#somus

Joo, täytynee pingata Osmoa...

laitoin kommentin (odottaa hyväskyntää)

---CLIP---

Mahtava avaus Osmolta!

Julkisen datan kysymys on paljon tilastoja laajempi. Dataa kannattaa saattaa enemmän jakoon raakamuodossa, ilmaiseksi, rajapintojen kautta jne.

MUTTA: Avaamistyötä ei tarvitse aloittaa vaikeimmasta päästä eli nykyisin maksullisista datoista ja sitä ei pidäkään ulottaa mihinkään yksityisyydensuojaa vaarantavaan.

Data on informaatioajan yhteiskunnassa raaka-ainetta, kuitenkin sillä erotuksella, että sen antaminen jollekin ei ole suoraan pois antajalta.

Einsteinin kuuluisa lause pätee: "Jos minä annan sinulle pennin, olet sinä pennin rikkaampi ja minä taas pennin köyhempi. Mutta jos annan sinulle idean, on sinulla uusi idea, mutta minulla on edelleen omani."

Tämä ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että esim. tilastodatan tuottaminen (vrt. metsänhoito tai soran kaivuu) vaatii myös resursseja. Tapauskohtaisesti kannattaa miettiä, että onko resursointi kannattavaa tehdä valtion subventiona vai tarvitsija maksaa periaatteella.

Suuri osa julkishallinnon tuottamasta datasta on kuitenkin hallinnon omiin tarpeisiin (tieverkon tiedot, rekisteri anniskelupaikoista, ympäristömittaukset) tai erityisesti avoimuuden lisäämiseksi ja kansalaisten hyödyksi koostettu (lainsäädäntö, julkiset hankinnat, eduskunnan tilastot, junien aikataulut).

Tällaisissa tapauksissa data pitäisi ehdottomasti jakaa ilmaiseksi eteenpäin, koska se voisi hyödyttää jotakuta muutakin ja sen jakaminen ei ole antajalta pois mitenkään.

Vallitseva käytäntö on, että julkishallinto pyrkii jalostamaan datasta kansalaisia hyödyttäviä palveluita (portaaleja) sen, minkä kerkiää, mutta itse dataa ei ole tajuttu antaa.

Tämä on kuitenkin maailmalla ja Suomessakin muuttumassa vauhdilla. Yhdysvalloissa avattiin loppukeväästä www.data.gov sivusto ja sen jälkeen vain parissa kuukaudessa on erilaisia kaupunkien ja maiden (mm. Ruotsissa on www.opengov.se) datakatalogeja syntynyt kuin sieniä sateella.

Olen työskennellyt nyt puoli vuotta julkisen datan avoimuuden parissa. Aikaansaannokset ovat toistaiseksi:

• Pienenpieni Suomalainen datakatalogi (koostamiseen meni noin kuukauden täysipäiväinen työ!) http://www.suomi.fi/datakatalogi
• Julkisen datan hyödyntämiseen tähtäävä kilpailu: http://www.mindtrek.org/2009/democrac...
• Avoimet (joskus jopa innostuneet) keskusteluyhteydet asiasta mm. ministeriöihin (LVM, TEM) , pariin kaupunkiin, kirjastoon, YLE:en, Sitraan, jne.
• Alustava suunnitelma Suomalaisen avoimen datan ekosysteemin (datan tuottajat ja käyttäjät boostavat toistensa toimintaa) synnyttämiseen.

@hyvaelama kuulut porukkaan, jonka kanssa väitän olevani avoimessa ja jopa innostuneessa keskusteluyhteydessä liittye avoimeen dataan. Toivottavasti en liioitellut :)

ping @pe3

ping @JyrkiKasvi eikös Kasvikin jo ihan oikeasti käytä Qaikua?

Ketkähän muut poliitikot voisivat olla kiinnostuneita tästä tematiikasta? ... Virkamieskuntaan ja devaaja-kansalais-firmaporukkaan on paljonkin liidejä, mutta poliittiset tukijat avoimen datan aatteelle olisivat kullan arvoisia.

