#seminaarikannu

Iikka Lovio Stadin Aikapankki... aloittaa videolla: http://www.youtube.com/watch?v=uR8ArH...

Esim. yksi auttaa kaverin lapsia läksyjen teossa, tämä auttaa toista nurmikon leikkuussa, joka uttaa kolmatta jossain.. kaikki keräävät käyttämästään ajasta aikapisteitä, jolla voi ostaa palveluja.

Entisajan naapuriavun uusi tuleminen naapurustossa, missä kaikki eivät tunne toisiaan

Kysymys: onko mukana altruisteja, jotka tekevät vain auttamisen ilosta?

Iikan motivaatio Maailmantila 2008 kirjasta poimittu japaninkielinen termi "Fureai Kippu"

Jos auttaa vanhusta kerää pisteitä, joita voi käyttää vanhusapuun itse vanhuksena tai siirtää toisella puolella maata asuvalle vanhalle äidilleen

Stadin aikapankki lähti liikkeelle 2009 neljän äidin lastenhoitoringistä, huhtikuussa 2010 Hesari kirjoitti, joka aiheutti jäsenmäärän kasvun, mutta samalla Hesarin keskustelupalstalla yhdeksän kymmenestä tuomitsi homman veropetturuutena

oma valuutta "Kumpenni"

Suomella on kuulemma hyvin tiukka tulkinta (yllättäen) vapaaehtoistyötä koskevista säännöksistä

nykyisin 300 jäsentä, noin 10 hengen ydinryhmä + Iikka, joka tekee gradua aiheesta

korjaus... kun nimi muuttui Kumpulan vaihtopiiristä Stadin aikapankiksi, niin myös valuutta muuttui Kumpennista "Tovi":ksi

vaihtotarjoukset ja pyynnöt ja tiliotteet verkossa http://www.ces.org.za/

Toistaiseksi 400 vaihdettua tuntia, 72 jäsenen kesken
Suomessa 10 vaihtopiiriä

@apoikola kenen järjestämä on Sauna 2010? -päättäjäkurssi?

@jal sisältöpuoli: Ajatuspajat Demos ja e2, sponsseina Kuntaliitto ja Oikeusministeriö

olisin osallistunut mutta hinta oli liian suolainen kansalaisjärjestölle.

Keskustelua aikapankista, teemoja:

-teknologia mahdollistaa, mutta voitaisiin tehdä valmiiden järjestöjen sisällä tai vaikka liitutaululla
-luottamus, kyläyhteisö
-tavoitetaanko vain ne samat, jotka muutenkin osallistuvat kaikkeen?
-pelottavaa, jos verottaja alkaa puuttumaan normaaliin lähimmäsiapuun, rajatapauksena esim. kyytien antaminen - taksilupa?

@sampsa jep rajaava tekijä, paikalla suurehkoja järjestöjä, itse olen "verkkovaikuttamisen tutkijana"

luottamus: Briteissä ja Jenkeissä toiminut 16 vuotta... huonoja tapauksia on minimaalisen vähän tyyliin "kerran poika varasti kännykän, kun oli kastelemassa kukkia"... miksi kukaan viilaisi linssiin näin avoimessa systeemissä, jos haluaa ryöstää, ei kannata ilmoitta aomaa nimeään ja puhelinnumeroaan ;)

Luottamuksen rakentaminen vaatii kuitenkin muutakin, kuin puhtaita tilastoja

ping @teroheiskanen Stadin aikapankki on varmaan sulle tuttu?

@apoikola ok, tämän kummempaa esitystä en Sauna 2010:stä löytänyt:
http://www.mahdollista.fi/?page_id=8

Minkä verran ja minkälaisia päättäjiä on "paneutumassa yhteiskunnallisen osallistumisen muutokseen ja kansalaisyhteiskunnan tuotekehitykseen: siihen, miten ihmiset haluavat osallistua ja siihen, miten instituutioiden tulisi heitä siinä tukea"?

Time banking idea on keksitty ympäri maailmaa vähän eri nimillä 1980 Edgar Cahn Time dollar yksi tunnetuimmista.

