joukko-oppimisen kautta luodaan parempaa maailmaa.

@visualradio Samaan aikaan täytyy ihmetellä sitäkin, että vaikka "kaikki saavat äänensä kuuluville somessa", niin Qaikussakin äänessä ovat aina vaan samat ihmiset. Ja kuten tunnettua, sosiaalisissa verkostoissa solmukäyttäjät dominoivat, 1% käyttäjistä tuottaa suurimman osan UGC:sta jne. Eli kyllä se on myös lumetta, että netissä kaikki saisivat äänensä kuuluville tai että netti olisi jotenkin demokraattisempi ympäristö keskustelulle kuin IRL.

@hponka Olen aivan samaa mieltä. Sama sääntö on yhdistyksissä ja muissakin yhteisissä riennoissa. Enemmistö katselee teatteriesitystä nuorisoseuratalolla. Tanssiin osallistuu hiukan enemmän väkeä, mutta osa yleisöstä viihtyy puhvetin puolella. Qaikua voinee pitää varsin merikrokraattisena ja elitistisenä; kohta enemimistöllä täällä on iPhone ja iPad. Demokratisoituminen on täyttä harhaa, mutta eivät päättäjäkään välitä jorinoistamme pätkän vertaa. Qaiku on kulmakapakka, jossa muutamilla on Stammtisch.

@teroheiskanen. Somemääritelmäsi samoin kuin kommenttisi "Some ei muuta liike-elämää vaan liike-elämä muuttuu someksi" on kiinnostava. Etenkin tuota liike-elämäyhteyttä jäin funtsimaan. Luin nimittäin juuri kirjan "immateriaalitalous-kapitalismin uusi muoto", jossa liike-elämän todetaan levittäytyvän kasvuhakuisesti immateriaalipuolelle. (Myös yhteisesti tuotetun) immateriaalisen haltuunotossa markkinoiden ja rahatalouden piiriin käytetään kirjoittajien mukaan samoja vanhoja keinoja kuin vanhassakin taloudessa. Vertauksena mm. maan/informaation aitaus ja hyödykkeiden/informaation pukeminen tuotemuotoon. Näitä mm. väittämiä vastaan funtsin sitä, miten liike-elämä muuttuu Someksi....

@sarliosi en ole mainitsemaasi kirjaa lukenut, mutta olen samoja aiheita pyöritellyt paljon, joten voin kuvitella mikä jäi sinua funtsituttamaan. Asioiden kulkua yleisen diskurssin mukaan voisi hahmotella näin:

1. immateriaalihyödykkeiden ts. aineettoman kulttuurin käyttö yleistyy. Siis yhä useampi ihminen "kuluttaa" yhä enemmän immateriaalihyödykkeitä
2. Liike-elämällä eli rahataloudessa toimivilla yrityksillä on vuosisatojen kokemus niukkojen "asioiden" myymisessä kuluttajille
3. Liike-elämälle on kannattavaa rakentaa immateriaalihyödykkeiden ympärille rakenteet (patentit, tekijänoikeus yms.), jotka pakottavat ihmiset ostamaan immateriaalihyödykkeitä materiaalisten eli niukkojen asioiden kaltaisessa muodossa, koska tällöin liike-elämä pystyy hyödyntämään oman kokemuksensa, toimintamallit, ansaintalogiikat ja samalla kontrolloimaan kaikkien hyödykkeiden käyttöä.
4. vasemmisto on luonnollisesti kriittinen tälle kehitykselle, koska kapitalismi pyörittää tässä myllyssä hyödyn eliitille tavallisen kansan kustannuksella.

Tähän kuvioon SoMe tulee täysin puskista. Ei liike-elämä, ei kapitalismi, ei sosialismi tai vasemmisto pysty suhteuttamaan SoMe roolia kokonaiskuvaan. Liike-elämä pyrkii muuttumaan niin, että saisi kaikki hyödyt SoMesta samalla säilyttäen mahdollisimman paljon vanhaa (ansaintalogiikat, toimintamallit, materialistisen tuottaja-kuluttaja taloussysteemin). Liike-elämä toteuttaa Adam Smithiläistä näkymätön käsi -organisoitumismallia, jossa rahan toimii keskeisenä ohjausvälineenä yhteiskunnan kaikissa toiminnoissa. Sosialismi ja vasemmisto pelaavat ihan samalla kentällä (saman organisoituneen systeemin sisällä) kuin liike-elämä ja täten kuuluvat rahanalaiseen ohjautumissysteemiin.