@apoikola Hienoa että saan kuulua tähän asiasta innostuneeseen porukkaan - asia on todella tärkeä ja vieläpä Paukun raportin hengen mukainen - tehdään avoimuudesta meille hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn lähde ihan aikuisten oikeesti

opengov.se tekijä Peter Krantz pohdiskelee datan maksullisuutta/maksuttomuutta täällä: http://www.opengov.se/blogg/2009/vem-... suurinpiirtein ymmärsin, mutta kommenttien lukemiseen ei kärsivällisyys enää riittänyt. Paremmin ruotsia osaavat @visualradio saavat rientää apuun... referaatti?

Tätä artikkelia on kuulemma vilkkaasti käytetty keskustelunavauksissa Ruotsin hallinnon puolella.

Poimin ensin @apoikola muutamia pääkohtia ja teen pikakäännöksen. Toistuva kysymys, kuka maksaa jos data muuttuu ilmaiseksi? Esimerkkinä säätiedot, joilla kerättiin 207,9 MKr 2008. Pitäisikö raha tulla veronmaksajilta?

Millainen yhteiskunnallinen vaikutus ilmaisella tiedolla olisi? Mitä kautta rahat tulevat takaisin kansalaisten hyväksi?

Esimerkkinä sääennusteiden hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä säästää rahaa. Mitä enemmän sitä käytetään, sitä pienempi energialasku.

• Energiasäästöt
• Ympäristökuormituksen väheneminen
• Toiminnan optimointia

• Liikeidean testaamisen
• Uuden palvelun kehittäminen, joka säästää tulevaisuudessa
• USA:ssa 400 yritystä hyödyntää säätietoja jatkopalvelujen kehittämisessä

@apoikola loistavaa, että laitoit viestiä Osmon blogiin. Mä en sitä eka huomannut (aloin lukemaan kommentteja, niitä oli aika paljon...) ja laitoin sen seurauksena tylsästi sähköpostia :(

@visualradio Apps for Democracy -skaba USA:ssa tuotti yli 40 applikaatiota, joiden tekemiseen ois kulunut yli 2,6 milj dollaria (vs. 50 000, joka nyt meni palkintorahoina). Kyse on pitkälti (mutta ei pelkästään) Long tail -ilmiöstä, johon liittyy se, että kansalaiset itse rakentavat heille hyödyllisiä sovelluksia, joita hallinto ei osaa kuvitellakaan tarvittavan. Okei, the question remains: entäs se raha... 200+ MKr. On totta, että uudenlainen ajattelu ei (ehkä) mene idealismilla läpi, vaan business caseilla...

Benklerin kirjassa muuten todetaan, että esim. tiukka patentointilainsäädäntö heikentää, ei paranna, kiplailukykyä. Sama pätee datalle.

kiitos @visualradio tämä business case ajattelu tulee kokoajan vastaan avoimesta datasta puhuttaessa. Itse olen toistaiseksi keskittynyt niihin datoihin, jotka eivät ole nykyäänkään maksullisia, mutta jossain vaiheessa pitää ottaa maanmittauslaitokseen ja tilastokeskukseenkin yhteyttä. Silloin tarkkaan framatut business caset ovat tarpeen.

hitto kun olisi näppärämpi ruotsin kielessä...

toi talojen lämmityksen optimoiminen ilmaisella julkisella säädatalla on todella mielenkiintoinen ajatus. ja räjäyttää open data -kelan paljon webiä laajemmaksi jutuksi. mä osaan ruotsia ganska bra. nyt en kerkee ajatuksella lukemaan.

@troppone @apoikola Millaisesta datasta voisi vääntää uudenlaista bisnestä?

