#seminaarikannu

Taustaa:

Finpro: "Future Learning Finland koulutusvientiklusteri kokoaa yhteen alan toimijat, yritykset ja oppilaitokset, joilla on kiinnostusta kansainväliseen liiketoimintaan. Klusteri tarjoaa jäsenilleen uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tuotteistamista ja yhteismarkkinointia kansainvälisillä markkinoilla."

Kevään esiselvitys:
http:www.finpro.fi/NR/...CD51.../FutureLearningFinlandselvitysFINAL3.pdf

Veli-Pekka Niitamo, klusterin uusi johtaja. Osallistujat esittäytyvät, myös Niitamo esittelee itsensä: taystana Metson simulaattorin vienti kv, myös Pöyryllä. Myös julkisella puolella ja pitkään Nokialla avoimissa innovaatioissa.

Alkaa teolisuusvetoisesti mikä ei ole ollenkaan huono juttu: esm maansiirtokoneiden vienti Intiaan voisi tarkoittaa myös 300 koulun vientiä.

Slidet saapuvat myöhemmin maililla. Ydinasia: Suomen tarjonta ja kv-kysyntä eivät kohtaa. PISAn, Newsweekin etc. myötä kysyntä olisi valtaisa, mm. PISA-turismia Suomeen :)

Suomella ei (vielä) edelltyksiä "Uusi-Seelannin" toimintamalliin, Ruotsin fokusoituun malliin kyllä ja yhteistyö Ruotsin kanssa. Toisaalta pitkän hännän hengessä Suomella on hyvää osaamista metsästyskortista alkaen, jolla voisi olla kysyntää.

FLF ei ole rakentamassa organisaatiota vaan 3v ohjelma ja jäsenten mietittävä miten integroida yritysten jatkuvaan kehittämiseen > 3v ja sitten katsotaan, ettei synny turhia rakenteita. Kun FLF suljetaan, niin FLF:n aikaisen ohjelman Finpro-palvelut sekn jälkeen normaalisti käytössä normihintaan

FLF:n sisäinen tavoite: tuplataan vienti 3vuodessa: 1. vuosi 15% kasvu, 2. 40% ja 3. vuosi 50%. Mutta jos esm Wärtsilä saisi ison diilin, niin se näkyisi kasvuprosenteissa.

Rakennetaan klusteri alaryhmineen:
- fyysiset oppimisympäristöt
- virtuaaliset oppimisympäristöt
- koulutuksen tuottaminen
- koulutus ja konsultointi
- oppimissisältöjen tuottaminen

Näyttää aika perinteiseltä :)

Käydään läpi klusterin elinkaarta, valmisteluvaihe syksy 2010.

Varsinainen toiminta on ajateltu tapahtuvan alaklustereissa, jos jotkut suostuvat vetämään niitä, kaikkiin ei välttämättä löydy vetäjää avoimuus-periaatteella, ne eivät ole sitten "alaklustereita", mutta mukana toki.

Tulossa noin 20 alaklusteria, jäsenet päättävät. Tammikuussa kick-off: valitaan alaklusterit ja niiden vetäjät

Ensimmäinen toimintavuosi osallistujien ajatusten tuotteistamista, kymmenen tuotteistuskonsulttia kiertäisi ympäri maata, klusterin sisälläkin voisi olla jäseniä, jotka konsultoisivat, sekä konsulttifirmat että AMKit.

Laatukäsikirja tulossa, sekä FLF brändi, jokainen voi hyödyntää. Kärkihankkeet Tekes-rahoitteista. Neuvottelukunnat ulkomaille.

