MjP2

Kyllä hyvät opettajat ovat jääneet mieleen esiintymistaitoisina persoonia. Tekniikka on täysin toissijaista. Youtubessa on videoita, joissa opettaja mumisee selkä luokkaan päin smartboardin edessä ja näyttää, kuinka Wordissa kursivoidaan tekstiä.

Onko tuohon saatavilla jokin ohjelmisto, joka olisi oikeasti suunniteltu käytettäväksi taulun kanssa? Eiväthän lapset edes yletä tavallisten ohjelmien valikoihin.

MjP2 commented on 30.07.2009 (fi)

Voihan tuota smartboardia käyttää ihan valkokankaana esim. piirtoheittimelle. Opetuskäytössä smartboard-toiminnot on mulla ollut käytössä lähinnä opiskelijoiden esitelmissä, kun ovat tehneet powerpointteja, niin vaihtavat diaa boardin nuolella. Mulla ei ole juuri lainkaan edes valmiita slideshow´ta - tilanteen mukaan mennään niin että jatkuvasti voi huomioida k.o. ryhmän tarpeet - valmiiksi suunniteltu paketti ei ole kovinkaan muunneltavissa. SmartBoardille kaiketi alkaa olla jo ihan kivasti ohjelmia, ja esim. lapsille just niin, että toiminnot on alareunassa.

TAir commented on 30.07.2009 (fi)

Näinkin päin siis tekniikka on toissijaista - se, että luokassa on joku kone tai ei ole, ei käsittääkseni häivytä opettajan persoonaa mitenkään.

TAir commented on 30.07.2009 (fi)

Se miten minä olen nähnyt ja kuullut noita käytettävän (perheessä on yksi opettaja ja 10V / 14V lapset) sanoisin, että ovat suurta rahojen tuhlausta.

En itse asiassa ihan heti keksi sellaista opetustilannetta, jossa osaisin niistä edes kuvitella olevan hyötyä.

Rahojen laittaminen esim. dokumenttikameraan (olettaen, että se videotykki on jo, niinkuin smartboardin takaupsessa jokatapauksessa on) ja vaikka hyvään kauko-ohjaimeen olisi järkevämpää.

Ile commented on Helsinki 30.07.2009 (fi)

Yleinen luokan varustelu, johon (ainakin lukioissa) pyritään on: tietokone, dokumenttikamera, videotykki ja smartboard. Tällä hetkellä smartboardin tilalla on liitutaulu ja valkokangas, ne siis korvataan.

TAir commented on 30.07.2009 (fi)

@Ile: sama käsitys täälläkin. Ei niitä osata käyttää ja pelkkinä näyttötauluina ne ovat hävyttömän kalliita sekä kuvanlaadultaan huonoja.

hponka commented on 30.07.2009 (fi)

Opettajille tulee tietysti koulutusta, ei voi olettaa, että niitä osataan käyttää ennen kuin niitä edes on. Koulutuksiin sisältyy myös ainekohtaisia käyttövinkkejä. Tarpeettomana pidän taulua itsekin - toisaalta voin puhua vain omasta puolestani ja humanististen aineiden näkökulmasta, tiedä vaikka esim. matemaattisissa aineissa voisi keksiä vaikka mitä hyödyllistä, tai vaikka ala-asteen maantiedossa :)

TAir commented on 30.07.2009 (fi)

ITK 2009:ssä kävi jotain espoon koulutoimen edustajia kertomassa kokemuksia "tietotekniikan vakiinnuttamisesta kouluissa". Tehdyn kyselyn mukaan #qaiku_1de30ab73c66c5c30ab11de981f8795f454a1a4a1a4">"Interaktiivinen valkotaulu kannustaa opettajaa kehittämää omaa teknologian opetuskäyttöään." IMO jos sillä ei ole saavutettu mitään muuta, niin joutavat romukoppaan - ne rahat voi käyttää tuhat kertaa paremminkin.

hponka commented on 30.07.2009 (fi)

Mun kokemus smartboardista oli että hankala, epäintuitiivinen. Osan sähellyksestä aiheutti ohjelmisto. mun mielestä se, että opettaja seisoo taulun edessä ei tuo mitään lisäarvoa toimintaan. mielummin tykki ja sivuun puhujan pönttö johon HP:n touchsmart PC tms. Kosketusnäytöllinen kone, jolloin presentaation pitäjä voi samalla säilyttää myös katsekontaktin muihin.

Smartboardin kaltaisessa ratkaisussa musta se lisäarvo on siinä osallistuvassa tekemisessä, ja luokassa kun smartboardia käyttää vain 1 kerrallaan... Eli ryhmäopetuksessa ehkä, luokkaopetuksessa ei...

lindstorm commented on 30.07.2009 (fi)

Minä en anna liitutaulua pois! Sain kevään korvalla takaisin fläppitaulunkin.

Ei tässä lomalla nyt viitsisi marmattaa siitä, että smartboardilla ja dokumenttikameralla ei tee sitten mitään, kun tykki on halvin mahdollinen. Varsinkin kun tiedän, että uusi tykki omaan luokkaan on jo tilattu. Mutta tuskin olen ainoa, jonka luokassa välineiden taso on sitä sun tätä.

Fläppitaulusta muistuikin mieleeni ammoin jaikunnut @blanco. Onks täällä näkyny?