@jal joo tuokin on minun laittama, eivät kaivanneet suurempaa nettipresenssiä :/? Mutta paikalla on 30-40 henkeä, suurista kansalaisjärjestöistä, puolueista, ay-liikkeestä, julkishallinnosta (muutama ministeriö, muutama kaupunki).

Kysymyksiä:

-Miten eroaa tavanomaisesta rahavaluutasta?
-Miten eroaa tavanomaisesta hyväntekeväisyydestä? -> vastavuoroisuus?

Vapaaehtoistoiminnan a) persoonalliset hyödyt ja b) yhteisölle koituvat hyödyt

Oma reflektio: varmaankin temaattinen tai paikallinen fokus kiinnittää ihmisiä (vs. universaali kaiken kattava raha, jolla voi katsastuttaa auton tai ostaa huumeita)

Toinen pohdinto: vapaaehtoistoimintaan verrattuna matalampi kynnys, pääsee suoraan tekemään jotain hyödyllistä vaikka vain yhdeksi tunniksi ja jos ei tykkää, niin voi jättää kokeilun yhteen kertaan. Nykyisin pitkäaikaissitoumuksia karsastetaan

@apoikola ketkä eivät kaivanneet nettipresenssiä? Miksi eivät?

@jal Demoksen kanssa olen ollut järjestelyistä yhteyksissä... kattavat kutsulistat, jolla löytyivät kiinnostuneet osallistujat ilman nettimarkkinointia ja tilaisuus, joka toimii perinteisen reaalimaailmaisesti.

Qaikuilen täältä, kun on kiinnostavaa sisältöä :)

Oma reflektio 3 aikapankkiin liittyen: perinteiseen rahatalouteen liittyy paljon juridiikkaa ja kontrollia, joka jäykistää toimintaa.

yleisökommentti: KANE (Kansalaisyhteiskunnan neuvottelukunta) on viimeaikoinapohtinut paljon palveluita tuottavien kansalaisjärejestöjen ja osallistumisen liittymäkohtia

järjestöpohjalla organisoidaan paljon sellaisia palveluita ja toimintaa, minkä järjestäminen julkishallinnon toimesta olisi mahdotonta, mutta onko riskinä, että luotetaan liikaakin vapaaehtoisuuteen, puretaan hyvinvointiyhteiskunta?

jäsenmäärän suuruus ei ole aikapankissa olennaista, on hyvin toimivia 50 henkilön aikapankkeja... olisikohan taas 150 hyvä luku?

aikapankkimalleja Englannissa:

1. person-person
2. person-agency
3. agency-agency

Olen ko. aikapankin jäsen ja hieman yllättynyt kaupankäynnin vähäisyydestä. veikkaan että ongelmana on sama kuin jokaisessa uudessa yhteisöhankkeessa: ihmisiä on erittäin vaikea saada aktivoitumaan uuden idean parissa. Onnistuu kyllä mutta se vaatii jalkautumista käyttäjien pariin ja pitkäaikaista käyttäjien kannustamista. Nettisivu on vain työkalu joka tulee face to face toimintaa.

@sampsa mikä sai sinut liittymään mukaan? oletko jo vaihtanut jotain? mikä motivoi tai demotivoi?

Linkkejä aikapankkeista ja paikallisrahasta:
http://www.streetbank.com/
http://www.energybulletin.net/node/53...
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kum...
http://www.global-community.org/gc/ne...

täältä voi kaivaa lisää: http://www.delicious.com/sampsa/commu...

päätöskysymys, mitä jos oikeaa rahaa ei olisi?

keino aktivoida asuinaluetta. uskon, että kuntahallinto hajautetaan tulevaisuudessa HOK-Elannon hallitukselta asukkaiden face to face demokratiaksi. haluan tehdä osani jotta näin käy.

@sampsa hyvä motivaatio :) täällä juttu siirti työpajaan, jossa puretaan vaihtopiiricasen kauta teemaa "verkkovaikuttaminen"

verkko"vaikuttamisesta": http://www.guardian.co.uk/commentisfr...

