#seminaarikannu

Marko Ulvila aloittaa. Pitkän linjan järjestöaktiivi, toiminut Satu Hassin avustajana UM:ssä, tutkija ja paikallinen vihreä aktivisti.

Törmännyt ensimmäisen kerran sanaan degrowth vuonna 2008

Tekniikka petti sekä salissa että itselläni yhtä aikaa. Takaisin täällä.

Peter Victor esittänyt työn lyhentämistä ja jakamista sekä vahvaa perusturvaa sekä voimakkaita kulutusveroja. Ulvilan mukaan BKT:ta ei sinänsä syytä kritisoida, mittaa hyvin talouskasvua. Sillä voidaan mitata tehokkaasti myös talouslaskua. BKT:n laskeminen olennaista, sillä BKT korreloi ympäristötuhoon.

Ulvila kritisoi uskoa palvelutalouden vetämään immateriaaliseen talouskasvuun. (Tästä voi olla sinänsä samaa mieltä, mutta kyse on vain sellaisesta palvelutaloudesta, joka näkyy BKT:ssä. Muilla mittareilla kuten Ulvilan itsensäkin esittelemällä HPI:llä palvelutalouden tuottavuus kyllä näkyy ja voi kasvaa.)

HPI = Happy Planet Index

Tere Vaden aloitti. Teren lähtökohtana ajatus siitä, että talouskasvu on loppu, oltiin asiasta sinänsä mitä mieltä tahansa. Kyse yksinkertaisesti energian loppumisesta. Korvaajaa öljyn tuottamalle hurjalle EROEI-arvolle ei tunneta.

EROEI = Kuinka paljon energiaa saadaan tuotettua suhteessa energian tuottamiseen kuluneeseen energiaan. Suuri hyötysuhde, suuri EROEI-arvo.
Peak Oil = Öljyn energiatehokkkuuden saavutettu maksimaalinen taso. Tämä ohitettu, eli tällä hetkellä öljyn hankkiminen muuttumassa kustannustehottomaksi sekä riskialttiiksi.

Talouslaskun vääjäämättömyys seuraa suoraan nettoenergian laskusta.

Öljysodat yksi seuraus kasvavasta resurssipulasta. Resurssisota. Afganistan, Irak, Nigeria jne.

Öljyn kallistuessa myös talous niukistuu kun öljyriippuvaisten korkean kulutuksen maiden välinen kilpailu kiristyy ja maat köyhtyvät.

Tuuli Hirvilammi aloittaa. Maan ystävien ja Aikapankin aktiivi, sosiaalipolitiikan tutkija. Tuulin lähtökohtana arvopohjainen sitoutuminen heikoimmista huolehtimiseen.

Lähtökohtina myös ekosentrinen lähestymistapa, universaalit ihmisoikeudet, maapallon luonnonresurssien ylikuluttamisen leikkaaminen (kohtuutalous, jota Tuuli arvvioi kuitenkin moniselitteiseksi ja epämääräiseksi), yhteistunto maailmasta.

On tulossa kolmas suuri murros teollistumisen ja hyvinvointivaltion jälkeen. Hyvinvointipolitiikka ollut näissä talouskasvun väline. Jos kasvun purku on välttämätöntä, hyvinvointi taattava jollain toisella mallilla.

Rikkaus on ympäristöhaitta. Mitä suuremmat tulot, sitä suuremmaksi ekologinen jalanjälki kasvaa. Emme voi kasvattaa köyhimpien suhteellista köyhyyttä sillä, että toiset vaurastuvat. Kysymys ainoastaan resurssien uudelleen jaosta.

Vallitsee pelko, ettei sosiaaliturvaa voida taata, mikäli talous ei kasva. Suuri kysymys degrowth-keskustelussa kysymys minimiperusturvasta, joka tulee taata kaikille.

Ehdottaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden linjaksi gandhilaisuutta. Resurssikilpailu johtaa köyhien köyhtymiseen ja rikkaiden rikastumiseen. Kansanvalta toteuttaisi radikaalin globaalin solidaarisuuden toteutumisen. Suurin osa ihmisistä kannattaa jo sosiaalisen oikeudenmukaisuuden arvoja.

