#somus

Kyse on siis Accenturen ex-tj Markku Silénin ja Zipipopin, yms. yritysten tänään julkistamasta hankkeesta.

@J1one Anna neljän pisteen vihje

(Tulikin tosi nopeasti:-)

http://news.zipipop.com/

@J1one Ei tietoa, mutta interested +1

http://news.zipipop.com/node/201

Edit: kas, @jal laittoi myös linkin. Mut mun versio on tarkempi! ;)

Juttelin jo Silénin kanssa, mutta olis kiva kuulla muitakin näkemyksiä.

Kiinnostunut!

Joo.

Kiinnostavaa, mä kuulin tosta nyt ekaa kertaa. Mutta ehkä @hyvaelama tietäisi enemmän?

hienoa, että tällaista pusketaan ;D

upeeta!

ehkä @heleneauramo voisi itse tulla kertomaan hieman tarkemmin mistä tuossa on ihan aikuisten oikeasti pressitiedotteen takana kyse :)

@eholmila Enpä pidättelisi hengitystä odotellessa - pitäisi varmaan tweetata:-) (Tweettasinkin.)

Kuulostaa kiinnostavalta. Lehdistötiedotteesta tulkitsin tämän olevan ko. Yritysten oma hanke. Tarkennnusta tarvittaisiin.

tässähän huomaa sos.median kasvattaneen kärsimättömäksi... lehdistötiedote julkaistu jo eilen puolen päivän aikaan, eikä kukaan kerro asiasta enempää ja heti alan kuvittelemaan, että "tämä on taas jotain tämmöistä"...

kiinnostunut +1

Käytännössä olisi mielenkiintoista kuulla ollaanko tässä perustettu verkosto joka on mallia

a) Täysin avoin verkosto
b) Zipipopin tai muun tahon "hallinnoima" suljettu verkosto, tavallaan hieman läpinäkyvämpi alihankintakuvio
c) Suljettu verkosto jossa pelaajat eivät suoraan kilpaile keskenään, mutta kukaan ei varsinaisesti johda showta, mutta silti "yhden luukun periaate"
d) Jotain muuta

Tiedotteen perusteella veikkaisin jotain c-kohdan variaatiota, mutta ehkäpä olen väärässä :) Eli c-kohdan mukaan verkoston pelaajat olisivat toisiaan tukevia (ts. "hoida sinä tämä alue, me hoidamme tämän") eli käytännössä verkosto pyrkisi myymään useamman firman tuottamia palveluita "yhden luukun" -periaatteella.

Toisaalta tiedotteessa on käytetty niin komeita sanoja, että eihän kyseessä voi olla suljettu verkosto, eihän :)

Hei, kiitos ensimmäiseksi lisäkysymyksistä. Koetan valottaa tilannetta ja aikomuksiamme.

Tavoitteenamme on auttaa synnyttämään avoin vuorovaikutus ja osaamisen jakamisen ympäristö organisaatioille, jotka haluavat oppia hyödyntämään sosiaalisen median toimintatapoja ja työkaluja omassa ja verkostonsa toiminnassa.

Olemme avaamassa lähiaikoina ympäristöä, jossa aluksi toimitaan blogimaisesti keräämällä ideoita ja halukkaita vaikuttajia tällaisen ympäristön luomiseksi. Oma taustani on yli 10 vuoden ajalta Accenturesta, jossa päivittäin työstettiin tarjouksia ja uusia palvelutuotteita osallistaen asiantuntijoita ympäri maailmaa. Ylin itse mukana globaalin laajennetun johtoryhmän kautta Accenturen Knowledge Exchange and Competence Networks hankkeissa. Uskon itse verkostoitumisen ja osaamisen jakamisen voimaan ja mielestäni suomalaisilla organisaatioilla olisi huimasti saatavaa avoimempien innovaatioprosessien kautta.

Tiedän, että syntyy epäilyksiä osallistujien tai perustajajäsenten motiiveista. Itse uskon, että tässä kentässä riittää jaettavaa kaikille kunhan markkinat saadaan reippaasti lähtemään liikkeelle. Sen vuoksi en ole huolissani kilpailijoiden suhteen. Toivottavasti heitä osallistuu hankkeeseen paljon samoinkuin asiakkaita, tutkimusyhteisöjä, alan guruja ja näkijöitä.

Markku Silen

@J1one @saarikko @apoikola @visualradio @eholmila ja muut, sattuiko silmään ylläoleva?

@jal Nyt sattui, siis silmään. Pitää vähän miettiä mitä @markkusilen tuolla tarkoittaa.

Mitäs olette muut mieltä?

@markkusilen , kiitos vastauksesta ja tervetuloa :)

Varsinaisia epäilyksiä motiivista ei sinänsä ole, oletan että se on terveesti myös tehdä businestä, loppujen lopuksi. Eikä siinä mitään, yleensä se onnistuu, tai ainakin niin haluan uskoa, parhaiten silloin kun myös asiakkaat hyötyvät.

Käytännössä minua kiinnostaakin yleisesti ottaen miten tämä käytännössä on ajateltu toimivan, business-mielessäkin. Ymmärränkö nyt oikein, että verkoston on tarkoitus olla siis täysin avoin kaikille kaupallisille ja muille toimijoille, tarkoituksena on käydä avointa osaamispainotteista vuoropuhelua (vähän kuin qaikussa) ja sitten bisness-mielessä osapuolet saattavat löytää tässä ketjussa toisensa eli ostajat ja toteuttajat? Eli tavallaan iso virtuaalinen bisnesstreffiympäristö?

Vai onko tarjous/myyntiprosessi suljetumpi tai hallinnoidumpi?

Jos puhutaan muuten osallistujille täysin avoimesta kohtaamispaikasta, miksei käyttää esimerkiksi qaikua, muokkausmahdollisuudet löytyvät, kanavat löytyvät, ja tavoiteltua kohderyhmääkin löytyy ainakin jonkun verran :P

@eholmila, @heleneauramo:lle pitäisi vinkata pingaus ja tutka:-)

@markkusilen Voisiko Qaiku olla se ympäristö, missä tuota kuvaamaasi tehdään? Me tehdään sitä jo, toki tämä tarvitsee paljon myyntityötä ja opettelua, että saadaan verkostot riittävän isoksi.

Miten paljon sosiaalisen median alustoja tarvitaan? Miten moneen kukin ehtii aikansa hajoittamaan? Uskon, että porukoiden sosiaalinen juoksuaika on ohi. Tarvitaan keskittymistä ja kansainvälistymistä, koska muuten jäämme tänne omaan kielisumppuumme.

Minä purnaan taas tätä termiä "sosiaalinen media" vastaan.
Minä koen aina median välineeksi.
Sitten se mitä välineessä tehdään on viestintää.

@herra ja sosiaalisessa mediassa se viestintä on pääasiassa vuorovaikutusta. Samaa mieltä. Mediaan liitetty kanava-ajattelu ei kuitenkaan kerro koko totuutta median muodoista.

Ciao! Hienoa, että asiasta syntyi keskustelua!

Qaiku voisi ilman muuta olla mukana tässä kaikessa. Erittäin hyvä idea!

Haluamme perustaa sivuston (käytännössä jotain, jossa on blogi, videoita ja muita sosiaalisen median elementtejä), jonne keräämme eri bloggaajia ja videobloggajia. Keskustelisimme sosiaalisesta mediasta eri näkövinkkeleistä ja etenkin niin, että saisimme isoja yrityksiä huomaamaan sosiaalisen median hyötyjä. Otamme kaikkia ideoita vastaan teiltä. :)

Itse uskon vahvasti että erilaisilla sosiaalisen median työkaluilla voidaan parantaa yrityksissä erilaisia prosesseja, kuten mm. uusien ideoiden syntymistä. Olen huomannut viime aikoina, että yrityksissä (etenkin johtotasolla) ei olla erityisen tietoisia qaikuista, getsatisfctioneista jne. Kaikki ovat kuitenkin näistä olleet kiinnostuneita kun niistä on kerrottu.

Haluamme saada huomiota Suomessa sosiaaliselle medialle myös yritysten johtotasolla ja avata siksi blogiympäristön (jossa voi olla muitakin elementtejä), jossa voimme jakaa näitä oppeja yhdessä paikassa.

Keräämme siis bloggaajia (voi blogata omista tutkimuksista ja kokemuksista). Ja tehdään se yhteen osoitteeseen... esim. sosiaalinenmedia.com. Otamme tässä tietenkin ideoita vastaan ja koska te olette alan eksperttejä, joten olisi hienoa saada teitä mukaan tähän. Kuvailisin sitä tavallaan seminaariksi webissä, joka kestää pidempään kuin päivän. ;)

Minä kirjoitin pääosin tuon tekstin, mitä minulla on DoReDon saitilla, talvella 2004-2005 ja käytin siinä termiä "Yhteisöllinen viestintä".

Mahtavaa @heleneauramo ja @markkusilen kun huutelette tänne meille! Kuulostaa hyvältä tuo mitä puhutte, oppien jakamista kaivataan enemmän ja enemmän kun yhä suurempi osuus ihmisistä ja yhteisöistä herää verkkotyön tarpeeseen.

Ping @markkusilen @heleneauramo kiitos lisäselvityksistä, käytin Qaikurepliikkejänne Vierityspalkin jutussa http://vierityspalkki.fi/2009/08/26/w...

Hienoa @Tuija, näin tää wörkkii!

Mun piti kirjoittaa tästä juttu Tiviin, mut emmä nyt jaksakaan. Tässä ketjussahan asia selkenee paljon dynaamisemmin kuin jossain staattisessa verkkoartikkelissa (saati paperilla).

Oma vaikutelmani asiasta:
Hyvä homma, somee bisneksiin tarvitaan joo, siinä on potentiaalia monenlaiseen. Moni liituraita tms. kireäkravatti ajattelee varmaan helposti, että someilu on pelkkää höpöttelyä (niin kuin osittain onkin mikä on vaan hyvä) tai korkeintaan mainostamista, eikä näe avoimen ryhmätyön jne. mahdollisuuksia. Et sikäli hyvä, jos saadaan puku-uskottavuutta lisää.

Mutta leijumisen vaara piilee myös. Varsinkin jos hehkuttaa hiukan liian epämääräisesti mutta suureellisin ilmauksin kuten yllä mainitussa tiedotteessa. "Suomen suurin" esimerkiksi on aika kova väite. Lisäksi tiedotteesta saa helposti vaikutelman, että verkostossa on jo mukana julkishallintoa & tutkimuslaitoksia, vaikka kyse on ennen kaikkea muutaman yrityksen konsultoinnista ja tuotteista/palveluista - ainakin toistaiseksi.

Itse olisin lähtenyt rakentamaan/laajentamaan verkostoa ensin somessa ja vasta sitten julkistanut sen. Verkossa pitää olla monta solmua ennen kuin sitä voi kutsua verkostoksi.

@Tuija :n otsikko "Winnovation ja Zipipop tuotteistivat sosiaalisen median strategiatyön" on mielestäni paljon kuvaavampi kuin tiedotteen "Suomeen syntyy organisaatioille tarkoitettu sosiaalisen median kehittämisverkosto"

Mutta siis kaikkea hyvää verkostolle, olisin itsekin mielelläni mukana siinä.

Huomenta kaikille, ja yritän taas vastata muutamiin illan aikana tulleisiin kommentteihin/kysymyksiin.

@Ile : Voisiko Qaiku olla sopiva ympäristö?

Kokemukseni mukaan perusvaatimuksia virtuaaliselle vuorovaikus/oppimisympäristölle:
1. käyttöliittymän pitää olla intuitiivinen ja helppo
2. pitää olla avoimesti mahdollisuus keskustella ja vaikuttaa sisältöön
3. pitää olla sisällön luokitusjärjestelmä, jotta parhaat käytännöt erottuvat
4. pitää löytyä koulutusta virtuaalisesti erilaisilla medioilla (video,teksti,esitykset)
5. pitää löytyä osaamisverkosto kirjasto, josta löytyy asiantuntijoita eri teemoihin
6. pitää olla mahdollisuus wiki tyyppisesti kehittää tarkistuslistoja ja työkaluja

Uskon Qaikun olevan mainio ympäristö keskusteluun ja vuorovaikutukseen, mutta en ole ihan varma kaikista muista piirteistä. Uskon, että qaikun ja joidenkin muiden sovellusten integroitu ympäristö voisi olla mielenkiintoinen.

@eholmila : Miten tässä mallissa tehdään bisnestä?

Näen suurimpana ongelmana, että Suomessa ei ole syntynyt kysyntää ja tarjontaa tässä alueessa ("social media in enterprises"). Olin aikanaan käynnistämässä Suomeen Accenturen 100 hengen globaalia mobiili-internet osaamiskeskusta ja meni paljon aikaa siihen, että yritysjohto pystyi ensin hahmottamaan sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet. Sosiaalisen median tuominen yrityksiin vaatii julkista keskustelua ja esimerkkejä liiketoimintalähtöisistä ratkaisuista, joilla organisaatiot ovat jo pystyneet parantamaan omaa toimintaansa. Jos pystymme kollektiivisesti yhdistämään voimia ja jakamaan esimerkkejä, vauhdittaa se koko markkinan kasvua.

