PeterF

Kilpailutus on heikentänyt kuskien työoloja, eivät välttämättä saa edes kusitaukoja pitää. Eilen keskustelin yhden tutun kuskin kanssa pitkään. Yhtiöissä painostetaan luopumaan AKT-jäsenyydestä ja siirtymään kunnalliselle sopparipuolelle.

Varmaan nytkin vain maahanmuuttajat ovat töissä ja suomalaiset AKT-jäsenet lakkoilevat, siis ne, jotka on saatu peloteltua pois AKT-sta.

Julkista liikennettä pitäisi kehittää kokonaisuutena, jossa huomioidaan myös kuskien ja muiden työntekijöiden hyvinvointi. Bussiyhtiöt hamstraavat ulkomailta tuurauskuskeja. Olen kuullut huhuja, että näille esim. venäläisille maksetaan jopa suomalaisia kuskeja (tarkoitan maassa asuvia) parempia palkkoja eli palkanmaksukykyä on. Ehkä ymmärsin väärin.

Oli aika mikä tahansa, niin mielestäni tuon alan työntekijöille kuuluu sen alaan kuuluva palkka. Ihan oikein, että vaatiivat sitä mitä haluaavat. Itse olin AKT:n jäsen vuosi sitten, joten olen nähnyt alan erittäin läheltä ja olen odottanut, millon pojat vetäävät ne kuuluisat liinat kiinni palkkojen ja työolosuhteiden takia. Peukkua.

Ahtaajillahan on hyvät liksat, olisiko kyse ahneudesta? Noista autoilijoista en osaa sanoa mitään. Lakkoilu on ihan aiheellista hyvästä syystä, ja nyt on juuri hyvä aika lakkoilla.

@fyctice Komppaan. Tiedän myös rekkakuskeja, jotka joutuvat yksityisellä puolella tekemään epäinhimillisen pitkiä ajoja ja päiviä. Muistaakseni Amerikoissa oli joku rekkafirma, jossa päätettiin panostaa kuskien työhyvinvointiin, mm. taattiin kaikille kunnon lepo. Firman tulos parani, mm. sairauspoissaolot vähenivät reippaasti. Tästä tuli joku dokkari joulun aikaan.

Ymmärsinkö oikein, että AKT hylkäsi 2-3% palkankorotukset kahdelle vuodelle riittämättöminä? Kuulostaa hullulta, ainakin katsottuna alalta jolle saatiin loppuvuodesta lakkouhan avulla väännettyä 0,5% korotus tälle vuodelle...

Kuljetusbisnes on suomessa sen verran yrittäjävetoista, että luulen että isommissa ongelmissa on vain roskakuljetus ja tietyt isoilla sopimuksilla kuljetuksensa ulkoistaneet (mm. s-ketju). Valtaosa suomen kuljetusliikkeistä taitaa olla yrittäjävetoisia mallia "Pekka ostaa auton ja perustaa Pekan Kuljetus Ky:n", ja itsenäinen yrittäjä ei tietenkään lakkoile.

@jaanahuhta eivät ole maahanmuuttajatkaan töissä, koska AKT:n lakkovahdit ovat uhkailleet rikkureita. Päivän Ilta-Sanomissa kerrotaan mm. eilisiltaisesta tilanteesta Myyrmäessä, jossa AKT:n lakkovahdit olivat haukkuneet töissä ollutta virolaiskuljettajaa ja pysäyttäneet tämän bussin. Typerää touhua, mikä vie AKT:lta ainakin omat sympatiani entistäkin perusteellisemmin.

Kuljetusalalla palkkojen nousu on ollut viimeisten kolmen vuoden aikana noin 15%, kun esim. Kemianteollisuudessa on oltu n. 10% vauhdissa (luvut löytyvät EK:lta). Kuljetusalan yleinen ongelma on myös se, että yritykset ovat usein tappiollisia tai kannattavat hyvin heikosti koko maassa, joten investoiminen esimerkiksi on hankalaa. Ja sitten kuljettajat vielä haluavat nyhtää palkkaa entistä enemmän.

Kenenkään ei tarvitse suostua työehtoihin, jotka eivät kelpaa. Hyväksyn täysin myös sellaisen työn myynnin kartellin, joka ammattiliito on.

Sen sijaan en voi hyväksyä sitä, että liittoon kuulumatonta kuskia häiritään hänen työssään.