Nussbaum: 10 toimintamahdollisuutta, jotka määrittävät hyvää elämää
- mahdollisuus elää
- ruumiillinen terveys
- aistit, mielikuvitus ja ajattelu
- tunteet
- käytännöllinen päättely, eli vapaus ajatella
- yhteenkuuluvuus, mahdollisuus elää yhdessä ja saada arvostusta
- muut lajit
- leikki ja luovuus
- oman ympäristönsä hallinta

@jakku Hyvää rapoa tärkeästä aiheesta. Maailma (hmiset) joutuu downshiftaaman, kun ei ole öljyä, vettä, ilmastolliset ja geologiset muutokset tuottavat niin isoja haittoja, että on haettava taloudelle uutta mallia. Yritystä on ollut Rooman Klubin ajoilta, mutta maailman elinkaaren allakassa 50 vuotta on lyhyt aika. Markkinatalous keksi viimeiseksi oljenkorreksi globalisaation ja sen tueksi vakautta tuovan demokratian. Kohta kaikki tahtoo samaa, kehitys kulkee eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvun suuntaan. Pakko tämän on revetä. Järjellä Degrowth ja hyvän elämän tavoittelu ei lähde käyntiin. Japanin kokema katastrofikaan ei hetkauta maailmaa heti. Katastrofit ovat yhä liian pieniä, että menisivät ihmisten tajuntaan. Meillä on vaalit 2001, jossa melkein kaikki puolueet lupaavat kurkku suorana "kasvu hoitaa" mantraa ja vastakkaisista strategioista puhuvat vain pienet zeitgeist ryhmittymät. Paljon pitää juoda vihreetä teetä, ennen kuin muutos tulee. Ratkaisevan iskun on tultava ylhältä (en huutele Jumalan perään): jotain käsittämättömän järkyttävää pitää tapahtua, koska muuten tästä UNESTA emme herää. Yritin lähestyä aihetta optimisesti.

@visualradio Joo, dg-keskustelu on tärkeää. En itse täysin jaa siihen liittyviä idealistisia ja ihannoivia sävyjä, mutta jaan Vadenin näkemyksen siitä, ettei asia ole varsinaisesti arvokysymys.

Paneelikeskustelu. Hieman vaikea seurata. Yleisöstä kommentteja peräten keskustelua vesikriisistä, kapitalismia edeltäneistä hierarkiattomista yhteisöistä sekä primitivismistä.

@jakku DG on hyvä teema. Happy Planet on tämän vuosisadan Belle Epoque ihanteen etsintää. Idealismi ei tee pahaa, mutta joku ismi voi johtaa Dirty Planet todellisuuteen.

Ulvila palauttaa keskustelun energiaan. Kapitalistinen kasvu edellyttänyt teollista energiaa.

Epäilee vihreitä teknologioita ratkaisuna.

Puheenjohtaja kysyy, miten rikkaat saadaan luopumaan saavuttamistaan eduista? Miten rikkailta leikkaaminen on realistinen ajatus? Ulvilan mukaan kyse on valtasuhteista, kapitalismissa käy näin, raha kasautuu vain rajalliselle ihmismäärälle. Tarvitaan valtasuhteiden muutos, eli vallankumous, mutta vallankumouksessa ei välttämättä kyse väkivaltaisesta verilöylystä.

Hirvilammen mukaan hyvinvointivaltio oli jo tämänsuuntainen kehitys. Vaden korostaa hyvinvointivaltion olleen poliittisesti pakotettu yhteiskunta, taustalla kommunistisen ja sosialistisen vallankumouksen pelko.

Minusta on mielenkiintoista ajattelua, että YDINVOIMA olisi "luonnotonta" ja BIOENERGIA jotenkin "luonnollisempaa". Samasta Mother Earth lähteestä ne kaikki lähtevät. De-growth yhdisteetynä laadulliseen kasvuun, palvelutuotantoon ja teknologian hyödyntämiseen, joka tehostaisi jumalattomasti energian käyttöä tuntuu hyvältä strategialta, mutta mitenköhän #Suomi2 innostuisi tällaisesta oikeesti. Powerpoint-todellisuudessa voi esitellä mitä vaan. Tarkoitan toteutusta todellisuudessa.

Vaden toteaa nykylinjan olevan, että köyhiä köyhdytetään ja tuloeroja kasvatetaan. Yleisöstä kommentoidaan, että raha on luottamuksen puutetta kanssaihmisiä kohtaan.

Minulla on oiva ratkaisu energiatehokkuuden lisäämiseksi: rakennetaan ydinvoimalat suurkaupunkien keskustaan ja uusiutuvan energian lähi-CHP-ratkaisut viedään haja-asutusalueille. Poistetaan maisemia pilaavat siirtolinjat. Vähennetään energian siirtokustannuksia. Ydinvoimalan hukkalämmöllä hesalaiset talot pysyisivät lämpiminä ja siinä sivussa pyörisi maauimaloita ja kalankasvattamoita. Trooppiset aurinkomatkat korvattaisiin trooppisilla lähikylpylöillä. Nyt myllyt sijoitetaan kausa kulutuksesta tukemaan taantuvia teollisuusaloja. Järki käteen - heti.

Yleisökommentti peräänkuuluttaa köyhiltä elämäntapamuutosta ja luottamusta toisiinsa. Toinen perää pienen mittakaavan ratkaisuja. Kolmas kritisoi sellaista yhteisöajattelua, jossa unohdetaan pienyhteisöjen olevan helposti myös ahdistavia ja äärioikeistolaisia perähikiöitä, joissa ei ole mitään iloa elää. Peräänkuulutetaan myös ymmärrystä niistä pakkokeinoista, joilla ihmisiä köyhdytetään ja ajetaan slummeihin.