Tällaisessa yhteisössä, jossa asiakkaat, palveluntoimittajat ja asiantuntijat tapaavat, syntyy parhaimmillaan uusia innovaatioita, liiketoimintasuhteita ja konkreettisia projekteja. Kun siirrytään tarjouspyyntövaiheeseen, voi asiakas joko kilpailuttaa avoimesti tai suljetussa prosessissa oman hankkeensa.

@J1one : Olen myös tosi iloinen, että tämä keskustelu etenee täällä. Toisaalta viitaten aiempaan vastaukseeni, pitäisi keskusteluun saada mukaan asiakkaiden liiketoimintajohtajia, valistuneita CIO:ta ja muita päättäjiä, jotta vuorovaikutus asiakkaiden, palvelutoimittajien ja alan vaikuttajien kanssa kunnolla käynnistyy. Olemme lähiaikoina hakemassa perinteisen median kumppanuuksia, jotta asia saadaan myös niiden tahojen tietoisuuteen, jotka eivät esimerkiksi Qaikussa vielä vaikuta. Voisiko TiVi ehkä laittaa kutsun liikkeelle :) Meitä on tässä käynnistäjä verkostossa nyt vähän yli 200 osallistujaa, ja olemme viime kuukausien aikana käyneet vilkasta virtuaalikeskustelua ja innovaatiotyötä Suomen ja Kiinan välillä. Halusimme "tulla ulos" ajatuksiemme kanssa ehkä aikaisin, jotta voisimme muuttaa myös toimintakulttuuria. Mielestäni Suomessa on jo tehty liian monta "täydellistä suunnitelmaa ja järjestelmää", jotka ovat jääneet paperille. "Osallistamisen kautta syntyy motivaatiota. Asenne seuraa käyttäytymistä."

aamuterveisin
Markku Silen

Hmmm...kommentoin tähän vähän pidemmin kunhan pääsen koneelle.

Minua on tässä ihmetyttänyt jo jonkin aikaa tämä sosiaalisen median metasirkulaarisuus, jossa ainakin Qaikussa sosiaalisessa mediassa pohditaan sosiaalista mediaa. Eniten ehkä kummastuttaa tällaisen verkoston luominen verkoston päälle. Toki yrityksiä voi auttaa toimimaan yhteisöviestinnän kanssa, mutta mä ainakin näkisin, että tässä sulla on Qaiku ja tuolla sulla on Twitter ja kiinnostuneet ihmiset on jo täällä.

Clay Shirky puheli asiasta TED:ssä ja esitti, että Flickr on osoittanut erityisen valokuvaajien luokan olevan turha. Samoin sosiaalinen uutisointi on osoittanut, ettei toimittajuus ole enää tietyn koulutuksen tai työpaikan saaneiden erityisominaisuus. Samalla tavalla kaikki voivat osallistua myös firmojen koulimiseen. Tällaisen verkostoiluverkoston luominen on jälleen kerran vanhaa tapaa: nostetaan asiantuntijaryhmä jalustalle.

Mitä muita tapoja on? Keksitään rooleja. @pe3 kertoi, että Wikipediassa on tervetulleeksitoivottajia, entinen työkaveri on Wikipedian tiedottaja tai joku sellainen, @myrtti on Wikipedian "sovitteluryhmässä". Miksi näitä rooleja syntyy? Kaksi ensimmäistä seisovat yhteisön proverbiaalisella portilla, heittävät ihmisiä sisään ja vastaavat kysymyksiin. Kolmas on toki perinteisempi asiantuntijaryhmä, mutta sekin on demokraattisesti valittu, koska yhteisö koki sen tarpeelliseksi.

Komiteat, konsortiot, konklaavit ja komediat ovat vanhaa intuitiota, jos lopputuloksiin halutaan pyrkiä. Kanavat ja tagit ovat tätä päivää. Kun puhutaan sosiaalisesta mediasta (hyi tuo sana edelleen) on älyttömän vaikeaa nimetä yhtä saati kymmentä ihmistä, koska verkostojakin on yli tusina. Ensimmäiseksi ajatus kuulosti siltä, että komitea nimetään verkostoksi. Me täällä sosiaalisessa mediassa tiedetään paremmin ja tosiaan projekti kuulostaa siltä, että se kannattaisi tehdä sosiaalisessa mediassa alusta loppuun.

Ehkäpä mua häiritsee vain nuo ylisanat tuolla alussa. Verkostojen suuruus on jotain, mikä kehittyy hiljalleen eikä se lunastamattomana mainoslupauksena vielä johda mihinkään.

Näissä asioissa usein innostutaan liikaa ja tehdään liian nopeita päätelmiä ja sitten kaikki väsyvät. Nuo @ferrix:in sanat, että pitäisi uskoa, että verkostot kehittyvät hiljalleen. Komiteat ovat nyt aikansa eläneitä, tällaiset kuten Qaiku ovat nykyhetkeä. Tänne on selvästi kerääntymässä porukkaa, joka tietää ja on kiinnostunut. Moni suhtautuu teemaan suorastaan intohimoisesti.@J1one totesi, että tarvitaan monta solmua ennenkuin verkosto on valmis. Sitä keskustelua täällä juuri käydään ja ollaan käymässä. Liian nopeat liikkeet johtavat usein kilpaileviin verkostoihin ja se on monen hyvän "aatteen" historiaa...

@ferrix tervetullut puheenvuoro. Hyvä kysymys on, voiko avoimen verkoston luoda ja jos voi niin miten se tehdään?

@oaw Sulta puuttuu varmaan lauseesta joku lauseenjäsen tai jotain on liikaa, mutta tyrmään nyt toisella kädellä omia sanojani vähän silti: Verkostot eivät synny hiljalleen mitattuna perinteisten verkostojen syntymiseen, koska nykyään on nopeampia hevosia, mutta ne syntyvät itsestään hyvin nopeasti ja omalla painollaan. Rytmiä pitää siis osata kuunnella. Konsensusta tai sen vastakohtaa herättävistä aiheista tämä käy nopeammin ja marginaalijutuista hitaammin.

Lähinnä kuulosti hassulta koko ajatus, että joku verkoston jäsen kertoo verkostolle kysyvään sävyyn uutena asiana, että "jossain luodaan jotain verkostoa". Totta kai aina ollaan luomassa Suomen suurinta, jos siitä on itselle etua ja tavoitteita kuuluukin olla, mutta joku toinen verkosto saattaa vahingossakin olla vielä vähän Suomen suurempi. Nimenomaan se lähtökohta, että "nyt me mennään ja luodaan verkosto" on väärä ja pitää pikemmin suhtautua niin, että "nyt me mennään ja yritetään ihan täysillä kuulua verkostoon". Toki on olemassa sosiaalisen median operaattoreita, jotka konkreettisesti luovat paikkoja, joihin verkosto voi tulla, mutta solmuista se verkko syntyy.

Loistava idea, jolla on Markku Silenin kyvyt tuntien erinomaiset mahdollisuudet onnistua. Tätä on kaivattukin - Suomi on ollut sosiaalisen median takapajula!

@ferrix Anteeksi huono lainaus! Liian nopeasti ei pitäisi kirjoittaa. Siinä oli tarkoitus olla sulut:-) En korjaa jälkeen, sillä muuten kommenttiasi ei jälkikäteen ymmärrettäisi. Tuolla toisaalla (kirves ja aivot) käymme juuri @visualradio:n kanssa keskustelua innovaatioista, joissa juuri erotellaan näitä asioita: varsinaista keskustelua, jossa ideoita tulee esille; metakeskustelua sosiaalisen median merkityksestä tuossa keskustelussa; keskustelua siitä kenen tuota keskustelua pitäisi siteerata ja keskustelua noiden syntyneiden innovaatioiden markkinoinnista. Oikea lause olisi verkosto kehittyy omillaan. Siis verkosto kehittyy omaehtoisesti! Kuitenkin strategiakeskustelua tarvitaan. En vain usko kovin nopeaan järjestäytymiseen.

@oaw Sehän hassua onkin, että verkosto syntyy ennen järjestäytymistään. Yhdistyksen alussa yhdistys syntyy alkamalla järjestäytyä, mutta ne ihmiset ovat varmasti ennestään tuttuja ja yhdistys on pelkästään tekijöidensä halua tehdä asiasta organisoituneempaa.

@J1one Ainahan voit kirjoittaa pikkujutun, jossa (lyhyt)linkki vaikka tänne.

@ferrix Olen ollut järjestötyössä ja pidän järjestöistä. Kumma kyllä. Olen vain nähnyt niiden usein syövän hyviä ideoita tasapäistämällä niitä erilaisten lausuntojen kompromissimuotoihin. Innostus on usein aika nopeasti syöty ja toiset saattavat kokea jäävänsä paitsioon. Näihin keskustelluihin voi liittyä omaehtoisesti. Verkostoon olisi vielä varmasti paljon tulijoita. En esimerkiksi uskaltaisi itse osallistua mihinkään järjestötoimintaan tällä saralla.

Yritysten mielenkiintoa SoMe ja digitaalisia vuorovaikutuskanavia kohtaan rajoittavat työskentelytavat. Valtaosalle salkku, tolkku, mersu ja puhelin ovat sitä mobiilia toiminnanohjausta johon yrityksissä ylletään. 100 000 kilsaa vuodessa auton ratissa (tai moninkertainen määrä lentokoneessa) rajaa CEO:t pois sossuympäristöistä. Palomuurit ja CIO-säännöt pitävät huolen lopuista. Qaikujat ovat yhä kuin toiselta planeetalta. Toimintatapaerot ovat valtavat.

• Qaikujat elävät tätä aikaa (Web 2.0)
• Firmoja pyöritetään about 1990-luvun ideoilla (Web 0,3 = sähköposti ja liitteet)
  
  Enterprise 2.0 läpimurtoon päästään vasta, kun qaikujia nousee johtopaikoille. Välineistä ei ole pulaa, asenteet ja arvot estävät perusyritysten osallistumista ja tällöin tarkoitan Metsoa, Stora Ensoa, Nokiaa, Nestettä ja niistä pienempiä. Satunnaiset suuryritysten asiantuntijat saattavat tajuta jotain avoimesta innovoinnista, mutta heti kun jotain pitäisi avata astuvat lakimiehet remmiin ja sen jälkeen päädytään 1900-luvulle.

@oaw Järjestöt ja yritykset jauhavat hyvistä ideoista mautonta sellua. Se on osittain niiden tehtävä, mutta eräänlainen fakkiintuminen, ikääntyminen ja hauskuuden unohtaminen tekee niistä usein liian sitä. Nimenomaan se järjestäytymättömyys tai järjestelmän keveys tekee näistä palveluista niin dynaamisia.

Tämä on kaiken lisäksi ihan villi länsi. Paitsioon jäävät päätyvät sinne oikeasti eikä ole mitään demokratiaa, joka heidät tasapäistäisi takaisin mukaan porukkaan. Toki monet hyvätkin ideat hautautuvat, mutta sitten pitää yrittää uudestaan. Näkisin, että Twitter on tässä mielessä vieläkin karumpi. Pahimmillaan tai parhaimmillaan siellä saa huudella ihan yksin metsässä ilman, että kukaan kuuntelee.

@visualradio Jotenkin yksipuolista ajatella, että Enterprisen kannelta twiittaa vain kapteeni Jean Luc Picard. Kyllä meillä voi qaikua töistä ja on meillä ihan virallinenkin twiittaaja. Toisaalta en tiedä mitä meillä mietittäisiin, jos haluaisin jotenkin virallisemmin lässyttää firman asioista ja alkaisiko siitä jonkinlainen monitorointi ja närä firman sisältä, laitettaisiinko sanoja suuhuni vai voisinko jatkaa yksilönä. Tämän oppimisestahan koko hommassa on kyse. Pitää olla strategia, miten firma näkyy ja kuka sanoo mitä. En oikeastaan halua sanoa, mikä menetelmä on toimivin, mutta melkoisen varmasti CEO ja CIO eivät ole parhaat ihmiset asiaan samalla, kun markkinointi- ja maineosasto ei välttämättä osaa olla riittävässä määrin aito.

@ferrix +1

Itse lähestyn tätä top-down ja bottom-up yksinkertaistuksen kautta. Yhtäkään verkostoa ei voida luoda top-down, jos verkoston solmut ovat "tiedostavia toimijoita" (tässä tapauksessa solmut ovat ihmisiä). "Tiedostavia toimijoita" voi yrittää saada verkostoitumaan top-down suunnitelun hengessä, mutta koska solmut ovat "tiedostavia toimijoita" niin ne tekevät itse valintansa verkostoitumisestaan. Top-down periaatteella verkoston luonti edellyttää sen, että solmut ovat mahdollisimman paljon kuin lego-palikoita, joita yhdistellään toisiinsa miten halutaan.