Lakkoilun ei minusta myöskään pitäisi olla valtion erityisessä suojelussa työlaissa, vaan siihen pitäisi suhtautua niinkuin mihin tahansa riitelyyn työsuorituksen pätevyydestä työpaikalla. Jos duunari kieltäytyy koskemasta työpaikalla a-kirjaimella alkaviin esineisiin tai vaatii, että hänen täytyy saada käyttää T-paitaa kun muut pukeutuvat pukuun, niin työnantaja joutuu miettimään, haluaako hän pitää työntekijän, jota muuten on vaikea korvata, vai antaako potkut. Samoin lakkoilevalle täytyisi voida antaa potkut. Työehtosopimuksessa pitäisi yleensä olla ehto, että jos työntekijä ei tule töihin ilman pätevää syytä, se on irtisanomisperuste.

@gatestone paluu Kehruu-Jenny -aikaan?

Taustalla on tietysti kadunmiehen, kokdemarin ja pohjoismaisen sosiaalivaltion piilomarxilainen asenne, jonka mukaan firmat (ja jotenkin oudosti myös julkkisorganisaatiot) edustavat pahaa ja vahvaa ja ahnetta riistokapitalismia, ja työntekijä edustaa heikkoa ja sorrettua, joka tarvitsee lain suojaa ja holhousta ammattiliittoineen ja lakkoineen.

@jaanahuhta, meneekö sulta nyt jotenkin tässä luddiitit ja muu työvaenliikkeen historia sekaisin? Kehruu-Jennyähän vastustettiin, koska se teki liian monen työntekijän duunit koneellisesti. "Paluu Kehruu-Jennyn aikaan" on aika outo käsite, siis "paluu automaation tulemisen aikaan"?

Ja jos putkimiehet ei nykyään halua tehdä hommia alle 60 EUR/h niin mitenkähän ehdotukseni estää heitä jatkossakin pitämästä hintakartelliaan voimassa?

Jos tulee lakko, niin työnantajalla pitäisi olla kolme vaihtoehtoa:
1. Lakko on oikeutettu, olinpa kitsas. Maksan lisää palkkaa ja parannan työoloja. Lakko loppuu.
2. Lakko on perseestä, ammattiliitto vain temppuilee. Mutta en voi antaa potkuja kenellekään, koska en saa näillä ehdoilla muitakaan töihin. (Tavallaan työehdot eivät sittenkään ole kovin hyvät.). Pakko siis suostua liiton vaatimuksiin. Lakko loppuu.
3. Lakko on perseestä.Moni haluaisi töihin näillä ehdoilla. Irtisanon kaikki ja palkkaan uusia. Lakosta viis.

@gatestone Tarkoitin lähinnä aikaa, jolloin ei ollut ay-toimintaa ja työolot oli mitä oli.

Käytännössä liitto on vielä kartelli, joka voi pitää lakon voimassa, jos yksikin työntekijä irtisanotaan. Eli työnantajan kädet olisivat aika sidotut, koska hän joutuisi irtisanomaan kaikki liittoa kuuntelevat (jolloin lakolla ei ole enää väliä) tai ei ketään. Se minun on pakko hyväksyä, koska liberaalina ja antimarxilaisena hyväksyn kaiken inhimillisen toiminnnan, mikä vain on vapaaehtoista.

En minä ay-toimintaa ole kieltämässä.

Muistuttaisin, että myös työnantajat ovat sitoutuneet ostamaan työtä oman kartellinsa ehtojen mukaisesti, johon nyt sivistysvaltiossa kuuluu niinkin hassu pykälä kuin työntekijöiden järjestäytymisoikeus.

Sitä paitsi taloshistoriassa kaikkialla mailmassa palkat ovat nousseet karkeasti tuottavuuden kanssa samaa tahtia riippumatta järjestäytyneisyyden asteesta. Työstä on pakko maksaa markkinahinta ihan kuin muistakin (investointi)hyödykkeistä, muuten parhaat menevät kilpailijalle tai toiselle allalle.

Se, että juuri kukaan Suomessa ei ymmärrä tätä, saa minut aina suutuksiin, ja masentuneeksi. Kuinka valtava määrä ihmisiä voi olla niin tyhmiä ja tilastoista ja maailmanhistoriasta tietämättämiä, ulkoa opittujen marxilaisten harhaluulojen vallassa, vuosikymmenestä toiseen?

