#somus

Tausta-agenda: http://tutkimus.parvi.fi/index.php/So... ja muistio: http://tutkimus.parvi.fi/index.php/So...

Jee täällä ollaan. Mahtavaa, että tää tapahtuu!

@ubiq Mä oon ainakin seuraamassa, jonkin aikaa.

livenä paikalla Valtiokonttorista Marko, Auli ja Pirkko

Uomasta Heikki

ja Somuksesta @apoikola, @ubiq, @pe3 ja @priio

Eli mm. http://www.suomi.fi portaalin versio kolmosta pohditaan

Kaksi pääpointtia

1. Lisätään kuntien palvelut
2. käyttistasolla muutetaan asiointa/palveluportaaliksi

Oisko muuten hyvä laittaa pöytäkirjaan sukunimetkin, kun kyse on kuitenkin virallisemmasta tapaamisesta, kuin viikkokokous?

Raapustelen muistiota mutta muutkin voivat :)

Ykköspointista on esiselvitys meneillään, tavoitteena on koko suomen kattava palvelukartta (vrt. Helsingin palvelukartta)

@pe3 kysyy datakatalogin jatkosta

Tahtotila jatkoon on, lopullinen päätös riippuu vähän myös kilpailun tuloksista.

Suomi.fi mutatoitunee portaalista enemmän valtion IT-rajapinnan suuntaan

Eikö datakatalogi/avoimet rajapinnat ole monissa suunnitelmapapereissa => siten riippumattomia kilpailusta?!

Omaoulu.fi http://omaoulu.fi/ mainittu edistysaskeleena.

Omaoulu on pioneerihenkisesti ratkaisu, jossa kansalaiset voivat räätälöidä käyttöliittymiä. Tämän tyyppistä ajattelua mietitään myös suomi.fi:n kohdalla

Koitin vähän taustoittaa meidän taustoja. Että me katotaan koko Suomen julkisen digi-infran kokonaisena ekosysteeminä. Ei siis vain yhtä portaalia. Myöskin käyttäjäyhteisöt liittyy asiaan.

Kuntien verkkotuottajille ei ole olemassa mitään yksittäistä ja yhteistä foorumia. Verkkotuottajia pitänee kuulla kuitenkin jo syyskuussa.

Tähän on suunniteltu esim. vikiä

Parhainkaan räätälöitävä portaali ei riitä.

@pe3 nettitoiminnassa on merkittävää myös livetapaamiset, kuten barcamp

@troppone voitko tarkentaa?

ping @hyvaelama

No siis tuo rajapinta-ajattelua, sitähän tarvitaan. En tiedä miten suljettu oulussa.fi on...

Tarkoitin siis myös sitä, että datojen on hajauduttuva, ei pelkästään löydyttävä...

Kunnat ovat toivoneet, että Suomi.fi:n sisältöjä voitaisiin jakaa kunnille. Rajapinta REST xml on tulossa mahtavaa!!!

Poliisi kielisi jakamasta lomake.fi:n joitan poliisin lomakkeita mm rahanpesuilmoitus...

samoin jos Tilastokeskukselta ostetaan vaikkapa toimipaikkadataa, niin sitä ei voi jakaa

Hienoa! Tuossa agendassa mainitaan vuorovaikutteisia sähköisiä asiointipalveluja - toivottavasti käyttäjät pääsevät myös keskenään vuorovaikuttamaan, eli sosiaalisen median elementti (duh). Viranomaisilla on hirveä "pelko", että kansalaiset rapauttavat tiedon integriteettiä - toivoisin ajateltavan päinvastoin, miten kansalaiset voisivat korjata, täydentää, arvostella, jne. virallista tietoa.

Tilastokeskusen tässä tapauksessa melkein ymärrän, Poliisia en...

Kaikki käyttöliittymäleiskat kommentoitavaksi kansalle

Entä toiminnot, sisällöt?!

Tärkeää jotenkin iteratiivinen ja jatkuva kehittäminen. Vesiputousmalli ei toimi. Eikä ketterä malli toimi pelkästään kertaluonteiseen kehitysprojektiin, vaan kettärästi JATKUVAA kehitystä...

@ubiq kertaa experttipalvelun ideaa "kuka tahansa saa kysyä mitä tahansa ja kuka tahansa saa vastata mitä tahansa ja parhaat vastaukset äänestetään"

... myöskin, että kansalaiset saisivat suodattaa ja asiasanoittaa sisältöä vapaasti (esim. Tampereen intra)

maailmalla on paljon esimerkkejä, missä palvelupaketteja kootaan elämäntilanteen mukaan. Haasteena on, että toimituksellisesti tehtynä on vaikeaa eläytyä erilaisten tavisten tarpeisiin. Jos tagaamalla kuka tahansa voisi koota nopeasti vaikka viikon tarpeisiin palvelupaketin, niin se olisi hyvä.

Suomi.fi on sisäänheittotuote, joka johtaa muihin palveluihin. Tämä on kayttäjäkokemuksen kannalta osin ongelmallista, koska tulee fiilis, että suomi.fi ei annakaan vastausta...

Julkishallinnon palveluissa ei juurikaan ole sos.med. tyyppisiä kevyitä kirjautumismahdollisuuksia. On joko vahva tunnistautuminen tai ei mitään.

@apoikola, mun mielestä tämä on ongelma, jonka voi ratkaista sopivalla palvelulupauksella ja designilla, se todellakin on portti, aggregoija, ei "asiointiportaali".

miten valtion rooli tälläisissa mahd eri palveluissa, mahdollistaja vs toteuttaja ja pyörittäjä? Vrt. Yle ja mediat uutisten osalta.

Tekisi mieli kysyä ettei kai tieto tai joku muu mammutti valikoidu toteuttajaksi, mutta ehkä sen sijaan tämä hajatelma:

Speksien ja hyvien tavoitteiden lisäksi on aivan yhtä tärkeää kuka tekee ja millä sitoutumisen ja ylpeyden tasolla tekee.

@apoikola Ei ole joo => mutta eikö sitten voisi olla?! Kevyttunnistautuminen tiettyihin asioihin, vahvempi toisiin?

Olisi aika täräyttävää päästä valtiokonttorin tarjoamaan palveluun openID:llä tai FB-tunnareilla.

@eholmila:n kanssa samaa mieltä. Huom: Sade-raporttikin pitää duunien kasautumista muutamalle integraattorille ongelmana => avoimet rajapinnat ja hankintojen hajauttaminen... (ok, kenellä vastuu...?)