Bottom-up mallissa hyvät verkostot syntyvät, jos ovat syntyääkseen eli jotkin "voimat" ohjaavat solmuja verkostoitumaan niinkuin ne verkostoituvat. Näitä voimia voidaan tutkia, analysoida, ennakoida, ehkä jossain määrin suunnatakin ulkopuolelta tulevilla rajoitteilla tai "vastavoimilla", mutta ei luoda, rakentaa tai suunnitella.

Jos siis haluaa tehdä bisnestä verkostoissa niin pitää antautua "voimien" vietäväksi virtaan ja pyrkiä tekemään virran suuntamista itselle suotuisiin kohteisiin. Sosiaalisessa mediassa kaikki kommunikaatiot ovat tavallaan tämän virran ohjausyrityksiä. Viesti: "Suomen suurin sosiaalisen median kehittämisverkosto organisaatioiden kilpailukyvyn parantamiseksi" kertoo siitä, että halutaan massiivisesti ohjata kokonaisvirtaa (tai sitten viestillä on joku piilotettu agenda "huijata" verkoston solmuja suuntaamaan toimintaansa tiettyyn suuntaan viestin provokoimana).

Minulla ei siis ole hanketta vastaan mitään, mutta tuollaisen viestin rummuttaminen tuo mieleen välittömästi konservatiivisen muodollisen tahon (komitea, konsortio, konklaavi, hallitus, johtoryhmä jne.) ja se tarkoittaa nykypäivänä, joko EVOa tai sitten jotain niin kieron nerokasta, että sitä ei tajua. Kumpikaan ei ole ehkä se paras lopputulos.

Toimintaympäristön ja osallistujien hahmottamisessa suunnittelu on sama asia kuin rajoittaminen. Jos lähdetään liikkeelle niin, että täällä tehdään, tällä tavalla, näiden kanssa, näillä tavoitteilla, näillä työkaluilla, näillä hyötyjillä jne. , niin jokainen lisäys suunnitelmaan on myös lisäys rajoitteisiin ja rajoitteet voivat aina vähentää osallistumista. Siksi esim. sellaiset heitot, että "miksei tehdä qaikussa" tai "miksei ei vaan yksinkertaisesti tehdä asiaa suunnittelematta" kumpuavat nettiosallistumisen trendeistä, joissa ollaan monessa mielessä avoimia.

Minusta siis tällä speksilistalla:

"Kokemukseni mukaan perusvaatimuksia virtuaaliselle vuorovaikus/oppimisympäristölle:
1. käyttöliittymän pitää olla intuitiivinen ja helppo
2. pitää olla avoimesti mahdollisuus keskustella ja vaikuttaa sisältöön
3. pitää olla sisällön luokitusjärjestelmä, jotta parhaat käytännöt erottuvat
4. pitää löytyä koulutusta virtuaalisesti erilaisilla medioilla (video,teksti,esitykset)
5. pitää löytyä osaamisverkosto kirjasto, josta löytyy asiantuntijoita eri teemoihin
6. pitää olla mahdollisuus wiki tyyppisesti kehittää tarkistuslistoja ja työkaluja"

saadaan helppo vastaus: netti, sosiaalinen media, internets, verkko (millä nimellä sitä haluatkaan kutsua). Kaikki kohdat toteutuvat varmanpäälle ja aika monta muuta ominaisuutta samassa paketissa. Ei ole parempaa virtuaalista vuorovaikutus/oppimisympäristöä :)

@teroheiskanen Luova yhdistely on pienempi kuin kolme.

@ferrix Luova yhdistely ei järjestele asioita välttämättä riittävästi. Siis jos nyt ollenkaan ymmärsin, mitä tarkoitit. Ainakin itse opin/muistan/ymmärrän asioita paremmin, kun ne on järjestelty "kaavamaisesti".

@ferrix En ajatellut, että kapteeni on firman ainut qaikuja, mutta tiukasti top-down-command-control johdetuissa yrityksissä CEO:n ja linjajohtajien sana painaa. Ajattelin esimerkillä johtamista. Pörssiyhtiöissä ongelmaksi nostetaan tiedon salassapidon ja julkaisemisen tarkat säädökset. Tätä perattavaa kenttää riittää, mutta suurimpina esteinä ovat asenteet ja ennakkoluulot.

Verkkohan on oikeesti "vaarallinen". Qaikuminen on vähintäänkin "hengenvaarallista"...he-he. Teemana täällä on Suomen Suurin Verkko. Viime kädessä merkitykselliset keskustelut käydään kuitenkin varsin pienissä porukoissa. Suuriahan jo on Suomi24, Uusi Suomi, Kauppalehti, Piksu, Talsa, MTV3 jne.

Järjestöillä on omia kanavia, mutta valtaosaa vaivaa vuoropuhelun puute. Poliittiset puolueet eivät saa imua omille areenoilleen.

Haastetta Suomen Suurimmaksi riittää. Qaiku edustanee SoMe:n asia- ja asiatuntijakeskustelun parhaimmistoa.

Mielenkiintoista.

Onneksi en kirjoittanut tästä aiheesta itse heti. Muut ehtivät avaamaan jo monta asiaa ja näkökohtaa. Näistä on erityisen helppo yhtyä linjoille @ferrix @teroheiskanen @visualradio.

Ihanaa nähdä kuinka olemassaoleva verkosto keskustelee tästä uudesta avauksesta ja yrittää ymmärtää, mistä on kyse.

Nostaisin esille muutamia kysymyksiä, jotka näillä tiedoilla nousevat esille:

• Suomen suurin kansainvälinen verkosto? Qaikun ja muiden aktiivisten verkostojen lisäksi mieleen tuli Sometu.fi-yhteisö, jossa on 1600 jäsentä ja Aalto Entrepreneurship Society, jossa 1500 jäsentä. Kansainvälisyyden puolelta äkkiä voisi nostaa vaikka LinkedInin "social media marketing"-verkoston, jossa on 34000 jäsentä. Melkein mikä tahansa yritys voisi nostaa itsensä "sosiaaliseen mediaan" - vaikka Nokia, IBM, Accenture, tai vaikka jokin markkinointiviestinnän yritys.
• Onko tässä kyseessä IT-projektista? CIO ei ole mielestäni avainhenkilö yrityksen sosiaaliseen mediaan. Lähinnä mieleen tulee lukuisat CRM-projektit, joiden todelliset onnistumisprosentit eivät taida olla kovin mairittelevia. Missä ovat markkinoinnin ja viestinnän osaaminen, henkilöstöosaaminen, liiketoimintastrateginen osaaminen, sosiologit ja monet muut sosiaalisen median kriittiset osa-alueet? Kuka osaa asiakkaan kanssa tapahtuvan toiminnan?
• Onko tässä kyseessä tuotantoresurssien myyminen? Oman (ja monen muunkin) käsityksen mukaan yrityksen pitää itse olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa aidosti. Tämä vähentää ostetun tuotannon merkitystä esimerkiksi verrattuna vaikka ohjelmistopalvelujen, webbisivujen ja markkinointikampanjoiden myyntiin ja tuotantoon. Sossumediaa on vaikeaa ulkoistaa.
• Myös ajatus siitä, että "social media in enterprises"-puolella ei olisi tarjontaa tai kysyntää, on mielestäni hieman erikoinen käsitys. Sosiaalista mediaa yrityksille kauppaavat liikkeenjohdon konsultit, mainostoimistot, digitoimistot, koulutusyritykset, ohjelmistotalot, sosiologit ja monet muutkin tahot. En ole vielä kuulleen tämän businessalueen kärsivän lamasta, päinvastoin. Tämä tarkoittaa sitä, että kysyntääkin siis on. Se on totta, että yritykset ovat kovaa vauhtia jäämässä kansainvälisessä kilpailussa jälkeen monista ketterimmistä kilpailijoistaan. Samoin osaamisen taso on vaihtelevaa, johtuen muutoksen suuruudesta ja nopeudesta.

@saarikko Nostat avartavassa kommentissasi esille tärkeän näkökulman suuryritysten tarpeesta osallistua sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Suurissa firmoissa on kriittistä massaa riittävästi monipuolisen vuoropuheluun ja niille ehkä riittää, kun aika ajoin käyvät kurkkaamassa "avoimella puolella", mitä jengit ja alakulttuurit puuhaavat. Firmojen on pakko vääntää sorvia ja tehdä rahaa, vaikka roikkuminen sossussa olisi kuinka mukavaa ja yleissivistävää.

Monissa pk-yrityksissä osaaminen on niin tarkasti rajattua, ettei yleiskanavilta saa enempää kuin paikallislehdistä. SoMe-porukoilta pitänee edellyttää realistista näkemystä vuorovaikutuksen hyödyllisyydestä. Mikä on SoMe:n USP = unique selling proposition?

Tajuammekohan riittävän hyvin, mitä puuhaamme, mistä keskustelemme? Miten liikumme akselilla...tai portaikoissa ajanviete, terapia, itsetehostus, personal branding ja asiantuntemus? En moralisoi yhdelläkään askeleella seisomista, mutta "tunne itsesi" ja "anna arvo toiselle" on ehkä hyödyksi [meille] jokaiselle "sossuun" hurahtaneille.

Pitääpä vielä lisätä tähän se, että on erittäin hyvä juttu, jos sosiaalisesta mediasta yrityksissä keskustellaan. Toivottavasti tämänkin julkistuksen ansiosta tulee mainstream-näkyvyyttä sosiaaliselle medialle.

Samalla pitäisi myös miettiä asiaa kansainvälisesti ja hakea benchmarkit sieltä. Yrityksille "Suomi" on vähemmän ja vähemmän merkittävä käsite.

Osaamista on helppoa hakea vaikka Tukholmasta, Tallinnasta tai Tusseldorffista. ;-)

Our company, Growth Lab Consulting, would like to be part of the zipipop and Markku Silen sociaalinen media network

@saarikko Olen aivan samaa mieltä tuosta Tusseltorfista. Qaikukin kaipaa lisää väkeä muualta, koska muuten kirjoitamme äkkiä puhki ja halki suomalaisen todellisuuden ja meistä tulee Suomi24.0.5. Suomen Suurin on tarpeeton tavoite, koska vientiteollisuutemme olennaisimmat ongelmat liittyvät Eurooppa-keskeisyyteen. Meidän on päästävä vuoropuheluun Kiinan, Intian, Afrikan, Etelä-Amerikan, Aasian jne. kanssa. Amerikka ja Eurooppa pystytään handlaamaan Facebookin, Twitterin tms. avulla. "Klopaalia" on saatava kehiin, muuten happi saattaa loppua.

@saarikko sanoi tuosta ketteryydestä ja musta jotenkin tuntuu, että joskus vielä huomaamme, että olisi ollut ketterämpää jäädä pienemmäksi. Heittona esimerkiksi Nokialla on monia onnistuneita yhteisöllistymishankkeita plakkarissa, mutta isoilla tekijöillä on monia sisäisiä kulttuureita ja ihmisiä.

@J1one Luovuus lähtee kaaoksesta. Innovaatio on vähän niinkuin laskuvarjohyppyä pilvisäällä: hypätään, kun aukeaa ei vielä näy ja vähän saatetaan olla ulkopuolella, mutta vauhdissa sitten ohjataan aukealle. Korvaatte vielä sanan aukean sanalla laatikko. Ehkäpä vielä yhdistävänä tekijänä se, että koko matka tuntuu mahtavalta ja tekee ihan mitä vain päästäkseen tekemään saman uudestaan. Siinä taisi tulla yrittäjyyden ja luovan työn määritelmä.

Eli nämä tällaiset yhteisöjutut ajavat laatikon ulkopuolelle ja kritiikin kautta saadaan vähä vähältä kaaos hallintaan.

@ferrix: Agile Computing on kääntynyt Agile Enterprise -moodiin jo aikoja sitten. Vesiputousprosesseista ketteräksi liiketoiminnaksi on tulevaisuuden "must".

Tämä on osa maailman uusiutumista, monen muun asian ohella.

:)

@saarikko Joo, meillä skaalataan Agilea ja yritetään saada Agilen kanssa hikoilusta hoikistua Leaniksi siinä samalla. Se sun romanttinen kuvaus Tanskan mikroyrittämisestä oli niin kiinnostava, että odotan täällä jo henkeä pidätellen, milloin isommat alkaa häviämään pienemmille. Saa nähdä riittääkö suurten ketteryys vai kannattaako hallita kasvunsa Semcon ja Virginin tavoin.

Niin kuin siinä poistamassani, väliaikaisessa kirjoituksessani sanoin, yritän välttää näitä sosiaalisen median runkkurinkikaskusteluja täällä, sillä se ei tee tätä yhtään houkuttelevammaksi uusille tulijoille, mutta...
@saarikko n kommentista pidin.
Minusta tuntuu että tämän asian ympärillä on liikaa työntöä.