@gatestone Tuskin voitkaan kieltää :)

Työmarkkinat Suomessa ovat melko jähmeät. Huonosta työntekijästä on vaikea päästä eroon, ellei halua elää oikeudenkäynnin pelossa. Lisäksi erilaisia työaikamuotoja ja joustoja saisi olla enemmän, niin työpaikkoja voisi syntyä lisää.

En osaa ottaa kantaa, onko AKT lakkoilemassa väärin perustein. Sen tiedän, että bussikuskien työolot eivät kummoset ole. Jossakin on vikaa. Kai täällä viisaat tietävät, miten sekin oikein korjattaisiin.

Luetun ymmärtämistä huhuu? Enkö usemapaan kertaan maininnut, että hyväksyn kyllä järjestäytymisen ja lakot ja työn myynnin kartellit, kunhan poliisi ja valtio ulkopuolisena väkivaltamonopolina eivät puutu asiaan rankaisemalla työnantajaa, jolle hankala työntekijä ei kelpaa!

Sitä paitsi taloshistoriassa kaikkialla mailmassa palkat ovat nousseet karkeasti tuottavuuden kanssa samaa tahtia riippumatta järjestäytyneisyyden asteesta. Työstä on pakko maksaa markkinahinta ihan kuin muistakin (investointi)hyödykkeistä, muuten parhaat menevät kilpailijalle tai toiselle allalle.

Mikäli näin todellakin olisi, liittoja tuskin olisi koskaan tarvinnut perustaa. Lemahtaa vähän sonta tossa speksissä.

EDIT. Ja ei se vääntö aina välttämättä palkasta ole.

@mtarvainen +1

@gatestone, minusta on perusteltu näkemys, että kaikenmaailman korporaatiot työntekijän näkökulmasta nimenomaan edustavat pahaa riistokapitalismia. YT-neuvottelua pistetään peräperään ja samalla (muutamat) firmat tekevät ennätysmäisiä tuloksia.

Porvari on aina sitä mieltä, että on huono hetki lakkoilla. Joko se häiritsee orastavaa tai hyvässä vauhdissa olevaa talouskasvua, tai ei sovi lama-aikaan. Milloinkas niitä oloja sitten eniten heikennetään? Katainen ja Vanhanen vaikuttavat molemmat olevan sitä mieltä, että lakkoilu pitäisi kieltää.

AKT:n lakosta en palkkojen puolesta osaa sanoa, mutta työolojen puolesta tuntuu oikeutetulta.

Minunkin odotetaan menevän lakkoon ensi viikolla (en nyt muista päivämäärää) YTN vaatii kemian ylemmille toimihenkilöille työehtosopimusta, matka-ajalta palkkaa sekä ylityökorvausten maksamista. Ylityökielto on jo päällä ja itseeni kohdistuvia rikkurivihjailujakin olen jo kuullut. Tuntuu vähän oudolta tilanteelta. Meneekö "vapaus" kun pitäisi tuntejaan ruveta tarkemmin laskemaan?

En ole koskaan oikein ymmärtänyt lakkoja. Kuka niistä hyötyy? Niissä usein kustaan omiin muroihin. Hetkellisesti voi helpottaa, mutta jos ei omalla alalla niin jollain muulla alalla voidaan joutua lomauttamaan ja irtisanomaan. Kuljetusala ja ahtaajat lakkoilemalla vaarantavat ulkomaan kauppaa tekevien yritysten työpaikkoja.

Miksi ihmeessä yleensäkään on oikeutta lakkoilla? Hiukan provoan, mutta olisi kiva kuulla perusteluja.

@Kayraranta matka-ajalta palkkaa MitVit? Ai että työnantaja maksaisi työntekijöille palkkaa heidän omasta ajastaan?

@PeterF Ehkä siksi etteivät liian hyvässä asemassa jo nyt olevat työnantajat pääsisi tekemään ihan mitä sattuu? Onhan se vuodesta toiseen yhtä hienoa seurata kuinka ennätystulosta tahkoavat yritykset ilmoittavat jatkuvasti tarpeestaan vähentää henkilöstöä "tuotannollisista ja taloudellisista syistä". Työntekijäpuoli on tässä maassa aivan liian kiltti, järeämpiä painostuskeinoja tarvittaisiin normaaleiden lakkojen rinnalle useilla aloilla.