Ok, tämä oli tässä.

Voisko tuota deegeetä suomentaa? Alassihtaus, leppoistaminen, hiljailu...Elämäntapa kun muuttuu saa tapa uuden nimen, muodin.@visualradio

Degrowth = suomennetään usein talouslasku tai kohtuutalous

Jälkeen päin muistiinpanot selattuani arvelen, että kommenttini Victorin kulutusveroista on virheellinen. Pahoittelut, jos näin. Tilanne meni ohi.

@jakku Kiitos raposta.

@Kayraranta Kohtuullistaminen kuulostaa minun korvaani hyvältä ...kohtuutta kohti eläminen

@jakku @visualradio @ConnectIrmeli @Kayraranta koko de-growth on siis vähentämistä. Meillä on mm. neliöitä per naama enemmän kuin koskaan. Silti ei meinään mahtua tänne kaikkien roinien kanssa. Jos katoo 70-livin telkkaohjelmia, niin huomaa, ettei silloin ollut näin paljon romua. Silti tytöt olivat kauniita ja nuoret miehen komeita. Kun ymmärretään, että hyvä elo ei ole kiinni materian paljoudesta.

Suut hokee: kohtuus! "Kestävä kasvu" ei onnistu, sillä kasvu ei voi koskaan olla kestävää. "Kestävä kehitys" onnistuu paremmin, mutta siinäkin pitäisi ymmärtää pyrkimys vähempään, ei enempään.

mun slaidit tosta esityksestä (kuvat varastettui sieltä täältä netistä): http://www.slideshare.net/tereensio/o...

@Mitro De-growth yhdistettynä hyperpaikalliseen ekotehokkuuteen toisi uutta puhtia Happy Planet ja @hyvaelama kehitykseen. Yritän hahmottaa, miltä hyperpaikallinen ihanneyhteiskunta näyttää (Vancouver Island ja monet muut ihanneyhteiskunnat ja kommuunit ovat toinen toisensa jälkeen epäonnistuneet), mutta Sointulan epäonnistumisesta huolimatta yritän kuitenkin uudelleen: kerta kiellon päälle ;)

• energiatehokas rakentaminen paikallisista raaka-aineista
• asumisen tiivistäminen niin, että jokaisella on pieni oma koppi (neliöt alas)
• elintarviketuotannon ottaminen paikallisesti haltuun (kokonaisvaltainen ote)
• citypuutarhat ja kerrostaloviljelmät käyttöön (kompostonti ja kehikkoviljelmät)
• romujen kierrättäminen omassa mikrotaloudessa (elinkaarten moninkertaistaminen)
• matkailua mikrotalouksien oppimisympäristöissä (ei lentämistä, fillari, kävely)
• teknologian ja vuorovaikutteisen oppimisen hyödyntäminen (virtuaalinen maailmankylä rakennetaan yhdessä, mutta parasta tehdään kotiyhteisössä)
• opitaan muilta ja annetaan muille (sharing and caring)
• makrotalouden johtava merkitys pannaan kokonaan paskaksi (top-down veke)
• ratkaistava pienen yhteisön symbioottiset ongelmat (tynnyrissä kasvaminen)
• iloon, hyvään vointiin, terveyteen ja onnellisuuteen tähtääminen
• tavarajumaloinnista siirrytään luonto- ja ihmisarvojen jumalointiin

• tieteellinen terveydenhoito
• mikroteknologioiden ja hajautettujen tuotantojen kehittäminen
• biotalous, mikrobiologia, elinolosuhteet, lannoitteet, elintarvikkeet
• säilyvyys, konservointi, vuodenaikojen mukaan eläminen
• modernin oppiminen, ettei porukoista tule pölhökustaita
• naapurikylistä tyttö- ja poikaystävät, ettei muutu Kuusamoksi

• arvomaailman ja elämäntyylien haasteet

@visualradio naapurikylä ei riitä, pitää hakea puoliso maailmalta.

@SamuliK juuri näin!

@Mitro Hyvä pointti, joka tukee globalisaation jatkamista. Lentokoneiden sijasta panostaisin lemmenlaivoihin ja Orient Express juniin. Silloin saisimme Turun telakalle töitä ja Otamäen junavaunutehtaalla riittäisi tekemistä. Saab näyttää suuntaa privaattiautoilulle. Sieltä saisi hyviä osaajia muihin tehtäviin. Fillaritehtaita pitäisi perustaa eri puolille Suomea. Tehdään tästä eka onnela ;)

Nauhoitin eilisen degrowth-session. Mp3 ladattavissa täältä: http://dl.dropbox.com/u/888140/Degrow...