#seminaarikannu

EDIT 10.1.2011: Ketjun alkuperäinen avausqaiku kuului Luento: "Liikunnan ja ravinnon merkitys muistin hoitamisessa" Sellon Akseli -salissa Leppävaarassa alkaa kohta

Fysioterapeutti Tuire Ruokosuo: Liikunta - aivojumppaa

• sydäntä tulee kuormittaa
• lihaksia pitää huoltaa
• aivot tarvitsevat ihan yhtä paljon huolen pitoa!

Sopivasti mukavuusalueen ulkopuolelle meno sekä fyysinen kuormitus - kannattaa nähdä vaivaa sen eteen, että opettelee ottamaan näistä toiminnoista ilon irti -> sitten ne sujuu ihan itsestään.

Aivoliikunta: vähintään 30 min kerrallan 3 kertaa viikossa, kevyttä tai keskiraskasta
* tukee sydän- ja verenkiertoelimistöä
* rentouttaa
* parantaa unen laatua
* helpottaa uuden oppimista

Sydän- ja verenkiertoelimistöön vaikuttaa:
* kolesteroli
* verenpaine
* painonhallinta
* ulkoilu

Rentoutuminen
* estää / poistaa stressiä
* estää masennusta (masennus vaikuttaa aivotoimintaa huikeasti)
* unirytmi
* sosiaalisuus

Virikkeet
* uuden oppiminen
* aivojumppa (ja koordinaatiota vaativa fyysinen jumppa)
-> Aivotutkijat: Ihmisestä tuli siksi niin älykäs, että se alkoi käyttää kahta kättä. Aivojen kunnosta huolehtimisessa tärkeää on tehdä käsillä (ja jaloilla)

Tärkeää:

• (hyöty)liikunta tuntuu hyvältä
• ...ja sen jälkeen vielä paremmalta
• yksikin laji vaikuttaa moneen
• monipuolisuudella varmistat tulokset

Riskejä (myös nuorille ihmisille):

• valvominen
• kaikki härvelit jatkuvasti ympärillä (oma huom: sanotaanko sitä someksi?!)
• alkoholin käyttö
• huolimattomasti valittu ravinto

Kirjavinkki - Timo Erkinjuntti: Pidä aivosi kunnossa

Kuvassa Paul Osipowin "Nimetön" Akseli -salin seinällä

Ravintoterapeutti Sari Armila: Ravintoa muistille

Aivojen ravinnon tarve suhteessa suurin koko kehossa
-> keho antaa etuoikeuden aivoille
Niukka, ravinneköyhä ravinto heikentää aivotoimintaa nopeasti -> väsymys ja heikko keskittymiskyky

Ennaltaehkäisy tärkeää
* erityisesti keski-iän elämäntavat vaikuttavat muistisairauksien puhkeamiseen myöhemmällä iällä
* terveillä elämäntavoilla riskiä voidaan pienentää ja aivojen vanhenemista hidastaa
* terveelliset elämäntavat osaksi arkea (KAIKENIKÄISILLE!)
* mitä ravinnepitoisempaa ravintoa tänään, sitä vähemmän lääkitystä myöhemmin - hanki tietoa suositeltavista ruoka-aineista!

Riskitekijöitä muistisairauden synnylle
* korkea verensokeri
* insuliini-krooninen tulehdus (korkea sokeritaso / haiman toiminta) -> aivot stressitilassa -> masennus
* kortisoli -stressi
* oksidatiivinen stressi - vapaat radikaalit - antioksidanttien puute
* suoliston / ruoansulatuksen heikko toiminta
* omega-3:n puute (saa kalasta, kasviöljyistä) - aivot tarvitsevat rasvoja
* hormonitoiminnan häiriöt (estrogeenin / testosteronin puute)
* mitokondrioiden vajaatoiminta - heikko energiantuotanto
* verenpaine
* kolesteroli
* BMI >30, erityisesti vyötärölihavuus
* 2 -tyypin diabetes
* jotkin lääkitykset
-> verenpaine, kolesteroli ja BMI >30 jokainen kaksinkertaistaa muistisairauden riskin

Aivoja ravitseva ruokavalio

• vältä ja vähennä vapaita radikaaleja sisältäviä ruoka-aineita ja juomia, kuten paistettu ruoka, liialliset eläin- ja raffinoidut teollisesti käsitellyt rasvat, sokeri ja nopeat hiilihydraatit, lisäaineiset ruoat, alkoholi, tupakka - nämä vaikuttavat edellä mainittuun mitokondrioiden toimintaan (pika- ja yleensä valmisruoilla pidetään liian helposti koko ajan veren sokeritaso korkealla)
• suosi luomua ja kotimaista
• vältä altistumista torjunta-aineille (pestisidit - esim. hedelmäsäilykkeiden tai yleensä tuontivihannesten hyönteismyrkkyjäämät)
• vältä erityisesti: kovetettu ja osittain kovetettu kasvirasva (Suomessa ei tarvitse merkitä tuotteisiin transrasvoja - niitä on monissa "kevyt" -tuotteissa)
  -> kohtuudella (kirnu)voita (hyvä luontainen A -vitamiinilisä, porkkana + voi)
  -> rasvan syöntiin kuuluu vuori kasviksia toisella puolella
  -> hauduttaminen, hidas kypsyttäminen, uunissa paistaminen; kaikki "käristäminen" pahasta

