Kaella

Kaukoidässä lienee hieman eri tilanne, mutta länkkäreistä ei tosiaan kyllä muuta nyt heti mieleen juolahda kuin karhu ja aika vähän sitäkään tietenkään.

Ja tähän mietelmään päädyin muuten pohtiessani kannibalismia. :D (Tosin sekin sitten eri asia, jos ne popsisivat vegetaristia.)

Paitsi hei eikös sika ole kaikkiruokainen?

Monet kalat?

No niin just, kalathan syö ihan sujuvasti toisiaan ja kelpaavat meille ruoaksi (osalle meistä).

Hommahan on niin, että eläimet, jotka saalistaa itse ruokansa ovat yleensä sellaisia jänteviä, jotta pääsevät pinkomaan paremmin saaliseläimen perässä. Tästä johtuen niiden lihat on sitkaita. Parempi syödä sellaisia elukoita, jotka vaan lepäilee pihoilla, ei pääse niillä lihakset sitkastumaan ja menemään maitohapoille.

@TAir kiitos! Järkeenkäypää. :)

Esim. Lampaat syövät myös munia ja linnunpoikasi, jos maaperä on karua.
Suomessa syödään lähinnä kasvissyöjiä, mutta monin paikoin maailmalla syödään melkein mitä vain.
Esim. Eräällä intiaaniheimolla on yksi ainut elikko jota ei syödä, mutta mulle kelpaa, rapu.

Linnut taitaa syödä vaikka mitä öttiäisiä... Siis vaikka kana (jos se pääsis ulos), sorsa, fasaani jne.

Petokalat.

@jams, sioilla tosiaan on hyvä ruokahalu. :-)

@touqo tosta se mieleen napsahtikin :P

Suomesssa melkein kaikki maalla elävät petoeläimet ovat rauhoitettuja. Muualla Euroopassa taitaa olla sama tilanne.

eteläkiinassa syödään kaikki jossa on neljä jalkaa paitsi pöytä.

@kaella: tämä voi olla monelle suomalaiselle aika paha, mutta koirat ovat lihansyöjiä - ja maailmassa on paljon ihmisiä, jotka syövät koiria. Laillisesti tai ei.

Hylkeet, jotkut valaat, krokotiilit ja alligaattorit, erilaisia käärmelajeja, isompia liskoja, hait. Tässä nyt joitakin alkupaloiksi :).

@SannaE Tottahan tuo. Ei kyllä mielellään ajattele koirien syömistä, mutta siinä taitaa sama tilanne olla hevosihmisillä, jotka joutuvat kestämään sen, että monet täällä länsimaissakin syövät hevosta. (Kyllä se meetvursti minunkin leipäni päälle löytää, tosin en tiedä tehdäänkö suomalainen meetvursti enää hevosesta.) Sinänsä tuo lemmikkeinä olevat eläimet = eivät ole ruokaa, on mielenkiintoinen. Mitäs jos minipossuista olisikin tullut suurempi suosikkilemmikki Suomessa? Olisiko sikaloiden pitäjät olleet hätää kärsimässä?

@Kaella: metwursti taidetaan tehdä pääasiassa sianlihasta nykypäivänä, mutta hevosenlihaa saa ihan vakuumipakattuna sieltä muiden leikkeleiden joukosta. Itse en suuhuni laittaisi, mutta muut perheenjäsenet toisinaan kyllä. On kuulemma hyvää.

Eikä tulisi ihan heti mieleen omasta kissasta tai koirasta ruveta keittoa tekemään. Länsimaissa kotieläimiin on suhtauduttu ikään kuin perheenjäseninä ja niille annetaa nimiä ja ne pääasiassa asustavat kanssamme sisätiloissa. Aasiassa asenne on hieman toinen.

@Kaella: ihan niinku mielelläs mietit possun teurastamista? ;-) Sika, kuten koirakin on elukka. Eimut; itse syön lihaa, todella vähän tosin, mutta olen hyvin tietoinen mistä se jauheliha oikeasti tulee ja miltä se touhu näyttää. Koiraa en ole vielä eteeni saanut.