Armi commented on 30.07.2009 (fi)

Näemmä otsikossa liioiteltiin. Oikeasti noita ollaan hankkimassa vain pari kappaletta per koulu.

Hesarin vilkkaassa keskustelussa kriitikkoja suomittiin tekniikkavastaisiksi jääriksi, mutta luulisin, että Qaiku-yleisöllä ei ole mitään kategorista tekniikkaa vastaan, päinvastoin.

Huvitti, kun tuolla keskustelussa joku sanoi, että se, että koordinaatistoa ei tarvitse piirtää käsin ja tauluharpista päästään eroon, avaa suuria mahdollisuuksia matematiikan opetukselle. Tämän jälkeinen kommentoija kertoi opettavansa matikkaa TKK:lla ja sanoi, ettei liitutaulua parempaa ole, kunhan pidetään huoli siitä, että luonnoitsija kirjoitaa selvästi.

Tietty peruskoulun alaluokkien ja TKK:n tarpeet poikkeavat toisistaan, mutta huvitti kuitenkin.

MjP2 commented on 30.07.2009 (fi)

On olemassa myös halvempi smartboard-ratkaisu, joka perustuu tavallisen valkotaulun kahteen nurkkaan laitettavaan anturiin, jotka tulee koneen USBiin. Kynät laitetaan koteloihin, jotka lähettää ultraääntä, minkä nuo anturit mittaa ja saa näin kynän sijainnin + tiedon, mitä kynää käytettiin.

Tästäpä tuli mieleen, kun vuonna 2001 assaroin TKK:lla kurssia Pelle Peloton - Löydä sisäinen insinöörisi. Ohjaamani ryhmä teki kahdesta tuollaisesta huikean laitteen:
* Ensin tutkittiin yhden laitteen toiminta: Selvitettiin, missä muodossa se lähettää etäisyystietoa kahdelta eri vastaanottimelta
* Kytkettiin kaksi laitetta PC:hen, anturit XYZ-tilaksi
* Rakennettiin OpenGL-softa, joka luki ja tulkitsi lähettimen paikkaa n. 1,5m x 1,5m x 1,5m tilassa

Softa oli 3D-muotoiluhärpäke. Siihen sai mm. kappaleen pyörimään ja sitten vain dreijaamaan. Kun kappaleen pysäytti, pystyi siihen tekemään aukkoja, ottamaan paloja pois tai lisäämään tavaraa. Aika villi laitos oli.

Meillä oli hommattuna myös Sony Glastron-silmälappunäyttö, mutta sitä ei ehditty integroimaan.

PS. Jos jostain syystä luit tänne asti ja kävit jopa tuolla Pelle Peloton-sivulla, katsopa samalla slidesetti ehkä vielä hullummasta projektista - Vapaprojekti.

Ile commented on Helsinki 30.07.2009 (fi)

@TAir: ainakin se mitä itse olen kuullut matemaatttisen puolen ihmisiä, niin liitutaulut on siellä hoteinta hottia, ihan peruskoulupuolellakin (:

matnel commented on 30.07.2009 (fi)

Mä oon ollu koulussa, jossa kaikkiin luokkkiin varustettiin kone, videotykki ja dokumenttikamera; kyllä se liitutaulu silti oli aika paljon käytössä.

Muistan yhden opetusharjoittelijan, joka esitti juttunsa poikkeuksellisesti powerpointilla; se oli innostunut tunkemaan kaikki diat liian täyteen tavaraa.

matnel commented on 30.07.2009 (fi)

On tosiaan hirveätä katsottavaa, kun slidella on liikaa asioita tai esityksessä luetaan sen mitä on kalvolla.

Tässä Yubicon Yubikey-esitykessä oli mielestäni riittävän vähän asiaa/kalvo.

Ile commented on Helsinki 30.07.2009 (fi)

@Ile: me siis jouduttiin käsin kopioimaan slidukan sisältöä vihkoihin viel

matnel commented on 30.07.2009 (fi)

@matnel @Armi, liitutaulu on ihana, varsinkin, jos on keuhkoillekin sopiva kostea liitutussi. Oon aina yrittänyt ujuttaa tarviketilauksiin :)

TAir commented on 30.07.2009 (fi)

@TAir Kerro lisää kosteata liitutussista, mikä se on? Mistä niitä saa? Ainiin, tarviketilauksista ;-)

Minulla on himassa työhuoneessa ihan kunnon vihreä liitutaulu. Kerran olin pyyhkinyt sen vähän sinnepäin. Silloin 7V tyttäreni "näki siinä jotain", piirteli vähän ääriviivoja ja kirjoitti siihen tämän mielestäni herkullisen sanan

Ile commented on Helsinki 30.07.2009 (fi)

@Ile, On kyllä tosi herkullinen tuo tyttäresi oivallus!

Liitutussi on niinku kultatussi, sellainen, jota ravistetaan ja jonka terää voi painaa sisään. Ei pölise! Luulisin, että saattaa saada vaik paperikaupasta.

TAir commented on 30.07.2009 (fi)

Meidän amkissa on yksi SmartBoard. Se on lukon takana UbiOfficessa, joka on aina tyhjillään, kun kukaan ei osaa sen varustusta käyttää eikä pääse omalla kulkukortillaan harjoittelemaan, kun huone ei ole muille varattuna.