Aivoja ravitseva ruokavalio

• runsaasti tuoreita vihanneksia suosien vihreää ja kaalikasveja
• ahmi eri värisiä kasviksia (antioksidantit!) - mustikka huomattava antioksidantti
• suosi kotimaisia marjoja tuontihedelmien sijaan (esim. puolalaisissa vadelmissa paljon jäämiä) - tyrnillä voimakas vaikutus aivotoimintaan (kuivattunakin)
• valitse täysjyväviljatuotteita = hitaat hiilihydraatit (täysjyvä yli 50%, kuitupitoisuus min. 6%, miel. yli 10% - leseillä voi "paikata")
• vettä ja vihannesmehuja (huom. tuoremehut nostaa verensokeria liian korkealle)

@ConnectIrmeli Kiitos tästä, pitääkin linkata tähän ketjuun huomisesta blogikirjoituksestani!!! Olen just ajastanut blogitekstin aivojen lepotarpeesta.

Aivojen rakennusaineita (hormonitoiminnan rakennusaineita -> vastaa koko kehon toiminnasta):

• hyvät proteiinit, kala, kana, vähärasvainen liha, kananmunat, kohtuudella (hapan)maitotuotteita
• palkokasvit, pähkinät, siemenet, mantelit, avocado (ei maapähkinöitä!)
• terveelliset rasvat, kalaöljyt ja kylmäpuristetut kasviöljyt erityisesti omega 3 -lähteet kuten pellavasiemenöljy, ghia -öljy, camelina (rasvaa tarvitaan - mutta kuumennus yli 30C tuhoaa hyvän vaikutuksen, kuten esim. kaikki margariinit, kevytlevitteet)
• kaakaossa paljon antioksidantteja (mutta ei teollisesti valmistettuna suklaana, jossa kovetettua rasvaa ja sokeria)

Näissä suosituksissa on dieettirajoitteisella haasteita!

@RNS Tämä on yleistason luento - erilaiset dieetit huomioituna olisi mielenkiintoinen jatko. Järjestäjänä on Espoon ja Kauniaisten Dementiayhdistys ry / Espoon Järjestöjen Yhteisö - jatkoluentoa voi toivoa!

Ravintoaineita aivojen terveyteen

• alfalipoiinihappo - vahva antioksidantti
• asetyyli L -karnitiini - energian tuotanto
• B -vitamiinit, erityisesti B 12 ja foolihappo
• Q 10
• ginko biloba - antioksidantti, aivojen verenkierto
• fosfatidyyliseriini - fosfolipidien määrä aivoissa (todettu ehkäisevän alzheimerin tautia)
• vihreä ja valkoinen tee
• DHA ja EPA - kalaöljyt ja kasviöljyt
  -> ennen kaikkea: ruokavalio oltava kunnossa; sitä ei rakenneta lisäravinteilla!
  Yleisön kommentin perusteella lisättiin listaan. D -vitamiini vaikuttaa hormonitoimintaan - sitä saadaan Suomessa luontaisesti liian vähän

Arjen valinnat ratkaisevat

• Säännöllinen ruokailurytmi pitää vireyden ja energiatason tasaisena koko päivän
• Riittävästi proteiineja, hyvälaatuisia rasvoja ja kuiturikkaita täysjyväviljoja sekä kasviksia takaa riittävän ravintoaineiden saannin
• Arki kunnossa 80% / juhlahetket 20% -> pysyy kokonaisuus terveyttä tukevana (olemme kulttuurisesti ja sosiaalisesti tottuneet ajattelemaan, että "parempi" vieraille tarjottava ruoka on sellaista, joka itse asiassa rapeuttaakin aivoja...)
• Kuuntele kehoasi - opettele huomaamaan, milloin keho viestittää, että kohta en voi ihan hyvin. Sinä valitset. Sinä vaikutat.

Aivot työssä, Juhani Juntunen: Muistin ja oppimisen neurobiologia s. 1189-
Ihmisen aivot ovat tulevaisuudessakin työntekijän tärkein työväline.

Artikkeleita muisti.com -tietopankista

Aivot ja onnellisuus

Muistikummelin linkkejä

Tämä artikkeli menee muistisairuden hoidon puolelle - sisältää hyvää lähdeaineistoa siitä, miten mikä tahansa terveys-, sosiaali- tai perusturvapalveluketju tulisi organisoida

Pikaruoka on myrkkyä luolamiehen geeneille - Timo Vuorisalo ja Olli Arjamaa Turun yliopiston verkkolehdessä

Em. linkissä viitattu American Scientistissa julkaistu artikkeli (maksullinen / vaatii kirjautumisen)

Etsiessäni ed. linkkiä löysin Helsingin yliopiston luentokalvot: Evoluutio ja elämänpolitiikka 2 . Niissä ravinnon merkitys aivojen evoluutiossa on vain yksi teema. Koko paketti sisältää mielenkiintoisia lisärönsyjä.