Huomatkaa että monet nykyään lähinnä itseään tai soijaa/maissia rehuna syövät elöt ovat luonnostaan sekasyöjiä, kuten linnut, siat ja kalat nyt alkuun.

@SannaE: perinteisestihän suhde luontoon idässä ollut muutoinkin läheisempi. Terveempi?

@tair lisäksi mieluummin syö eläintä joka köllöttelee nurmikolla kuin jotain jolla on itsellä aseet tappamiseen.

Olen muuten nähnyt kun hevonen syö metwurstia. Olen myös nähnyt taistelulaivastot Orionin tuolla puolen jne.

Meidän perheessä oli hieman erikoinen (ja tuttavissa kauhistusta herättänyt) kasvatusmenetelmä, jossa esim kesämökin pihalla asustaneet kanat tapettiin koko perheen voimin (tyylin minä pidän kii ja sisko lyö kirveellä ja sit vaihdetaan vuoroa) ja syötiin seuraavalla viikolla.

@simison: hyvä pointti. Joskus opiskelujen varrella muistan lukeneeni, että nämä ihmisen asenteet luontoon jaoteltiin kolmeen tai neljään luokkaan, joista ainakin kaksi oli Aasiasta.

Toinen oli juuri tuo luonnonläheinen, luonnonmukainen tapa ja toinen oli muistaakseni japanilainen ajattelumalli, jossa asenne oli lähempänä hyväksikäyttävää ja luonto muokattiin vastaamaan ihmisen käsityksiä luonnosta tai esteettisiä käsityksiä (esim. japanilaiset puutarhat ja bonsait jne.). En valitettavasti muista nyt ihan tarkkaan eikä tule heti mieleen, mistä kirjahyllyn kirjasta pitäisi käydä bongaamassa "virallinen selitys", ettei puhu ihan läpiä päähänsä. Muistaako kukaan muu?

@mace reipasta!

Minä tapoin ensimmäisen kerran ruokani viisivuotiaana.
Sain kanan ja kirveen. "Joka pystyy syömään, pystyy tappamaan!"
Ja kouluun mennessä osasin tappaa, nylkeä ja nahoittaa.
Oli muutoin hyödyllinen taito kun muutettiin kaupunkiin.

Kiinahan on ollut budhalainen, siis hyvin kasvisruokavaltainen maa. Siis ollut.

Nyt nouseva elintaso pitää näyttää syömällä mahd. paljon lihaa ja mahd. harvinaista lihaa. Kun Kiinassa on 20 vuoden päästä n. 1.5 miljardia ihmistä, esim sianlihankulutuksen pitäminen nykytasolla tarkoittaa 200 miljoonaa sikaa lisää.

Ei Kiina ole ollut buddhalainen, vaan konfutzelainen

@Herra roadkill-barbie!!!

Ei Kiina ole buddhalainen tai konfutzelainen, vaan suuri.

Mitenkäs se Leo Tolstoi muuten muotoili kasvissyöntinsä, jotenkin tyyliin "eläinten syönti on väärin koska valitsemme syömämme eläimet niiden maun perusteella" tjsp

Julia Child vastasi kun kysyttiin millainen maa Kiina on: "Herkullinen!"

@mace Miten tuo Tolstoin kanta toi mieleeni kysymyksen, voiko ystävien kanssa harrastaa seksiä.
Laiskana teen sitä mieluummin ystävieni kuin vihamiesten kanssa.

@Herra Joo on ollut kunfutselainen ja taolainen myös. Markkinaosuudet vaihdelleet ajan myötä. Jopa kristitty osittain suomalaisten käännytysvoimin.

