#sometutkimus

Tiedote 26.8.2009

Uudet viestintäteknologiat eivät välttämättä muuta sosiaalisia verkostoja

Sosiaalinen media tiivistää tiedonvälitystä ja antaa kuvaa pienenevästä maailmasta, mutta tarkoittaako pienikin maailma tiedon leviämisen kannalta hidasta maailmaa? Muuttavatko uudet viestintäteknologiat kuitenkaan ihmisten sosiaalisia verkostoja ratkaisevasti?

Ihmisten arkipäiväinen sosiaalinen ympäristö koostuu useista erilaisista verkostoista: työyhteisöistä, ystäväpiireistä, harrasteryhmistä ja suvuista. Sosiaaliseen "ydinryhmään", jonka kanssa kommunikoidaan tiiviimmin, kuuluu vain 5-10 henkeä. Nykyaikainen viestintäteknologia on kuitenkin helpottanut myös vähemmän aktiivisten ihmissuhteiden ylläpitoa. Kasvattaako moderni kommunikaatioteknologia ihmisten ystäväpiirien kokoa, vai muuttaako se vain niiden koostumusta?

Sosiaalisia verkostoja laskennallisilla menetelmillä tutkiva Jari Saramäki Laskennallisen kompleksisten systeemien tutkimuksen huippuyksiköstä arvelee kuitenkin, etteivät uudet teknologiat välttämättä muuta sosiaalisen verkoston rakennetta. "Verkostojen luonne on teknologioiden avulla muuttunut ajasta ja paikasta riippumattomaksi, mikä synnyttää uudenlaisia sosiaalisen käyttäytymisen muotoja", Saramäki arvelee. Tämänhetkiset suuret avoimet kysymykset sosiaalisten verkostojen tutkimuksessa liittyvät kuitenkin verkoston paikalliseen luonteeseen - kommunikoivatko ihmiset pääasiassa vain pienen piirin kanssa?

Uudet teknologiat nopeuttavat tiedon ja ideoiden leviämistä, mutta Saramäen mukaan ihmiset näyttävät kommunikoivat pääasiassa omien pienien porukoidensa kesken. "Tällaisen verkoston rakenne on aika erilainen kuin esimerkiksi bittivirtojen nopeaan siirtelyyn optimoidun Internetin", Saramäki toteaa, ja pohtii sen vaikutuksia esimerkiksi juorujen tai mielipiteiden leviämisen nopeuteen: "Onko 'pieni maailma' sittenkin myös 'hidas maailma'?"

Ihmisten välisen kanssakäymisen tutkimus on myös mahdollista aiempaa huomattavasti suuremmassa mittakaavassa uuden teknologian ja elektronisten tietokantojen ansiosta. Saramäen oma tutkimus pohjautuu matkapuhelinoperaattoreiden anonymisoituihin laskutustietokantoihin. "Niin kutsuttujen laskennallisten ihmistieteiden avulla voidaan tarkastella esimerkiksi yhteiskuntien tai valtioiden kokoisia sosiaalisia verkostoja ja niissä esiintyviä ilmiöitä", Saramäki huomauttaa.

Lisätietoja antaa vanhempi tutkija Jari Saramäki, Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos, Teknillinen korkeakoulu, p. 451 5328, Jari.Saramaki@hut.fi

Suomen Akatemian viestintä
harjoittelija Milla Karvonen
p. 050 537 0044, (09) 7748 8405
milla.karvonen@aka.fi

Musta toi vaikuttaa jokseenkin järkevältä. Se ei muutu että ihmiset kommunikoivat pienissä porukoissa. Se muuttuu millä tavoin ja minkä ympärille noita porukoita voi syntyä ja mikä on niiden elinkaari.

epäilen hieman, että tossa on käynyt vanhanaikaisesti: on tehty oikeat havainnot mutta oman tekemisen viitekehys on ohjannut johtopäätöksen synteesiä liikaa. mutta pitäisi lukea 1-2 julkaisua ennen ku voi sanoa. lehdistötiedotteet kun on tehty leviäviksi.

Joo ei esim. meidän perheessä paljon sossua käytetä, mutta töissä olisi aika onnetonta ilman sossua.

Mustakin tuntuu järjevältä, mutta....

Jos on tutkittu kännydataa, johon liittyy kuitenkin käyttökustannus ja kustannusero kansainvälisesti, on data varmasti erilaista kuin nettien sosiaalisissa verkostoissa, joissa kustannus on aina sama. Lisäksi ajan suhteen on monta erilaista muuttujaa, kuten soittaako esimerkiksi jenkkeihin kello 7 aamulla vai laittaako chattiviestin.

Omalla kohdallani sosiaaliset verkostot ovat nyt niin ympäri maailmaa ja keskenään ristissä ja päällekkäin...merkittävä ero "vanhaan" tässä on. No, minä en ehkä ole keskiarvossa tai mediaanissa tämän homman suhteen.

Mulla verkossa olevat sosiaaliset suhteet ovat aikoja sitten muodostaneet sosiaalisen elämän perusrungon.
Samoin verkkoelämän kvaliteetti on minusta parempi kuin aikaisemman irl-elämän.
Duunimiitti on tietysti tärkeä sitouttava tekijä ja hubi, jota kautta ihmiset integroituvat.