@apoikola Kyllä! Mutta ei toki välttämättä ihan minne vaan. Kyllä mä elän sen kanssa, että "oikeaan" asiointiin tarvii vahvempaa...voisko tämmöstä monikerroksista autentikointia harkita.

Saanko häätää kuikan, joka on pesinyt katolleni? Tämä on sanastotaso, joka on konkreettinen kansalaiselle

jos puhutaan sos.media elementistä niin voidaanko "asiointipisteet" viedä myös sinne missä ihmiset jo ovat ts olemassa oleviin yleispalveluihin ja mitä ongelmia siitä voi tulla ja miten sitä voidaan helpottaa (esim tunnistautumiset).

@eholmila Tästä puhuttiin Wirkamiehet workshopissa -semmassa myös. Tavoitteena on olla siellä missä kansakin - mutta kaikkialla ei tietty voi olla...ja tästä tuskaa...

@pe3 kertoo liftariwikistä, joka on esimerkki fokusoidusta käyttäjälähtöisestä sovelluksesta.

Jos suomi.fi pystyy tarjoamaan sisällön niin, että sen voi uudelleen jäsentää spesifiä tarkoitusta varten.

valtio voisi tarjota openid-tunnuksen kansalaispalvelunaa. Fbconnectista ja vastaavista seuraa helposti ongelmia: käyttäjätiedot voivat olla mitä vain & mitä tapahtuu jos esim fb:ssä henkilön tunnus vain suljetaan (kuten kävi @viilee :lle)

Voiko OpenId:hen luottaa? Noin niinkuin valtion näkökulmasta?

Suomi.fi eetos on osin muutoksen kohteena, mikä on suomi.fi tehtävä... kertoa kansalaisille mitkä oikeudet ja velvollisuudet

mitäs sitten kuikkaongelmat, jos tietoa ei löydykään suomi.fi:stä

@troppone: täytyy osata erottaa mihin tunnistautumista käytetään. on eri asia kustumoida käyttöliittymää itselleen tai tallentaa omaa käyttöhistoriaansa, kommentoida jne. versus vahvaa tunnistautumista vaativat palvelut. yhden tunnistautumiskäytännön ei tarvitse ratkaista kaikkia tunnistautumistarpeita.

Helpdesk toiminnolle on suuri kysyntä... kysymyksistä ja vastauksista muodostuisi tietokanta.

Tämän virallisen helpdesktoiminnon voisi yhdistää käyttäjien tuottamaan tietoon. Esimerkki käyttäjien tuottamasta tiedosta: muistilistat

Millä tavalla käyttäjien tuottama tieto heijastuu toimituksen työmäärään?

@pe3 juujuu, ilman muuta just näin. Joo OpenId (tai FB) perusasioihin kuten kustomointeihin, kenties epävirallisempiin palveluihin jne. ROK!

asiointitili mainittu

Suomi.fi:ssa voisi olla jotain malliin Kysy kirjastonhoitajalta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopa...

moderoinnin tarvetta vähennetään rakentamalla yhteisöä pikkuhiljaa ja luomalla pohjakulttuuri etsimällä rakentavia käyttäjiä jne. annetaan tunnustusta hyvästä toiminnasta

Suomi.fi:ssä pitäisi olla palvelun perusjäsentelyn mukaan toimivau avoin kansalaiskeskusteluosio, josta kirjoitukset kirjoittajan paikkakunnan mukaan myös ohjautuisivat kyseisen kunnan osioon.

Toimialojen vastuuhenkilöt kunnissa ja valtakunnantasolla olisivat velvolliset jotenkin seuraamaan keskustelua ja oikeutetut tietenkin vastaamaan omalta vawstuualueeltaan.

Viranhaltijoilla voisi olla mahdollisuus rastia puheenvuoronsa "sisäiseksi", jolloin se näkyisi valtakunnallisesti vain saman toimialan viranhaltijoille.

Puhutaan miten saadaan luotua positiivinen käyttökulttuuri. Joka voisi vähentää moderoinnin tarvetta.

pers ku katos mobiilista kirjotettu kommentti näppihärön vuoksi

Kuitenkin esim voisin kuvitella kuvake.net -palvelussamme (120 000 uniikkia pääasiassa 17-22v nuorta per viikko) voisi olla ihan tilauskin jonkinlaiselle "info/asiointipisteelle". Integraatioissa on sitten ym haasteita.

Muttajoo palvelut toimivat yleensä hyvin kun ovat siellä missä ihmiset ovat, vrt posti ja kauppakeskus.

Käyttökulttuurin luominen on investointi... esim. aktiivikäyttäjien tapaamiset ovat tärkeitä (vrt. YLE:n mahdollistajapäivät)

@pe3 Onko käytöskulttuuri oikeasti ollut ongelma? Luulen, että häiriköt aika vähissä. Vrt. real life: kaduilla häiriköidään baareissa (kuten verkossa "huuhaa"-keskustelupalstoilla), mutta virastoissa sentään vähän harvemmin... :)

Joo aktiivit, kollegiaalinen moderointi & ryhmäkuri...

Vielä nyt monien vuosienkin jälkeen jaksan peräänkuuluttaa tietoyhteiskunta.fi:n (aiemmin karkiverkosto) uudelleenaktivoimista, pesämunana se upea palvelukokonaisuus, jolla jo alasampumishetkellä edettiin - palvelun oikea osoite olisi ilmeisimmin suomi.fi.

Mietitään KommentoiTätän hengessä, löytyisikö mashupia Suomi.fi:lle.

@ubiq En ymmärrä :/

@troppone ja muut, niin pohdimme yleisesti, olisiko Suomi.fi:lla tarpeita, joihin olisi vastauksena jokin mashup.

miten löytyy sellaisia aktiivisia käyttäjäryhmiä, jotka ovat kiinnostuneita jonkin suomi.fi:n osan käyttöön ja kehitykseen.

eli minkälaiset talkoot saisi pystyyn, mihin ihmiset olisivat kiinnostuneita kontribuoimaan, jos vastineena on esim. datan julkistaminen, maine ja kunnia ja hyvä mieli kansallisen porttaalin parantumisesta?

Eipäs sitten vahingossakaan unohdeta "laajennetun Suomen" eli EU:n roolia ihan peruskeskusteluissa. Suomi.fi:n puitteissa sillä pitää olla oma kansalaisille hyvin jäsennelty interaktivoitumispaikka, johon ainakin Suomen MEPit sekä eduskunnan ja valtioneuvoston EU-viestintävastaavat "saisivat luvan osallistua".
Pelin henki olisi lähtökohtaisesti yhdessä rakentava.