Se, mitä ei pystytä omaksumaan, on SoMen radikaali luonne organisoitumisympäristönä, jossa ei käytetä luontaisesti rahaa ollenkaan. Vuorovaikutus, tuotanto, jakelu ja kaikki osavaiheet hyödykkeiden syntymisessä ja hyödykkeiden käytössä toteutuu ilman liike-elämän perinteisiä toimintamalleja.

Liike-elämä ei voi muuttua SoMen takia, koska jos se antautuu SoMelle eli omaksuu SoMen luontaista toimintamallia, niin liike-elämän ainoa kohtalo on kuolla pois. Liike-elämä rakentuu täysin maailmaan, joka perustuu rahan välittymiseen luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden kesken. Liike-elämä ei ole mitään muuta kuin hyödykkeiden ja hyödyn jakautumista ihmisille rahan välittämänä. SoMessa ei käytetä luonnostaan rahaa, joten ainoa mahdollisuus liike-elämälle pärjätä SoMen kanssa, olisi valjastaa SoMen ihmiset käyttämään rahaa vuorovaikutuksessa. Tämä tarkoittaisi kulttuuria, jossa SoMessa tapahtuva vuorovaikutus tehtäisiin maksulliseksi, siten että SoMen toimijat maksaisivat toisilleen mikrobloggauksista ja keskustelukommenteista yms. ja vuorovaikutuksen "mahdollistavat" yritykset ottaisivat jonkun siivun välistä. Minusta on mahdotonta, että SoMeilijat suostuisivat tällaiseen, eivätkä siirtyisi aina tällaisten yrityksien lähestyessä, jonnekin internetin vapaammalle laidalle.

Koska liike-elämä ei ole ollenkaan "tyhmä" niin tulee muuttumaan itse SoMeksi eli integroituu SoMeen SoMen ehdoilla mielummin kuin kuolee pois. Tähän kehitykseen kuuluu sitten pakollisena vaiheena rahatalouden purkautuminen, mikä tarkoittaa myös valtioiden purkautumista (sellaisena kuin ne olemme tottuneet tuntemaan)

Liike-elämä tulee tietysti kokeilemaan kaikki mahdolliset temput mitä taktiikkakirjastaan löytää, jotta saisi SoMen alistumaan rahan käyttämiseen. Rahassa on vaan sellainen rakenteellinen vika, että sitä ei ikinä riitä tarpeeksi kaikille. Toisin kuin SoMea on riittävä määrä kaikille halukkaille. Koska kyse on lopulta siitä mitä ihmiset haluavat, niin SoMe tulee voittamaan. Raha ei voi voittaa SoMea ihmisten suosiossa, koska SoMea kannattavat kaikki ja rahaa kannattavat vain ne joille raha kasaantuu toisia enemmän.

@hyvaelama @totoroki Tässä Karoliinan osuus YLE Areena Livestä kansalaisbambusointina http://bambuser.com/channel/personale... .
Kuten huomaatte, en ole yleisradiolähetysten paha kilpailija. Kännykän Bluetooth-mikki alustajapöydällä toimi siiosoo, ensi kerralla pitää ottaa teippiä mukaan ja kiinnittää sinihammas viralliseen repliikkimikkiin.
Kun lisäksi käytin myös muutamia yleisöpuheenvuoroja ja otin valokuvia niin seliseli... :)

@teroheiskanen @sarliosi objekti-subjekti-keskusteluun: Social networks do not need commerce. Commerce needs social networks.