Alustavat palvelu FLF-jäsenille - pitkä lista, ohessa pääpalvelujaottelu:

• Verkottuminen: kaksi verkottumistilaisuutta vuodessa, FLF virtuaaliyhteisö (sosiaalisessa mediassa, FLF Newsletter kerran kuussa
• Markkinaseuranta
• Liidit ja uudet asiakkuudet
• Näkyvyys
• Kv-markkinointi
• Tuote- ja palvelukehitys (jäsenkohtaisesti)
• Innovatiiviset rahoitusmuodot, kuten Incubation Fund

FLF Jäsenmaksut: Iso (10ke), Keskisuuri (5ke), mikroyritys (2,5ke) vuodessa. Samat hinnat Incubation Fundille.

FLF:n operationaalinen malli - ©Finpro:

#TekesOPPY vilahtaa kalvossa: "toivotaan käynnistettäväksi tammikuussa, rahoitusta voisi hakea maaliskuussa".

Harjoittelukouluverkosto FTTS - voisiko itse verkostosta (tai konseptista) tehdä vientituotteen vrt. tv-puolen formaattimyynti? Ns. nollaformaatti. Kiinan Ecocity esimerkkinä, myydään ekologinen kaupunkiformaatti.

Opus voisi sisältää myös alaformaattikirjoja, kuten Pedagogisten innovaatioiden kehittäminen tai Harjoittelukoulurakentaminen. Tällä hetkellä FLF:n ympärillä ainakin 6 rakentamisyhtiöitä kalustamisesta rakentamiseen, vrt. oululainen Markku Lang.

Olisihan kiva kuulla, miten koulutusvienti-ihmiset kommentoivat professori Kari Uusikylän kärjekkäisiin näkemyksiin http://www.opettaja.fi/portal/page?_p...

@ubiq @annerongas Miksei koulutuksen osaamista voisi viedä siinä missä Koneen hissien huoltoa ja kunnossapitoa tai Wärtsilän dieseleiden kunnossapitoa. Suomi rakensi terveys-, alue- ja keskussariaalaverkostoaan 1970-luvulla ja silloin meillä tehtiin terveydenhuollon projektivientiä sisältäen sairaalatarvikkeet ja organisaatiorakenteet (vrt Pöyry metsäteollisuus tai Ekono aikanaan energia-ala). Osaamisen viennin kokemusta on monilta aloilta, mutta onko koulutusalan kulttuurisesti ollut kovin kansallista. Muistelen välähdyksiä opettajista, jotka lähtivät vetämään koulutusta Arabimaihin. Kirkon lähetyssaarnaajat ovat evankeloineet kehitysmaissa yli sata vuotta (en tunne alaa). Tunne, Tieto, Tahto, Tavoite ja Toiminta. Kyl se siitä "kello 5T" lähtee pelittämään. Suomella olisi nyt valttikortit hallussa (yllä olevat pisat ja newsweekit; kulttuurinen kehys valmiina ja track-record)

Kiitos raposta! @annerongas Kun luin tuon Kari Uusikylän kirjoituksen, niin kaikkein eniten tulee mieleen, että lopetettaisiin se kärkien viskely päin toisia. Koulussamme on paljon hyvää aina kansakoulun perustamisajoista lähtien kerättynä ja tallennettuna ja säilöttynä. Sitten siellä on ihan hirveästi sitä samaa siiloajattelua ja professionaalista protektionismia, josta eroon pääseminen on ihan joka alan ja järjestön ja yhdistyksen ja hankkeen ja... jo olemassa oleva haaste. Mikään ei silleen oikeesti liikahda avoimempaan suuntaan niin kauan, kun joku jostain viskelee kärkiä kohti niitä jotka eivät tiedä. Kiinalla on ongelmansa, mutta minusta meillä on monista heidän perinteistään paljon oppimista. Toisaalta Kiinassa on todella suuri määrä alueellisia kehitystarpeita, joihin Suomen kokoisilla kokemuksilla hyvinkin on annettavaa.

