#seminaarikannu

Ajattelin yrittää bambuseria paremmalla menestyksellä, kuin eilen, mutta kaikilta puhujilta en varmaankaan saa pyydettyä lupaa streemaukseen, joten rapoilen sitten qaikuun vaan normisti.

@apoikola myös täällä valmiina rapoilemaan. @hyvaelama bongattu.

http://bambuser.com/channel/apoikola/...

Lehdistötiedotteen mukaan 400 osallistujaa. Sali näyttää tosiaan suhteellisen täydeltä

Täällä on sali täynnä ja tunnelma korkeAlla

Mukana FinnONTO, valtiotason tietoarkkitehtuurit -hanke ja julkisen tiedon saatavuus -työrymä. FinnONTO ollut yksi Tekesin koskaan isoimmista hankkeista.

"Avoin tieto ja tiedon yhdistäminen ovat tietoyhteiskunnan tukijalka"

Kansainvälinen avoimen datan tilanne kuumentunut, mm. Britannia, Yhdysvaltojen data.gov. Tim Berners-Leen Linked Data

Jees. Bongasin myös tuon veneilijän.

Kyllä on tupa täynnä tosiaan. Hauskaa.

Käytän #LODF:ia Twitterissä sanailuun

Heikki Mannila, Aalto-yliopisto: yksittäisiin datapisteisiin pääsee käsiksi webissä helposti, mutta laajemmat toisiinsa kytketyt kokonaisuudet ovat puuttuneet. Aalto panostaa ICT- ja media-asioihin vahvasti.

Aallon tutkimuskeskus Otaniemessä: "empowering people"

Mahtava yleisömenestys tosiaan. Veikkaan jo nyt, että loppukeskustelulle varattu 15 min on liian vähän.

400 ennakkoon ilmoittautunutta. Muutama vapaa paikka vielä..

Suvi Linden, liikenne- ja viestintäministeriö: julkisen tiedon saatavuus on tärkein kysymys lähitulevaisuudessa EU:ssa. Suomi ja Mongolia ovat samalla tasolla (44 ja 45) e-osallistumisessa YK:n mukaan joten tekemistä olisi.

Valtioneuvoston mukaan tiedon avoimuus ja käyttö tietoyhteiskunnassa erittäin tärkeää.

Julkisesi tuotetun tiedon pitäisi olla paitsi kansalaisten niin myös yritysten käytössä omiin verkkopalveluihinsa. Mutta julkisen tiedon avaaminen ei ole triviaalia, siihen pitäisi saada rahoitusta.

Tietoyhteiskunnan kannalta on tärkeää sekä tiedon avaaminen että sen hyödyntäminen ja jatkojalostaminen. Tiedon perusteella voisi syntyä uudenlaista liiketoimintaa. Tähän voitaisiin vaikuttaa politiikalla ja käytännön kokeiluilla. Julkiselle tiedolle tarvitaan yhtenäiset lisenssiehdot.

"Tuottavuus voi kasvaa vain yhteen sovitetuilla toimintatavoilla. Suomen mahdollisuus nousta avoimen tiedon johtavaksi yhteiskunnaksi on hyvä"

Tällaset kokonaan kirjotetu puheet on kyllä nykymaailmassa vähän hassuja. Tuntuu kun itse ihminen ei sanoisi mitään.

Eero Hyvönen, Aalto-yliopisto: Linked Open Data, mitä, missä, miten, milloin?

Kansalaisilla on oikeus avoimeen tietoon. Avoimelle tiedolle myös syntyy hyötysovelluksia jotka kasvattavat tiedon arvoa.

Lainsäädännöllisesti avoin data on haasteellista: henkilösuoja, vapaa kilpailu, tekijänoikeudet, tietoturva.

Open Data ei vielä riitä: ei otettu kantaa julkaisutapaan, eikä web 2.0 -tyyliseen yhteistyöhön. Se myös avaa tiedon vain ihmiskäyttäjille. W3C:n Linked Data voisi ratkaista nämä puutteet. Linked Datassa asioilla on omat web-osoitteensa, ja niissä oleva tieto on luettavissa sekä ihmisille että tietokoneille (HTML+RDFa). Linked Data pyrkii ratkaiseman nykywebin siilojen ongelman. Siispä Open Data + Linked Data = Linked Open Data.