Yhteisöllisen viestinnän kanssa on vähän niin kuin kuoleman kanssa.
Kuolema ei ole pakko, mutta se on väistämätöntä. Asenne tekee pakon.
Sosiaaliseen mediaan osallistuminen ja yhteisölllinen viestintä siellä ei ole pakko.
Mutta nykyisin nähtäväll trendillä se on väistämätöntä.
Ne yritykset, järjestöt ja vastaavat rakenteet, jotka eivät osallistu, jäävät enemmän tai vähemmän jalkoihin.
Mutta koskaan eivät kaikki tule mukaan.

@ferrix Olen joskus sanonut, että moderaattorina yritän pitää yllä järjestystä ja opettajana ja kirjoittajana yritän aikaan saada kaaosta.

Tää kaikki liittyy niin paljon OPEN symposiumiin, jota järkkäämme Aalto yliopistossa, että heitän tähän mainoksen.

Olisi nimittäin mahtavaa, jos verkostojen ja avoimuuteen/sosiaaliseen mediaan liittyvän yhteiskunnallisen/taloudellisen murroksen kanssa tekemisissä olevat henkilöt osallistuisivat. Jonkinlainen short paper pitäisi saada aikaiseksi. Akateeminen raatimme koostuu Taideteollisen korkeakoulun medialaboratorion tohtoriopiskelijoista -> oma käsitys tutkimuksestamme on tekeminen/kokeileminen. Ei hienot korulauseet.

Muutama kommenttini kansainvälisestä yhteistyöstä, joka on tullut useassa kommentissa esiin.

Olen täysin samaa mieltä, että suomalainen innovaatioprosessi ei saa lokeroitua pirtin kammariin.

Meillä on tässä käynnistäjäryhmässä ollut mukana jo lähes kymmenen eri kansallisuutta. Suuri osa osallistujista tulee Kiinasta ja muista Pohjoismaista. Olemme myös käynnistäneet hanketta Kiinan yliopiston ja Zhongguancun National Innovation Park:in kanssa innovaatiotioyhteistyöstä Pohjoismaiden kanssa. Tapasin heidän edustajiaan alkukesästä.

Ethos Technologies on ollut kehittämässä www.suomi24.fi portaalia ja tuntee kohtuullisesti jo yhteisöllistä käyttäytymistä Suomessa.
http://www.ethos.com.cn/

Kiinassa yhteisöllisyys on vielä enemmän geeneissä kuin monessa muussa maassa ja sosiaalinen media etenee lujaa. Meillä on siitä oppimista.

Lisää kommentteja mielellään.

terv,
Markku

@pe3: Kiitos. Nyt aloin miettimään josko käyttäisi aikaa ja vääntäis jotain tästä "small and open is the new large and closed" tai jotain. Katsellaan.

@saarikko: myös office nomad olis mahtava case-study

@pe3: Ainiin, en taas muistanutkaan moista. Ja case studythän kiinnostaa enemmän.

Todella kiinnostavaa!

Itse olen työskennellyt julkishallinto& sosiaalinen media kontekstissa ja uskoakseni firmoilla ja julkistahoilla on monessa mielessä sama tilanne sosiaalisen median suhteen, @visualradio ta lainatakeseni:

"Qaikujat ovat yhä kuin toiselta planeetalta. Toimintatapaerot ovat valtavat."

Tässä keskustelussa kuuluu lähinnä Qaikujaplaneetan asukkien ääni. Se toinen ääni, mitä Silén ja kumppanit kuuntelevat on kuitenkin edelleen valtavirtaa.

En kuitenkaan komppaa @visualradiota tässä: "Enterprise 2.0 läpimurtoon päästään vasta, kun qaikujia nousee johtopaikoille."

Tämä muutos nimittäin etenee huomattavasti nopeammin, kuin ihmisikään rytmittynyt sukupolvenvaihdos erilaisilla johtopaikoilla. Uusia tulee koko ajan mukaan ja samalla vanhat omaksuvat uusia tapoja, eli muuttavat planeettaa. On ERITTÄIN HYVÄ, että eri planeetan asukit kohtaavat.

Kohtaamiseen tarvitaan ympäristö, johon eri planeetoilta tullaan mielellään. Se ei välttämättä ole taas uusi asiantuntijablogifoorumiverkostoblaa, koska sossumediaplaneetan asukkeja se nukuttaa, mutta se ei myöskään ole välttämättä Qaikukaan, koska se vieroksuttaa niitä toisia.

Ja sitten vielä yksi ajatus siihe parjattuun termiin: Sosiaalinen > media (Sosiaalinen on suurempi, kuin media)

btw - musta sosiaalinen media on aika hyvä termi. vähän niinkuin erästä autojoukkoa kuvaileva termi: henkilöauto. muillakin autoilla voi henkilöt matkustaa, mutta henkilöauto on siihen optimoitu. tai siis pienten henkilöryhmien liikkumiseen. uskon, että sosiaalinen media -käsite on jäänyt käyttöön, koska se resonoi jonkin yhteisesti havaitun ja koetun kanssa.

@apoikola: Hyviä pointteja.

Olen kanssasi samaa mieltä tuosta nopeudesta. Tämä nyt menee aikuisten oikeasti eteenpäin niin lujaa vauhtia, että lainsäädännöllä olisi tiukkaa ehtiä mukaan. Sen pystyy katkaisemaan ainoastaan tappamalla internetin.

2006 kokosin omaksi työkalukseni setin siitä, miten yritys ja organisaation toimii ihanteellisesti suhteessa asiakkaisiin ja muuhun ekosysteemiin. Monet sitä silloin ihastelivat ja nyökyttelivät.Siihen oli kiteytynyt lähes 20 vuoden kv-kokemus ja määrätietoinen ymmärtämisen ammentaminen. Olin siitä ylpeä. Se oli todellinen, ja se toimi monen liiketoiminnan tehostamisen mallina.

Tänä vuonna jouduin tekemään tuon kolme vuotta vanhan kaavion aivan uuteen malliin. Kaikki oli muuttunut niin merkittävästi.

Uusi malli on paljon kaoottisempi, avoimempi ja ketterämpi, mutta myös hyvin pelottava.

Kyseenalaistan viikottain itseni kanssa tuon uuden mallin. Ja aina totean sen kelpaavan erittäin hyvin nykypäivään, ja ehkä vielä hetken lähitulevaisuuteen.

onkohan sosiaalinen media ja esim. jaiku-kulttuuri lähellä sitä Nonakan BA-konseptia. Ba muodostuu ihmisten välille, jotka ei välttämättä riko organisaatiota, vaan menee sitä ympäröivän kalvon (membrane) läpi ja he toimivat yhteisen hyvän motivoimana, siis rakenne joustaa ja ihminen voi aina kyseenalaistaa sen (hienoa että täällä organisaatioteoreetikkojen joukossa on joku joka uskoo ihmiseen). Tärkeintä on rakentaa Ba (sehän qaikusta tuleekin)

@saarikko vilauta joskus pelottavaa kaaviota :)

@saarikko Voit jatkossa tehdä siten, että otat versiot 1, 2, 3 ja 4 päivättynä esille ja sanot, että "piirtäkää 'tu ite käppyränne" ;)

Vähän kyllä arveluttaa näiden yhteisöjen seuraavan askeleen läheisyys. Mitä tulee avoimuuden jälkeen? Yhteisöiden kasvu toki jatkuu ja se saattaa muokata niiden sisäisiä rakenteita ja painoarvoja. Toisaalta kuinka kauas avoimuus voi levitä?

@apoikola: Sopii. Kun seuraavaksi nähdään.
@ferrix: :D

Voi sen esittää myös näin: "Nämä oli ennen ihan hyviä käppyröitä, mutta nyttemmin näiden piirtäminen on haitannut työntekoa ja vapaa-aikaa."

Suosittelen tätä kurssia kaikille tässä ketjussa: Connectivism and Connective Knowledge 2009

http://ltc.umanitoba.ca/connectivism/...

Kävin vime syksyn ekaa kurssiversiota itse - voimat meni valtaosaltaan välineiden opetteluun, kun olivat mulle kaikki uusia. Nyt pääsee sukeltamaan sisältöön. Olisi mahtavaa saada vaikka qaikuun CCK09:stä päivittäistä pörinää. Täältä se sitten pistetään laveammin liikkelle!

CCK on mahtava tapa oppia niitä edellä viitattuja kansainvälisiä tapoja, joista mun kokemuksen mukaan sosiaalisen median välineiden käyttötaito on 5% (mutta välttämätön!) ja 95% sitä transformaatiota - jota on laatukoulutuksissa (esim. Deming) korostettu jo 1980 -luvulta lähtien. Pistetään se nyt Suomessa toimeksi!!!!!!!!!!

Mun eka CCK09 -blogiposti: http://connectirmeli.wordpress.com/20...

Paljon lisää tulossa - myös suomeksi, tulkaa mukaan!!!!!!!!!!!!!!!

Nyt kun vähän näitä lnkkejä lukenut, niin ihmettelee, että 'press release' kansainvälisestä verkostosta löytyy vain suomeksi?! Olisin laittanut heti jakeluun kansainväliselle verkostolleni!!!!!

@ConnectIrmeli Mäkin ihmettelen, pystymmekö ratkomaan #Suomi2 ongelmia kansallisella tasolla? Sosiaalisen Meidan siltarumpuvaihe ei tule kestämään pitkään. Meidän on päästävä ulos kansallisesta loukusta. Kivahan meidän on täällä kielimuurin takaa huudella, kun ei kukaan ulkopuolinen ymmärrä, mutta VIENTII pitäis saada rutkasti LISSÄÄ!

Käännän tota tiedotetta just englanniksi - pakko saada se heti omaan blogiin levitykseen!!! On tämä sen verran kauaskantoinen idea...

@visualradio Vienti tottakai. Mutta eipäs unohdeta näitä 500 miljoonan ihmisen EU-kotimarkkinoita - edes ponnistusalustana.

@hyvaelama @visualradio @ConnectIrmeli Joko vilkaisitte tämänpäiväisen pika-alustukseni TEKin teknologiavaliokunnalle INSPINÖÖRÄÄMISESTÄ JA INNOMAATIOSTA?
http://www.ustream.tv/recorded/205592...

Yritysten näkökulmasta Some tulee tärkeäksi sinä päivänä, kun kilpailija tekee sitä tai kun huomataan, että asiakkaat alkavat toimia siellä "omin päin" ilman ohjausta ja tekevät ja ehdottavat ostopäätöksiä. Ongelma vaan on usein, että siinä vaiheessa ollaan paniikissa ja myöhässä. Yritysten tuleekin seurata maailmaa tehokkaammin, jotta voivat "ketterästi" suunnata voimavaransa oikein. Some tuottaa jatkuvasti signaaleja, jota ovat mahdollisuuksia tai uhkia.

Innovaatioiden kiihdyttäminen Somen avulla edellyttää, että yritys on luonut itsestään sellaisen kuvan ja kulttuurin arvoineen, johon on kiinnostavaa tuottaa ideoita. Jos julkaistaan kilpailu parhaista ideoista, niin aina on joitain aktiivisia, mutta tärkeämpää olis tehdä siitä pysyvä ja kehittyvä toimintamalli.

Growth Lab Consulting on pian osa tätä Markku Silénin sosiaalisen media ecosysteemiä ja herättelee yrityksiä sekä tarjoaa omat panoksensa suomalaiseen avoimeen sosiaaliseen mediatoimintaan.

Ilkka Yli-Ojanperä
Founder of Growth Lab Finland and Growth Lab Consulting

just niin @visualradio ilman vientiä voidaan unohtaa Suomi2, mites se Venäjä homma edistyy

@IlkkaYO : Olen samaa mieltä kanssasi tuosta reaktiivisesta toiminnassa proaktiivisen sijaan.

Ilmeisesti tiedät miten tähän avoimeen ekosysteemiin pääsee? Muitakin kiinnostaisi varmaan tietää?

Hyödyntäkää käännöstä vapaasti!! http://bit.ly/Sn2TW

Pistin blogipostin Twitteriin, >300 lukijaa & Facebookiin, >400. No ok osa on samoja ihmisiä.
:)

@hyvaelama Venäjä, Venäjä, Venäjä etenee useammalla rintamalla. Kaakkois-Suomen bio- ja hakeoperaatiosta kirjoitan keskustelukoosteen tällä viikolla. Siihen sopii hyvin muualla mainitsemasi "kalvo", jonka läpäisykykyä pitää parantaa kahdesta suunnasta.

Useissa tapauksissa aistii, että Venäjä-operaatioissa "organisaatiot" yrittävät kehittää kohtaamisia, mutta avoin qaikuilu puuttuu kulttuurista. Senpä takia Social Engineering vaiheeseen on vaikea päästä käsiksi. Venäjä-Suomi -kuvioissa osapuolet ymmärtävät toisiaan, mutta välissä on yhä neuvottelupöytää ja asenneviidakkoa. Toisaalta meillä rakentamisen ja hajautetun energiatuotannon osalta varsin erilaiset kulttuuriset lähtimet.