Meillä oli siellä kerran kokous. @Peeii kirjoitteli sormella muistiinpanoja SmartBoardiin ja paikalla ollut sihteeri tallensi ne powerpoint-muotoon + postitti osanottajille. Muutama sana, monta kalvoa ja paljon isompi tiedosto kuin saman asiasisällön esittäminen muulla tavalla olisi edellyttänyt. En vakuuttunut.

Aika ihmeissäni sitten katselin taloyhtiön yhtiökokouksessa espoolaisella koululla, että tavallisessa alakoulussa samoja Smartboardeja oli ihan tavallisissa luokissa ilman mitään erityisiä lukitusjärjestelmiä. ITK-päivillä koko esittelyosasto tuntui olevan SmartBoardeja pullollaan. Siinä oli ihan semmoinen SB-kunniakuja, jota pitkin pääsi marssimaan peremmälle, vastakkain ja vierekkäin vaikka kuinka monta jälleenmyyjää.

Minäkin pidän liitutauluista. Siinä on paljon tilaa ja siinä tuotos syntyy reaaliajassa. Matematiikkaa opettaessani huomasin, miten tärkeää oppimisen kannalta on, ettei ratkaisu lävähdä näkösälle liian valmiina (vrt. kalvot ja powerpointit). Täydennysopiskellessani matikkaa yliopistolla, siellä suitsutettiin liitutaulujen autuutta ja kerrottiin, että Stanfordin matematiikan laitoksella käytävät ovat liitutauluja, jotta heti voi ryhtyä laskeskelemaan, kun into yllättää. Siellä on kuulemma tyypillistä, että vastaantulevat matemaatikot intoutuvat yhteisölliseen idean kehittelyyn keskellä käytävää, kun on mihin skissata ajatukset.

Perinteisesti liitutaulun huonona puolena on pidetty, että muistiinpanot on pakko kopsata taululla, kun niitä ei saa sähköisenä. Kannattaa kurkata @annerongas esittelemää liitutaulun, flickrin ja wikispacesin yhdistelyä (ohje). SmartBoardia ajattomampi ratkaisu?

Sunaitis commented on 30.07.2009 (fi)

Hesarin aamu-uutississa, alun perin YLE:n uutisoima hankinta, oli hupaisasti valotauluja helsinkiläiskouluihin (hihittelin aamupalalla ja talletin blogiin).

Sinänsä eipäs-juupas erilaisista opetusteknologioista vie sivuraiteille. Tärkeää on, että vuorovaikutus toimii, että opitaan tekemään yhdessä, käsittelemään tietoa, ajattelemaan, toimimaan, olemaan ihmisiksi. Ne demot, mitä olen nähnyt SmartBoardeista ovat olleet opettajajohtoista ja tietoa toistavaa, oppikirjan valmistajilta tulee valmiit sähköiset aineistot ja moni opettaja kokee varmaan kuitenkin olonsa ensisäikäyksen jälkeen turvalliseksi.

Se, että päästään kognitiivisesti sekä sosiopedagogisesti tai jopa sosiokonstruktiivisesti kehittävään valotaulun (sorry, ihastuin sanaan ja näen kansankynttilän hehkuvan valotaulun äärellä) käyttöön, niin toinen juttu.

Olen ikäni harrastanut piirtämistä, kuvittamista ja käsitöitä ja en henkilökohtaisesti voi mitään sille, että liitutaulu on vaan niin ihana (en kärsi pölystä). Ehdotin tuolla Hesarin keskustelussakin, että jos luokassa seiniä riittää, voisi sen liitutaulun silti säilyttää. Valkotaulutussit ovat hirvityksiä. Minulla on älynäyttö, joka on Smartboardia parempi siinä mielessä, että sen kanssa voi olla kasvot luokkaan. Siitä saa @Ile:n kuvaamalla tavalla pienellä vimpaimella minkä vain seinäpinnan interaktiiviseksi näytöksi.

Minulle riittävä luokkapaketti on netti+tietsikka+dokumenttikamera+tykki. Sitten jos on vielä digikamera ja skanneri helposti käytössä, niin saadaan aikaan vaikka mitä. Nyt on kivoja huippuhyvää ääntä tuottavia käsinauhureita ja videokameroita, muutamalla satasella.

Ja sitten tämä virsi: kokonaisuus ratkaisee, toimintakulttuuria ei auta mikään kone, jos ei ole ideaa, intoa ja ihmissuhteet eivät pelaa. Vaikka kuinka vaatimattomalla tekniikalla saa aikaan huippujuttuja, jos nuo perusasiat ovat kunnossa.

annerongas commented on 30.07.2009 (fi)

@TAir Ei kovin yleinen sana imperatiivina käytettynä. Ehkä pitäisi olla...