Kysymyksiä joita kirjoitettiin post-iteille:

-Miten taataan jatkuvuus, että kansalaiset jaksavat olla siellä ja ylläpitää systeemiä?
-- vastakysymys, mitä sitten jos palvelu kuolee... fail fast ajattelu, jos investointi ei ollut liian suuri, niin koulema voi olla uusi alku. Ei sovi tietysti kaikkeen, pysyvyyttä tarvitaan, jotta palvelun varaan voidaan rakentaa jotain, jotta on luottamusta.

@sampsa toi linkki on tullut eteeni ennekin (ehkä sinun twitteristä), mutta en ehtinyt silloin lukea, luen nyt :)

Kysymyksiä joita kirjoitettiin post-iteille:

-Mikä motivoi osallistumaan?
--Suomessa on paljon hallinnon osallisjärjestelmiä tyyliin Otakantaa, Aloitekanava, mutta kävijämäärät ovat keskimäärin melko pieniä... tekniikka ei yleensä ole ongelma, mutta esim. hallinnon kieli, hallintoprosessien pitkä kesto, palveluiden vaikuttavuuden toteennäyttäminen jne.
--Käänteisesti vaikuttavuuden näkyvyys järjellisessä aikataulussa motivoi, myös informaatiosisältö selkeän kielisenä ja ymmärrettävänä motivoi (Viherä jäsentyminen)

Ensimmäiseen videoon liittyen. Hyvä "think tank"-artikkeli ilmaisen, rahataloutta kritisoivan, vapaaehtoistyön varjopuolesta: http://takku.net/article.php/20100825...

"Tässä mielessä yhteiskunnasta hypänneiden kulttuuri muistuttaa hieman vapaaehtoista niukkuusohjelmaa; on rikkaiden kannalta kätevää jos vähennämme kuluttajamaterialismia, sillä sitä ei muutenkaan ole riittävästi. Viime vuosisadan lopulla, kun suurin osa ihmisistä identifioitui työpaikkaansa, kieltäytyminen työn etsimisestä osana itsensä toteuttamista ilmaisi kapitalististen arvojen torjumista. Nyt epävakaa työllistyminen ja identifioituminen uran sijasta vapaa aikaan on normalisoitu taloudellisena tilanteena, ei poliittisena.

Kapitalismi on myös sulauttamassa itseensä kantamme siitä, että ihmisten tulisi toimia ennemmin omatuntonsa kuin palkkansa takia. Taloudessa, joka on täynnä mahdollisuuksia oman työnsä myymiselle, on järkevää painottaa muiden motivaatioiden tärkeyttä toiminnalle; epävarmassa taloudessa valmius työskennellä ilmaiseksi saa erilaisia merkityksiä. Valtio nojaa kasvavassa määrin samaan tee-se-itse -etiikkaan, joka joskus oli liikuttavana voimana punk-undergroundille vastapainoksi kapitalismin tuhoisille vaikutuksille. On esimerkiksi halvempaa antaa vapaaehtoisen ympäristöväen siivota BP:n öljyvuoto kuin maksaaa työntekijöille sen tekemisestä. Sama pätee Ruokaa Ei Aseita -kampanjaan jos se koetaan hyväntekeväisyysohjelmana eikä tapana perustaa voimavarojen ja toveruuden kumouksellisia virtoja."

Angry birds pelin tekijä: tiedämme, mitä mobiilipeleissä ehdottomasti pitää olla ja ehdottomasti ei saa olla...

voisiko samaa ajatusta soveltaa verkkovaikuttamispalveluihin: pitää tietää ne elementit, mitä pitää olla ja mitä ei saa olla, jotta ne toimivat

kiitti pingistä @apoikola ja kiitos myös mielenkiintoisesta raposta. Paikallisrahat, vaihtopiirit, aikapankit olen tsekkaillut aikoinaan läpi. Hyvä loppukysymys "mitä jos oikeaa rahaa ei olisi?" teillä ollut. Tuota kannattaa pohtia, sillä se on kaikella todennäköisyydellä edessä hyvinkin vielä tällä vuosikymmenellä. Kannattaa myös miettiä mitä itseasiassa on oikea raha.