• Venäjä on suurvalta, jolla valtavat raaka-aine- ja energiaresurssit
• Venäjällä esiintyy kylä-, kiinteistö- ja kaupunkitasolla energiapulaa (infrastruktuuri)
• Suomalaisilla olisi bioenergiaosaamista ja järkevää haja-asutus rakentamistaitoa
• Venäjä on totuttu öljyyn ja kaasuun
• Meillä on opittu käyttämään vaatimattomampia ja vaikeampia lämmöntuotantomuotoja
• Social Engineering kerrostuma puuttuu - sen aistii mahdottoman selkeästi
• Lisäksi kuvioon on sujahtanut suurvalta-pienvaltapolitikointia
• Päätöksentekovalta liukastelee kuin saippua toimijoiden käsistä

@markkusilen @IlkkaYO Eräs juttu, mihin yritysten kouluttamisessa kannattaa pureutua jo alkumetreillä on sopivan sisääntulostrategian luominen. Te olette molemmat tehneet entrén tässä parin päivän sisään ja pääsitte valmiiseen keskuteluun mukaan. Helpointa on se, että kutsutaan. Heitetään tästä esimerkkinä Arman Alizadin Kill Arman ja potku.net, jossa sarjan avainhenkilöt päätyivät keskustelemaan kuluttajan kanssa. Aina ei ole näin ja firman täytyy oppia lunastamaan paikkansa yhteisössä.

Kaikki tärkeät sidosryhmät eivät ole toki näkemässä alkumetrejä, mutta ensivaikutelma on tärkeä. Joissakin yritysblogeissa olen nähnyt näitä helmasyntejä:

• Ei varata aikaa: lähdetään blogityökalun perusteemalla, missä tulisi olla pärstäkuva, tilapäisavatar, kaikki on kesken
• Ei anneta: sisältöä ei tule
• Ei vuorovaikuteta: kommentteihin ei vastata
• Ei rönsyillä: asioita tapahtuu ainoastaan kampanjoiden tai suurten uutisten aikaan

@personaleu Näin (liian) pitkään globaalin ponnistusalustan. Nyt olen sitä mieltä, että ihan tästä omasta ympäristöstä ponnistetaan. Ja meillä ei ole EU -tasolle vielä voimia - MUTTA KOVASTI NIITÄ KEHITETÄÄN!!!!!!
ps. katon kohta sun TEK -jutun

@ferrix Ihan henkilökohtaisessa blogisssa myönnän noita syntejä. Mutta toisaalta osa sitä avoimuusprosessia on myös ja erityisesti kehitysvaiheensa jakaminen (oman & yrityksen)!?

Bruce Brown sanoo tästä sosiaalisen busineksen tukemisesta, mitä aatosta tavoittelin...
http://beingbruce.blogspot.com/2009/0...

Huomenta

Jotta sosiaalinen media etenee yrityksissä tarvitaan mielestäni nyt seuraavia askeleita:

1. Tietoisuuden lisääminen yritysten johtotasolla sosiaalisen median tuomista liiketoiminnallisista hyödyistä. Vähemmän fokusta keskustelussa erilaisiin työkaluihin ja enemmän konkreettisia esimerkkejä soveltamisesta

2. Tietoa pitää jakaa ensin perinteisen median kautta ja saada yritysjohtoa asteittain siirtymään sosiaalisen median käyttäjiksi. Tiedon saantia ja löytymistä pitää helpottaa. Tieto pitää olla kiinnostavassa muodossa ja liiketoiminnan termein esitettyä.

3. Tietoa pitää pystyä löytämään bisnesongelmien mukaisesti lajiteltuna eikä teknisten ryhmittelyjen kautta. Kuten esimerkiksi:
- miten saan asiakkaani osallistettua tuotekehitysprosessiini
- miten luon interaktiivisen palautekanavan asiakaspalvelussa
- miten voin saada organisaationi sitoutettua paremmin toteuttamaan yhdessä visiotamme
- miten voin nopeuttaa uusien ihmisten kompetenssien kehittymistä
- miten voimme tehokkaasti käyttää organisaation yhteistä osaamista työssämme
jne...

4. Yritysten hankkeita ja investointeja ohjaa vahvasti business case. Edellisen kohdan tyyppisille asioille olen ollut laatimassa lukuisia hyöty- ja businesscase arvioita, jotka ovat saaneet ylimmän johdon tekemään päätöksen muutosohjelman käynnistämisestä.

5. Accenturen Suomen yksikkö on valittu useita kertoja Suomen parhaaksi yritykseksi suurten yritysten sarjassa Great Place to Work instituutin tutkimuksessa, Tutkimus painottaa vahvasti johdon ja henkilöstön yhteistyötä ja siinä kommunikaatioprosessit ja järjestelmät ovat pääosassa. Suomen yhtiö on kasvanut orgaanisesti 20-30% vuodessa ja kasvaa edelleen. Toimitusjohtajakaudellani pidin yli 100 seminaariesitystä yhtiön globaaleista Knowledge Management & Competence Networking prosesseista ja ratkaisuista, joiden avulla konsernin globaali kannattava kasvu 20.000;sta 200.000 henkilöön on ollut mahdollista.

6. Teknologia ei ole ollut pitkään aikaan esteenä sosiaalisen median muutokselle. Johtamisen muutos on ihmisistä kiinni. Liiketoiminnan hyötyjen konkretisointi ja uusien toimintatapojen ankkurointi liiketoimintaprosesseihin rakentavat johdon sitoutumista. Muutosjohtamisen osaaminen on myös sosiaalisen median käyttöönoton onnistumiselle keskeinen kulmakivi.

7. Yritysten johto ei saa olla kontrolloimassa tai määräämässä kuka saa puhua ja mistä, mutta muutoksen puitteiden, uuden kulttuurin ja alkuinnostuksen luominen ovat usein yritysjohdon esimerkistä kiinni.

8. Nyt tarvitaan kansainvälisten ja kotimaisten esimerkkien jakamista ja yritysjohdon tietoisuuden lisäämistä. Toivon, että taloustilanteen tuska saa hyviä asioita liikkeelle ja valistuneet yritysjohtajat alkavat luomaan suomalaisia menestystarinoita avoimen innovaation ja tehokkaamman yhteisöllisen verkostoitumisen kautta.

Markku

@markkusilen Ruotsilla pelotteluakin voi käyttää. Tukholmassa on tällä viikolla Disruptive Media meetti ja sieltä muistan ainakin esimerkkeinä Elektroluxin, EOnin ja lehtitaloja, jotka ovat ottaneet sossun käyttön kehitystyössään, asiakassuhteiden kehittämisess, palvlukanavina, mediapalvelun ja tiedotuksen nopeuttamiseksi.

Tietenkin esimerkkejä löytyy lukuisista pienyrityksistä. Meiltä puuttuvat sovellusraportit ja yritysten omat kertomukset. Oisko homma meillä yksilökeskeisempää?

@markkusilen Tykkäsin tuosta asteittaisesta aktivoitumisesta. Jotenkin minä näen sen niin, että tullaan ensin sisään kuuntelemaan ja oppimaan, sitten osallistumaan.

@ConnectIrmeli Sanottava totta kai auttaa asiaa ja monet hyvät blogit ovat vakioleiskoja, mutta yrityksen blogista ei saa jäädä sellainen kuva, että kukaan ei ole kotona. Tätä voisi verrata vaikka siihen, ettei yrityksen twiittaajat seuraa ketään muuta ja postaavat vain harvakseltaan. Tärkeyden tunne saa sidosryhmät liikkeelle.

Hyviä kommentteja, mm. @apoikola @visualradio. Ei tarvitse odottaa, että Qaiku-planeetalta kohotaan kulmahuoneeseen eikä tarvitse perustaa taas yhtä paikkaa, jossa voi somettaa.

Oma vähäinen kokemus puhuu sen puolesta, että kyllä sosme-onnesta osattomat innostuvat, kun jaksaa itse olla sinnikäs. Ehkä olis helpompaa muokata oman organisaation kulttuuria, jos istuisi johtoportaassa, mutta onnistuu se näin alemmaltakin tasolta. Kaikki muutos vaatii hyvää suunnittelua ja kovaa työtä.

@markkusilen hyvä homma, että tulit keskusteluun mukaan. Johtajat ymmärtävät euroja. Jos voisin euroissa osoittaa esimerkiksi sen, kuinka paljon työskentely tehostuu wikiä käyttämällä, meilläkin oltaisiin jo pidemmällä. Ping @Samuel.

@5annam En minäkään ole kummoinen ongelmanratkaisija, mutta osaan valita parempia hakusanoja.

Eräs teema on mielenkiintoinen keskustelun kohde: Pitääkö ensin laittaa oma pesä kuntoon ennekuin mennään huutelemaan maailmalle uusista asioista? Toisin sanoen: pitääkö ensin huolehtia oman ysityksen sisäisen sosiaalisen kommunikaation kuntoon saatamisesta ennekuin mennään rinta rottingilla osalliseksi avoimiin sosiaalisiin medioihin repostelemaan? Oma mielipiteeni on, että asioiden pitää tapahtua synkronissa. Tämä tarkoittaa, että ensin arvioidaan avoimien ja ulkoisten medioiden käytön tavoitteet ja sitten tarkistetaan oma valmius. Seuraavaksi luodaan tarvittava ohjelma, jolla sisäinen kyvykkyys ja ulkoinen tavoite alkaa toteutua.

@markkusilen on aivan oikeassa korostaessaan yritysjohdon ajattelumaailman ja tavoitteiden ymmärtämistä ja oikean viestinnän laatimisessa joka puhuttelee heitä.

Nopeat muutokset syntyvät vain ulkoisen paineen kautta.

IlkkaYO

@ferrix nyt tipahdin... tarkoitat mitä?

@IlkkaYO Kyllä, ei, ehkä. Toinen voi olla liian myöhäistä ennen kuin toinen on valmis. Toisaalta firman sisäinen ja ulkoinen kommunikaatio ei ole koskaan valmis. Kommunikoidaan niin keskinkertaisesti kuin osataan kunnes konkurssi meidät hajottaa. Suunnan parempaan pitää olla jatkuvaa toimintaa kaikilla osa-alueilla.

@5annam Niin siis olen Googlausammattilainen monilta osin. Olen tiedonhakija, mielipiteenmuodostaja ja soveltaja. Tämä on samanlaista vaikeasti mitattavaa toimintaa kuin jokin wiki tai esimerkiksi työajan "tuhlaaminen" yhteisöissä. Tahtoo sanoa, että ihmiset, jotka ovat hyviä laskemaan rahaa, ovat huonoja laskemaan epäsuoria tuloja ja monipolvisia arvoketjuja.

Uteliaisuudesta haluaisin tehdä testikysymyksen tälle foorumille. Montako yli 100 hengen yriityksen toimitusjohtajaa tai liiketoimintavastuussa olevaa yksikön johtajaa tässä foorumissa lukee tai kommentoi viestejä tällä hetkellä? Kommentoikaa jos tiedätte tai olette jo yksi heistä.

Markku

@ferrix Nyt tajusin. Ihan varmasti on näin, mutta uskon, että on olemassa sekä-että-ajatteleviakin. Pelkkä eurojen katsominen on vain niin paljon helpompaa ja vähemmän aikaa vievää.

@markkusilen, nyt taisit pistää pahan:-)...

@markkusilen:

Ei tätä keskustelua seuraa varmaan yhtäkään mainitsemallasi määrittelyllä.

Toisaalta, tätä keskustelua seuraa usea sosiaalisesti mediasta tuollaisissa yrityksissä vastaava henkilö, usea perinteisen ja uuden median edustaja, sosiaalista mediaa tutkiva ja siitä luennoiva henkilö ja monet näitä isoja yrityksiä auttavat toimijat.

Mielestäni tämä foorumi on näillä keskusteluilla niin syvällä monissa asioissa, että ei tänne sitä perusymmärrystä tässä muodossa kannata tulla hakemaankaan. Tässäkin keskustelussa on jo käyty "jälleen kerran" läpi jo monille vanhoja tuttuja asioita. Jotta saataisiin kunnon keskustelua aikaiseksi, uskon monien odottavan "seuraavaa tasoa" ennenkuin edes osallistuvat keskusteluun.

Olen jotenkin tulkinnut eräistä kommenteista ajatuksia siitä, että sosiaalisen median tekijöillä ei olisi osaamista/kokemusta liiketoiminnasta ja siihen liittyvistä prosesseista. Mielestäni tämä ei ole tilanne, pystyn tästäkin keskustelusta osoittamaan paljon erilaista kokemusta, jopa vuosikymmenien mittaista sellaista.

Haluaisin kuitenkin huomioida, että sosiaalista mediaa ei ohjata pelkästään liiketoimintaprosessien ja ylimmän johdon top-down-näkökulmasta. Siihen liittyvät hyvin vahvasti globalisaation, finanssikriisin ja muiden tekijöiden näkökulmasta syntynyt kiihtyvä rakennemuutos, joka vaikuttaa kaikkien meidän elämäämme monilla tasoilla.