Linked Open Datan alkutekijät ovat Wikipediassa josta tuotettiin semanttinen versio DbPedia. Linked Data -verkostossa on jo yli miljardi käsitettä (RDF triplettiä).

FinnONTO tuo Suomeen kansallisen sisältöinfrastruktuurin, käsitteiden verkon. Sen avulla eri organisaatioiden tuottama tieto on yhteiskäytettävää ja toisiinsa kytkettyä. "Kun julkaisen pienen palasen tietoa myös muiden tieto rikastuu siitä, ja myös minun tietoni heidän materiaalistaan".

Suomessa kuitenkin työ vasta alussa. Britanniassa http://data.gov.uk on huomattavasti pidemmällä Linked Datan keruussa ja julkaisussa. BBC hyödyntää DbPedian ontologiaa automaattiseen sisällön järjestelyyn ja yhdistämiseen.

San Francisco (datasf.org) julkaisee jopa tiedon vapaista parkkimittareista joten parkkipaikkaa voi etsiä suoraan webistä.

Suomessa alkaa nyt FinnONTO 2.0-hanke joka käsittelee tiedon semanttista yhdistämistä, ontologioita, hakua, suosittelua ja yhteisöllistä sisällöntuotantoa. Budjetti 1,52M€. Mahdollisia kytkyjä IKS-projektiin (#iks-project)?

@totoroki totta, mutta ei kai kukaan oikeasti odottanut ministeriltä mitään muuta?

Sisällön puolesta puhe antoi kyllä hyvin vahvan tuen. Jos olisin ehtinyt, olisin kysynyt miten laajasti asia on muun hallituksen tiedossa ja minkälainen tuki sille on.

@J1one joo ei kukaan odottanut muuta, havahduin taas kerran vaan ajattelemaan tota ilmiötä. Tietenkin tosi arvokas instrumentti tämäkin että ministeri antaa tekstiä toistamalla asemaansa perustuvan tuen asialle. Olisi vaan hauskaa joskus olla kokemassa sellainen tilanne jossa tuntuisi että ministeri sanoo mitä itse ajattelee. Siitä tulisi varmasti vielä ihan erilainen syvä rintaääni.

Olli-Pekka Rissanen, ValtIT: Avoimen data on tuottavuushanke niin valtion kuin koko yhteiskunnankin kannalta. Tuottavuuden lisäksi tärkeää on myös parantaa julkisia palveluita. Esitäytetty veroilmoitus on esimerkki tiedon keruusta ja yhdistämisestä julkisessa hallinnossa.

"Taustalla myös on että seurataan mitä ulkomailla tapahtuu". Data.gov.uk:hon on tulossa nyt mukaan myös avointa paikkatietoa.

Nyt ValtIT:llä pohdinnassa kuinka parantaa tiedon saatavuutta ja käytettävyyttä. Hinnoittelu on iso kysymys koska joillekin julkisille instansseille tiedon myynti on tärkeä tulonlähde. Tämän takia hintoja ei voi suoraan poistaa ja silti vaatia tiedon keruuta ja ylläpitoa, ilman korvaavaa rahoitusta. Tämä tapahtuu aikaisintaan seuraavassa Eduskunnassa.

Tiedon yhtenäisyys valtiotasolla vaatii konserniohjausta. Arkkitehtuurityö on käynnissä. Yhteisiä pelisääntöjä pitää kuitenkin vielä hakea vaikka eri julkiset instanssit tuntuvatkin kulkevan suunnilleen samaan suuntaan.

Kysymys ontologioiden yhdistämisestä: kuinka päätetään? Tähän tarvitaan käytäntöjä, mutta VM koittaa koordinoida.

Ja paikkatietojen ensimmäiseen mainintaan meni alle tunti. Kartta oli tietysti jo näkyvissä aiemmin.

@totoroki täsmälleen noin. Siksi Stubukka erottuukin niin hyvin porukasta ja on hyvin virkistävä tapaus huolimatta siitä, mitä mieltä sisällöstä onkaan.