Löysin äsken peda.netistä tämmöisen raportin kuin Eheytetty koulupäivä -> rupeaa ajattelemaan, että millainen olisi eheytetty työpäivä aikuisille? Kuinka monessa organisaatiossa tämmöinen termi tai joku sen tapainen on koskaan otettu tavoitteeksi? Se, että eheytetty koulupäivä tukee kodin, koulun ja työelämän yhteen sovittamista nähtäköön liikahduksena ihan erilaiseen suuntaan - ulos kokonaan siiloista :)

@ConnectIrmeli @annerongas Tutustuin professori Kari Uusikylän tekstiin, josta heijastui asiantuntemus ja perehtyneisyys. Mutta opetusviennin myyntiosastolle hän ei pääsisi hommiin. Otan esimerkiksi Kone Oyj:n. Sitäkin voisi tarkastella kylmänviileillä argumenteilla, ettei sellaisesta maasta kannata ostaa hissejä, jossa korkeita taloja ei ole juuri lainkaan. Pieniä lättänöitä rivitaloja ja omakotitaloja eniten. Kone Oyj ei olisi koskaan saanut pisnesplänillään rahaa TEM tms organisaatiosta. Mutta firmassa oli vahvoja tahtoihmisiä, jotka piut paut välittivät konventionaalisista viisauksista. Vastaavia esimerkkejä on Suomi pullollaan. Osaamisen viennin palikat ovat hyvässä ojennuksessa (Pisa, Newsweek, Innovaatiot, jopa Nokia). Paperimaakarit vievät oppikirjamateriaalia ja @ubiq mainitsi EkoCity konseptia mm Kiinaan. Tekemisen meininkiä tarvitaan. #Toimeksi !

Mainioita kommentteja @visualradio @ConnectIrmeli Uusikylällä on kovin vakavaa asiaa.

Tuo pilkallisuus tosin ihmetyttää. Ihan kuin mukana olisi ajatus siitä, että vientiponnistuksiin käytettävät rahat pitäisi käyttää kotimaassa koulutukseen. Kasvaisiko kotimaisen koulujärjestelmän budjetti, jos koulutusviennin riskibisnes lopetettaisiin tähän paikkaan?

Koulutus on erilainen vientituote kuin kännykät ja sellu. Mutta kyllähän koulutuksen ja oppimisen alueelta löytyy paljon erilaista tuotteistettavaa. Kulttuurierot karsivat tottakai. Sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintaan perustuvia, kulttuuriin ja arvopohjaan nojaavia asioita ei voi viedä sellaisenaan.

Mitä hyötyä poteroista on ampua? Ilkeä kaupallisuus hyi hyi, mutta jostainhan äideille, isille ja myöhemmin kasvaville naperoille pitää töitä löytää. Jos kehitämme vaikka kätevän mobiilin musiikkiluokan (joka löytyy jo käsityönä tehtynä Oulusta Pohjankartanon koulun Innoaulasta), niin onko sen vientipuuha epäisänmaallista? Olen ymmärtänyt, että Ikealla on viitattu enemmänkin modulaarisuuteen ja tunnistettavaan brändiin, jota ilman maailman markkinoilla jäädään takapihojen kirpputoreille.

Mutta vakavaa tuo asia on. Meillä ei edelleenkään huolehdita riittävästi lapsiperheistä, ei lasten iltapäivistä, ei turvallisesta ja kiusaamattomasta koulusta, ei kiusaamattomista työpaikoistakaan. Liian kovaa ja kylmää. Minusta vientihankkeet eivät tätä ongelmaa tuota. Ainakaan yksinään. Eikä vintihankkeiden hylkääminen noita ongelmia ratkaise. Mitä vähemmin käymme kauppaa ulkomaille, sitä huterammaksi käy kansantaloutemme, mutta ehkä siihenkin on join ratkaisu, jota en osaa nähdä.

Itseäni viehättää kaikki sellainen tuotanto, jossa ei tarvita massiivisia tehtaita vaan enemmän älyä ja osaamista.