Tämän johdosta korporaatiomaailma vinkuu liitoksissaan ja käy pelottavaa "muutu tai kuole"-taistelua. Kilpailu tulee ulkomailta, uusilta pelureilta, pienemmiltä ja ketterämmiltä organisaatioilta.

Tästä syystä miettisin, mikä tekee yli 100 työntekijän yrityksistä erityisen tärkeitä? En usko muutoksen alkavan korporaatioista vaan pienemmistä, ketteristä organisaatioista. Isot tulevat sitten perässä kun tajuavat, uskaltavat ja osaavat.

Sosiaalisessa mediassa ei ole muuta oikeaa prosessia kuin aito läsnäolo. Sen voi tehdä monella tavalla ja työkalulla. Elämme kokeellisen bisneksen maailmaa, ehkä ensimmäistä kertaa pitkään aikaan.

No nyt alkaa menemään jo niin syvälliseksi, että en tiedä onko tästä enää mitään hyötyä.

Jotain konkreettista odotellessa.

Janne

EDIT: Tuolla alussa lukee @markkusilen , koska aloin kirjoittaa sitä kommentiksi. Juttu meni vähän pidemmälle, joten tämä on siis yleinen kommentti, ei Markulle yksin osoitettu.

@5annam Kommentistasi tuli mieleen, miten saisimme kulmahuoneen äijän tai muijan houkuteltua sossuun? Millaisia mittareita tarvitaan sosiaalisirkuksen seuraamiseen? Miten motivoidaan porukoita osallistumaan, kun tulostakin pitäisi tehdä? Pitääkö joka lafkaan perustaa sossuvirkailjian vakanssi?

No miten mä tätä teen? Teen duunia, käyn vilkaisemassa qaikuja ja muita kanavia. Jos on jänniä jorinoita, kirjoitan oman kommenttini. Roikun verkoissa E71 ja Läppärin avulla aamusta iltaan, mutta ei sosiaalinen media vie minulta efektiivisesti tuntia enempää päivässä. Saan täältä polttoainetta omaan tekemiseeni, joten sekään aika ei ole duunista poissa. Jatkuvuudella on merkitystä, koska muuten vire katoaa. Työpäiväni saattavat venyä, mutta syynä on kyllä mielenkiinto, ei mikään pakko.

Johtopäätökseni on, että sosiaalinen media motivoi osallistujiaan tyylillään ja sisällöllään, mutta makuun ei pääse, jollei astu virtaan. Perhokalastajalla saattaa olla samoja fiiliksiä. Kun rautua tulee, se motivoi.

Aloitin historian hämärässä blogaamisen ja kokeilin kaikenlaisia alustoja. Blogit ovat tietoiskuja, muistiinpanoja, raportin poikasia, jonne ei tule yhtä paljon kommentteja. Qaiku-tyyppinen vuorovaikutus on se juttu, josta yritykset ja toimihenkilöt hyötyisivät eniten, koska täällä jutut eivät jää ilmaan roikkumaan. Uusi tulokas saattaa saada heti huomiota, koska se piristää konkareita kommentoimaan.

@visualradio: Joka lafkassa pitäisi olla sossuvirkailija, jonka tehtävänä on ymmärtää ja ohjata organisaatiota oikeaan suuntaan.

@saarikko
Toivottavasti kukaan ei loukkaantunut kysymyksestäni koskien toimitusjohtajien läsnäoloa. Se oli puhdasta uteliaisuutta. 100 henkeä olisi voinut olla yhtä hyvin 10 tai 1000 henkeä. Kaiken kokoiset yritykset ovat tärkeitä. Olisin kuitenkin hyvin tyytyväinen jos voimme yhdessä luoda foorumia, joka alkaa kiinnostaa liiketoimintajohtoa. Vuorovaikutusjohtaminen, johon kuuluu organisaation kuuntelu ja innovaatiokyvykkyyden tukeminen tuottaa tulosta. Olen 30 vuoden aikana vastannut suoraan tai epäsuorasti yli 1000:sta liiketoiminnan kehityshankkeesta, jotka ovat onnistuneet parhaiten aina silloin kun yrityksen johto on toiminut yhteistyössä organisaation asiantuntijoiden ja muun henkilökunnan kanssa. Kaikkia tarvitaan nopealiikkeisen ja kilpailukykyisen organisaation luomiseksi. Kuulostaa yksinkertaiselta ja monesti ihmettelee, miksi melko harvat suuremmat organisaatiot tässä kuitenkin onnistuvat.

Hyvää viikonlopun alkua.
Markku

@visualradio @saarikko Tai sitten pitää olla kiertäviä sossuvirkailijoita, jotka kertovat, että naapurifirmassakin ollaan jo hyödyntämässä näitä loistavia mahdollisuuksia...

Asia kiinnostaa minua hiukan eri näkökulmasta... Järjestökenttä *) ei ole ollenkaan vielä herännyt laajemmin sossumedian mahdollisuuksiin. Ihmettelen sitä, koska tämä on nimenomaan mahdollisuus! Onko siis niin, että sossumedia on tarttunut vain yleensäkin mediasta kiinnostuneisiin ja alan ammattilaisiin ja se Kalle Kulkija ja Tiina Tossuttelija painelevat jossain ihan muualla?

Yleisesti paljon vanhempien, opettajien ja esim. kouluterkkareiden kanssa keskustelevana törmään tiedon puutteeseen. Nämä välineet koetaan edelleen sopimattomaksi asiakeskusteluun. Tuo tieto kuitenkin perustuu korvakuulokokemuksiin, ei edes omaan kurkistukseen ko. palveluihin.

*) On hyvä muistaa, että valtaosa suomalaisista kuuluu johonkin / useisiin järjestöihin. Myös ne johtohahmot, jotka tekevät asioissa ratkaisuja eri organisaatioissa.

@nettimuori ja @saarikko Otetaan oppia agraariyhteiskunnasta, jossa lienee kiertäviä karjakoita ja seminöörejä eli ns. kravattisonneja. Eikö tässä ole vähän samanlaisesta asiasta kyse? Pitäisi panna alulle uusia juttuja.

@visualradio Vanhaa voi muokata nykyaikaan sopivalle mallille unohtaen rähjäiset osat. Kyllä alan "matkasaarnaajat", jotka menee henk.koht. paikanpäälle näyttämään asiat, ne voi saada aikaan paljonkin. Kädestä pitäen- opetuksen tarve on merkittävä. Vaikka meillä on kuinka hienoja rakenteita ja yhteisöjä, jos ne ensikokemuksen perusteella vaikuttaa vaikeilta (tai asiat "ei minun asioilta"), homma siirtyy hetkessä sinne "kun on aikaa"-osastoon - jossa sitä aikaa ei koskaan tulekaan.

@visualradio viime kevättalvella istutin silloisen viestintäjohtajamme asian äärelle. Kerroin hänelle, miten mä käytän eri sosmen kanavia työtehtävieni edistämiseen. Mainitsin seuraamani hyvät blogit, J/Qaikun, deliciousin, Facebookin... ja selitin, mihin mä niitä käytän ja miksi ja mitä hyötyä mä niistä saan.

Hänen aivan oikeutettu kysymyksensä oli: Kauanko sulla menee tohon kaikkeen aikaa päivässä? Vastasin, että työpäivän aikana viidestä minuutista (yleisin) noin 30-45 minuuttiin (harvoin). Ilta- ja vkl-käyttö ovat tietysti asia erikseen. Niistä en saa palkkaa :-)

Pomo vaikutti hivenen yllättyneeltä - ja tyytyväiseltä. Asiat etenivät meidänkin osastolla taas parin askelen verran.

Nyt taas on tullut naputeltua työajalla... Mutta toiset kuuluu istuvan kahvilla :-)

@saarikko Erään jo vainaantuneen amerikan suomalaisen toimitusjohtajan kanssa kehitettiin ajatus toimistojokerista, eräänlaisesta yritysisännästä, jos sitä vertaa risteilyisäntään.
Toimenkuva olisi uusien asioiden vieminen yritykseen, työryhmien välisen kommunikaation avaaminen, tiedonsiirto yrityksen eritasojen välillä ja uudenlaisten työtapojen keksiminen.

Toimistojokeri olisi suoraan vastuussa vain toimitusjohtajalle, mutta muutoin organisaatiossa niin, että hänen yläpuolellaan olisi vain toimitusjohtaja, mutta hänen alaisensa ei olisi kukaan ja hänellä olisi oikeus kysyä jokaiselta mitä vain.

Juha tarjosi minua muutamaan firmaan tarjota tuollaiseen asemaan ja yhden kanssa oli puhetta koeajasta, mutta omistajavaihdos muutti suunnitelmat.

@nettimuori Olen jonkin verran puuhailemassa non-profit-porukoihin liittyviä juttuja, osittain liittyen "edelliseen elämääni". :) Siellä on kyllä mahdollisuuksia, ja maailmalla niitä hyödynnetään jo merkittävästi.

@markkusilen En usko kenenkään loukkaantuneen mistään. Täällä keskustelu on avointa ja rehellistä, yhteisö kyllä huomioi huonon käyttäytymisen tavalla tai toisella.

Ei siis huolta siitä puolesta! :)

@saarikko Mahdollisuuksia en ainakaan minä epäile hetkeäkään, mutta sitä ihmettelen, miten ihmeessä niiden hyödyntäminen ei etene täällä, kun muualla asia on huomattavasti normaalimpaa. Tässä olisi iso työsarka jollekulle. Täältä mutkan kautta vaikuttamalla (siis järjestöt) voisi asiaa tehdä tutummaksi myös yritysmaailmaan...

@herra: Tuokin voisi olla hyvä idea.

Luulen, että tuossa tarkoitettiin sosiaalisen median asiantuntijaa, joka vie firman sosiaalisten verkostojen läsnäoloa oikeaan suuntaan.

@Herra mielenkiintoista. Moisia muutos- ja viestintäagentteja epäilemättä tarvittaisiin.

@saarikko Sama asia tässä hetkessä. Kun sosiaalinen media ei vielä tukenut yhtä laajasti yhteisöllistä viestintää, olisi siinä hetkessä toimistojokerin tehtävä ollut aikaan saada tiedon siirto sosiaalistamalla ja avaamalla yrityksen välisiä f2f yhteyksiä.
Kymmenen vuotta myöhemmin yhteisöllinen viestintä on myös verkkoviestintää ja saman kaverin toimialana voisi olla myös yleisö- ja asiakassuhteet, niitten liittäminen osaksi koko yrityksen toimintaa.

Itse asiassa, @nettimuori, järjestökenttä on heräilemässä sossumedian mahdollisuuksiin, kuten @Tuija parissakin paikassa on raportoinut kuulemaansa/näkemäänsä http://tuhatsanaa.net/sosiaalinen_med... ja http://blogit.yle.fi/aalto/vaikuttava... ainakn Erto on kehittelemässä erto 2.0:aa, eli kyllä tästä ollaan monella suunnalla kuulolla.

Markku Silen ja kumppanit ovat mielestäni aktivoituneet ihan oikein, hyvin ja järjestelmällisesti suunnitellen (suunnitelmathan kehittyvät keskustelun edetessä) tätä suomalaisen sossukentän kehittämistä myös businessmielessä - ei toki pelkkänä rahantekokoneena vaan hallitusti, muutoksenhallinnan oppeja hyödyntäen.

Olen itse, pienyrittäjänä soluttautunut muutosagenttina julkishallintoon aivopesemään johtoa. Valtiolla somea ollaan tuomassa liveen juuri näillä hetkillä, 2010 alusta voimaanastuvan valtionhallinnon suurimman uudistuksen sitten sotien tarjotessa erinomaiset mahdollisuudet toimintojen uudelleenorganisoinnille. Tässä kohtaa some nähdään hyvänä avuna ja johtotason aivoja tuunataan par'aikaa uudentyyppiseen ajattelumalliin.

Olen itse mielelläni mukana tässä kantamassa kortta kekoon.

@Marko Olen toki seurannut @Tuiha n kirjoituksia ja juttuja muutenkin, koska niiden myötä saan ajankohtaista tietoa ihan omaan työhönikin.
Uskon, että ensimmäiset järjestöt ovat lähteneet / lähtemässä mukaan sossumediaan, mutta asia etenee niin hemmetin hitaasti. Suomi on tunnetusti järjestöjen luvattu (?) maa; täällähän värkätään oma järjestö joka asialle, joillekin asioille monta järjestöä (vrt. raittiusjärjestöjen jäsenmäärä oli ainakin muutama vuosi sitten samoissa kuin Suomen asukasluku... kuinka moni qaikulainen mahtaa kuulua raittiusjärjestöihin?)... On hyvä, kun Erto on kehittämässä asiaa, mutta tässä asiassa se on kyllä alallaan aikamoinen poikkeus.

