Kusti

hyvä juttu toi blogi!

kunnon tykittävää avautumista on aina hauska lukea, etenkin kun teekkarit ovat muuten olleet pääasiassa kovin hillittyjä. Jos vituttaa, niin saa sen sanoa.

Ois kyllä mahtavaa saada myös jotain analyyttistä puheenvuoroa sellaiselta taholta, joka tuntisi tilannetta tarpeeksi, mutta ei silti olisi kummassakaan leirissä. Avautumisblogeja tuntuu kyllä riittävän puolin ja toisin. Vaan lieneekö moista objektiivista tahoa laisinkaan.

@Kusti Taikista terveisiä tuo http://5-aanen-enemmisto.blogspot.com...

@logleidi hei kiitti tosta, pitääkin ottaa seurantaan, kiinnostavia juttuja!

Oi joi joi, nyt ollaan jännän äärellä!

hienoa jos tässä olis syntymässä Aalto-politiikkaa julkisesti käsittelevä blogosfääri. Kenenhän projekti toi alkkarit.fi on?

Hauska muuten toi AYY:n sivujen opiskelijakulttuuri-lista.

@logleidi hienoja nuo taidepuolueen vuodatukset. ei oikein osata päättää että halutaanko yhteismitallistaa taiteen ja tieteen arviointi vai ei. yhdessä lauseessa sitä ja toisessa tätä.

kun kerran ovat niin vaikeita pistää samaan koriin, niin mitattakoon sitten taidetta sen omilla kriteereillä. mitä ne sitten ovatkin, eiköhän siitäkin saada riita aikaiseksi.

hei pliis jos huutelette twitterissä, niin käyttäkää #aalto-hashtägiä. olis tosi hyvä jos saataisiin lanseerattua organisaatiorajat ylittävä kansainvälisestikin näkyvä yhteyskanava.

Ent. kylterinä, ja nykyisenä/tulevana aaltolaisena kyllä mietityttää... Eikös teekkarit kuitenkin saaneet enemmistön uuteen edustajistoon ja ajettua sinne sen enemmistöpäätössysteemin tms. Mutta olen kyllä huonosti noita asioita seurannut ja tods "mediasumutettu".

Tuo 5 äänen enemmistö antaakin hyvän toisenlaisen näkökulman ;-)

@pe3 alkkarit.fi vaikuttaa jossain määrin teekkarimyönteiseltä taholta, kirjoittaja kaikissa postauksissa näkyy olevan Otto Hilska, teekkari ja tällä hetkellä ayy-edarin 1. varapuheenjohtaja

Eiköhän noita analyyttisia ja jopa aika objektiiviisiä tahoja löytyisi, mutta ongelma on tietenkin siinä, että jos taho x sattuu olemaan kylteri, taikkilainen tai teekkari, on tämä automaattisesti ison joukon mielestä kykemätön suhtautumaan asiaan objektiivisesti. Ja en tiedä, ehkä näin myös on.

Jonkun pitäisi palkata yliopistolta joku puolueeton historiankirjoittaja käymään kaikki tahot läpi ja muodostamaan niiden pohjalta jonkun synteesiin tapahtumista ja osapuolien ajatuksista puolin ja toisin. Tai eikös tänkin saisi jollekin sopivalle laitokselle graduksi "Organisaation epäilyksen airueet, kilpailevat intressit ja dynaamiset jarrut muutoskentässä".

@ekurvine: kuinka hyvin tunnet taiteellisen tutkimuksen kansainvälistä kenttää?

tässä muutamia lainauksia raportista taidepuolta arvioineiden omin sanoin:

The definition of research was too narrow. It did not take into account the significant
contribution that practice based work and ‘artistic‘ work in art and design makes to the
academic research culture. The current instrument of measurement, based on ‘scientific’
achievement (i.e. traditional published materials) does not adequately reflect or monitor
the processes and outcomes of ‘artistic’ practice endemic to the staff’s work.

In many other national contexts the ‘scientific’ paradigm adopted for this RAE has been
radically modified to include practice-based and practice-led research, which might be
evidenced through portfolio, artefacts, exhibition, production etc. It is clear that the work
conducted by many Units would benefit from being produced and contextualized in this
way. Internationally this has been recognised and templates for the articulation of
practice-based research have been developed and widened to enable academic
practitioners to contribute to the research culture, to doctoral supervision and to the
generation of a wider set of research outputs.