@apoikola no tuohon varmaan "think big, start small", aloitetaan jostain pienestä. Oliko tässä kyse "datatalkoista" vai siis suunnittelu-/koodaus-/protoilutalkoista?

@troppone ketkä ja millä motiiveilla voisivat osallistua johonkin yhteisöllisen tuotannon toimintaan suomi.fi kontekstissa?

motiivi "korjasin jonkun pienen asian, joka maailmassa oli vialla"...

Hmm, tuntuu (valheellisestikin?) itsestäänselvältä, että olisi halua...wikipedia-henkeen... => siksi pitäisi aloittaa kevyesti, että jotain konkreettista pystyy oikeasti tekemään. "Yleishyödyllinen" on sivumotiivi, ts. joku muu syy täytyy olla (ts. rakas tai ajankohtainen asia)

Eihän wikipedia-kontribuutioitakaan oikein osata selittää.

Onko minkälaisia asioita mielessä, ehkä joku "kevyt" asia jota kokeillla?

Kun suomi.fi:llä sentään on sivu myös Facebookissa, jossa käy miljoona suomalaista, niin kannattaisi tuo rekisteröitymis- ja vaikuttamislinkki pikku ikonina sijoittaa vähän joka paikkaan, jossa suomi.fi:n osajoukot vaikuttavat.

@personaleu Hmm. Facebookissa fani-sivu on ehkä vähän huono. En mä haluis olla suomi.fi:n fani, kuulua ryhmään kylläkin...

Yksi asia mikä on tullut mieleen, että olisi jokin mashup, joka vetäisi kalaa Suomi.fi:sta avoimilla rajapinnoilla. Ideaa lienee ehkä vielä hieman jalostattava =)

@troppone Tietenkin Facebookissa pitää olla suomi.fi-ryhmä. En tajunnutkaan ettei ole. Sivun ja ryhmän yhteispeli selkeäksi! Ja pitää LinkedInissäkin olla suomi.fi-ryhmä. Silloin homma toimii vähän tiukkapipoisemmissakin ympyröissä.

Jo voiskos @apoikola esmes opastaa, että suomi.fi ei ole FB:ssä mukana ihan oikealla tavalla...ja että sieltä (tulevasta ryhmästä) ja qaikusta varmasti talkoovoimaa saa.

jep keskustelemme yleisemminkin Suomi.fi:n nettinäkyvyydestä. Threadin terveiset menevät suoraan Suomi.fi:n toimitukselle, kiitos niistä.

Ja lopuksi olemme siirtymäisillämme ihmettelemään yleisesti Tilannekuva.fi -konseptia. Muistinvirkistykseksi tiivis esitys Slidesharesssa: http://www.slideshare.net/ubiq/tilann...

Pikakelasin tämän threadin ja jäin miettimään, mitä Suomi.fi kertoo, palvelee? Äkkiää ajatellen Suomi.fi on paksuhko paketti. Hahmottaminen on helpompaa, jos siellä keskustellaan.

Pelkään ja kartan kuin pimeää kaikenlaisia portaaleja, joissa on valmista ja staattista kamaa (Wikipedia on tietenkin yes), jossa kukaan ei käy.

Jos tavoitteena on ongelmalähtöinen, elämäntyylejä avaava, lifestylejä tarjoava, ajankohtainen, iltalehtilööppityyppinen, jossa on kuhinaa ja vipinää, silloin hyvä. Elävää ja riemukasta tietoa!

Kuntien "viralliset sivut" ovat usein hyödyttömiä hitautensa ja sisältöanemiansa takia. Olenkohan ihan pihalla pohdintojeni kanssa? Ehkä tässä luodaan jotain ihan uutta?

@visualradio Olen samaa mieltä, kunnat jne. periaatteessa haluavat elävät sivut, mutta pelkäävät kuin ruttoa sitä, että käyttäjien "törky" rapauttaa sivut.

Keskustelimme eilen mm. maahanmuuttajien "ongelmista", ja tiedonsaannista.

Mietin kahta erilaista tietoa (kuvitteellisia):
- "kaupunginosa X:n virasto palvelee osoitteessa ABC klo 8-17. Palvelemme suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja somaliaksi"
- "olen kohdannut monesti töykeää ja jopa mielestäni rasistista palvelua virastossa. Kannattaa kuitenkin kaivaa henkilö Anu Auttaja, joka puhuu erittäin hyvää venäjää ja vastaa sähköposteihin nopeasti"

=> onko käyttäjän tuottama tieto tässä jotenkin huonompaa kuin virallinen tieto?

(hups, oliko tää offtopic - kuitenkin - elämää ja rikastuttavaa tietoa, sitä suomi.fi:hin, riippumatta tarkasta konseptista...)

tarkoitus ei kuitenkaan liene suomi24 2.0. Pitää hieman kirjoitella paremmin kun pääsee ensi viikolla taas pois mobiilista.

Juu, siis toki toi "suomi24-ilmiö" on mahdollinen => moderointi ei kuitenkaan siihen ehkä ole se avainväline, vaan se, että kun käyttäjä haluaa käyttää omalla tunnuksella (jopa omalla nimellä) tätä JA muita palveluita (OpenId jne. FB jne.), ei ihan asiatonta törkyä tule.

Tilannekuva.fi:sta järjestettäneen kokous syksymmällä, kun Survos -datahanat ja kilpailuehdokkaat on saatu perattua. Valtion Kriisiportaali on vihdoin etenemässä, periaatteessa kyse on samasta asiasta, mutta eri lähestymistavoila.

Alamme päätellä kokousta. Teen yhteevedon varmaan alkuviikosta: http://tutkimus.parvi.fi/index.php/So...

@eholmila Mobiilius on tärkeää suomi.fi -portaaliasiaa. (Ja mm. palveluiden mobiiliversioiden haut:-)

@troppone Olen miettinyt Jaiku ja Qaiku -keskustelujen kohteliasta ja humoristista sävyä. En minä näe täällä "törkyä" ja sama pätee moniin muihin verkkoympäristöihin. Selittyykö "törkyyntyminen" sillä, että viranomaiset eivät reagoi kirjoituksiin, ovat etäisiä ja panevat päänsä pensaaseen. Jos kuntalaiset ja viranomaiset ovat tuttuja ja läheisiä, silloin törkytaso laskisi. Toisaalta tiedän tapauksen, joissa kunnanjohtajaa on vedetty kansalaistapaamisessa turpaan.