EDIT: Ed. .ppt -linkki ei näköjään aukea. Tässä HTML

Visuo-spatiaalinen hahmotus http://users.jyu.fi/~prasanen/Files/V...

Liittyy Nonakan 'ba' -mallin keskeisen avaruudellisen (geometrisen, tilaan / paikkaan liittyvän ulottuvuuden) ymmärtämiseen yhteisöllisessä tiedon luomisessa (ks. slide 4: Aivojen paikkasolut prosessoivat spatiaalista muistia siitä, missä jokin on) - 'ba' -artikkeli englanniksi: http://home.business.utah.edu/actme/7...

Meitä ympäröivien äänien vaikutus (aivojen) terveyteen: 10 things you didn't know about sound http://edition.cnn.com/2010/OPINION/1...

@ConnectIrmeli Oooh, lisää hyviä linkkejä.

Voiko lainsäädännön avulla vaikuttaa siihen, millaista ruoka pidetään kivana ja nopeana ja helppona... => myös tervellisempänä myös aivoille?! San Fransisco kokeilee ensimmäisten joukossa: Uusi "Happy Meal -laki"

Tutkimus: Rypsiöljy ehkäisee dementiaa ja tulehdusta Aamulehti

Tutkijoiden mukaan noin ruokalusikallinen rypsiöljyä päivässä on hyvä keino estää muun muassa sydän- ja verisuonitauteja, dementiaa ja diabetesta.

Olisiko ruokavalion noudattaminen mieluisampaa kuin lääkkeiden?

Asiantuntija: Lääkkeet jäävät usein syömättä Aamulehti

• verenpainetautia sairastavista vain noin neljännes ottaa oikein pillerinsä
• kymmenen päivän penisilliinikuuri jää usein kesken - noin puolet jättää kuurin syömättä jo kolmantena päivänä
• pitkäaikaissairaista alle puolet syö säännöllisesti lääkkeensä
• psyykkistä sairautta potevista ihmisistä vajaa kolmannes lopettaa lääkehoitonsa kuukauden kuluessa
• joskus potilas ei lunasta koko reseptiä

• mistä se johtuu, ettei lääkkeitä uskalla / jaksa ottaa
• minkälaista tukea tilanteessa tarvitaan
  -> "välttäjä" lääkärin ja potilaan välille?
  -> tsemppiverkoston tuki? "heiaheia" -tyyppistä aktiviteettia voisi kehitellä myös aivojen kunnossapidon ja muun terveyden mikroaskelilla edistämisen ympärille
  -> ratkaisut tulee osallistujilta - nyt tutkitaan ja tilastoidaan vaan sitä matemaattista osajoukkoa, joka epäonnistuu

Nelson Mandela was wrong when he advised, “Don’t talk to their minds; talk to their hearts.” He meant talk to their insulas and cingulate cortices and all those other confused brain regions, because that confusion could help make for a better world.

nytimes.com: This Is Your Brain on Metaphors

Työmuistia voi parantaa aivojumpalla http://www.tiede.fi/artikkeli/1301/ty...

Näyttöä aivojumpista on vielä kovin vähän. Mutta näyttöä siis on. Kokeilemalla vaan kartuttamaan lisää kokemusta ja näyttöä :)

...tärkeintä on miettiä ensin, mistä pään tyhjentyminen johtuu, sen jälkeen voi sitten pohtia, miten lamaannuksesta pyristellään irti. - Jos on väsynyt, pitää levätä. Jos ei kiinnosta, pitää miettiä, millä kiinnostuksen voisi herättää. Joskus myös rutiininomainen tekeminen voi auttaa, pelkästään odottelemalla uutta tuskin syntyy, Kuikka opastaa...

Pätee joka päivä. Koskaan ei pysty tekemään enempää kuin mihin on kapasiteettia. Mutta jos jättää joko joka päivä tai aina toisinaan osan kapasiteetistaan käyttämästtä, mikä tahansa homma kiertyy ihan hiljaa ja huomaamatta arvaamattoman vaikeaksi. Kovin ponnistus on siinä vaiheessa, kun ekan kerran alkaa työstää omaa päivittäistä käyttäytymistään - mitä vaihtoehtoja on suunnata just se oman kokoinen kapasiteetti. Miten eri vaihtoehdot vaikuttaa itseen ja muihin? Käyttämättä jättäminen voi joskus vaikuttaa eniten.

Kun erilaista suhtautumista jaksamattomuuteen jaksaa päivittäin harjoitella, jaksaminen tulee vähitellen samanlaiseksi rutiiniksi kuin jaksamattomuus - oppii rakentamaan päiviensä sisään lepoa ja taukoja. Ilman niitä ei ihminen toimi - vaikka kuinka sitkeesti joku haluaisi ajaa organisaatiota toimimaan sileästi ilman löysiä kuin kone.