@personaleu kiitos niin sisällöstä kuin työkalujen kokeiluista/opettamisesta

@teroheiskanen. ton kirjan argumentit etenevät juuri kuvaamallasi tavalla. itse olen ajatellut, että some ja yhteisölliset arvontuotantomallit kukoistavat jatkossa markkinatalouden rinnalla. tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitaan siis company ja community -rakenne kera commerce ja collaboration -toimintamallin. mun käsittääkseni esim. Leadbeter puhuu juuri tästä. mutta sitä en ihan helposti hahmota, mikä järjestelmä (some tai muu) voisi korvata markkinatalouden niiden resurssien allokoinnissa, jotka ihan oikeasti ovat niukkoja :)

@hyvaelama ja @teroheiskanen : Miksi meidän innovaatiokeskustelu ja tavoitteenasetanta lähtee palveluinnovaatioiden yhteydessä automaattisesti siitä, että ideana on tuottaa kaupallisia ratkaisuja ? Ainakin hyvinvointialalla monet palvelut voitaisiin tuottaa sosiaalissa verkostoissa. Esim. vertaistuki tyypillisesti tuottaa hyvinvointia sekä jakajalle että saajalle. Vastaavasti some-tyyppiset ratkaisut voisivat hyvinkin tyydyttää vaikka ikäihmisten tarvetta jäsentää muuttuvaa maailmaa sekä halua vaikuttaa kehitykseen.

@sarliosi kysymykseesi: koska olemme järjestäytyneet yhteiskunnaksi, jossa raha on monopoliasemassa resurssien allokoinnissa. Yhteiskunta ei pysty järjestemään mitään sellaista toimintaa tapahtuvaksi, joka ei ole rahavälitteistä. ja koska kapitalismi jyllää niin rahavälitteisyys tarkoittaa kaupallisia ratkaisuja. Valtio asettaa rahalla täydellisen monopolin kieltämällä vaihtoehtoisten ja jopa täydentävien rahojen käytön. Valtio vielä varmistaa myös rahattoman organisoitumisen vaatimalla verot maksettavaksi virallisella rahalla. Tästä seuraa esim. sellaista mielettömyyttä, että jos miljoona suomalaista haluaisi järjestäytyä antamaan vertaistukea toiselle miljoonalle suomalaiselle, niin valtio torpeidoisi tämän heti alkuunsa. Vaikka toiminta olisi miten toivottavaa tahansa (auttaisi ja voimaannuttaisi sekä miljoonaa tuen antajaa ja miljoonaa vastaanottajaa), niin se katsottaisiin palvelutoiminnaksi ja miljoonan auttajan pitäisi maksaa veroja euroissa. Vaikka toiminta järjestettäisiin liikuttamatta euron euroa ja niin että kukaan ei hyötyisi euromääräisesti mitään niin silti siitä pitäisi maksaa verot euroissa. Käytännössä kansalaisen pitäisi siis ostaa valtiolta oikeus auttaa toista ihmisiä pyyteettömästi.

Koska lähtöasetelma on tämä, niin ei ole ihme, että innovaatiokeskustelu hakeutuu kaupallisiin innovaatioihin, koska niiden toteutumiseen on kuitenkin olemassa selkeä väylä.

@teroheiskanen ja @hyvaelama: Innovaatioiden pitäisi olla innovatiivisia, uudenlaisia tapoja luoda toivomaamme tulevaisuutta. Niin kauan kun me toimimme nykyisessä taloudellisessa viitekehyksessä kera institutionaalisten rakenteittemme, onko edes viisasta puhua innovaatioista ?

Itse olen tuuminut usein sitä, että yksi syy innovaatiokeskustelun (ja yleensä yhteiskunnallisen uudistamiskeskustelun) kapeakatseisuuteen on myös se, että tuppaamme tulkitsemaan monet fiksut kannanotot liian kapeassa poliittisessa oikeisto-vasemmisto -viitekehyksessä. Lopputulema on se, että kaikki pysyttelevät omissa poteroissaan ja jatkavat entisiä vanhoja laulujaan. Mm. itse olen riippuen kommentoijasta tullut siteeratuksi sekä uusliberalistiseksi että vasemmistolaiseksi.