Törky, herraviha, vallankäyttö ja vetäytyminen ovat ehkä jotenkin samassa paketissa. Miksi "terapeuttiin" rakastutaan ja "viranomaiseen" kohdistetaan uhkauksia ja törkyjuttuja? Tarvitaanko empaattisempaa johtamista? Onko kasvoton vallankäyttö syy herravihaan? Miksi nimittelemme sosiaalipuolen naisia sosiaalitantoiksi, vaikka arvostamme heidän työtä? Tuppisuinen mörköilmeinen kauhugalleria verkkosivuilla ei vielä ole palvelulupaus.

Avoimuus on vaativa resepti, mutta oisko se kuitenkin sitä, mitä kansa kaipaa. Emme me arvosta hidasta tai umpimielistä tarjoilkaakaan. Palveluyhteiskunnassa palveluntuottajan on tultava HETI. Tästä avautuu suunnaton määrä paradokseja, mutta asetun VUOROVAIKUTTEISUUDEN kannattajaksi. Monelta monelle, niin kuin Qaikussa, vie asiaa eteenpäin ja kehittää kulttuuria.

Dah mikä ruuhka, olisin ehtinyt olla suomi.fi paltsussa loppuun asti, jos olisin arvannut, että bussilla kestää puoli tuntia Kampista Sturenkadulle

Tilannekuva sinänsä antaa vähän: "Olemme nyt eksyksissä tässä paikassa:"
Tilannekuvaa kirkastaa kun sen molemmin puolin tulevat kuvat "Täältä olemme tulossa" ja "Tänne olemme matkalla" (harkitusti tai näköjään).

"Trends are Friends": Näytetään tilannekuvassa käppyröinä tai kuvina tai muina kiteytyksinä
- mistä tultiin ja milloin
- missä näytään olevan nyt
- minne seuraavaksi

Tuollaisia tilannekuvia saisi löytyä tilannekuva.fi'stä vaikka millaisilla hakusanoilla.

Oltaisiin heti ikäänkuin kärryillä.

kiitos @ubiq @pe3 @apoikola raposta!

@visualradio Kyllä olen sitä mieltä, että turpiinvetämisen riski on otettava, mahdollinen hyöty on kuitenkin niin valtava :)

Varmasti niin julkishallintoa kuin yritysmaailmaakin vaivaa Excel-johtamisen syndrooma...miten sä mittaat empaattista johtamista, eh? Ei mennä siihen nyt ja tässä.

@troppone Empaattinen ja vuovaikutteinen johtaminen ei tietenkään tarvitse olla lällyä. Excel on hyvä apuväline, mutta aivoja, sydäntä, suuta, silmiä, korvia ja joskus syliäkin tarvitaan. Pelko pois Rosmarie...ehkä pelokkaita virkamiehiä ja johtajia ei oikeastaan arvosteta. Vahvan johtajan ei tarvitse pelätä Qaikuja.

Hajanaisia kommentteja

Kyllä käyttäjien osallistumismotiiveja nykyään ymmärretään ihan hyvin. Monesti ei vaan tajuta, että motiiveja on monenlaisia. Vähentämällä osallistumisen kitkaa avataan mahdollisuutta erilaisten motiivien kirjolle riittää osallistumisvaivan ylittämiseen.

Kohteliaisuutta voidaan edistää pysyvillä käyttäjätunnuksilla, julkisuudella ja mainemekanismeilla. Kuten Qaikussa. Edes omalla nimellä mukanaoleminen ei ole välttämätöntä, kun nämä toteutuvat. Omanimisyys tietysti vähentää törkyä entisestään, mutta myös lisää osallistumiskynnystä.

Palaverin lopuksi listattiin pienempiä ja isompia toimenpide/projekti-ehdotuksia:

1) käyttäjille/kuntalaisille mahdollisuus raportoida/täydentää/korjata palvelutietokantaa

2) tapahtuman järjestäminen suomi.fi:n kehittämisestä kiinnostuneille aktiivikäyttäjille, tai muuten käyttäjäyhteisön kohtaaminen

3) suomi.fi-sivustolle uusi käyttäjäsisältöön perustuva osio käyttäjien omille kysymyksille ja niihin vastaamiselle (esim. rantasaunan savupiippun tukkii kuikan pesä, mitä nyt?) tai "muistilistoille" (avoliitossa elävän parin vauvannimeämis-muistilista)

4) käyttäjille mahdollisuus luokitella suomi.fi-hakemiston sisältö omilla tägeillä ja koota oman tunnuksen alle omat "suosikit"

5) suomi.fi-sisällön jakaminen ohjelmointirajapinnan kautta - caseksi ajateltiin datakatalogi-listan http://suomi.fi/datakatalogi jakamista REST-rajapinnan kautta. tämä olisi tutkimuksellinen pilottiprojekti.

6) sisällön räätälöiminen käyttäjäkohtaisesti. a) amazon tyyppinen "muut tästä kiinnostuneet ovat myös kiinnostuneita" b) kirjautuneille käyttäjille mahdollisuus valita avainsanoja tai kategorioita, joista ovat kiinnostuneita

7) suomi.fi:n jalkautuminen sosiaalisen median palveluihin: qaiku, FB, twitter

bonus) pidetään mielessä, että somus-hanke on kehittänyt Kommentoi tätä -työkalun yksittäisten dokumenttien yhteisölliseen kommentoimiseen

EDIT: boldasin ton ehdotuksia

Niinjoo. Puhuttiin myös paljon konkreeteista yhteisöjen rakentamisen keinoista, joilla voi edistää rakentavan käyttökulttuurin syntymistä. Olemassaoleva käyttökulttuuri osaltaan ohjaa uusia käyttäjiä toimimaan kulttuurin mukaisesti. Kulttuurin rakentamista pitää resursoida, suunnitella jne. Se on investointi. Tärkeä investointi. Ei pidä tehdä niinkuin Suomessa yleensä, että pelkästään ostetaan tekniikkaa.

tässä vielä tähän säikeeseen linkki laajaan avoimuus suomen kilpailuvaltiksi -keskusteluun

@pe3 Kiitos tiivitelmästä, sehän saundaa loistavalta! Oliko puhetta aikataulusta...?! 2012? :)

Nuo on vain ehdotuksia, joille nyt koitetaan hakea rahoitusta/resursseja. Eli minkään toteutuminen ei ole varmaa. Isommat muutokset menevät suomi.fi v 3.0 puolelle (jos siis sinnekään), jota ollaan puskemassa ulos muistaakseni 2010 loppuvuodesta.