Ile commented on Helsinki 31.07.2009 (fi)

Haastattelin 14V smartboardia käyttänyttä poikaani:

Ile: No onks se hyvä
V: No on se ainakin ihan kiva lelu
Ile: Niin, mutta tekeeks sillä jotain
V: Eka tuli joku asentamaan videotykin kiinnikkeen. Se oli väärässä paikassa. Joskus myöhemmin tuli smartboard, muta ei tykkiä. Siihen tuli irtotykki ja sen takia se ei toiminut kovin hyvin.
Kosketusnäyttö on varmaan resistiivinen, eli sitä piti painaa aika lujaa.
Koneeseen piti asentaa ohjelma, jota opettaja ei osannut käyttää. Oppilaat auttoi.
Ile: Mihin sitä käytettiin
V: Sinne laitettiin tekstiä, josta jokainen sai vuorollaan viivata tärkeitä kohtia. On siihen ihan hienoja ohjelimia
Ile: Mitä jos se olisi ainoa taulu, eli liitutaulu viedään pois?
V: Opettajat olis pulassa, koska näyttö on niin pieni. Se olisi hyvä, että kaikilla olisi oma näyttö, josta päivityksiä saisi jaettua Google Wave-tyyliiin.
V: Se oli hyvä, että opettaja sai näytön tallennettua, joten samoja voisi käyttää ensi vuonna tai laittaa Fronttiin (koulun intranetti). Ongelma on, miten ne sieltä löytää?'

Haastattelu päättyy.

Mielestäni tässä tuli muutama ihan hyvä pointti. Jos ongelmat on osoittain vääristä asennuksista johtuvia, miten ne saadaan hoidettua oikeasti kunnolla? Onko Smartboardien asennusvastuu samaltta taholla, joka asentaa tykit, kaapeloinnit? Kuka vastaa PC:n asennuksista ja siitä, että siellä on oikeanlaiset Smartboard-kilkkeet toiminnassa?

Toinen juttu on tuo arkistointi. Kuinka hyvä keskistetty arkistointijärjestelmä on ja pystyykö sisältöä tagittamaan vai viedäänkö se vanhanaikaisesti joihinkin kansiorakenteiisiin? Tagipilvillä surffailu koko koululaitoksen arkistoista olisi hurjaa!

Ile commented on Helsinki 31.07.2009 (fi)

@Ile: toisaalta, jos arkistointiin lähdetään menemään niin eikö siihen ole helpompiakin ratkaisuja :)

Esimerkiksi ne muistiinpanot voi aina Qaikuta yms, olisi kyllä herkullista päästä kokeilemaan tuollaista luokassa jossa kaikilla olisi läppäri; kuinka paljon homma menisi irc-galleriaksi ja java-peleiksi vai tehtäisiinkö niillä jotain hyödyllistä-

matnel commented on 31.07.2009 (fi)

@Ile Loistava haastattelu. Haastatteluotokseen pitäisi varmaan saada myös muutama muukin oppilas, minusta tuntuisi, että 14-vuotias, joka viittaa esim. Googlen waven (ei julkaistu läheskään vielä!) ominaisuuksien käytettävyyden rakentumiseen, ei ole ihan keskiverto oppilas :) Huh, onhan teillä autotalli, jossa poika saa harrastella, sillä tuolta pohjalta ei ole miljardiluokan IT-innovaatiofirman syntyminen kaukana :)

teroheiskanen commented on 31.07.2009 (fi)

Jos näytön sisällön tallentaa, se tuskin tallentuu suoraan Fronteriin! Opettaja tallentaa filet sinne, minne muulloinkin tallentaa tiedostoja kurssi/ryhmä/aika-kohtaisesti ja vie sieltä Fronteriin omiin huoneisiinsä haluamaansa tietoa, joko säilöön tai opiskelijaryhmille käytettäväksi. Ei ne tiedot sinne huku...

Fr on siis oppimisympäristö; voi sitä tietyllä tavalla intranakin ajatella.

Asennuksissa on ollut ongelmia, koska laitetilaukset saapuu eriaikaan ja asentajat ei tiedä, mitä on tulossa. Uusi tykki on laitettu vanhan paikalle ja kun tulee uusi taulu, tykki onkin väärässä paikassa. Rasittavia tiedonkulkuun liittyviä ongelmia siis.

TAir commented on 31.07.2009 (fi)

@TAir Hyvä kuulla, että nuo asennusongelmat ovat yleisempääkin -- Hyvä siis siinä mielessä, että jos koko investointi menee täysin pieleen, tiedämme ainakin yhden syyn. Järjestelmä on monimutkainen yhdistelmä rautaa, asennuksia, softaa ja sen ylläpitoa. Jos tuota kokonaisuutta ei ole vastuutettu yhdelle taholle (joka myös valvoo sen toimintaa, täyspäivätyö siis usealle henkilölle), homma menee kiville ennenkuin se alkaakaan.

@teroheiskanen Ok, kotikasvatus saattaa heijastella osassa kommentteja ;-)
Sinänsä tuo "omat näytöt kaikille" on mielestäni innovatiivinen ajatus, joka sopii hyvin yhteen mm. näiden kanssa:
- Jossain on jaettu oppilaille läppäreitä korvaamaan oppikirjat
- Kielistudiossa tarvitaan joka tapauksessa jokaiselle oma pääte

--> Saisiko näillä ideoilla kehitettyä oppimisympäristön, jossa myös kosketusnäyttö ja ryhmätyö hoidetaankin hajautetusti, eikä yhdellä smartboardilla.

Ile commented on Helsinki 31.07.2009 (fi)

@Ile: jonkun verran tota on Nokialla kokeiltu, eihän sitä nyt läppäreitä oikeasti tartte siihen ;)

Tosin, omasta lukiosta muistan sen, että varsin moni tunnilla läppäriä käyttänyt teki jotain muuta kuin varsinaista aihetta, mikä ei toki mua haittaa mua, mutta...

matnel commented on 31.07.2009 (fi)

Minä innostuin ostamaan oman ensimmäisen iBookini ennen lukion viimeistä luokkaa kesällä 2001. Koulussa koneesta ei sittenkään ollut paljoa iloa, sillä oppimateriaali koostui etupäässä paperimonisteista. Muistiinpanoja koneella tietty kirjotti sujuvammin kuin käsineen.