YLE: Aina ei lanttu leikkaa

Tunnistan tarvitsevani siirtymärituaaleja työstä toiseen. Jotkut ovat selkeästi "uutta työtä vieroksuvia". Mut sit kun homma lähtee käyntiin on se uusi tekeminen joskus hauskaa, kun huomaa, ettei se niin kauheaa ollut. Toimeen tarttumisen aikavakiot ovat sitä pidempiä, mitä oudommalta tai rutiininomaiselta uusi homma tuntuu aloitusvaiheessa. Pitää ottaa itteään niskasta kiini ja pakottaa (motivoituminen) uuteeen.

Henkilökohtaisen etäisyyden tunnetta säätelee aivojen mantelitumake

Kokeessa mitattiin spontaanisti valittua sosiaalista etäisyyttä ihmisten välillä. Ihmiset asettuvat esimerkiksi keskustellessaan tietylle etäisyydelle toisistaan. Tämä henkilökohtainen etäisyys on osin kulttuurinen, osin henkilökohtainen valinta.

Etäisyys vaihteli välillä 44 cm - 1,52 m. Aika kiehtovaa ajatella, että suhtautumisemme someen on myös mantelitumakkeessa määriteltynä - kuinka lähelle halutaan päästää toisia... Kun kyse on kuitenkin aivojen valmiuden lisäksi sitten kulttuurisesta ja henkilökohtaisesta valinnasta - me muokkaamma vähitellen, miten paljon annamme someavusteiduuden avartaa mitäkin tekemisiämme. -Ei niin päin, että odotellaan, mitä kaikkea se some ratkaisee meille ;)

Varasin kirjan: Ei sittenkään kolesteroli : mikä on sydäntaudin todellinen syy ja kuinka sen voi välttää

Kendrick osoittaa, ettei runsasrasvainen ruokavalio vaikuta kolesterolitasoon, eikä korkea kolesterolitaso aiheuta sydäntautia. Sen sijaan hän nostaa esiin stressin vaikutuksen: niitä vaikutuksia joita ihmisen terveyteen on syrjäytymisellä, rahahuolilla, heikolla sosiaalisella verkostolla tai tukea antamattomalla, rakkaudettomalla tai kaltoin kohtelevalla puolisolla jne. Länsimainen tiede on näyttänyt toteen mielen ja kehon yhteyden. Stressi tappaa.

http://www.anttiheikkila.com/ http://www.rasalas.fi/kirja.php?id=54...

@ConnectIrmeli kun isälleni (1926-2008) joskus viitisen vuotta diagnosoitiin ns. liian pitkälle edennyt haimasyöpä, otin kirjastossa luettavakseni Nulandin kirjan Kuinka kuolemme (kas, Helmetin haku on mennyt uusiksi sitten viimeisen). (Tuli vain mieleen.)

@jal Varasin tuon kirjan sitten myös.

@ConnectIrmeli siinä onkin mitä mainiointa joululukemista.

Aivojen mantelitumakkeen koolla ja aivojen haltijan sosiaalisten verkostojen laajuudella ja kompleksisuudella havaittu olevan yhteys: Structure deep within the brain may contribute to a rich, varied social life

EDIT: lisää samasta aiheesta Brain Volume Linked to Social Networking

Mantelitumakkeesta: Two brain structures key to emotional balance especially in threatening situations

Neljä senttiä ylimääräistä päänympäryksessä kasvattaa tilavuutta yllättävän paljon.
Mantelitumakkeeni koosta en tiedä, mutta muutaman vuoden takaisista magneettikuvista selvisi että aivojeni koko on liki puolet lisää keskiarvoisiin miesten aivoihin.

UCLA:n tutkimuksen mukaan ajattelunopeus periytyy, mutta aivoja harjoittamalla tulosta syntyy niin kuin juoksua tai painonnostoa harjoittelemalla. http://www.npr.org/templates/story/st...

Harvardissa saatiin tutkimustulos, jota ei otoksen pienuuden takia voi yleistää, mutta tutkijat ovat ihmeissään. Plasebolääke tehosi myös tilanteessa, jossa koehenkilö tiesi syövänsä plaseboa. -Tätä olen omalla kohdalla ihmetellyt siinä mielessä, että on aika ihmeellistä miten käsitys mistä tahansa uudesta kiinnostuksesta etenee vuodessa ja taas seuraavassa vuodessa. Vaikka tietää, ettei lähtötilanteessa tiedä mitään, niin aivot työskentelee ankarasti, kun ottaaa kyseisen aiheen todesta ja työstää joka päivä vähän. http://news.harvard.edu/gazette/story...

Tässä vielä ylempänä jo listattuja ruokavaliovaikutuksia Me Naisten artikkelin käsittelemänä http://www.menaiset.fi/artikkelit/hyv...

Heiaheiassa on aivourheilu jo lajina - yksi seuraavista vaiheista on työhyvinvointisovellus http://www.iltalehti.fi/elintavat/201...

Artikkeli koskee dysleksia -diagnosoitua poikaa... äiti sanoo: vaati massiivisen työmäärän ennen kuin poika pääsi opettelemaan lukemista niin kuin juuri hänen aivonsa oppivat. -Artikkelissa hämmentää se, että on arvioitu, että Yhdysvaltain kouluissa (public schools) joka viidennellä oppilaalla on jonkinasteinen dysleksia.