Taustatietoa vielä. Jos käsitin oikein, niin suomi.fi on toteuttettu Open Text:in järjestelmällä ks. wikipedia. Toteuttaja on Uoma niminen firma.

@pe3:n ja @ubiq:in kanssa pohdittiin jälkikäteen vielä muutamia tutkimuksellisestikin kiinnostavia seikkoja.

Qaiku-avusteinen kokous näytti parhaita puoliaan: keskusteluun pääsi mukaan laajempi joukko ihmisiä, jotka eivät välttämättä olleet tietoisia koko asiasta etukäteen (ad hoc osallistuminen). Tämäkin voi olla osa kuulemisprosessia, joka normaalisti tehdään sähköpostilla, paperilla tai virallisissa kokouksissa.

Mielenkiintoista, miten voidaan rakentaa yhteistä käsitteistöä eri taustoista tulevien ihmisten kanssa. Termit on syytä puhua auki moneen kertaan, jotta yhteistä näkemystä voi syntyä. Ideoiden visualisointi lennossa olisi poikaa. Tällä kertaa "kuikan karkoittaminen mökkirannasta" toimi hyvänä konkretisoijana, kun mietittiin kansalaisten asiointipolkuja. Pelkästä "keskustelusta ja kysymisestä" puhumisen sijaan on parempi puhua konkreettisesta casesta, johon liittyen joku tahtoisi kysyä ja keskustella.

Somuksen roolina on kehittää sosiaalisen median ratkaisuja kansalaisten ja julkishallinnon väliseen yhteistyöhön. Sosiaalinen media ei tarkoita vain teknisiä ratkaisuja ja softaa, vaan esim:
* tapaamisia (joihin voi toki sisältyä nettiosallistuminen tai keskustelun jatkuminen tapaamisen ulkopuolella verkossa)
* kilpailuja (Apps for democracy esimerkkinä boundary objektista eri toimijoiden välillä)

Jälkiajatuksia.

Kävi ilmi, että suomi.fi:n henkilöstö on blokattu ulos mm. Qaikusta. Varmaan sama juttu muuallakin. Tämä osaltaan selittää, miksi hallinto on hieman heikosti läsnä suomalaisten arkisessa nettikäytössä.

Hahmottui, että suomi.fi:ssä ollaan taipuvaisia ajattelemaan oman työn lopputuloksena portaalia+tekstejä, jonka hyvyyttä/huonoutta käyttöstatistiikka heijastelee. Me (tai ehkä vaan mä?) ehdotettiin uutta näkökulmaan, jossa työn lopputulokseen luetaan mukaan myös käyttäjäyhteisö, käyttökulttuuri, käyttäjien toiminta ja sen tuotokset. Kvantitatiivisen sijaan kvalitatiivista käytön kehittämistä. Lopputuloksen hahmottaminen on tärkeää, sillä se vaikuttaa siihen mihin työaikaa ja resursseja voi oikeutetusti käyttää. Mielellään myös suoraan käytön ja yhteisön työstämiseen ja kehittämiseen - ei pelkästään välillisesti tekstejä ja tietorakenteita kehittämällä. Että niitä ja niiden laadukkuutta ylipäätään voi kehittää ja työstää - raja ei mene käytettävyydessä ja saavutettavuudessa. Tämä asenne-ero tuli selvästi esiin, kun meiltä kysyttiin mitä voimme tarjota. Ei meillä ole mitään sisältöjä saitille, eikä ohjelmistoakaan kuin yksi vaivainen proto.

Tärkeitä asioita kaikki @pe:n toimenpide-ehdoituslistalla avoimuuden ja kansalaisaktiivisuuden kannalta, mites tätä asiaa voisi seurata/avittaa oman toimen ohella?
Tähän pitää saada lisää panostusta ja esim. ohjelmistoyrittäjät yms sektorit mukaan.

Ymmärsikö kukaan mitä se asiointitili tarkoittaa käytännössä @apoikola

@hyvaelama asiointitiliä ei pohdittu sen enempää, tuli vain esille, kun mietittiin, millaista rekisteröintiä tarvitaan ja miksi.

osa noista listatuista ehdotuksista vaatii käyttäjätunnukset = asiointitili - näin mä sen ymmärsin.

@pe3 sikäli kun mä ymmärän, niin asiointitili on jotain paljon suurempaa, kuin vain käyttäjätunnukset... ilmeisesti ainakin on kyse vahvasta tunnistautumisesta. Mielenkiintoista oli tosiaan havainto, että julkishallinto ei ole juurikaan harrastunut mitään nimimerkkirekisteröintiä, jolla voisi tehdä paljon kaikkea kivaa palveluissa ilman vahvan tunnistautumisen mukanaan tuomia haasteita.

asiointitili on nyt tarjouspyyntövaiheessa ja näen tässä umts ja digitv-tyyppisen kehityskaaren riskin

ainiin. se mistä puhuttiin sillon alussa. olisko likkejä & screenshotteja ulkomaiden toteutuksiin asiointitileistä?

Kuulin muutaman jutun Viron kansalaiskortista, jolla voi hoitaa käytännössä kaikki julkiset asiat ja muutakin. Kaksi pin-koodia, toinen allekirjoittamiseen.

Kuulosti toimivalta.

@hyvaelama: mikä umts:sä ja digitv:ssä sun analyysin mukaan meni pieleen? miten se voitaisiin nyt välttää?

@saarikko: olisko mitään nettilinkkejä?

@pe3:

Yleistä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Estonian...

Kyseessä siis x.509-standardin mukainen julkisen avaimen infrastruktuuri (2-factor authentication), joka käyttää sirukorttia ja kahta PIN koodia (tunnistautuminen ja allekirjoittaminen).

Tarjolla sekä henkilökortti että joissakin palveluissa mobiili-ID (SIM-kortti).

Merkittävän tästä tekee se, että Virossa tämä on lainmukainen todennusväline jo vuodesta 2000 lähtien.

Tässä kortista hieman lisätietoa:
http://www.id.ee/?lang=en

Ja katsokaapa mikä palvelutarjonta on olemassa:
http://www.id.ee/11108

Disclaimer: Kirjoittaja on tehnyt töitä tietoliikenteen suojaamisen ja henkilötunnistamisen tuotekehityksen ja markkinoinnin kanssa vuosina 2000-2005, ja aina ihmetellyt mikä Suomessa mättää, sillä hyväksi todettu teknologia on ollut valmiina jo vuosia.