@PeterF Minä olen myös yrittänyt puhua AY-liikkeessä oleville tuttavilleni kustannustehokkaamman etujen ajamisen puolesta.

Esim. toisen neuvotteluosapuolen kesämökin polttaminen voisi olla merkki siitä, että nyt ollaan tyytymätömiä vallitsevaan sopimukseen.
Polttopullo pistäminen asunnonikkunasta voisi myös olla eräs keino vaikuttaa neuvotteluhalukkuuteen ja lasten tai lastenlasten lähettäminen sikarilaatikoissa, voisi olla myös tehokas keino vauhdittaa sopimusneuvotteluja.

Ammattiliitossa toimivat tuttuni kuitenkin ovat selittäneet että pitävät lakkoja kuitenkin mukavimpina. Vanha, väsynyt sukupolvi siis asettaa oman mukavuuden kansantalouden ja tehokkuuden edelle.

Uskon kuitenkin, kunhan vanhojen jääärien sukupolvi siirtyy pois AY-liikkeen johtosta, päättäviin asemiin nousee ihmisiä, jotka ymmärtävät ettei kansantaloudella ole varaa lakkoihin, vaan tarvitaan tehokkaita, dynaamisia, nopeita moderneja keinoja jotka sopivat globilisoituvaan maailmaan ja silloin ollaan valmiita uusiin keinoihin.

@natasha toimihenkilöille maksetaan jo matka-ajastakin palkkaa. Eli korvaus siitä vapaa-ajasta jonka työntekijä joutuu työtehtävänsä vuoksi matkustamiseen käyttämään. Eli näin: kun minä lähden työntekopaikastani aamulla klo 4 ajamaan Poriin, jotta ehtisin ajoissa siellä pidettävään kokoukseen, en saa korvausta ennen kuin klo 8:00 jälkeisestä ajasta. Toimihenkilö voi merkitä nuo klo 4 alkavat tunnit matkalaskuunsa. Päiväraha tulee toki molemmille. Matka-ajan korvausta ei toki saa kodin ja työntekopaikan välisille matkoille teki ne mhin aikaan tahansa.

Ja en ole erityisen innostunut lakkoajatuksesta.

@natasha_l , @Kayraranta tuskin tarkoittaa normityömatkaa (kotoa konttorille), vaan esim. sitä, kun maanantaina toisella puolella maapalloa alkavaan konferenssiin joutuu lentämään sunnuntaina, ehkä jopa lauantaina. Toki näistä maksetaan päivärahoja, mutta miksei palkkaakin?

Kas, myöhästyin vähän kommentissani.

@PeterF Onhan se aivan kamalaa jos joskus duunari sattuu peräämään tälle kuuluvia oikeuksia. Työnantajat kun sitä tekee harva se päivä. Lakko on painostuskeino kun neuvottelemalla ei ole mahdollista saada aikaan tulosta. Työnantajapuoli taas voi asettaa työsulun, tuoreessa muistissa varmaan on paperimiesten edellinen työsulku.

Rikkureilta puuttuu solidaarisuus.

En ymmärrä, miksi autoalan työnantajat eivät koskaan saa neuvoteltua asioita rauhallisesti. Aina pakottavat kuskit käyttämään sitä viimeistä keinoa. Ehkä se on taktiikkaa sekin, kun tietävät kansalaisten kiukun työmatkojen vaikeutuessa.

Rikkuriksi ryhtyminen on aika rohkea ratkaisu tuolla alalla. Siinä jää totaalisesti ulos omasta työyhteisöstä.

@Kayraranta Eikös ylemmillä toimihenkilöillä ole nuo matkustusajat ole huomioitu palkassa jo valmiiksi? Työaika joustaa puolin ja toisin sikäli mikäli työmäärä antaa myöden.

Minua hämää työmarkkinatouhussa se, että miksi palkoista pitäisi päättää jossain muualla kuin yrityksessä? Yritys maksaa sen verran palkkaa ja tarjoaa etuja, kun se katsoo pystyvänsä. Niistä sovitaan työsopimuksessa, mihin siinä mitään ulkopuolista AY-liikettä tarvitaan? Paskoja palkkoja ja etuja tarjoava yritys tuskin saa hyviä duunareita eli se ei pysty tuottamaan hyvää palvelua. Tuskin sekään on yrityksen etu.