Talous hyödykkeineen ja työpaikkoineen on vain yksi väline hyvinvointiin. Ihan niinkuin verot ovat välineitä tuottaa julkishyödykkeitä, jotka on katsottu tärkeiksi kansalaisten hyvinvoinnin (ml. turvallisuus) kannalta. Nyt kuitenkin estämme ihmisiä tuottamasta hyvinvointia toinen toisilleen, koska se "vaarantaa verojen kertymistä." Joilla veroilla tuotetaan (myös) noita julkisia palveluja. Tekisi mieli rinnastaa tämä tilanne byrokratiaan.

@sarliosi +1 'estämme ihmisiä tuottamasta hyvinvointia toinen toisilleen, koska se "vaarantaa verojen kertymistä' niin tosiaan välittämiseninfrastruktuuri on hiukan kateissa nykyrakenteissa

@hponka Kyllä minä sanoin "sosiaalinen media on kuollut." Kyseessä oli tietysti kärjistys, jolla hain sitä, että some itsessään ei ole juurikaan mitään muuta kuin hyperhype, joka tulee jossain vaiheessa integroitumaan osaksi "kaikkea muuta".

Tämä tulee välillä käyttöön silloin kun keskustelussa pyritään liikaa perustelemaan somea somen vuoksi. Taas kävi näin. ;-)

@saarikko Hmmm... saatan hyväksyä tuon näkökulman, kun oikein yritän. ;-)

@saarikko halusi olla ekana.

Kirjoittelin vähän aikaa sitten tällaisen esseen innovaatiopolitiikasta ja lähteenä oli myös tuo mainittu Immateriaalitalous -kirja. Esseessä näkökulma pyörii kirjastojen ympärillä (_huoh_), mutta yleistäkin asiaa tekstissä on...

Pari kommenttia heti tapaamisen jälkeen: http://bambuser.com/channel/sveikkola...

96 kommenttia! Hieno kokoelma aivoitusta somen elotilasta :). @downes kirjoittaa twitterissä:
"The backchannel is humanity's stream of consciousness, and the emergence of the backchannel is the origin of the bicameral social mind" (http://twitter.com/Downes/status/10182054031)

@hyvaelama @visualradio Findecon pääsihteeri palasi Salomonin saarilta viikonloppuna. Lähetin #mikroduuni -kuvat tutustumista varten ja sovimme tänään, että #mikroduuni on haettavan hankkeen nimi ja pääotsikko. Meillä on koulutusnäkökulma edelleen tärkein, mutta kiinnitys konkreettisiin uusiin toimintoihin koko projektin ajan on se näkökulma ja toimintaympäristö, joka #mikroduuni -ajatuksen ja -mallin myötä nyt löytyi. Jatkan huomenna aiheesta.

@ConnectIrmeli @hyvaelama Hieno homma, että Finndeco on aiheesta kiinnostunut. Tuen hankesuunnitelua ja uskon, että niin kaikki muutkin. Jos tarvitaan rinnakkaisia prosesseja nin puhutaan ne auki valmistelun aikana. Hyviä toimijoita oli Sitrassa useita ja innostuksen ilmauksia on tullut eri puolilta Suomea. Oletko ehtinyt seurata #mikroduuni keskustelua. Esittelin teeman tänään Loviisassa ja se herättä välitöntä vastakaikua. Oikeastaan moderni elämä koostuu mikroduuneista. Roboteille jätämme nanotehtävät. Olemme luomassa palveluyhteiskunnan toiminnanohjausjärjestelmää.

@sveikksa: Onko tallenne missä?

@erkka Se ei ole vielä Areenassa, mutta tulee: http://areena.yle.fi/video/761457 Kiva että kiinnostaa! Meillä olikin eilen aika nastaa keskustelua.

@sveikksa toudellakin. Oli kyllä aika vänkää seurailla tuttuja näin etänä, vaikken läheskään koko semmaa ehtinytkään olemaan seuraamassa livenä. Hyvältä kuulosti Rovaniemellä asti :)

@lindstorm hyvä että toimii läpi Suomen ja @erkka nyt se taltiokin on Areenassa, tässä vielä kerran osoitetta: http://areena.yle.fi/video/819709