Itse aikoinaan olin aktiivisesti seuraamassa USA:n puolustushallinnon ekosysteemin henkilökortin käyttöönottoa (CAC, Common Access Card)
http://en.wikipedia.org/wiki/Common_A...

CACilla taitaa olla lähes 20 miljoonaa sisäistä ja ulkoista käyttäjää ja rajapinnat sen liittämiseen useisiin ulkoisiin palveluihin.

Olisiko nyt aika jo kypsä yhdelle kortille, jolla voisi asioida vaikka missä?

@pe3 siis miten on blokattu ulos? Siis ihan konkreettisesti estot? Äh, mä en tiennyt, että noin "oikeesti tehdään..." :(

@pe3 @ubiq @apoikola Mielenkiintoista (jälki)pohdintaa, miten toi jatkuu? Kyllä Somus-porukan "tarjooma" tietty on konsultatiiviset ja tutkivat palvelut, eiksni...

@saarikko Voi kyllä olisi. Minua häiritsee kovasti se, että erilaisia ränkylöitä, lappuja ja muoveja pitää olla niin moneen juttuun ja pelkästään limun, lounaan, bussin, vuokran ja oluen maksaminen hoituu nykypäivänä kukin eri formaatilla.

@ferrix Ajatella, virolaiset "pikkuveljet" ovat meitä vuosia edellä...

@troppone nk. lähiaikoina wikiin tulee muistio (drafti on jo) yhdessäajatelluista toimenpiteistä, oliko niitä nyt 6-9 kpl, laskentatavasta riippuen.

Mulla on itse asiassa käsitys, ettei ole mitenkään tavatonta että valtion ja kaupungin virastoissa (ainakin jossain vaiheessa helsingin) on konkreettisesti blokattu netti pois. Siinä sitä on hyvä alkaa tietoyhteiskuntapohjaa rakentamaan :)

@eholmila NIinpä. Ranteeni vuotavat jo, kutsukaa pelastuslaitos.

Ei voi käsittää...

@pe3 tähän mennessä suurin osa on ollut teknologia työntöä mukaanlukien hst-kortti, ihmisten tarpeet on jääneet vähemmälle. esim. Digitv:hän ja umts piti luoda interaktiivinen palvelu-alusta, toivottavasti sähköinen asiointi ratkaisee jonkun aidon tarpeen

@hyvaelama: joku suunnittelija välittämään käyttäjien näkökulmaa prosessiin vois olla tarpeen. oliskohan jossakin nähtävillä vaikka nyt edes joitakin perus käyttötapauksia, joita asiointitilillä ratkotaan.

@hyvaelama: hst-kortin ja digitv:n suunnittelusta tuntuivat jääneet pois kaikkien tahojen huomiotta jättäminen. Ei menty mukaan yleisiin kv-standardeihin ja jätettiin käyttäjien lisäksi myös soveltava teollisuus pois.

Mua muuten edelleen kiinnostaisi nähdä kuvaruutukaappauksia eri maiden asiointitileistä. Voinko esimerkiksi jossakin päin maailmaa nähdä kertyneen eläkkeeni? maksamani verot? saamieni rokotuksien voimassaolot? sukupuun? tukemani kansalaisaloitteet? elämäntilanteeseeni sopivat sosiaalietuudet? tms.

Taitaa kuukkeli olla pisimmällä tässä asiointilissä, ja tanskan mallia kovasti kehutaan.
Meidän pitäisi löytää omamme niin että koko kansankunnan innovaatiopotentiaali, kansainvälinen kehitys ja demokratiamme elvytys huomioidaan.
Jotain tyyliin 'Zuboffin support economyn-kirjan' mukaiset rakenteet pitäisi saada määrätietoisella politiikalla ja sallivilla kokeilulla aikaiseksi. Tässä ajattelussa Ihminen on subjekti eikä asiointitilin asiakas rooli.

@hyvaelama: Tiedätkö nettiosotteita tai julkaisuja, jotka konkretisoisi mitä Tanskassa tarkalleenottaen on toiminnassa. Toi on inspiroiva ajatus, että "tilin" suunnittelussa lähtökohdaksi otettaisiin laajempi ihmiskäsitys kuin asioiva asiakas!

Mistä sais tieto siitä, kuinka pahasti virkamiehet on blokattu netistä? Kai se on julkinen tieto, joka on jossakin?

nimim. "haluan että verorahojani käytetään virkamiesten nettihengailuun"

@pe3 pitäiskö kaivaa tieto ja runtata aiheesta hesariin pikku yleisönosastoruiskaisu?

nimim. "haluan että verorahojani käytetään virkamiesten nettihengailun lisäksi myös virkamiesten nettitoimintaan joka saattaa seurata nettihengailusta"

@pe3 toi tieto pitää kaivaa ja sen saa parhaiten ottamalla yhteyden suoraan niihin keskeisiin tahoihin mahdollisimman uskottavasti. mitkä instanssit olisivat tärkeimpiä?

@pe3 @priio @apoikola Somuksen "datahanat auki" -visio saa tragikoomisiia piirteitä ja kaksoismerkityksiä.

vaivaako dataummetus? peräruisketta kehiin vaan. :)

tanskassa- on pari hyvää juttua kansalaisporttaali (medborgar tms lvm sivuilla oli presis muistaakseni) ja teknologirådet jolla on hyviä innovaatiodemokraattisia juttuja, ja mikä tärkeintä asenne on oikea

@pe3 @viilee , luulen tosiaan että tieto virastojen nettiblokkauksista on kaikkea muuta kuin avoimesti saatavaa tietoa. Luultavasti tietohallinnon tjs. aikanaan päättämä linja, jota ei ole tarkistettu missään vaiheessa (ainakaan vapauttavaan suuntaan). Ton selvittelyssä voisi olla hyvä jutun juuri jollekin it-alan lehdelle, esm ping @terolehtt, @J1one

Asiasta toiseen, täytyy sanoa, että asiointitili voisi olla aika mielenkiintoinen, jos sen kautta voisi tosiaan katsoa ja seurata pe3:n ylempänä luettelemia asioita eli eläkekertymää, maksettuja veroja historiadatana jne. Ja kun mielenkiintoinen eli kävijät houkutteleva ydin on löydetty, niin sen ympärille voisi rakentaa lisää palveluita.

täältä voi lukea: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_j... (onkohan toi viimeisin versio?)

lainaus 3.3.1.:stä

"Suositeltavin ja tehokkain tapa huolehtia organisaation Internet-liittymän tietoturvallisuudesta on teknisesti estää sellaiset protokollat, sovellukset ja yhteydet joita työtehtävien kannalta ei tarvita. Toisaalta palveluja tarvittaessa, voidaan osa toteuttaa siten, että vain ne työntekijät/ työntekijäryhmät joilla on erikoissovelluksiin työtehtävien kautta tuleva käyttötarve, pääsevät näitä sovelluksia käyttämään. Esimerkiksi joidenkin teknisten asiantuntijoiden uutisryhmiin osallistuminen, jolloin he sitä kautta saavat tarvittavaa tietoa teknisten ongelmien ratkaisuun.