Joo todellakin @J1one, Stubb on näyttänyt uudenlaisen mallin ministerinä olemiseen vähän niinkun Jungner johtajuuteen. Henkilökohtaisen sanomisten takana seisomisen mallin.

Jukka Uusitalo, VM:n Valtasa-hanke: Valtiotason arkkitehtuurit Suomessa, Enterprise Architecture valtiolle. Määrittelyhanke käynnissä 2009-2010. Minkälaisia yhtenäisiä toimintoja tai tietoa eri julkisilla organisaatioilla on? Ideana että yhteiset asiat tehtäisiin vain kerran ja kaikille. Mm. HR ja taloushallinto toimivat kaikkialla samalla lailla. Myös metatietojen ja ontologioiden olisi syytä olla yhtenäisiä.

"Tieto on yhteiskäyttöistä pääomaa" on yksi hankkeen perusperiaatteista.

Valtiotason tietoarkkitehtuuri: mitähän eroa on paikkatieto- ja maastotietovarannoilla?

sorry, mun babmbuser-fiidi katkesi, kun akku loppui, mutta kahvitauon jälkeen lisää

uusi streem http://bambuser.com/channel/apoikola/...

Ossi Kuittinen (@hyvaelama), Sitra: innovaatiotoiminnan näkökulma avoimuuteen. "Hallinto ja elinkeinoelämä eivät ole eri asioita, vaan molempien tavoite on palvella ihmistä". Aina pitäisi kysyä "ketä varten tätä tehdään?"

#DataOpas muodostunee avoimen tietoyhteiskunnan katekismukseksi.

Eduskunnan äänestystiedon rajapinta ja siitä käyty kehityskeskustelu Qaikussa mainittu.

Avoin data muuttaa bisnestä yhtä paljon kuin hallintoakin. Kommunikoivasta hissistä muodostui Koneelle menestuote.

Yhteiskunta vieläkin rakentuu ajatuksille ajasta jolloin tieto tuotettiin paperille ja jaettiin hevosille. "Jos yhteiskunta rakentuu jatkossa tiedolle, kuka sen tiedon omistaa?" Sen pitäisi kuulua kansalaisille, "minun terveydenhuollon tietojeni pitäisi olla minun, ei jossain siilossa".

EU:ssa tehtiin avoimen datan manifesti kansalaisnäkökulmasta. Seuraavaksi tarvittaisiin manifesti siitä miten varmistetaan hyvä elämä.

"Tiedolla ei ole arvoa jos sitä ei jaeta". Pitää synnyttää organisaatioita joilla on rohkeutta pöhistä. Nyt uskallus kokeilla uusia asioita on hukassa, varsinkin julkiselta hallinnolta.

Jatkuvasti on kriisejä: ilmastonmuutos, finanssikriisi jne. Voisiko tiedon avoin jakaminen auttaa niihin ratkaisujen löytämistä?

Lainsäädäntöä pitää muuttaa niin että kansalainen muuttuu objektista subjektiksi, ja voi auttaa kartoittamaan yhteiskunnan suuntaa.

Hyvä @hyvaelama! Kokreettista, kirkasta, innostavaa.

Ossi Kuittinen eli @hyvaelama: Pitäisi miettiä yhteiskunnan työnjako uusiksi, meillä on jokaisella tiedon tuotantolaite taskussa.

Pitää myös sallia pieni sekoilu, muuten ei synny riittävän/riittävästi uutta.

@hyvaelama loistavaa puhetta on ilo kulkea mukana.

Ossi: Yhdessä tekemisen taloustiedettä ei ole; ei tiedetä miten pitäisi organisoida. Pitäisikö vähentää organisaatioita?

Mikael Jungner (@MikaelJungner), YLE: maailma on muuttunut, tietoon liittyvien transaktioiden kustannus on laskenut lähes nollaan.

Googlen perustaja Sergei loi yhdeksässä vuodessa uudesta tilanteesta isomman bisneksen kuin koko Suomen kansa. Miksei täällä tehdä uutta?

Sanoman sisältöteollisuus tuottaa lamankin keskellä 10% tuottoa sijoitetulle pääomalle. Mutta tästä se ei kasva koska kotimaiseen sisältöekosysteemiin on valettu tekijänoikeus-nimistä betonia. Tällä tavoin ei tuoteta uusia iTuneseja tai Spotifyitä. Näin Suomi putoaa evoluutiosta ja Hulut ja Voddlerit jyräävät kotimaisen kilpailun täysin.