Kaveri oli kysynyt hakiessaan lampaitaan (jokaista suomen alkuperäisrotua), että kuinka pitkään lampaat elävät? vastaus kysymykseen oli mitä mainioin, yleensä lampaat teurastetaan näin ja näin vanhana(en nyt muista ikää), johon ystäväni uudestaan, ei kun kuinka vanhaksi lammas elää, jos se kuolee luonnollisen kuoleman? Kasvattaja ei osannut sanoa. Jää sitten arvoitukseksi se, Martta saattaa tosin elää vanhaksi, kun se on niin pieni, ettei siitä ole leivän päälle.

@jounikj; @Herra: eniten kiinalaista ruokakulttuuria lienee ohjannut nälkä. Just muutama viikko sitten jouduin tutkailemaan tyttären kanssa Kiinan ruokakulttuurin historiaa tytön esseetä varten ja aika monesta paikasta tuli bongattua tämä, että siellä on aina ollut puutetta ruoasta suuren väestömäärän vuoksi.

Siksi ruoaksi kelpaa kaikki ja sen 4 pääkeittön aineksia määrittelee pitkälti se, mitä missäkin on kasvanut. Kantonin keittiö (eteläinen) perustuu pitkälti tuohon länsimaisten tuntemaan ennakkoluulottomuuteen "kaikki kelpaa syötäväksi". Pekingiläinen (pohjoinen) on mieto, nuudeleita, kaalia, leipää, savustettua ruokaa/lammasta. Sichuan (läntinen) on mausteisin ja lihaisin, siellä kasvaa paljon karjaa muuhun Kiinaan verrattuna. Shanghai (itäinen) on kansainvälisin ja merellisin sekä alkoholipitoisin marinadien suhteen.

@SannaE Pitää paikkansa. Minusta ihana ilmentymä vielä nykyäänkin on se että riisi tuodaan pöytään viimeisenä. Sillä jatketaan jos muut ruuat eivät ole mahaa jo täyttäneet.

@ihmis-suski: 80-luvun lasten trival pursuitissa oli kysymys: kuinka kauan sika elää? Ja vastaus: Jopa 15-vuotiaaksi, ellei teurastaja tule ja keskeytä niitä.

Ih. <3

Luettavaa: http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/L...

Sekä kungfutselaisuuden että taolaisuuden taustalla on Kiinan vanha kansanuskonto, jonka vaikutukset näkyvät myös kansanomaisessa buddhalaisuudessa. Ns. virallinen buddhalaisuus on valtaosalle väestöä vieras, samoin kuin kysymys "mihin uskontoon kuulut" - elämän eri asiat hoidetaan eri tradition mukaan. Syöminen tai syömättömyys tuskin on kiinalaisille kovinkaan uskonnollinen kysymys.

Myös krisitittyjä Kiinassa on "useita kymmeniä miljoonia", kukaan ei tiedä läheskään tarkasti, koska valtaosa kristityistä kuuluu epävirallisiin kotikirkkoihin, jotka eivät pidä jäsenrekisteriä.

Markkinointimiehenä kiinassa koin itseni jotenkin 2000-luvun lähetyssaarnaajaksi. Kuin suomailainen lähetyssaarnaaja 30-luvulla Hunanissa vei eteenpäin aatettaan markkinaosuuden raivaamiseksi, minä saarnasin 70 vuotta myöhemmin sileäotsaisena powerpointtien kajossa suomalaisen teollisuuden epistolaa. Uskontovientiä, demokratiavientiä, teknologiavientiä - miksei myös regulaatiovientiä. Palatakseni lempiaiheeseen.

@jounikj Tästä on ollut puhetta.
Olen esiintynyt siellä mainoksissa.
Kun kiinalaisille selvisi että nimien merkitsee "Kivi Kääpiö", niillä oli erittäin hauskaa.

Joillekin ulkomaalaisille on järkytys, että Suomessa syödään poroa. "Do you really eat Rudolf The Red Nosed Reindeer?" Tapaamani amerikkalaispariskunta piti sitä ehdottomasti pahempana kuin kissan tai koiran syömistä.