Peruskäyttöyhteyksien kautta voi olla pääsy myös sellaisiin palveluihin ja sovelluksiin,
joita ei tarvita normaalissa työympäristössä ja joihin liittyy erityisiä tietoturvariskejä.
Näiden käyttö on syytä yksityiskohtaisesti ohjeissa kieltää."

LOLLOTILOL. Tuo boldattu teksti kertoo hyvin siitä, kenen etuja tämänkin dokkarin kirjoittaminen on ajanut. Eli tietohallinto irkkaa ja henga newseissä, muut ei saa käyttää Facebookia/Qaikua/mitä ikinä.

En jaksa lukea tota dokkaria enempää. Alkaa vituttamaan NIIN paljon ettei veri kierrä. Tietoturva on toki tärkeää mutta tietoturva ei ole synonyymi tietohallinnon kanssa vaan sitä oikealla ja terveellä tavalla tukeva funktio.

vielä linkki sivuun josta toi löytyy: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_j...

tosta tulee vaan mieleen, että data-avaus voisi laajamittaisesti onnistua jos hallinnon tietohallinnon alentava ja holhoava suhtautuminen hallinnon muihin työntekijöihin saataisiin murrettua.

Palailu Qaikuun on ollut pätkittäistä loman jäljiltä, nyt löytyi tämä ketju. @ubiq @pe3 @apoikola ja muut, aivan järjettömän hienoa että itseorganisoituvuuden lähentyminen Suomen viralliseen verkkoelämään on saanut noin muhevan käänteen. Ootte mun idoleita. Kertokaa jos jossakin voi auttaa.

Ja @viilee, mainio kommentti tuossa viimeisenä. Luulen että se kohtelias ja avulias ilmapiiri joka Qaikussa on syntynyt ja joka on pohjaedellytys innostavien uudenlaisten juttujen syntymiselle on nimen omaan perua siitä, että Qaikussa harva yrittää suhtautua toisiin ja tietoon protektionistisesti tai alentuvasti.

@eholmila ja muut: minkälainen softa-arkkitehtuuri tukisi kansalaisen kannalta mielekkään kompaktisti jäsentyvää "asiointitiliä" ja palveluarkkitehtuuria, jota yksikään toimija ei pysty dominoimaan, mutta joka silti tarjoaa riittävän tietoturvan ja laadukkuuden?

@totoroki: kiitos kannustuksesta :-)

softa-arkkitehtuuri on tosi avain avoimuuden edistäjänä, speksataanpa sille arvopohja ja toiminnallisuus,
1.ihminen on subjekti, joka omistaa tietonsa,
2. hallinto läpinäkyvä ja palvelee niin ihmisiä kuin yrityksiä pyrkii minimoimaan hallinnollista kansalaisten ja yritysten taakkaa
3. tiedon ja verkkojen avoimuus
etc.

@hyvaelama määrittele omistaminen. :)

Selailin tuota Tanskaa hieman...

www.borger.dk tuntuu olevan keskuspalvelu.

Sisään logataan danid-tunnuksilla, jonka jälkeen saatavilla omat tiedot:

Min Side - Dine oplysninger samlet ét sted
På Min Side kan du bl.a. se dine personlige skatte-, sundheds- og boligoplysninger. Få for eksempel adgang til din seneste årsopgørelse, hvor du kan se, om du skal have penge tilbage i skat.

Borger.dk er din indgang til det offentlige. På borger.dk finder du information og selvbetjening fra kommuner, regioner og stat.

Min side https://www.borger.dk/MinSide/Sider/f...

Ja tästä linkistä vähän näkymää ja manuaalia.:
https://www.borger.dk/OmBorgerDK/Side...

Jännää ettei ole englanninkielistä palvelua, mutta kaikkihan lukevat tanskaa, vai mitä?

Hahaa!

Linkki englanninkieliseen borger.dk-esittelyyn valtionkonttorin sivuilla:

http://www.valtiokonttori.fi/vuosiker...

@viilee: varmaan ainakin, että kunnollinen export/api-toiminnaliisuus ja import siinä määrin kuin ok.

@saarikko: hienoa saalistusta! pitääpä tutkia

softa-arkkitehtuurin arvopohjaa: mun mielestä vendor lock-in pitää estää mahdollisimman pitkälle. järjestelmäfirmat kilpailkoon toimintansa laadukkuudella.

Olen postaillut tätä muuallekin, mutta tää Dan Bricklinin "Software That Lasts 200 Tears" saattais olla hyvinkin relevantti tämän keskustelun suhteen - joku softa-arkkitehtuureista ymmärtävä vois arvioida, onko: http://www.bricklin.com/200yearsoftwa... - aika yleisellä tasolla se tosin liikkuu.

@viilee toi "tears" on aika hyvä freudilainen.

@panuk LOL! :D nyt taitaa olla kyllä ihan perustyposta kyse. Years siinä tietty pitäs lukea mutta Y ja T on aika lähellä toisiaan.. :)

@viilee Näen tossa jutussa paljon yhtymäkohtia siihen, mihin yritysarkkitehtuureissa ollaan siirtymässä. Seuraava teksti liikkuu vähän eri "kerroksessa", mutta samat ongelmat ovat mikrokoossa yritysten sisällä.