-> Miten yleistettävissä meille? (suomekielisen wikipedian lähteen mukaan joka 10-20:s - muistan, että viime kevään ylioppilaskirjoitusten yhteydessä kerrottiin määrän olevan kasvussa) -> Joka viidennellä koulussa -> joka viidennellä työssä oppimisessa?

Kirjoittaja tietää Kaliforniassa vuonna 1990 toimineen asiaa selvitelleen komitean (Dyslexia Task Force Committee). Tavoitteena oli mm. specialized training for teachers, and the development of collaborative partnerships for successful learning for all students. Koko homma on sitten hallinnon "uudistuessa" hautautunut.

Olen alunperin alkanut arvostaa valtavirrasta poikkevalla tavalla oppijoilta oppimista oman vaikeavammaisen pojan kautta. Joku oppii kuudessa vuodessa saman, minkä toinen vajaassa yhdessä. Kuuden vuoden jälkeen tulos on vähintään yhtä merkittävä kuin toiselle vuoden jälkeen. Näin olisi erinäisen monessa työpaikan oppimistavoitteessa myös. -Esimerkkinä: Kuinka kauan olemme käyttäneet sähköposteja? Miksi moni yhä tuskailee määrää ja ei ole koskaan ottanut kansioita käyttöön... jne. Jos sen olisi saanut tuetusti oppia kuuden vuoden aikana... kumpi tilanne olisi nykyhetken kannalta parempi? Työntekijälle itselleen? Työyhteisölle, verkostolle...?

Ymmärrys siitä, että meillä on erirakenteisia aivoja ja siksi opimme eri vauhtia, mutta opimme tulee muuttamaan paljon käytänteitä pienille ja isoille oppijoille. Tai sitten sanotaan vuonna 2030, että 2010 paikkeilla oli sellainen lyhyt aivojenarvostustrendi. Kumman tien valitsemme?

When Reading Hurts, A Mother Learns to Decode Dyslexia with the Help of Her Son and Other Experts http://www.independent.com/news/2010/...

Siis aivan helmi havainto: Kirjan lukeminen oli aikoinaan ”luonnoton prosessi”. Se vaati pitkää keskittymistä liikkumattomaan esineeseen ja tämä mullisti ajattelun. Jotta olisi pystynyt saamaan jotain irti lukemastaan, oli pystyttävä yhdistämään asioita, analysoimaan ja oivaltamaan. Tapahtui siirtymä kirjan teknologiaan, kuten Carr varhaista länsimaisen mielen kehitystä kutsuu.

Mutta mitä tapahtuu nyt? http://www.kansanuutiset.fi/mielipite...

@ConnectIrmeli Korostat pysähtymisen merkitystä, jotta oppi menisi päähän. Omassa Historia-projektissa #digitalvillages tajuan vasta nyt, että olen koko elämäni rynnännyt eteenpäin ja tavoitellut FUTURIA. Minulla on ollut tuhansia tunteja ja päiviä aikaa oppia uutta menneen pohjalta, mut kun on ollut vilkas mielikuvitus ja aina kiire pois opitusta tai opettavasta. Kirjan ja läppärin ääressä on pakko pysähtyä. Tänä jouluna olen lukenut keskitetysti monta paksua kirjaa.

@visualradio En mitenkään ole yrittämässä innovaatiomielen laimennusta, mutta katson aiheelliseksi - ainakin ajoittaisen oman realismin palauttamiseksi - katsella taakse päin sillä mielellä, että miten muutokset on omaksuttu ja kauanko käyttöönotto on vienyt aikaa. Tänään löytyy mielenkiintoinen rinnastus uutisista:

Viininvalmistuksen syntyjä käsittelevä uutinen mainitsee, että maailman vanhin (löydetty/säilynyt) nahkakenkä on 5500 vuotta vanha.

HeSan tiedeuutinen (kuva, D2) kertoo, että vaatetäin DNA:n tutkimisen avulla on voitu päätellä, että pukeutuminen alkoi noin 170 000 vuotta sitten. Onhan mahdollista, että varhaisempia kenkiä ei ole säilynyt, mutta jotakin osviittaa tuo yli satakuusikymmentä tuhatta vuotta ensimmäisten vaatteiden ja ensimmäisen löydetyn nahkakengän välillä kertoo pukeutumisen innovaatioiden vauhdista...

Mitä tulee viime vuosikymmenten innokiireeseen, niin olen alkanut nähdä sen aika välttämättömänä vaiheena, kun alettiin opetella verkostojen hyödyntämistä. On tarvittu innohyppääjiä käynnistämään kokeilu. Siihen muutama vuosikymmen on aika lyhyt aika. Tämän hetken ymmärryksen arvoa ei vähennä se, että sen saavuttaminen vei kauan. Ilman FUTURIA kohti hyppimistä puuttuisi nyt koko se perspektiivi, mistä tässä filosofoimme...?!

Juttelin just toisessa ketjussa, että ilman verkostojen ojentavaa otetta, pomppisin niitä pikafuturihyppyjä vieläkin ja kaiken lisäksi kuvittelisin olevani tekemässä jotain hyödyllistä...