Ikävä kyllä sittemmin TKK:llakaan tietokoneen hyödyntäminen oppitunneilla ei sujunut niin hyvin kuin olisin luullut. Monet luonnoitsijat panttasivat luontekalvoja etenkin ennen luentoa. Pelkona kai oli, etät oppilaat menisivät ja tukkisivat niillä tulostimet.

Etukäteen saatu pdf olisi vain ollut siitä hyvä, ettei olisi joutunut suotta kirjoittamaan asioita ylös, vaan olisi voinut tyytyä tekemään niihin tarpeellisiksi katsomiaan lisäyksiä.

MjP2 commented on 31.07.2009 (fi)

@matnel Hyvä pointti - Jos oppilailla olisi omat koneet (joko ihan henkilökohtaiset tai sitten vaikka työpisteisiin integroidut), pitäisi jotenkin pitää hanskassa mitä niillä tehdään.

Se 10 vuotta vanha tapahan oli järjestää asiat niin, että opettaja sai kaikkien näytöt halutessaan haltuunsa. Nykyään siihen ei tarvitsisi enää kalliita ja hankalia näyttökaapelointiratkaisuja vaan esim. opetuskäyttöön viritetty VNC -- Luulisi tällaisia jopa olevan?

Toinen tapa voisi olla lähteä siitä, että kaikki tehdään netissä. Luokan WLAN-tukiaseman DNS-palvelu (tai koulun nettiliittymä) voisi olla opettajan työaseman ohjauksessa. Eli kun kuka tahansa luokassa surffaa uuteen osoitteeseen, opettajan koneelle tulisi sallimispyyntö. Jos sallitaan, kuka tahansa pääsisi sitten ko. osoitteeseen. Kun opettaja sallii, hän voisi sanoa sallitaanko se pysyvästi tai vain 2 tunniksi tms. Oleellista olisi siis se, että ei olla kiinni missään verkkoylläpitäjissä vaan opettaja voisi helposti itse sallia tarvittavat yhteydet.

Ile commented on Helsinki 31.07.2009 (fi)

@Ile: aika vakoilumeininkiä kyllä... Entäs jos antaisi opiskelijoiden valita?

matnel commented on 31.07.2009 (fi)

Eli siis, ehkä meidän pitää alkaa miettimään oppimista ja opiskelua uudestaan -- teknologia mahdollistaa paljon uusia ja jänniä juttuja :)

matnel commented on 31.07.2009 (fi)

@matnel Joo, hyvä opettaja saattaisi jopa onnistua siinä. En usko, että noin yleisesti onnistuisi ilman valvontaa.

Sinänsä kouluillahan jo varmaan on erilaisia nettivalvontasysteemejä, tietääkö joku?

Ile commented on Helsinki 31.07.2009 (fi)

@Ile vielä kun näkisi koulun, jossa IT-tuki antaa opettajalle yhtään sen enempää oikeuksia kuin oppilaillekaan!

Kymmenen vuotta sitten sain opettajana huseerata isommilla oikeuksilla kuin osasinkaan, nykyisin kaikki on kiellettyä. Edes oman sähköpostin fonttikokoa ei ole oikeus muuttaa (eivätkä alta kolmikymppiset imagen tekijät ymmärrä, että ikänäköiselle kärpäsen kakan kokoinen teksti on yhtä tuskaa).

Hups! Hiukan holahti ulos aiheesta. Yleisemminkin olen kuitenkin kokenut, että opettjan on hyvin vaikea saada mitään omia esityksiään läpi (esim. meillä ei saa cmapiä tai bbflashbackiä, vaikka miten niitä toivoisi, kun eivät kuulu vakioimageen. Vasta vuosi sitten sain Firefoxin, siihen asti oli tarjolla IE6. jne). Paljon enemmän tarvittaisiin aitoa vuoropuhelua opettajien ja IT-ratkaisuista päättävien välille. Silloin eivät tulisi SmartBoarditkaan puskasta yllätyksenä!

Sunaitis commented on 31.07.2009 (fi)

Olisi muuten kiva kuulla täällä Qaikussakin joltain opettajalta positiivista palautetta noista Smartboardeista. Hesarin jutun nimettömissä palautteissa useampikin opettaja kehuu Smartboardeja vuolaasti.

En tiedä uskonko noiden olevan oikeasti opettajilta, ennenkuin kuulen ensimmäisen omalla nimellä kirjoitetun kehumisen...

Ile commented on Helsinki 31.07.2009 (fi)

Alkaa tuntua että nämä lukuisat vempaimet vieraannuttavat varsinaisesta asiasta ! Tässä muistutus, miten ennen opiskeltiin .
Platon perusti Akatemian noin vuonna 385 eaa. Tällöin hän oli noin 40-vuotias. Akatemia sijaitsi Ateenassa Akademeia-nimisessä lehdossa. Siellä sijaitsi puistomainen urheilupaikka, jossa Platon alkoi opettaa filosofiaa hänen ympärilleen kerääntyneille filosofian harrastajille.