Vaimo on ainut mun läheisistäni nykyään joka ei ole verkossa jotenkin aktiivina.
Pojan kanssa vaihdetaan viestejä useammin naamakirjassa, kuin soitetaan.
Pojan anopin kanssa ollaan puhuttu enemmän verkossa kuin kasvokkain.
Pojanpoikien blogi on tärkeä tietokanava omaisille.

Ja oikeastaan uusi juttu on verkkosukulaiset.
Verkon yli olen solminut uudelleen suhteet serkkuihin, joita olen viimeksi tavannut -75 ja sopinut majoittavani heidän lapsiaan kun tulevat Stadiin.

Tuolla toisaalla puhuttiin Suomen Suurimmasta Sossusta (SSS-joukot), mutta tunnistan, että merkitykselliset pisnisjutut joudutaan aina viemään yleisesti kohti yksityiskohtaisempaa käsittelyä, koska "isot joukot" eivät ole kiinnostuneita yksityiskohdista ja yritysten avainhenkilöillä on ollut "aika kortilla" niin kauan kuin muistan. Siksi Time Manageri oli aikoinaan sekä statussymboli että menestystuote, jonka käyttäjille järjestettiin kallista koulutusta korpihotelleissa. Toisaalta yritykset eivät välttämättä tajua "social engineering" prosessin tärkeyttä.

Omituinen uusi tuote saa kannattajia vasta, kun massat sanovat, että "toi on hyvä". Sosiaalisen median kustannustehokkuutta globaalissa toiminnassa ilmeisesti kukaan ei ole pohtinut. Vähän sama kuin itsepalvelu myymälöissä. Joku väittää, että se on keksintönä suurempi kuin Fordin taylorismi ja liukuhihna. Ikea on tajunnut yksinkertaisen jutun. Asiakas eli kuluttaja saa heidän myymälässä myyjä-ostaja roolin ja lisäksi vielä varastoapulaisen roolin.

Sosiaalisen median avulla voimme kehittä avoimen kaupan hisseille, paperikoneille, bioenergialaitoksille, rakennusprojekteille. Tekniikka on olemassa. Ihmiset pystyisivät rakentamaan virtuaali-ikeoita, mutta meiltä puuttuu vielä TAHTOTILA.

Puuhastelemme lillukanvarsien parissa. Pystyisimme tuhat kertaa parempaan - Suomi pelastuisi ja siinä sivussa veisimme parempaa elämää muualle. Idealismia osittain, mutta meillä on vietävän hyviä juttuja runsaasti, jota yritämme yhä tuputtaa salkku, tolkku ja mobiilimokkula keskiössä. Täällä sivutaan päivittään suuria mahdollisuuksia, mitta sitten saippua tipahtaa ja pyörähtää pesuhuoneen kalusteiden alle.

@visualradio: Olen menossa puhumaan hc-teollisuuden tapahtumaan ensi kuussa sosiaalisesta mediasta globaalissa bisneksessä. Siellä ei ole arvoketjussa ensimmäistäkään "kuluttajaa" mutta ekosysteemissä monta peluria.

Toivottavasti tästä saadaan striimaus aikaiseksi. Kerron sitten missä miten sitä pääsee seuraamaan.

@saarikko toi B2B-aspekti on mielenkiintoinen. Olen NSN:n kanssa tosta asiasta muutaman kerran keskustellut :)

@jussi: Joo, samat perusjutut, joita puuhaan tässä projektissa, toimivat myös NSN:lle. Itse asiassa siellä on vielä hedelmällisempää maaperää.

Suomalaiset korkean osaamisen niche-bisnekset ovat ehkä hedelmällisin alusta tehokkaalle sosiaalisen median hyödyntämiselle. (Mutta ei saa kertoa kenellekään...;-))

@visualradio Voin kertoa, että sosiaalisen median kustannustehokkuutta on pohdittu. Esim. allekirjoittanut on blogannut globaalin brändin sosiaalisen median johtamisesta ja resurssoinnista. Verkkoyhteisöissä toimiminen on resurssi-intensiivistä hommaa ja miten se saadaan toimimaan jotenkin järkevästi on haastavaa varsinkin kun kompetenssit ovat uusia. Pitäisi varmaan blogata tästä ulkoisestikin.

@jussi Olisi todella kiinnostavaa lukea/kuulla sun ajatuksia tuosta asiasta. Mulla on omat systeemini, mutta muualla voi olla parempaa! ;-)

@Jussi "kustannustehokkuutta ei ole pohdittu" -statementtini oli yksioikoinen ja suoraviivainen. Tietenkin yritykset miettivät näitä juttuja. Näissä pikakirjoituksissa tulee välillä ammuttua pusikkoon lonkalta. Hyvä on, että joku huutaa, että "ohi meni".

@saarikko juubaillaan vaan joku päivä :D

@jussi Yhteillään päiväsaikaan ja mennään vaikka teelle tai jotain. :D