@anneringas Ajankohtaiseksi vientihankkeeksi nostaisin erinomaisen Jaikun, joka meillä rutattin ja hyljättiin. Googlen mielestä Jaiku oli heille typerä hanke. Twitter on h-vetin paljon heikompi, mutta sillä on käyttäjiä. Paras on hyvän vihollinen ja me osaamme ruoskia itseämme bisneksessä ja saunassa. KISS on meille outo käsite. Nokiakin meni tähän halpaan. Applen make it easy hurmasi meidät ja kaikki maailman varakkaat. Nokia taantuu afrokännyksi. Nostakaamme sille hattua, koska BRIC on tärkämpi kuin ylivelkainen ja taantuva America.

@visualradio Olen aivan samaa mieltä. Tässä on nyt ajattelua, että kun myydään traktoreita niin menisi samalla kouluja ja konsepteja, mitä niissä kouluissa tehdään & vice versa. Menisi siellä traktoreiden ja Pisa-konseptien seassa suomalaisia jalostettuja ruokatuotteita, pari bändiäkin ja lauma sosiaalisia innovaatioita =)

Usko, toivo ja pakkaus. Koulu on pakattava kuluttajakelpoiseksi muropaketiksi ostamisen helpottamiseksi. Kultturiadaptaatio onnistuisi esim. Systemaattisella vaihto-oppilasyhteistyöllä, jolla kieli- ja kultturierot otetaan huomioon. Sosiaalisen yhteistyön eväät ovat jo monella tasolla olemassa. Näin maassamme asuvat ja opiskelevat opiskelijat saisivat tärkeän roolin. Ehkä meillä on yläviistosta opettamisen poisoppimisen tarvetta. Mahdollisuudet ovat valmiina tarjottimella, mutta stailausta ja brändäystä ei tehdä tietoisesti. Tavoitteet kristallinkirkkaiksi ja tiimit tekemään täsmäkehitystä. Tällaista juttua olisi kiva olla mukana tekemässä. Onko missään meneillään formaatin kehittämistä ja legojen modulointia? Ihan samat konstit kuin paperikoneen tai uuden kännymallin tekemisessä. Mutta ei se onnistu ilman panostusta ja selkeää organisaatiota.

Ahtisaaren rauhanrakentaminen on kelpo malliina. Suomalaiset rauhanturvaajat ovat kultturinvientiä. Kirkon lähetystyöllä on pitkät perinteet. Osaamisen vienti vaatii jatkuvaa yhteistyötä kohdemaitten ja asiakkaiden kanssa. Siinä mielessä verrattavissa hissien, paperikoneiden ja projektien vientiin. Ylläpitoa ja lehitystä tehtävä jatkuvasti. Koulutustuotteen elinkaari on 50 - 100 vuotta. Ei mitään hellyyttävää luovien alojen pikakeikkailua. Jos hommaan lähdettän, on visiona oltava kestävä kehitys, joka tuottaa lisäarvoa läpi elinkaaren.

Heitä tänne vielä esimerkiksi Stora Enson ja UPM:n metsänparannusohjelmat, joiden jänne on kymmniä vuosia. Kohteina BRIC-maat. Ajankohtaisia juttuja Kiinassa ja eri puolilla Etelä-Amrikkaa. Voisimme ratsastaa norsujen selässä ja rapsuttaa korvien takaa kirppuja. Rahoituskanavina maailmanpankki ja kehitysyhteistyövarat. Romanian köyhien kehittämisessä koulutus olisi parempi kuin kerjäämisen kieltäminen. Hanke olisi kaksi kertaa Suomen kokoinen, lapsista aikuisiin. Tarve on valtava. Rahoitus löytyy, jos on ryhtiä, tahtoa ja puhtia.

tekeekö StoraEnso ja UMP metsänparannusta vai muokkausta puupelloksi?