2312 commented on 31.07.2009 (fi)

Vielä yksi haastattelu, 10V tyttäreni.

Heidän koulullaan on kaksi Smartboardia, ollut siellä jo 2 vuotta. Toinen on ATK-luokassa, toinen on musiikkiluokassa.

Kumpaakaan ei ole käytetty ainakaan hänen tunneillaan. Musiikinopettaja on luvannut "joskus näyttää, miten se toimii", mutta ei siis tätä ole vielä tehnyt.

Ei siis tässä tapauksessa ole mitään merkkejä, että noita käytettäisiin opetustyössä hyväksi, jos paras mitä on odotettavissa on demo.

Ile commented on Helsinki 01.08.2009 (fi)

Opettajat masentavat minua. Miksi minulla on tunne, että opettajaksi päätyvät jääräjarruttelijat, henkisen suoritusnutturansa viulunkieleksi kiristäneet kympin tytöt, jotka eivät pysty omatoimiseen oppimiseen, raja-aitoja rikkovaan luovuuteen ja uudistumiseen. Pahinta on se, että ne tartuttavat tuon paikallaan polkevan ja vanhoihin malleihin kangistuneen käyttäytymis- ja oppimismallin oppilaisiin.

Opettajien ennakkoluuloisilla käyttäytymismalleilla uuden tekniikan edessä varmistetaan, etteivät oppilaatkaan opi luottamaan itseensä ja kykyihinsä. Ja tarkoitan sitä suurta massaa, en kärjen rohkelikkoja. Opettajakunta pitäisi puhdistaa, jos haluamme voimaannuttaa uudet sukupolven luottamaan itseensä itsellisinä oppijoina ja ongelmanratkaisijoina.

Kitti commented on 01.08.2009 (fi)

Ihmislajin säilymiseksi pitäisi ampua sukupuuttoon kaksi ammattikuntaa.
Opettajat ja lääkärit.

Herra commented on 01.08.2009 (fi)

Lapsettomat opettajathan hoitavat tuon suvun jatkamisen ongelman aivan itse.

Armi commented on 01.08.2009 (fi)

Opettajilla on ihan tolkuttomasti hommaa lasten kaitsemisessa ja paimentamisessa ylisuurilla ja ylivilleillä luokillaan. Olen sivusta seurannut yhden opettajan työtä, eikä käy kateeksi yhtään. Ymmärrän hyvin, jos siinä ei kerkeä omaksumaan uusimpia vimpaimia ja tekniikoita.

jaanahuhta commented on 01.08.2009 (fi)

@jaanahuhta Tunnen myös opettajia, joilla ei ole mitään ongelmia pitää edes ylisuuria oppilasjoukkoja hallinnassa. Taitolaji (opeteltavissa). Ja aika monessa ammatissa on kovia paineita ja pitkiä päiviä. Silti niillä luodaan ja opetellaan uutta. Opettajilla on tietääkseni sitä paitsi pisimmät lomat koko työväestöstä. Opettajiksi pitäisi valita/hakeutua sellaisia, jotka ovat henkisesti kestävää sorttia ja heidät pitäisi kouluttaa ryhmän johtamiseen. Jos annat lasten kävellä ylitsesi, nehän kävelevät.

En missään ammattiryhmässä ole tavannut niin paljon muutosvastarintaa tekniikan edessä kuin opettajissa. Odotan opettajien laajalta joukolta enemmän.

Kitti commented on 01.08.2009 (fi)

@Kitti Tokko opettajan palkoilla sinne tuollaista valiojoukkoa kovin helposti valikoituu :( Olen samaa mieltä, että niiden ylipitkien lomien aikana voisi kurssittautua vallan mainiosti. Mutta sen pitäisi sisältyä työhön - eli lomasta olisi osa laitettava suunnitteluun, kurssittautumiseen ja tekniikan omaksumiseen.

Mistä luulet opettajien muutosvastarinnan johtuvan? Vaikea käsittää, kun itse on aina tervehtimässä kaikkea uutta innolla -> oma työ voi helpottua tai haasteellistua. Ihan miten sen itse haluaa ottaa.

jaanahuhta commented on 01.08.2009 (fi)

Mmm.. Ehkä muutosvastarinta johtuu siitä, ettei nähdä että näillä uusilla välineillä on merkittävästi eroa vanhoihin, eli saman jutun voi tehdä vanhoillakin välineillä. Miksi siis vaihtaa uuteen?

Tästä puhuttiin jonkun verran HIITillä, katotaan jos saataisiin lupa tehdä jotain :)

matnel commented on 01.08.2009 (fi)

@matnel Olet osittain varmaan oikeassa. Osaksi luulen myös, että monet kokevat vaatimukset liian isoiksi. Pitäisi osata sekä käyttää että opettaa käyttöä ja tehdä jotain uutta hienoa, vaikka hädin tuskin uskoo/tietää hallitsevansa peruskäytön.

Ilman muuta kyse on paljon persoonasta ja ajattelutavasta. Joidenkin mielestä kaikkea kannattaa ainakin kokeilla, toiset eivät halua muuttaa mitään. Koulutus on avainasemassa, mutta nykyisillä määrärahoilla ei paljon kouluteta. Siksi esim. @annerongas in ja kump. Pedacasting-verkkokurssi oli tosi hyvä. Opitaan käyttämällä ja sosmediaan tutustumalla.