@pe3 en voi väittää tuntevani aluetta. luulisin kyllä että taikissa ollaan siinä aika eturintamassa. siis ainakin sieltä on tullut noita taiteellisia väikkäreitä kai ihan kohtuullisesti.

minusta ongelma ei todellakaan ole että tutkimuksen tai tieteen määritelmä on liian kapea, ja että sitä pitäisi laventaa jotta myös taiteellinen toiminta mahtuisi sisään. mielestäni näitä vaan ei voi yhteismitallistaa.

toisen tai kolmannen käden tietona olen kuullut esitettävän, että kaikki näyttelyt, kuin myös mahdolliset muut taiteelliset tuotokset pitäisi jotenkin ynnätä yhteen samalla tavalla kun peer-review prosessin läpikäyneet tieteelliset artikkelit ja sitten pistää sekä tieteilijät ja taiteilijat yhteen jonoon. vähän tässä hengessä tuossa lainauksessakin puhutaan.

minusta taidejengi tekisi palveluksen itselleen ottamalla kunnolla etäisyyttä tiedeparadigmaan ja kehittämällä oman mittariston taiteellisten produktioiden arviointiin. näitä kahta tulisi käsitellä omissa kategorioissaan.

huom että en nyt puhu pelkästään tieteentekijänä, vaan myös harrastelevan lasitaiteilijan roolissa. olen osallistunut n. 30 näyttelyyn koti- ja ulkomailla, ja tiedän kuinka kaukana näyttelyn pykääminen on artikkelin kirjoittamisesta.

Mun käsittääkseni TaiKissa ollaan aika konservatiivisia practice driven research -kelassa. Nelimarkan haamut vielä kummittelee. Britit ovat asiassa pitkällä. Pointtihan ei ole, että kaikki taiteen tekeminen pitäisi määritellä tutkimuksen tekemiseksi, vaan että voi olla tutkimuksellisista tavoitteista lähtevää taiteellista toimintaa ja että joidenkin asioiden kommunikoimiseen jokin muu väline kuin tekstiartikkeli voi olla parempi/tehokkaampi - vaikkapa video. Harrastelähtökohdista tehty taiteilu ei välttämättä täytä tutkimuksellisuuden tunnusmerkkejä ja on siksi aika huono argumentti tähän keskusteluun.

harrasteluviittauksellani halusin vaan sanoa, että yksityisnäyttelyn järjestäminen on TODELLA HELPPOA, kun taas sen laadun arviointi on TODELLA VAIKEAA. esim arvioi nyt vaikka minun lasipyttyjäni, joilla "tutkin" lasisten käyttöesineiden muotokieltä (aika moni taiteilija nykyään "tutkii" asioita).

vaikkei taidetta julistettaisiin määriteltäisikään tutkimukseksi, niin lopputulos on kuitenkin sama, jos nämä kaksi aktiviteettia mitataan samalla mittaristolla jolla sitten laitetaan yksiköt / yksilöt paremmuusjärjestykseen.

provosoinpa vielä että jos harrastelun määritelmä on että sillä ansaita elantoa, niin sitten suuri osa taiteilijoista on harrastelijoita. mukaan lukien Kaksmarkka..

..noista briteistä olisi kiva kuulla lisää. mitä ne tekee erilailla? tosin en ole oikein ymmärtänyt tuota practice driven researchiakaan. sillä ei ilmeisesti tarkoiteta käytäntöjä tutkimuskohteena (vrt esim etnografinen työntutkimus), vaan oman tekemisen tutkimista?

puhuit jossain toisessa säikeessä sanojen arkikäytön ongelmallisuudesta. käytät nyt itse "tutkii" sanaa hyvin väljästi. voidakseni arvioida lasipyttyjesi tutkimuksellisia ansioita olisin kiinnostunut kysymyksenasettelustasi (muutenkin kuin tuollaisella fraasitasolla) ja prosessistasi. pyttyjen "laadunvarmistamisella" ei välttämättä ole mitään tekemistä tutkimuksellisuuden kanssa.

en käsitä mistä repäisit ton harrastelu=rahaa -läpän ja miten se liittyi aiheeseen - jotakin omia traumoja kenties? joo. eiköhän lopeteta tähän. tylsää kun taiteen tohtori esittää tyhmää.

EDIT: okei sori - oletin, että tiedät mitä practice driven research on.

heheee, kuinka kauas sitä voikaan alkuperäisestä aiheesta ajautua. no otetaan vaikka tämä käyttökelvoton pytty (ja sen ympärillä jokunen samaa teemaa):

http://www.flickr.com/photos/ekurvine...

en kyllä pidä itseäni taiteilijana, vaan käsityöläisenä. tämän tekemisen tavoite on enemmänkin vain katoamassa olevan käsityötaidon/kulttuurin ylläpito. eli en yritäkään keksiä mitään kovin uutta (mikä olisi lasin tapauksessa aika vaikeaa), vaan varioin vanhoja teemoja ja valmistustekniikoita, kuin myös imitoin aikaa eli lasin vanhenemista.

saiskohan tästä jotain practice driven.. hmm..

harrasteluviittaukseni oli vaan omaa mukamas-vaatimattomuutta, mutta se muuttui hieman toiseksi kun sinä sen poimit. pidän näet itseäni varsin taitavana lasinpuhaltajana. vrt mustaihoiset kulman kundit voivat nimitellä toisiaan n-sanalla, mutta jos valkoihoinen tekee saman niin se on jo ihan eri juttu.. ;)

@ekurvine: ok - peace man! :-)