@ConnectIrmeli Kuulin jostain ohjelmasta, että tuli keksittiin 500 000 vuotta takaperin. Se oli merkittävä keksintö, koska muuten Pohjoismaita ei olisi olemassa (tuli, energia, puu-uuni, sauna ja nahka /sarkavaatteet). Populaa alkoi siirtyä pohjoiseen, kun tuli toi lämpöä ja ehkä vähän valoakin kaamokseen. Kielen kehityksen arvioidaan alkaneen, kun alkuihmiset istuivat leiritulen ympärillä ja raportoiviat havaintoja jahdista, vaaroista ja vihollisista. iPadia ei ollut vielä jokapojalla ja likalla. Mitkään innovaatiot eivät synny hetkessä. Nokian mobiilibisneksen teknoinfran ja kulttuurin luominen alkoi 60-luvulla. #innovaatiojuna jälkeen kyseltiin, syntyikö jotain konkreettista? Vuosi on mitätön aika pienempiinkin innovaatioihin. 5 - 30 vuotta pitäisi olla malttia veivata ja kehittää. Siinä suhteessa nykyinen innovaatiorahoitus on perin pihalla, koska sovellusten pitäisi putkahtaa saippuakuplien tavoin nopeasti ja vaivattomasti kvartaalitalouksien lehdistötilaisuuksiin. Mitä sanovat @RNS @jal @Herra @hyvaelama Pitäisikö innovaatio-sanan käyttöä supistaa? Vannomme aivan liian usein sen nimen. Joku muu välimerkki kuten "totanoin" tai "niinkuin" sopisi paremmin kuvaamaan sitä, jota nyt nimitämme innovoinniksi. Nuoret ovat huolellisempia ja pilkuttavat "V.-tu" tms ajatusviivoilla.

@visualradio Lyhyesti: pitäisi.

@visualradio Olet oikeassa. Kyllä kaikissa merkittävissä, myös jo palkituissa innovaatioissa palvelun tai tuotteen synty on pitkällinen prosessi. Tästä oli juttua jo esittämässäni #seminaarikannu rapossa 11.11. Kun työantajani voitti Paikkatietoikkuna -sovelluksellaan innovaatiopalkinnon, on sen synty ollut monien vaiheiden kautta yli kymmenen vuoden juttu. Kalvot rapoiluun: http://www.qaiku.com/channels/show/seminaarikannu/...

@visualradio, @RNS itse vierastan sanojen "kieltämistä" tai ties mitä demonisointia. Sana on asian, esineen tai käsitteen nimi. Jos jotkut alkavat poistaa varmistinta tai haukotella pelkän sanan takia, niin kannattaako heihin vaikuttamiseen panostaa muutenkaan sen enempää... No, kannattaa ja pitääkin kai, kun se jengi alkaa olla enemmistö...

Eilen illalla luin Carrin Pinnallisista luvun "4. Syvenevä sivu"; oli mainio kuvaus kirjoittamisen ja lukemisen historiasta alkaen ajasta ennen sumerilaisten nuolenpääkirjoitusta ja lähestyen varsinaista asiaa, lyhytjännitteistä Internet-aikaa ("Mitä Internet tekee aivoillemme"). Muokkaantui se aivotoiminta lukemisen takia jo ennen Internetiä ja Twitteriäkin.

@visualradio Kun storytellingiä opettelen, niin siinä yhteydessä on painotettu, että kyse ei ole jonkin ulkoisen metodin ulkoa opettelemisesta vaan siitä, että opettelee omasta historiastaan poimimaan esille ne asiat, jotka sinut ovat tähän päivään kantaneet. Tänään sitten valitset, mitä niistä vahvistat edelleen. Entiset onnistumiset ja epäonnistumiset ovat ainoa kaikupohja, joka oikeasti on itse kullakin meillä käytettävissä. Sitten kun tämän hyväksyy, pystyy harjoittelemaan tilanteita ihan tarkoituksella ja tahallaan ja varsinkin kuuntelemaan toisten vastaavia tapauksia. Tätä on storytelling myös innovaatiokolutuksessa - kvartaalissa ei synny kehittymis- ja kasvamistarinoita.

Olen alkanut nähdä, että (vaikka monista yksittäisistä caseista olen valittanut), niin ne koulutukset joihin olen itsekin 1990-luvun puolivälissä osallistunut, ovat ihan suoraa jatkumoa nykyisiin ajatuksiin ja tekemisiin. Jostakin on aloitettava. Kulttuurinmuutos onnistuu sitten sen myöntämisen jälkeen.

Innovaatio-sanan käyttöä ei ehkä tarvitsisi rajoittaa, mutta merkitystä veivata siihen suuntaan, että innovaatio vie 15 vuotta => Miten elit / aiot tuon ajanjakson elää? => ja sitten sitä rahoitusta...