Suomalaiset käyttävät 4 miljardia tuntia vuodessa YLEn sisältöihin. Jos sen sisällön veisi uusiin ympäristöihin webistä kännykään, synnyttäisikö se tänne tarvittavan ekosysteemin? Mutta nyt "YLE halutaan laittaa kuriin", joten kohta tätäkään mahdollisuutta ei ole.

YLEn arkistossa on 2 miljoonaa tuntia sisältöä jonka kansalaiset ovat maksaneet mutta jota ei voida hyödyntää. Jos nämä saataisiin käyttöön vaikkapa peliteollisuudelle, mitä se synnyttäisi? Nyt kotimainen sisältö jää pöytälaatikoihin.

Laitoin linkin tänne tilaisuuden kotisivulle.

Kristiina Pietikäinen, Liikenne- ja viestintäministeriö: avoimuus ja kestävä kehitys ovat nyt trendi. Julkisen sektorin tieto -työryhmässä tavoitteena on että julkiset rekisterit olisivat avoimia. Nyt moni Euroopankin maa on ajanut Suomen ohi tietoyhteiskunta-asioissa joten tekemistä olisi ja kiireellä.

EU-tasolla on digitaalinen agenda tekeillä, mutta se on vielä hyvin konservatiivinen. Puhutaan kulttuuriperimän digitalisoinnista, mutta ei arkisemman asiatiedon avaamisesta.

Tiedon avaamisen kustannuksille pitäisi pystyä näyttämään kansantaloudellinen hyöty.

Kaksi eri asiaa avoimuuteen: toisaalta kansalaisen oikeus omiin tietoihinsa, ja toisaalta laajemmat julkiset tietovarastot.

Julkiselle datalle "clearing house" -toiminto ja valvontaelimet. "Tietovirasto?"

@bergie eikös tuo 10 % ROI koskenut Sanomaa?

@Samuel voipi olla, tässä kun vauhdilla tekee liverapoa tulee välillä oikaistua. Edit: korjattu.

Antti Poikola (@apoikola), HILA: johdatus julkishallinnon datan avaamiseen (http://julkinendata.fi). Kirja tehty Liikenne- ja viestintäministeriön tilauksesta, mukana @pe3 ja @ubiq. Ideana että tiedon avaamisen pointti on ymmärretty, ja on aika kertoa kuinka se käytännössä tehdään.

Datan avaamisen hyödyt:

• Läpinäkyvyys ja demokratia
• Markkinat ja innovaatiot
• Hallinnon sisäinen tehokkuus

Kirjan kannessa on kuva Apps for Democracy Finland 2009 voittajan Veropuu: mistä verotulot tulevat, ja mihin ne käytetään? Pelkkä data ei riitä vaan siihen tarvitaan selkeä ja näyttävä käyttöliittymä. Esimerkkinä Mapumental joka yhdistää työmatkaan käytettävän ajan julkisilla liikennevälineillä ja asuntojen hinnat. Missä voit asua jos haluat matkustaa maksimissaan tunnin töihin ja voit maksaa asunnosta jonkun tietyn summan?

Tiedon avaamisessa voi alkaa pienilläkin askelilla, ja tärkeää on aloittaa luetteloimalla mitä tietoa organisaatioilla on. Suomeen on tulossa datakatalogi: data.suomi.fi

OpenStreetMap ("karttojen Wikipedia") on erinomainen tapa jakaa paikkatietoa. Kansalaisten tuottama karttatieto on monissa tilanteissa tarkempaa kuin viralliset kartta-aineistot: esimerkkinä Tamperen puistot OpenStreetMapissa vs. Google Mapsissa.

@Samuel kyllä.

Tuliko teille selväksi miten Ylen sisällön vapaampi jakelu loisi samanlaisen innovaatioekosysteemin kuin Piilaaksossa? Näinhän @mikaeljungner esitti?

@J1one ei täysin. Ymmärsin että kulttuurina, esimerkin kautta?