Olen eri puolilla Suomea jututtanut järjestöväkeä ja esim. nuorisotyön ammattilaisia. "Ei ole aikaa" / "En mä osaa" / "Mitä se semmonen on?"...

Niin, ei kai sitä muutosta kukaan lähde viemään ellemme me itse... ;)

Mutta tosisissaan, ymmärrän toki yskän ja tuskan.

@Marko Juuri asian tärkeyden takia puhun tästä kuin paraskin apostoli tuolla ympäri maata kiertäessäni, vaan (kun elän sitä ruohonjuuritasoa) tehtävää on niin himskatin paljon ja resursseja ihan liian vähän.

@saarikko Niin sun kaa monessa kohdassa taas.

Puhuin eilen Inforin järjestämässä Elonmerkissä viestintäammattilaisille suhdetoiminnan uudesta ajasta. @5annam Viestintäammattilaisilla tuntuu olevan paljon "selitettävää" esimiehilleen yrityksissä miksi heidän pitäisi olla työaikana somessa. Siksi roolitin tässä viitekehyksessä somea kolmesta hyötynäkökulmasta (personal-professional-business). Mielenkiintoiset somen luontaiset hyötyalueet nousevat näiden rajapinnoista. Siellä ovat mm. ne @nettimuori n esiintuomat järjestöt.

Tilaisuus videoitiin, mutta video on salasanojen takana. Onhan se slidesettikin olemassa, vaikka esitys perustui pääsääntöisesti vapaaseen puheeseen: http://www.slideshare.net/kittikatti/...

@markkusilen Isojen firmojen toimitusjohtajat eivät ole somessa vahvoja, eikä moni muukaan itseään ja asemaansa tärkeänä pitävä perinteiseen luomuläsnäoloon uskova johtaja. Picnic-ajatteluun pystyvät vielä harvat. Mitä isommat saappaat, sitä tottuneempia ollaan saapumaan valmiiseen pöytään. Myös viiteryhmä pitää olla valmiina. Paikalle tullaan vasta, kun siellä ovat ne muut viralliset vertaiset. Rohkeasti, hassusti ja avoimesti ihmisenä esiin tullut Jungner on saanut "vertaisiltaan" ihan riittävästi lunta tupaan. Hän auraa tietä.

@kitti Hieno presis. Arvaan kollegoiden olleen =:0 ja tuskin pystyneen kävelemään pois. Hyvä, sillä shokkihoitoa tarvitaan.

@Kitti On totta, että Jungnerista saattaa tulla Suomen ensimmäinen big enterprise ristiinnaulittava. Kaikki merkit viittaavat siihen, että poliitikot toivovat paikalle jotain systeemiä kunnioittavaa Raatikaista. Sossusotakin vaatii uhrinsa. Loput suuryritysten johtajista ovat sen verran arkajalkoja, ettei heitä näe täällä ennen sukupolvenvaihdosta. EGO:n pullistamilla tyhjillä tynnyreillä ei toisaalta olisi mitään sanottavaakaan, mutta oishan se nättiä katsoa, jos joku uskaltaisi. Kärkipoliitikot ovat periaatteessa samanlaisia pellejä, etten usko näkeväni heitä muuallakin kuin perinteisessä telkkarissa, jota ne vielä pystyvät valvomaan. Surkea on sossun lähtökohta, mutta uskon tähän nousevaan vuorovaikutussukupolveen. Kunnioitan kaikkia, jotka esiintyvät täällä yksilöinä ja ihmisinä ilman prenikoita ja kaulusmerkkejä. Hyvä, hyvä, hyvä!

@visualradio Surkeistä lähtökohdista syntyy usein parhaat helmet. Pitää olla niitä, jotka uskaltavat, vaikka "kaikki" muut pitävät omituisina ja ties minä. Se on oikeaa rohkeutta!
Miksi poliitikot tyytyvät (!) televisioon? Toki sitäkin tarvitaan, mutta tällä vuosituhannella telkan ei pidä olla ainoa kanava.
Samaa mieltä tuosta "kunnioitan"... Jos täällä alkais esiintyä tittelinkipeyttä, olis se tämän paikan tuho. Jokainen on omalla paikallaan omalla tavallaan arvokas. Ihan ilman prinikoita.

@nettimuori Tittelinkipeät surkimukset pystyisivät tekemään täällä korkeintaan poliittisen itsemurhan. Kuvitelkaamme Vanhasta tai Kataista osapuolina avoimessa keskustelussa! Ei niistä ole siihen. Ne ovat puolidemokratian kasvatteja! Heidän aikansa on menneisyydessä, mutta antaa poliittisten ruumiiden rakentaa tämän ajan budjettia. "Tomma tunnor bullrar mest..." on the political scene on edelleen tämän päivä arkea. Valtaa pitävät TV-ajan surkimukset. Sossuväkeen kuuluvat huomisen tekijät. Toivon, että täältä nousee aitoja ihmisiä, joilla on aivot ja ajatuksia.

Kokemuksesta voin sanoa, että sekä bottom-up ja top-down -puskua tarvitaan sosiaalisen median hankkeiden käynnistämisessä yrityksissä. Yhdessäkään ne eivät riitä, jos keksijohtoa ei saada liikkeelle. Muutosjohtamista tarvitaan, kuten @markkusilen yllä totesi ja yksilöidenkin pitää ottaa vastuu muutoksesta.

Internet ja sosiaalinen media läpivalaisee organisaatiot ja tuovat eri liiketoimintayksikköjen perinteisesti erillään olleet toiminnat entistä selvemmin yhdeksi kokonaisuudeksi.

Tästä ongelmallisena esimerkkinä näen yritysten eri toimintojen tavan mitata tehokkuutta. Käytetään kuvitteellista esimerkkiä. On vaikea perustella resurssi-intensiivistä sosiaalisen median käyttöä asiakaspalvelussa, jos esimerkiksi tuotetuki nähdään kuluna, joka on minimoitava, eikä esimerkiksi osana markkinointia, jonka tarkoituksena olisi ajaa asiakaslojaalisuutta. Vastaavia perustavanlaatuisia esteitä sosiaalisen median käyttöön eri organisaatiossa on useita.

Hyvät verkostot yritysten sisäisten toimintojen välillä takaavat parhaan mahdollisuuden onnistua sosiaalisen median käytössä, koska silloin voidaan myös kurottautua tehokkaasti ulkomaailmaan. Tällaisia suhteita organisaatioiden sisällä tulisi rakentaa proaktiivisesti ja myös tarpeen vaatiessa.

@Kitti Minä tavallaan pelkään tuota "selitettävää", koska meillä ei ole mitään ohjeistusta yhteisörellestämisestä. Minä en välttämättä halua edustaa kaikin sanoin firmaani. Toisaalta onko oikein valittaa, ettei tänään huvita. En usko, että missään huvittaa ihan aina, mutta joku voi vetää johtopäätöksiä aitoudesta.

@jussi Juuri noin! Perinteiset prosessit ja laskelmat eivät ole kovin hyviä ottamaan huomioon avautumisen vaatimusta ja sen aiheuttamia täysin uudenlaisia haasteita brandin, markkinoinnin, asiakaspalvelun,hr:n , tuotannon ja lainsäädännön suhteen.
Saati sitten niiden mittaamiseen, jossa balanced scorecard venyy ihan erinäköiseksi...

@saarikko diggailin tosta sun aikaisemmasta pidemmästä kommentista, varsinkin läsnäolon osalta. Näen homman aikalailla samalla tavalla. Niin ja kyllä sitä bisnesosaamistakin löytyy asiantuntijoilta ihan hyvin :P

@markkusilen: Onneksi olkoon vuodesta toiseen jatkuneesta nopeasta kasvusta ja valtavasta liiketoiminnan kehityshankkeiden määrästä. Olisi mielenkiintoista kuulla lisää noista mainitsemistasi organisaatiokoon kymmenkertaistamisen mahdollistaneista ratkaisuista. Sattuisko sulla olemaan mitään materiaalia noista seminaariesityksistäsi netissä? Tai voitko muuten briiffata?

@saarikko joo hahmoni tosiaan odottaa innolla seuraavaa leveliä ja vuokraisäntätaistelua :) Itse näkisin sosiaalisen median vain välineenä ja pääpainon siinä, kuten esm @Jussi on todennut, että kyseessä on prosessi(t), jo(t)ka nyt mahdollistaa ja myöhemmin pakottaa nykymuotoisen organisaation luomaan itsensä uudelleen. Don Tapscott ilmaisee asian leikkisästi: "Omaksu tai katoa". Tarkemmin aiheesta (tekstin puolivälistä alkaen) paperissa Puolueiden tulevaisuus - tosin teksti on täysin geneeristä mille tahansa organisaatiolle liike-elämästä hallintoon http://bit.ly/C7IL4

Itse avustan omien toimien ohella 1 000 - 10 000+ hengen organisaatioita threadin teeman tiimoilta. Se mitä nyt tapahtuu netissä esm avoimuuden, kollektiivisen tuotannon tai uusien vaihdantavälineiden suhteen, on varsin etäällä organisaatiotodellisuudesta. Olettaisin, että näiden aihioiden kanssa mennään samoin kuin netinkäytön kanssa. 10v sitten netti oli kilpailuetu, nyt (organisaation) olemassaolon edellytys (poislukien ehkä Alko, verottaja ja poliisi).

Ehkä kiinnostavinta tässä on, että nyt (netissä) ollaan jo niin pitkällä, että on jo esm kehitetty täysin uusia liiketoimintamalleja (freeconomics, synteettinen talous) eikä enää vakiintuneiden mallien vahvistamista netillä. nyt ykkösvaiheessa murros koskettaa ensisijaisesti kypsiä toimialoja, joissa ei ole enää aikoihin tapahtunut keskeisiä innovaatioita eikä kokonaismarkkinat enää järin kasva, kuten metsäteollisuus ja sisältötuotanto.

@ubiq Mä tiesin että sä väijyt takavasemmalla. ;) Pitääkin lukea tuo paperi tarkemmin. :)

Pitäiskö muuten tälle läpälle aloittaa kanava Qaikuun? Keksiskö kukaan hyvää nimeä/otsikkoa?

@pe3 yhteisöbisnes?

@pe3 Kysymyksesi tuo esille erään tosi tärkeän tarpeen, jossa sosiaalinen media voi konkreettisesti auttaa:

Suomessa on paljon kasvutarinoita, joita kukaan ei dokumentoi tai siirrä eteenpäin sukupolvelta toiselle.

Voi tietysti väittää, että ajat ja ympäristö muuttuvat, mutta ihmiset muuttuvat mielestäni hitaammin ja sen vuoksi johtamisen oppeja kannattaa lukea ja jakaa. Koetan tässä tiivistää yhden henkilökohtaisen kasvutarinan. Kommentoikaa sitten.

My Enterprise 2.0 Story :
Osaamisen, innovaation ja virtuaalisen verkostoitumisen johtaminen:
Kasvutarina 60 hengen Andersen Consultingista 1000 hengen Accentureksi Suomessa

Siirsin tarinani blogiini, koska se alkoi päivittyä koko ajan.
http://markkusilen.blogspot.com/

Markku

@markkusilen kiinnostava aamucase :) Onko tätä purettu jossain opuksessa tjs?

>Käytimme nettipohjaisia keskustelupalstoja kaikkeen mahdolliseen kehittämiseen

Entä löytyisikö joitain esimerkkilinkkejä tähän avoimen netin käyttöön?

@markkusilen No nyt ainakin menee tämä ketju talteen. Tuossa onkin yrityksen näyttäytymistapa: jos on tarinoita kerrottavana, ne kannattaa kertoa.

@Jussi Perinteinen mediakin varmaan (useimmiten) pyrkii vuorovaikutukseen, mutta sen tekniikka on organisoitu vain vaikuttamiseen, vaikutukseenkin.

Menestyminen perustuu mielestäni kuitenkin kovasti palautteen prosessointiin, joka taas jatkumona edellyttää vuorovaikuttamista. Hyvässä lykyssä siitä seuraa kaikille osapuolille mieluisaa vuorovaikutusta.

@ubiq Tämä minun case tarina dokumentoitui tänä aamuna @pe3:n kommenttien innoittamana. Olisi hauskaa, jos se aloittaisi ison bisnestarinoiden aallon, jossa suomalaista kasvun johtamisen kokemusta voitaisiin jakaa

@markkusilen pitääpä katsoa löytyisikö sopiva ympäristö purkaa tuota.

Mutta et vielä vastannut kysymykseen, missä määrin ja miten hyödynsitte avointa nettiä (crowdsourcing, mainejärjestelmät so. svastine, freeconomics, osallistuva media etc.)? Edelleen, tarkoittaako tuo "ihmiset" Accenturen omapopulaatiota vai Howen Billionaa so. kaikkia netin käyttäjiä?