@jal Sanojen "demonisoitumisen" olen alkanut ottaa todesta sen jälkeen, kun eräs johtavassa asemassa työskentelevä henkilö tyrmäsi konnektivismia johtamiskoulutuksessa käsitteleviä linkkejäni, joita hänelle hyvää tarkoittaen lähetin. Perustelu oli, että ei ole soveliasta luottaa mihinkään -ismiin. Tämä oli johtamiskoulutuksessa kerrottu, ja yhtä epäsoveliasta kuin -ismit olisi ollut sitten kyseenalaistaa moinen ohje (näin sanoi hän).

@ConnectIrmeli niin, minähän aloin peruuttaa:-)

@ConnectIrmeli Tuota oman historian tonkimista olen harjoitellut pitkään ja vasta tänä jouluna tajusin, että arvokasta materiaalia löytyy polvihousuiästä asti. Mitään objektiivista muistelmaa en #digitalvillages Magic History Tourissa tavoittele. Makaan virtuaalisen psykiatrin sohvalla ja naputtelen mitä mieleen juolahtaa ja @jal on oikeassa, ettei pidä mennä hakemaan tikkua toisen silmästä, jos omassa on kakkosnelonen. Tavoittelin mikro(melo)draamaa ja ojensin itseäni, mutta projisoin ajatukseni kaikkiin innovaatiosanan käyttäjiin. Tätä tautia on liikkeellä ;)

"Työterveyslaitoksen tutkija uskoo, että 20 vuoden päästä taivastellaan nykyistä muistin kuormittamista ja ihmisille asetettuja yhtäaikaisia tehtäviä. Hänen mukaansa vaatimukset ovat usein aivan epärealistisia aivojen toimintakyvyn kannalta."

http://www.taloussanomat.fi/omatalous...

"...tunteilla näyttäisi olevan erittäin suuri vaikutus ihmisten kykyyn käsitellä tietoa." http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/02...

Drucker kirjoitti v. 1994 siitä, että tietoon liittyvä epätasarvo on seuraavan vuosisadan suurin haaste http://www.providersedge.com/docs/lea...

=> tunneikä suoraan verrannollinen sosiaaliseen pääomaan...?!

Brains of Lonely People Work Differently http://www.livescience.com/health/090...

Tarja Halonenkin se tästä puhui http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.sh...

Edelliseen liittyen

"Psychological science in the 21st century can, and should, become not only the science of overt behavior, and not only the science of the mind, but also the science of the brain" http://www.disabled-world.com/health/...

Isolating the Costs of Loneliness http://www.psychologicalscience.org/o...

Muistin harjoitteluun http://dl.dropbox.com/u/524289/memory...

Nämä tulokset antavat uutta tietoa geenien ja kulttuurin välisestä vuoropuhelusta ja antavat molekyylitason tietoa siitä, että musiikki liittyy ihmisen sosiaaliseen kommunikaatioon. /mtv3.fi

Mm. Alzheimerin ja Parkinsonin tauti ja aivokasvaimet lisääntyvät 2%:n vuosivauhtia (WHO) - teollistuneimmissa maissa. Ruoan käsittely (koko tuotanto- ja jakeluketjun ajan) syynä? /Ykkösdokumentti katsottavissa Areenassa 31.3.2011 asti http://areena.yle.fi/video/1298845154... - dokumentissa tutkitaan myös keinoja, joilla ihmiset voivat parantaa vastustuskykyään syömällä oikein

Aivotreeniä: http://www.lumosity.com/personal-trai... - en ole vielä kokeillut; kerron, jos ja kun käyttäjäkokemusta kertyy

Ns. superruokaa kuten gojimarjoja suositellaan aivojen hoidon tueksi. -Tällä hetkellä: Superruoka tarkoittaa usein superpaljon torjunta-ainejäämiä. Tullilaboratorion haaviin nämä terveystuotteet jäävät useimmin kuin muut elintarvikkeet. Lakimuutoksen jälkeen markkinoilla saa olla goji-marjoja, joissa on 14 kasvinsuojeluaineen jäämiä. http://www.taloussanomat.fi/myynti/20...

Apple causes ‘religious’ reaction in brains of fans, say neuroscientists http://www.digitaltrends.com/computin...

Superbrands' success fuelled by sex, religion and gossip http://www.bbc.co.uk/news/business-13...

"...kauneimmat maalaukset lisäsivät aivojen verenkiertoa merkittävästi, jopa saman verran kuin rakastetun ihmisen tuijottaminen." http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2011/...

HS refetoi tänään uutta Hyvää yötä -kirjaa:

• unettomuutta aiheuttaa krooninen ylivireys, joka estää nukahtamisen
• kroonista ylivireyttä aiheuttaa tunnollisuus, huolehtiminen, asioiden pohtiminen tai torjuminen
• unettomuus vetää mielen matalaksi ja voi olla yksi masennuksen tai jonkin muun sairauden taustatekijä tai -aiheuttaja

HS referoi tänään syömisen psykologiaa käsittelevää Anna Maria Keräsen väitöstä. Ajatukset ja tunteet vaikuttavat syömiseen enemmän kuin tieto oikeanlaisesta syömisestä. - Lienee totta myös erinäisen monen muun asian tekemisen tai käyttötapojen kohdalla...

Väitös tarkistetaan Oulun yliopistossa 17.6.2011.

• Tiedote: http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/v...
• Linkki julkaisuun: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978...