Kim Viljanen (@digikim), Aalto-yliopisto: Miten Linked Data -aineistoja tuotetaan ja julkaistaan, tekninen näkökulma. "En ole insinööri" (applause).

Webin "killer app" on web itse, valtava määrä informaatiota jonka välillä on linkkejä ja jota voi löytää hakukoneella. Voisiko saman tehdä dokumenttien lisäksi myös tietokannoille? Niin että ne olisivat yhteismitallisessa, linkitetyssä muodossa.

PM Gordon Brown: "a web of Linked Data is a simple concept"

Linked Datan etu perinteiseen webiin on että tietoa voi yhdistää ja jatkojalostaa erilaisiksi sovelluksiksi.

Linked Data pähkinänkuoressa:

• Asian tunniste on sen web-osoite (http://...)
• Osoitteen takaa pitää löytyä tietoa kyseisestä asiasta (HTML, RDF)
• Linkitä tiedosta löytyvät kytkökset muualle niiden web-osoitteisiin

"How to Publish Linked Data on the Web" -opas on hyvä paikka aloittaa.

RDFa on näppärä muoto Linked Datan julkaisuun sillä silloin koneluettavan tiedon saa julkaistua ihmisluettavan web-sivun yhteydessä. "Sama osoite ihmiselle ja koneelle"

Web-osoitteet asioille eivät saisi muuttua, niiden ei pitäisi perustua käytettyyn julkaisuteknologiaan vaan siihen mitä mitä tieto on.

Ontologialla kuvataan mitä tieto on. Sen avulla tiedon ymmärtäminen ja yhdistäminen muihin lähteisiin on helpompaa.

Tiedon löydettävyys varmistetaan helpoimmin huolehtimalla että tietoon tulee linkkejä muilta web-sivuilta.

@digikim: linked data formaatti joka mahdollistaa tiedon rikastumisen.

Kukaan ei maininnut vielä sitä että hakukoneet ovat alkaneet hyödyntämään RDFa -tietoa web-sivuilla hakutulosten rikastamiseen. Näin ollen Linked Datan julkaiseminen on myös hakukoneoptimointia.

@bergie ja siinäpä insentiivi jota juuri peräänkuulutettiin.

@bergie hyvä pointti, mutta valtaosa linked datasta on kumminkin (ainakin tähän mennessä ollut) muuta kuin hakukoneoptimointia ja harvemmin RDFa:ta

@bergie, @osma onko tarkempaa tietoa (linkkejä) siitä, miten hakukkoneet hyödyntävät RDFa:ta?

Kysymys: onko avatarien ja @nicknamejen yleiskäyttöisyydelle ratkaisua Linked Datassa. Tähän Google on vahvasti ajamassa WebFingeriin perustuvaa linkitettyä ratkaisua (ping @digikim)

http://googlewebmastercentral.blogspo...

http://developer.yahoo.com/searchmonk...

@Samuel Googlella on "rich search snippets" jonka sivuilla kertovat mitä RDFa-ontologioita tukevat. Yahoo!:lla on myös vastaava hanke.

Iso kiitos kaikille Yhdistetty avoin tieto -tilaisuuteen tänään osallistuneet! Tilaisuus oli menestys, yli 400 ilmoittautunutta!

Kiitos @digikim ille hauskasta ja asiat oivasti kuvanneesta esityksestä!

@digikim @osma ja/tai muut asiasta mahdollisesti tietävät: tulevatko esitysten kalvot tilaisuuden kotisivulle ja jos, niin koska?

(Ja @J1one:n viimeiseen +1: standup-luokan esitys tiukasta asiasta:-)

@jal: Kiitos positiivisesta palautteesta!

Uskoakseni esitykset ovat tulossa. Omani ehdin jo laittamaankin jakoon, mutta muut tulevat ehkä vasta ensi viikolla?

http://www.slideshare.net/digikim/mit...

Korjaus. Kalvot julkaistiin jo tapahtuman sivuille:
http://www.seco.tkk.fi/events/2010/20...

(ping @jal)

@digikim Katsoin slidewaren. Hurjan hyvä esitys asiasta!

@bergie @digikim ja muutkin, kiitos yhteenvedoista ja matskuista.