Vanha maailma (tuossakin kuvattu): Käytetään pakettisoftia (usein räätälöitynä), jotka "mustana laatikkona" toteuttaa jonkin toimintoketjun, joka on enemmän tai vähemmin yrityksen prosessien mukainen. Tällaiset jäykät järjestelmät yrietään naittaa yhteen integraatioilla ja puuttuvat prosessinpätkät paikataan vaikka sähköpostilla. Tässä on monta ongelmaa

• Ajoalustat vanhenee käsiin eikä aina ole enää korvattavissa uusilla
• Integraatiotarpeet kasvaa (yhä enemmän point-to-point integraatioita järjestelmien välillä)
• Turvallisuus mättää, kun vanha green-screen-softa tuodaan joltain reunalta nettiin
• Integraatiot ovat monimutkaisia mm. puuttellisten mastertietojen takia
• Ei voida muuttaa/tehostaa prosesseja tai tuoda ihan uusia businessmalleja, kun jäykät järjestelmät ei sitä mahdollista

@pe3 Kirjoitin tästä muutama päivä sitten FB:ssä kommenttina: Moderaatio on hyvän yhteisökulttuurin rakentamista.
Vaikka moderaattori saattaa joutua puuttumaan, niin periaatteessa se on moderaattion epäonnistumista.
Hyvä moderaatio on näkymätöntä, melkein huomaamatonta.
@troppone Kollegiaalinen moderointi epäonnistuu useammin kuin onnistuu. Tiedän Suomessa parikin tapausta, jossa teknisesti hyvä yhteisöpalvelu on romahtanut vertaismoderaatioon, jossa paikka on jakaantunut moderaatiopuolueisiin.

Doredon sivuille tulee sarja kirjoituksia moderaatiosta ensi maanantaista alkaen.
Petja
Ammattimaista moderaatiota vuodesta 1996

@lle: Mielenkiintoista juttua. En tiedä hirveesti prosessimoottoreista. Oma ohjelmointikokemukseni rajoittuu lähinnä web-frameworkkeihin. Olis kiva kuulla tommoisen arkkitehtuurin rajapinnoista vähän lisää. Minkälaisten web-rajapintojen kanssa prosessimoottori juttelee? Esim. REST:kö? Miten palveluiden ja tiedon käyttöoikeuksia hallinnoidaan? Miltä prosessimoottorille kuvattu rajapinta tyypillisesti näyttää?

@Herra: toi on hyvä ajatus, että moderaattorin puuttuminen asioihin on moderaation epäonnistumista.

@pe3 Rajapintana on yleensä

• WebService
• REST-palvelu
• Toinen prosessi (prosessit tarjoavat itsestään myös kutsurajapinnan)
• Palvelu, jonka tarjoaa ESB (Enterprise Service Bus) -- Väylä, joka voi itsessään reitittää palvelukutsuja yllämainittuihin, välittää/muuntaa viestejä tai tuoda esim. legacy-järjestelmien "tyhmäpääte-näyttöjä" palveluina prosessimoottorille. ESBin kautta onnistuu myös FTP, sähköpostittelu jne.

kiitos @lle loistavasta briiffistä!

@pe3 Oman moderaatiourani... mielenkiintoisempia tilanteita oli, jolloin moderaatorina annoin itselleni julkisen varoituksen kirjoittajana.

Se Uoman (järjestelmätoimittaja) kaveri kyllä puhui, että dataa pitäs saada REST-rajapinnan kautta ulos tarvittaessa vaikka koko Suomi.fi:n sisältö. Näin minä ainakin ymmärsin.

Olen hiljattain tutustunut maailmalta löytyviin ohjeistuksiin siitä, että miten avoimen datan katalogit kannattaisi rakentaa. Samantyyppiset ohjeistukset tarjoamme suomi.fi:lle samalla, kun @pe3 speksaa sen REST rajapinnan... eikös? Tähän kelailuun kyllä @Ile :n järjestelmäarkkitehtuurikelailuosaaminen sopii, kuin nyrkki silmään!

Tässä pientä koostetta niistä yleisen tason ohjeista datakatalogeille (ei mene järjestelmätasolle)
http://tutkimus.parvi.fi/index.php/Av...

Oulun kaupungille on toteutettu näitä prosessiautomaatioita (tietääkö joku niistä tarkemmin?). Siellä on käytössä opensource-pohjainen härveli nimeltä Intalio.

@Ile eikös Ixonos oo tehny sen Oulun toteutuksen... olen jo pitkään haaveillut, että pääsisi haastattelemaan joitain hommassa mukana olleita, junteeko kukaan ketään? ping @hyvaelama

@apoikola Siltä näyttäisi, huutelen FB:ssä

Heitin nopeasti visuaaliksi ajatuksen siitä, miten suomi.fi;n datakatalogi voisi toimia hyvässä yhteistyössä devaajien kannalta kotoisamman ja yhteisöllisemmän datasaitin kanssa:

http://www.slideshare.net/apoikola/op...

Jos suomi.fi tykkää, niin voitaisiin ohjelmointityön kurssilla antaa tehtäväksi tuon devaajaystävällisen saitin, missä kansalaiset vosivat kommentoida datoja ja ilmoitella leedejään uusiksi avoimiksi datalähteiksi.

@Ile, @pe3, @ubiq ja @troppone

@poikola mainiota devaaja- ja käyttäjäystävällistä kelaa, sinne Oullun voitaisiin tehdä yhteinen reissu siellä on monta tahoa joiden kanssa voidaan avoimmuuden aatetta edistää

mäkin tulisin mieluusti mukaan

otetaan koko ekoystävällinen juna-vaunullinen aateimmeisiä mukaan ja parannetaan maailma samalla

loistava idea!

jes, avoimuuspropaganda-kiertue junalla Ouluun, minäkin tulen (vaikka koukaten sieltä etelän kautta)

Oulu-trippi kiinnostaa ja voisin tarpeen vaatiessa entisenä oululaisena hommata kontakteja sen pään toimijoihin. @hyvaelama Minkälaisella aikataululla tässä liikutaan?

@juhak Yritetään syyskuun aikana

Aj, taitaa mennä mun osalta tiukille. Pitää katsoa jos onnistuu. Ilmoitelkaa joka tapauksessa, jos tarvitsette kontakteja tai apua.

Mua ei haittais vaikka menis lokakuulle. Mitä tykkaisit @hyvaelama jos aloittais oman säikeen reissun suunnittelulle?

pong Ixonos, @apoikola ja muutkin. Olipas todella hyvä keskustelu ja johdatus Somukseen! - Thanks. Tunnustetaan näin julkisesti huhut oikeaksi että ollaan tehty tuo OmaOulu.

Ja saa tulla käymään - voidaan kutsua juttelemaan devaajien ja arkkitehtien kanssa (Ixon turun office) ja ehdottomasti suosittelen käyntiä Oulussakin

terve tuloa Qaikuun @kuismatp ja kiitos tunnustuksesta :) ottanen yhteyttä jahka kerkeän.