@Herra No, puupelloiksi toki ja tämä vzikeuttaa perinteistä maatalooutta. Luvataan parempaa tuottavuutta. Suurten laitosten puuhuollon turvaaminen on kriittinen osa arvoketjua ja pientilallisten tai muiden käyttäjien arvot jäävät kakkoseksi. Sama kehitys on ollut meillä toistasataa vuotta. Koulutus sopisi kuitrnkin osaksi pakettia, jotta perinteisten elinkeinpjen rinnalle tulisi uuttaa.

puupellot eivät ole tuottavin ratkaisu maanomistajan, vaan metsäteollisuuden kannalta.
Kun hiljan kyselin tuota paperitehtaan tarvitsemaa puu-, kuitu- ja hehtaarimääriä, pääsin sellaiseen lopputulemaan, että paperiteollisuus ja nykymuotoinen puupelto ovat, ainakin meidän olosuhteissa katoavaa kepulitaloutta.
Ja kun olen verrannut maanhintaa, niin maataloustuet, siellä missä niitä on, nostavat maanhinnan metsäteollisuuden kannalta liian korkeaksi: saadakseen maalle riittävän tuoton pääomalle, pitää raaka-aineen hinnan olla kova.
Tämä johtaa hulluun tilanteeseen, Britanniassa on asukastiheys 11 kertainen, mutta metsän kasvatus kannattavampaa kuin meillä.

@Herra Puupellot palvelevat teollisuutta. Storan ja UPM:n ulkomaiset investoinnit ovat keskittyneet sellun tuotantoon ja siinä pelissä raaka-aineen halpuus ja nopea kierto (logistiikka) on investoinnin perusta. Meikäläiset "puupellot" (metsälöt) sijaitsevat kaukana kulutuskohteista. Sahaamalla puusta saa parhaimman hinnan, mutta rakentamisen vähentyvä tarve Euroopassa vähentää kysyntää ja siksi Suomen sahoilla käydään YT-neuvotteluja. Rakenne muuttuu meillä vähitellen mekaanisen puun suuntaan, mutta sijaintimme on epäedullinen.

mutta puupelto ei ole maanomistajalle tuottoisin metsänomistamismuoto, ja massapuun tuottaminen viela vähemmän.
pitkällä aikavälillä puusellu ei kaikkiaan ole kannattavaa.

Muilla kasveilla, jos maatalostuet eivät pitäisi maanhintaa korkealla, saataisiin yhtä paperitehdasta pyöritetyksi pellolla, joka on 18 kilometriä kanttiinsa.
Jos minä olisin nyt perustamassa paperitehdasta, katselisin tonttia esim. Ukrainasta, tai jos lännempää, kenties liettusta.

@Herra Puu kasvaa meillä hitaasti. Ensin suomalaisista metsistä irtoaa ensiharvennus ja kakkosharvennuspuuta. Tästä saa irti korkeintaan hakkuukulut, joten nettoa ei juurikaan jää, mutta metsät eivät kasva tukeiksi ekaksi ja vasta sitten sellupölleiksi (pieni läpimitta). Tukiksi kasvaminen vaatii 70 - 100 vuotta. Venäjä, Ukraina ja entiset neukkulat ovat investoijien tarkkailussa, mutta poliittiset riskit jarruttavat. Liettua on osa Eurooppaa ja Euroopasta pitäisi yhä vähentää kapasiteettia. Tehtaat ja ylikapasiteetti ovat väärissä paikoissa. Pitkällä aikavälillä on vaikea sanoa, onko mikään kannattavaa. Metsäteollisuutemme luottaa BRIC-maihin. Niissä paperin ja pakkausten kulutus vielä kasvaa.

Luovutaan siitä sellupuun kasvattamisesta ja harvennuksista.

hyvä thread ps
@annerongas löysin nyt vasta sun haastattlun se oli hyvä! http://www.sitra.fi/fi/Ajankohtaista/tavoitteista_...

@hyvaelama kiitos (karmea kuva huh) :D