Armi commented on 01.08.2009 (fi)

Ei! Smartboardeilla ei voi heivata kaikkia liitutauluja.

Olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että opettajia sen sijaan voisi paukauttaa tuommoisella smartboardilla, koska semmoinen on varmasti paljon painavampi kuin liitutaulu.

ferrix commented on 01.08.2009 (fi)

@jaanahuhta Luulen - en todellakaan tiedä - että kyse on aika monisyisestä vyyhdistä.

Millaiset persoonallisuustyypit päätyvät opettajiksi vs yrittäjiksi/kehittäjiksi/johtajiksi? Ehkä opettajissa on enemmän turvallisuushakuisia säilyttäjiä kuin kokeilevia riskinottajia. Uusi ja tuntematon on riski.

On myös paljon niitä, jotka eivät "osaa" jotain ellei sitä ole joku virallisesti opettanut. Itseoppimista ja omaa ongelmanratkaisukykyä moni ainakin puheen tasolla väheksyy. Ehkei sitä arvosteta.

Kympin tytöt hakevat jatkuvasti oikeita vastauksia jonkun virallisiin kysymyksiin. Tärkeämpiä ovat kuitenkin kysymykset ja usein niihin isoihin murrosvaiheen kysymyksiin ei ole oikeita vastauksia, vain epävarmuutta, jota järjestyksen maailma ei aina siedä kovin hyvin -> stressiä ja voimattomuutta.

Kaipa näitä on tutkittukin. Tämä on mutua. En todellakaan tiedä :) vain omaa empiiristä havaintoa n. 15 v. ajalta.

Ja tämä on siis karkeaa yleistystä, joka ei tee oikeutta opettajien ammattikunnan huipulle, josta löytyvät huippukasvattajat, -opettajat ja -ihmiset. Sitä vain toivoisi, että mediaani olisi pari pykälää dynaamisempi.

Joillain lapsilla käy uskomaton mäihä opettajien kanssa, joillain ei.

Valitsimme aikoinaan asuinpaikkamme koulupiirin mukaan. Vink, vink. Tuota asiaa kannattaa miettiä, jos on kouluikäisiä lapsia. Kouluissa ja opettajissa on eroja. Ja niillä on merkitystä.

Kitti commented on 01.08.2009 (fi)

@Kitti Tässä on varmasti taustalla sekin, että ei ole mitään yhtä kiinteää ja selkeärajaista ammattiryhmää kuin opettajat (no lääkärit, papit), mutta vertaaminen yksityissektorin akateemisiin ammatteihin on mahdotonta tai ainakin harhaanjohtavaa. Yksityissektorilla toimet ovat henkilöityneitä enemmän kuin opettajan ammatissa.

Olemme valikoineet asuinpaikkamme koulujen mukaan (tarvitsemme ruotsinkielistä ja suomenkielistä opetusta -> rajoittaa kummasti vaihtoehtoja). Paljon on kiinni kuitenkin mainitsemastasi onnesta ja sen lisäksi henkilökemiasta ja itse oppilaista.

Kympin tyttöjä on helppo niputtaa. Koska olen itse ollut samanlainen, tunnen aina pientä suuttumusta... Varmasti väitteissä on jotain perää. Sen verran poikkeava olen kuitenkin, että en sekuntiakaan ole harkinnut opettajan uraa.

jaanahuhta commented on 02.08.2009 (fi)

@Kitti @jaanahuhta Tossa on niin paljon henkilökohtaista kaikupintaa, etten oikeen tiedä, mistä alottaisi. Mä olen käyttänyt merkittävästi aikaa viime kesästä alkaen tutkien sitä, mitä luovuus, yrittäjyys ja yleensä yhteisölle hyödyllisyys tarkoittaa. Kaikki tuntuu palaavan siihen, mitä lapset ovat ja osaavat. Lapsilla on kykyjä, joita nykyajan työputkiaikuisilta puuttuu. Jostain kumman syystä lapset ovat myös onnellisempia.

Olen miettinyt monesti, että miten koulutusjärjestelmää voisi muuttaa, jotta lapsia ei rikottaisi aikuisiksi ja samalla pohtinut, miten aikuisia voisi kuntouttaa. Minä olisin voinut olla kymppioppilas, mutta arvostan enemmän elämää kuin maksimipisteitä. Parhaat opettajat olivat yläasteella ja lukiossa autoritäärisiä vanhempia miesopettajia, joiden tunneilla oppi ajattelemaan itse.

ferrix commented on 02.08.2009 (fi)

@jaanahuhta uskaltaisinpa sanoa, että kympin tyttöjä on oikeasti fiksuja ja koulujärjestelmän vaatimukset erinomaisesti täyttäviä. Arvaa kumpaan ryhmään opettajat minun mielestäni osuvat?

ferrix commented on 02.08.2009 (fi)

@ferrix Mielenkiintoista! Onko sinulla tuosta mietinnästä jotain konkreetista luettavaksi? Toiseksi: miksi laitat maksimipisteet ja elämän vastakkaisiin ääripäihin?

jaanahuhta commented on 02.08.2009 (fi)

@jaanahuhta luettavaa ei ole, mutta pystyn puhumaan asiasta tunnin silmät kiiluen... kokeilin töissä kerran. Olen luottanut muiden tuottamaan materiaaliin. Keräänpä sulle vähän tuota mun lähdemateriaalia, kunhan joudan. Kunhan saan jotain omaa kasaan, voi olla, että jaan siitä sitten täälläkin.