• Säätiedoista - Feed-forward tietoa kiinteistöjen lämmön ja energian käyttöön
• Tilastokeskus - Suuret rahareiät liikeideoiden lähteiksi (cost-cutting strategialla)
• Jäteruljanssista kokonaiskuva - valtavat määrät elintarvikkeita roskiin, turhat pakkaukset, kuljetus
• Jätevesien puhdistus - miksei jokainen kiinteistö värkkää biopuhdistamoa kellariin?
• Kasvua hinnalla millä hyvänsä - johtaisiko conversation ja kierrätys suurempaan kokonaisetuun?
• Maanmittauslaitos - mitä kaikkea digitaalisilla kartoilla voisi tehdä?
• Liikennevirrat - miksi kuljetamme ilmaa ristiin rastiin? turha ihmisten liikutteleminen?
• Yleisimmät kansansairaudet - itsehoidon tehostaminen hevihoidon välttämiseksi

@visualradio Et sattumoisin ole tulossa MindTrekiin? Siellä on avoimen datan yhteisön kokoontuminen, jossa varmasti pohditaan tätäkin...(toki se Qaiku-osallistuminen on mahollista myöskin)

Mua kiinnostaisi kyllä myöskin kovastikin tuo yo. kelaaminen , siis ihan liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen! (ping @apoikola)

"Minulle hyödytön tieto saattaa toisen käsissä muuttua kultamunaksi." Juuri näin, eikä tieto edes jakamalla kulu...

Eräänlaista liiketoimintaa saattaa olla myös "tietokantajournalismi", josta ainakin @pe3:lla on varmasti hyviä näkemyksiä!

SMHI Ilmastotietokannassa on pitkiä päivittäisiä havaintoja (observatioita) sääasemilta eri puolilla maailmaa.

• lämpötila
• sademäärä
• tuuli
• kosteus
• näkyvyys
• pilvisyys
• ilmanala
• lumen paksuus
• ilmanpaine
• auringon säteily
• ym.

@troppone Milloin se MindTrek oli? Luin siitä, mutta silloin se ei mahtunut aikatauluun.

@troppone Saatiinko USA:n Apps-kisassakin kuitenkin "vain" yli 40 applikaatiota? (Olin jotenkin ajatellut, että satoja.) Sittenhän Apps_fi:lla ei mennyt ollenkaan huonosti - ottaen huomioon väestön ja avoimien datalähteiden määrän. Hyvä Suomi!

@visualradio Nyt ke-pe. Opengov-sessio to 1.10. klo 13.30-15. Konferenssisivut: http://www.mindtrek.org

@priio Sääli, olen henkisellä kettingillä kiinni asioissa, jotka pitävät minua täällä ydinvoimaloiden varjossa - eli Loviisassa. Mutta saatan päästä ajoittain seuraamaan. Tekemättömät työt saatava pois työpöydältä. Se oli tiedossa jo silloin kun ajattelin asiaa ilmoittautumisvaiheessa.

AppsFi-opengov.fi miniworkshop Thu 1.10.

Kuulin tänä aamuna käytännöllisen ilmasto-mobiili-sovelluksen. Oulussa saa liukkaan kelin tiedotuksen tekstarina puhelimeensa sopimuksesta. Kuvitelkaa, jos tyhjänä olevat parturituolit ilmoitettaisiin, hammaslääkäri ennakoisi poraustarpeet potilaskortistostaan, autokorjaamo vinkkaisi huoltotarpeesta jne.

En jäisi odottelemaan maanmittauslaitoksen avautumista, mielenkiintoisia asioita tapahtuu jo #OpenStreetMap:in suunnalla. Simppeli esimerkki.

@apoikola @visualradio @teroheiskanen pyysin HSE/CKIR Seija Kulkkia skrivamaan siihen OISPG vuosikirjaan jutun ja annoin kaiken mitä mulla aiheesta oli ml. mm. teidän nimiä - sorry en tullut kysyneeksi saako mainostaa teitä ?

@bergie toi on ihan mahtava toi screencast... et varmaan laita pahaksesti, jos näytän sen huomenna Slushissa opengov-työpajassa: http://www.openfeedback.org/2009/11/0...

@apoikola ihan vapaasti vaan, normaali Creative Commons attribution-sharealike