...kosketus lisää aivojen sosiaalisen uteliaisuuden ja luottamuksen välittäjäaineen erittymistä. Kosketuksen puute voi masentaa lapsen /IL

Infoähky synnyttämässä uuden kansantaudin / Talouselämä

Aivot lepoon lomalla! / TEK Verkkolehti

"Lapsi, joka ei luota omiin tunteisiinsa, toimii aikuisenakin usein pelkän järjen varassa. – Pelkällä järjellä ei edes voi tehdä kokonaisvaltaisia päätöksiä, koska aivot eivät toimi niin. Se on äärimmäisen kapeuttavaa. Mutta mistäpä lapsi saisi sellaisen kokemuksen, että on tärkeää, miltä hänestä tuntuu, jos kerran vastaus hänen viestiessään sitä on se, että ei voisi vähempää kiinnostaa." Aamulehti

Seuraavissa linkeissä näkökulmana muutokseen / addiktioon on alkoholi - herättää ainakin mulla myös aivoituksia poisoppimisen välttämättömien vaiheiden edes vähäiseen lisäymmärrykseen muiltakin elämisen alueilta:

Muutoksen vaiheet ja toimintatavat http://www.paihdelinkki.fi/alkoholine...

Addiktiosairaus: Laajennettu katsaus http://www.juwanet.org/sosterv/alkoho...

No nyt se on sitten tutkittu: Reseptilääkkeiden määräämisen sijaan (tai ainakin oheen) lääkärien tulisi patistaa potilasta toteuttamaan toisenlaista ruokavaliota, liikkumaan ja manageeraamaan stressiä... http://articles.mercola.com/sites/art...

=> mites jos menisimmekin lääkäriin oppijana - toimijana, toteuttajana - eikä potilaana (tai asiakkaana, jota termiä esim. lastenneuvolassa lanseerailtiin joskus reilu vuosikymmen sitten)

Yllätys, yllätys: Tutkimuksen mukaan terveempi elämä koostuu savuttomuudesta, liikkumisesta ja maltillisesta syömisestä http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvi...

En löytänyt viitattua alkuperäistä tutkimusta, mutta kys. journalin etusivulla oli mm. viittaus siihen, että USA:ssa oli kampuksilla kokeiltu, muuttuuko ruokaloiden asiakkaiden ostotottumukset terveellisemmiksi, kun paikan päälle tuodaan tietoa terveellisemmistä valinnoista. Ei muuttuneet. http://www.ajcn.org/content/94/2/562....

"...Rasvan kertyminen elimistöön voidaan estää lieventämällä stressiä, korjaamalla ravitsemukselliset vajeet ja puhdistamalla elimistö myrkyllisistä ainesosista...", Hormonidieetti -kirjan (Kaisa Jaakkola, 2011) arvostelusta http://kaisa.optimalperformance.fi/?p...

"Laihdutusohje jossa ei ole muuta kuin itse oivallettua" / veteraaniurheilija

@connectirmeli Vastaavanlainen tutkimus pienellä väkimäärällä pikaruokaloissa, sama tulos - kalorimäärien näyttäminen ei vaikuta ostoihin (linkki myös itse paperiin )

Välimerellinen ruokavalio, mitenkähän se määritellään, muistaakseni joskus oli mainintaa että itämainen ruokavalio olisi myös hyvä.

Ah! Pitää kokeilla: "Juoksijat usein kertovat, kuinka juoksu saa niskat ja hartian rentoutumaan ja ajatukset kirkkaammaksi. Monet huolenaiheet ja ajatukset on helppo jättää lenkkipolulle." http://www.tohtori.fi/?page=4074915&a...

...mitä paremmin meillä menee mielen kanssa, sitä paremmin geeneillä menee http://www.studio55.fi/lahipiirivoima...

...säännöllinen liikunnallinen kuntoutus hidastaa huomattavasti Alzheimerin tautia, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Muistisairaiden kuntoutus Suomessa on vielä lapsenkengissä, vaikka lähes kaikki pitkäaikainen laitoshoito johtuu juuri muistisairauksista. / YLE

EDIT: Aiheesta myös Verkkouutisissa

"New South Walesin yliopiston tutkijat havaitsivat, että sateinen, tuulinen tai kylmä sää on muistamiselle kolmin verroin otollisempaa kuin lämmin auringonpaiste." /YLE

Scientists have found a direct link between the number of "friends" a person has on Facebook and the size of certain brain regions, raising the possibility that using online social networks might change our brains. reuters.com

Social network sites may be changing people's brains as well as their social life, research suggests. bbc.co.uk

When you question with two feet the brain creates new neuron pathways toward answers from both right and left sides. brainleadersandlearners.com

Aivot muovautuvat käytön mukaan. Kipsikäsi muuttaa aivot 16 päivässä /YLE

@Connectirmeli Kiitos Ylen Käsi/Aivot -linkistä :) Olen just bloggaamassa pitkästä aikaa FB:n käyttöliittymän ja sosiaalisuus-mallin mahdollisista haittavaikutuksista - tai osasta niitä, kokonaisuudesta saisi kirjan =)