Kaikesta ei ehdi saamaan maksimipisteitä. Minulle opetettiin välitunnilla, että maksimipisteet luokassa eivät tuo maksimipisteitä kaveripiirissä. Menetelmä oli vakuuttava. Henkilökohtainen gloria aikuisten ja lasten silmissä on lähtöisin täysin eri aspekteista. Minä en miellytä vieläkään äitiäni valmistumalla korkeakoulusta, vaan itseäni ja työyhteisöäni tekemällä töitä ja tuomaan maksimipisteiden sijasta sisältöä siihen tutkintoon, jonka ehdin tehdä omaan tahtiini. Minun maailmassani opetusjärjestelmä tulee vasta käytännön jälkeen. Otan maksimipisteet sitten käytännössä.

ferrix commented on 02.08.2009 (fi)

@ferrix Olitpa ihmeellisessä kaveripiirissä. No, enpä minä kympin tyttö voi tuollaista yrittääkään ymmärtää ja vielä vähemmän kyseenalaistaa.

Ei kun oikeesti. En ole ikinä kokenut mitään haittaa elämässäni luokassa saaduista maksimipisteistä. Enemmän kuin koulumaailmaa aikoinani kyseenalaistan nykyistä työelämää. En tiedä johtuuko siitä, että viihdyin koulussa huippuhyvin, vaiko siitä, että nykyisessä työelämässä on niin tolkuttomasti kyseenalaistettavaa. Vai olenko minä muuttunut kympin tytöstä luokassa nelosen naiseksi työhuoneessa?

jaanahuhta commented on 02.08.2009 (fi)

@jaanahuhta meillä Itä-Helsingissä hikke sai turpaan. Muutenkaan minä en nähnyt vastaavaa hyötyä siitä, että tuli kymppejä. Positiivinen palautesykli ei ollut sen arvoista. Sinulle ehkä oli, kun tunsit kuuluvasi, kun tiesit pelin säännöt ja hyvällä prosessilla tuli odotettua tulosta. Minä en ole mikään opiskelutekniikan ihmelapsi, oikeasti tosi huono ja tiesin koko ajan, mikä kiikastaa, mutta en antanut sille tarpeeksi arvoa. Olen päässyt jokaiseen paikkaan, minne olen aidosti halunnut - rimaa hipoen, mutta silti päässyt.

Työelämässä on kyseenalaistettavaa vaikka kuinka. Nelosen naisena et olisi enää töissä. Lukioon asti koulu on hallittava kokonaisuus, jossa opettaja opettaa ja siitä on otettava se, mitä oppia voi. Prosessi on simppeli ja siinä kapinoimalla saa ainoastaan huonoja arvosanoja. Töissä ihmiset tekevät mitä tekevät omalla tavallaan ja ihminen, joka näkee reitillään parempia ratkaisuja ahdistuu ja/tai kapinoi. Teollistumisen jälkeen maailmassa ei ole juuri osattu antaa alaisille valtaa parantaa omaa ja tiiminsä toimintaa ja hierarkinen johtamiskulttuuri vie mehut ihan kenestä tahansa.

Sinä olet varmasti ysipuolen nainen nelosen maailmassa ja kannattaa keksiä jotain luovaa ennen kuin sinunkin arvosanat alkavat laskea.

ferrix commented on 02.08.2009 (fi)

@ferrix :) En ole tainnut ikinä oikein varmasti tietää, että mitä olen oikeasti halunnut. Siksikin koulussa oli helppoa, kun joku muu päätti, että mitä on tarjolla tänään. En tiedä vieläkään, että onko sellaista, mitä oikeasti haluan tehdä työkseni. Voiko sitä tietääkään, ennen kuin saa sen, mitä luulee haluavansa.

Taidan aina harhauttaa keskustelut alkuperäisestä aiheestaan. Toivottavasti @MjP2 ei tästä pahastunut tällä kertaa.

jaanahuhta commented on 02.08.2009 (fi)

@Kriisi Tuurista ehkäpä enemmän kiinni.

@jaanahuhta Minä pystyin melko helpolla tekniikalla löytämään sen, mitä haluan tehdä seuraavat pari vuotta. En todellakaan osaa sanoa, mitä haluan tehdä isona. En myöskään tiedä, mitä teen ensi vuonna, ensi kuussa tai ensi viikolla. Lapset on hyviä tässä, tehdään ihan just sitä mitä elämä tuo eteen. Kyllä mulla on omat suosikkijuttuni ja niitä pyrin tekemään, mutta kaikki ovet ja räppänät on aina auki, kunnes pääsee jonnekin, mikä mulle hyvin sopii.

ferrix commented on 02.08.2009 (fi)

@jaanahuhta Enpä pahastunut, kivaa pohdintaahan tänne syntyi.

Hieman ihmetyttää tuo valtava opettajakritiikki. Ehkä minulla on sitten vain käynyt hyvä tuuri. Pahimpia muutoksejarruttelijoita ovat minun kokemusteni mukaan it-tuen tyypit...

(Saapa nähdä, olen huomenna aloittamassa työt. Vieläköhän antavat käyttöön tietokoneen, jossa on selaimena IE 6.)

MjP2 commented on 02.08.2009 (fi)