@markkusilen Kasvuhistorioiden tarkastelu auttaa ymmärtämään, millaisia tahtotiloja, onnenkantamia, osaajia, rahaa, organisoituja operaatioita on tarvittu kasvun synnyttämiseen. Tuotteet ja palvelut ovat siinä vaihdannan välineitä. Tarkastelin tänään Talvivaaran kaivoksen syntyä ja mielenkiintoisena yksityiskohtana on mikrobien hyödyntäminen prosessissa. Kaikkeen hyvään eivät pysty edes ihmiset vaan parempaa duunia tekevät onnettoman pienet, miljardit ja miljardit mikrobit.

Minusta Digitaalista Tarinankerrontaa voisi taantuman aikana hyödyntää myös tulevaisuuteen suuntautuvien mahdollisuuksien avaamiseen. Suomen teknologiateollisuuden vienti on varsin Eurooppa-keskeistä ja kun perinteisellä päämarkkina-alueella ei ole vetoa, on tuloksena tilauskirjojen oheneminen.

Afrikka, Venäjä, Kiina, Intia, Etelä-Amerikka, Aasia tarjoavat suomalaiselle teollisuudelle kasvun mahdollisuuksia, mutta meidän on avattava polkuja ja rakennettava henkisiä siltoja näille uusille markkina-alueille. @ubiq :n mainitsema joukkoäly ja muut massaosaamisen muodot voisivat tuottaa tulosta, jos vain keksimme organisoidumman tavan fragmentoituneen osaamisen kasaamiseen.

@ubiq 90-luvulla useimpien yritysten netin käyttö oli vielä melko alkeellista. Sähköpostin lisäksi ei kovin aktiivista muuta käyttöä ollut. Accenturen ratkaisu rakennettiin alunperin tukemaan jatkuvaa globaalia kasvua ja 50-000 - 100.000 hengen kokoisen organisaation sisäistä yhteistyötä sekä osaamisen jakamista ja jalostamista ympäri maailmaa. Jouduimme maksamaan kalliin hinnan kehityksestä ja ylläpidosta, koska netistä ei vielä siihen aikaan löytynyt valmiita sovelluksia. Nyt samat toimintamallit ovat lähes kaikkien yritysten ulottuvilla ja avoimessa ympäristössä ilman mittavia investointeja. Muutosjohtamisen haaste ei kuitenkaan ole mihinkään kadonnut. Enterprise 2.0 ei toteudu pelkästään Web 2.0 teknologialla. Tarvitaan johtamisen ja yrityskulttuurin muutosta.

Teknologia ei ollut meille missään vaiheessa itsetarkoitus, vaan sen tavoitteena oli varmistaa visiomme ja kasvun toteutuminen sekä globaalin johtoaseman saavuttaminen omalla sektorillamme. Accenturen toimintamalli on nopeasti kehittynyt 2000 -luvulla ja olen vakuuttunut, että tällä hetkellä mainitsemiasi piirteitä löytyy nykyisestä toimintapaletista asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien osallistamiseen. Itse olen seurannut huikeaa kehitystä viimeiset runsaat kaksi vuotta yhden omistajan roolissa.

@markkusilen ja muut - hienoa että keskustelu elää! itte en nyt kerkee edes lukemaan läpi, saati osallistumaan :-)

@ubiq Tuosta linkkaamastasi artikkelista on vaikka mihin! Poikkeuksellisesti tulostin sen ja luin junassa läpi ajatuksella.

Löysin heti hyviä käyttökohteita pariin konkreettiseen projektiin.

Jokos sitä voi lainata? Käyn ensi kuussa puhumassa kv-B2B-porukalle aiheesta.

Jos kirjasta tulee mitään tuonnepäinkään, siitä tulee hitti!

@saarikko OM julkaisee yleishyödyllisesti antologian ehkä syksyllä, voin kysyä meneekö ensi vuoden puolelle, mutta opuksen toimittaja Rauli Mickelsson antoi luvan laittaa sen nettiin jo etukäteen. Joo lainaa vaan, olen otettu <3

Kuten @saarikko totesi, voisi siirtyä hetkeksi seuraavalle levelille =) Esm NASAn Clickworkersissa netti sai lajitella 88 000 hires kuvaa Marsista testimielessä. Tutkijalta oli mennyt 2v. Netti teki saman 1kk.

Ajatellaan nyt vaikka ihmisiä odottelemassa pysäkeillä tai liikennevaloissa. Jos tarjottaisiin työtä kännyllä esim. 3min siivuissa, niin yhden ihmisen vuosityöpanoksen tuottamiseen tarvittaisiin (vain) 800 ihmistä tärväämään 3min viikossa tai reilut 100 ihmistä tärväämään 3min joka päivä. Jos löytyisi ihmisiä tärvimään 10min / pv päästäisiin jo aika meheviin tuloksiin esm 100 hlöllä.

Jos kyseessä olisi nettihyvämaineinen organisaatio - firma tai muu - niin lukuja voi huoletta kertoa sadalla, tuhannella tai kymmenellä tuhannella. Suomalaiset esm tuottavat vapaaehtoistyönä ympäristöhallinnolle luontohavaintoja noin 50 henkilötyövuoden verran vuosittain.

Minä olen muutamalla palstalla laittanut teknisen ongelman ratkaistavaksi sellaisella säädöllä, että pistän speksit julki, ja ilmoitan että mulla on 24 olutta.
Se joka esittää toimivan ratkaisun saa oluet, mutta niin, että joka tunti vähenee yksi olut satsista.
Viimeistään 12 oluen kohdalla on ongelma ratkaistu.

Ajateltiin Markun kanssa, että voitaisiin tavata livenä ja jatkaa näitä keskusteluja, sillä Qaikussa on ollut niin paljon hyvää keskustelua.

Loin äsken FB:seen tapahtuman sitä varten:
http://www.facebook.com/event.php?eid...

Tervetuloa! :)

@personaleu viittaat nyt käsittääkseni mediaan ja tiedotusvälineisiin yhteiskunnallisena toimijana. Viestintävalineenä joukkoviestintä/massamedia ei ole vuorovaikutteista.

Ping @heleneauramo olisi metkaa jos keksisitte väyliä osallistua myös etänä esm #seminaarikannu Qik -stream

@Jussi Kyllä joukkoviestintä/massamedia on sen verran vuorovaikutteista, että kun tilaajat/lukijat katoavat lehdestä tai/ja katsojat kanavilta niin hiljaisen(kin) vuorovaikutuksen valta lopettaa koko vaikutuskanavan.

@personaleu nyt en kyllä ihan ymmärtänyt, mutta voidaan kyllä jatkaa tätä toisessa threadissa.

Ajattelin osallistua keskusteluun sillä motiivilla, että tutkimme paraikaa markun & kumppaneiden kanssa aidossa yrityselämässä (TDCllä) ja liiketoiminnan kovilla mittareilla somen merkitystä. Keskitymme Enterprise 2.0 hengessä kommunikoinnin, palvelun ja prosessien tehostamiseen asiakasrajapinnassa (kaikki olemme soittaneet teleoperaattorille ja tiedämme palvelun laadun toimialalla yleensä). Kuulisin mielelläni ideoita ja kehitysehdotuksia tästä foorumista.

Esa

Threadin myötä näyttää tulleen joitain uusia käyttäjiä. Suorille crowdsourcing -tiedusteluille on oma kanavansakin #qaikusourcing ;) ei siten, etteikö ideointia voisi tehdä missä päin vain Qaikua, kuten tässä threadissa, mutta ao. kannusta joukkoinnovointiin osallistuvat löytävät toimeksiannot parhaiten esm kun itsellä sattuu olemaan aikaa. Tapa alkoi jo Jaikussa.

@Kitti kollega naapurihuoneesta oli Elonmerkissä. Pitääpä jutella ja lyödä kauniit- ei kun viisaat päät yhteen.

@5annam Sitten hänellä on tunnarit extranetiin ja mm. videoituihin materiaaleihin.

@Kitti hyvä tietää. Kiitos.

@esaparjanen peräänkuulutti ideoita miten esimerkiksi vaikkapa TDC voisi kehittää toimintaansa. Onhan tunnettua, että insinöörit (miksei muutkin;)) rakastavat ongelmien ratkaisua. Periaate: Mahdottomat teemme heti; ihmeet vievät vähän kauemmin, on tunnusomaista suomalaisille insinööreille. Nyt onkin oleellista löytää ne oikea ongelmat, joihin sitten pureudutaan. Ongelma voi olla juuri nyt tai se voi ilmetä tulevaisuudessa (vuoden, parin sisällä). Lähtisin tässä vaiheessa penkomaan ongelmia ja uhkia, joihin kannattaa etsiä vastauksia.

IlkkaYO

@IlkkaYO Kiitos noteerauksesta Ilkka. Peräänkuulutin itseasiassa suomalaisen kuluttajan näkemystä/toivetta/ideaa palvelusta, joka pysäyttää ylivertaisuudellaan. Tätä TDC on hakemassa - palvelujohtajuutta - ja siinä sosiaalinen media on merkittävässä roolissa. Maailmalta esimerkkejä löytyy - Suomesta vähemmin.

Hienon keskustelun avannut lehdistötiedote on ihan kamalaa bullshittiä. Anteeksi @markkusilen @heleneauramo, mutta verkostolle on varmasti tarvetta, mutta se ei synny pressikortilla ja Accenture jargonilla.

Eikös tähän alkuunsa riittäisi yksi "sosiaalisen median" seminaari? Kuvaamaanne blogisivustoa lukisi tiedostavat ihmiset. Missaisitte täysin kohderyhmän, joka ei ole Qaikussa tai Twitterissä eikä myöskään käytä tai lue RSS syötteitä.

Keskustelusta irtoaa muutama erittäin mainio kommentti, mutta samalla tämä threadi tuo esiin myös Qaikun ja muiden verkossa toimivien yhteisöpalveluiden heikkouden. Keskustelu ei ole aitoa ja sitä on todella vaikea seurata, kun kommentit sinkoilevat kronologisesti miten sattuu. Yksi kommentoi kolmeen edelliseen kommenttiin, mutta väliin ehtii kaksi täysin erillistä kommenttia lisää.

Oma "sosiaalisen median" lukutaitoni (siis kärsivällisyyteni) ei riitä seuraamaan tälläistä kaaosta, joten kirjoitan omani lukematta näitä 100+ kommenttia välissä ja

Ehkä tästä syystä moni on pyytänyt yksityistä audienssia Zipipopin edustajien kanssa.

Terveisin yksi heleneauramon hehkuttama CEO lisää.

A little less conversation, a little more action please. Täähän on kuin jostain ruotsalaisesta strategiaseminaarista, huh huh! :-)

Hei
Yksi hyvä paikka viedä asiaa eteenpäin on DCL konferenssi 3.-4.11. 2009 Hämeenlinnassakatso lisää www.eoppimiskeskus.fi/dcl pääteema sos media yrtyksissä

Hyvää iltaa,

Tämä ketju taitaa olla tehtävänsä tehnyt. Loistavia kommentteja. Vähän joskus aihe poukkoili. Ehkä jonkinaista moderaattoria tai toimittajaa olisi tarvittu enemmän. Joka tapauksessa tämän ketjun eräänlainen epävirallinen päätöstilaisuus (enhän minä sitä toisaalta päätä:) saattoi olla tänään ravintola Nollassa, jossa monet ketjun tekstejä tuottaneet tapasivat silmästä silmään. Minun uskoni sosiaalisen median voimaan kasvoi näiden 162 kommentin aikana. Sain uusia ajatuksia, tuttavuuksia, yhteistyökumppanuuksia ja jopa asiakasliidejä.

Koetamme koota vielä yhteenvetoa ja jatkamme keskustelua uusissa foorumeissa. Kiitos vielä kerran kaikille kiinnostuneille ja vaikuttaneille. Ja keskustelu jatkuu heti ainakin;

@heleneauramo Qaikussa: Ryhmän X kommentit Nollassa

Pari päivää katkosta Qaikun käytössä ja heti jotain kiinnostavaa (sisällöltään ja asetelmaltaan) menee ohi korvien ja silmien. Huomaan monen viitanneen tähän muissa yhteyksissä. Kaikki olennainen sanottiin jo (komppauslista olisi pitkä), joten ei lisättävää. :)

Varsin mielenkiintoista kaikkinensa...

Minulla olisi omalta työmaalta case, jossa isossa organisaatiossa on 100+ hengen community, jonka keskinäistä virtuaalista kanssakäymistä toivoisin saavan tehostettua.

Missä voisi jumpata tällaista? Löytyykö ketju, jossa mietitään communityja käytännössä?

@seppoklaus @J1one Tuokaa idea Innovaatiojunaan sekä #Suomi2 että #OpenFinnovation Yritämme parantaa maailmaa: yhteisvoimin se onnistuu.

@seppoklaus . Meillä on 210 hengen ja neljän yrityksen verkosto Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Kiinassa jonka kanssa virtuaalisesti suunnitellaan tulevaisuutta, tehdään tarjouksia, jaetaan osaamista ja toteutetaan projekteja. Kokemuksia syntyy joka päivä. Mielellään jaetaan ajatuksia ja ideoita. http://markkusilen.blogspot.com/