Näissä keskusteluissa aina aika usealla on lähtökohtana, että työantaja lähtökohtaisesti haluaa kusettaa työntekijää. Toki niitä kusettajakin löytyy, mutta jotenkin mua toi hämää. Se kait sitä tässäkin ketjussa mainittua piilomarxismia.

@mtarvainen Kyllä se solidaarisuus puuttuu tässä tilanteessa ahtaajilta. Paperitehtaita pistetään kiinni ja tuotanto seisoo. Paperin ostajat ostavat painopaperinsa sellaisesta paikasta, josta se varmasti saa raaka-aineensa. Paperitehtaat lomauttavat tai irtisanovat. Lehdissä taas kirjoitetaan kuinka taas paperitehtaista irtisanotaan ja syyttävä sormi osoittaa paperitehtaan "riistäjiä". Oikea syyllinen löytyy kuitenkin jostain muualta.

@Herra :n Komppaan erityisesti sitä viimeistä kappaletta, mutta vierastan hiukan "molotovin coctailia" näissä kekkereissä.

@PeterF kyllä ainakin minulla näin sovittiin jo muutamia vuosia sitten. Siksi tämä tuntuukin vähän omituiselta tilanteelta. Pohdin myös miten mahdollinen lakko vaikuttaisi työpaikan ilmapiiriin jos osa jäisikin rikkurina töihin? Voidaanko lakkoon pakottaa?

USA:n järjestäytymisaste on luokkaa 15% ja Suomessa 70%. Jos työntekijän aseman parantaminen on ammattiliittojen ansiota, onko amerikassa huonot palkat vai miten tämä näkyy? Kiinassa ei ole edes demokratiaa, sati sitten vapaata ammattijärjestötötoimintaa, silti palkat ovat siellä ainakin kymmenkertaistuneet 20 vuoden aikana. Johtuuko tämä työn tuottavuuden noususta ja työn kysynnän noususta, eli markkinoista, vai kenties ammattiliitoista, joita ei ole edes olemassa?

Antakaa minulle yksi esimerkki maailmasta nyt tai historiassa, jossa palkat oleellisesti ja pysyvästi poikkeavat työn tuottavuudesta!

@PeterF Uskooko joku oikeasti, että paperiteollisuus pysyy Suomessa, jos ahtaajat jättävät menemättä lakkoon? Olisihan se hienoa.

sellu ja papeiteollisuus lähtee täältä joka tapauksessa. Tämän kevään lakot ovat eroahdistusta.

@PeterF miksei AKT:n porukalla olisi oikeutta vaatia suurempaa palkkaa, jos yritysten omistajilla kuitenkin on oikeus vaatia omistustensa arvon kasvattamista?

Molemmat osapuolet ovat ihan yhtä "itsekkäitä" ja toimivat "moraalisesti" yhtä oikein taistellessaan etuuksiensa puolesta. Työnantajalla on oikeus potkia työntekijä pois ja työntekijällä lakkoilla.

On vaikea kuvitella, että työnantajat kaikkialla nostaisivat palkkoja ja parantaisi työoloja oma-alotteisesti, jos työntekijät eivät käyttäisi välillä joukkovoimaa. Vaikka yksi lakko ei tuottaisikaan lyhyellä tähtäimellä, niin se muistuttaa työnantajaa siitä, ettei ihan mitä tahansa voi tehdä.

Muuten olen sitä mieltä, että työnantajan on suhteellisen helppo irtisanoa hehtaaripyssyllä eli tuotannollis-taloudellisten syiden takia ja hiukan kankean yt-menettelyn kautta, mutta liian vaikea erottaa pienessä mittakaavassa eli yksittäistä huonoa työntekijää.

@gatestone Oletko sitä mieltä, että kehruu-jennyn aikaisten työntekijöiden olot olisivat parantuneet ilman työntekijöiden järjestäytymistä?

Ja nyt ei siis puhuta siitä, että onko ay-liikkeellä liikaa valtaa nyky-Suomessa. (Siltä vähän tuntuu.)

Tässä vielä yksi puheenvuoro aiheeseen: Perkeleen lakkoilijat

Väitän, että johonkin "marxismiin" viittaaminen tässä keskustelussa on ainoastaan haluttomuutta järkeviin perusteluihin.

Ahtaajien 12 kuukauden irtisanomisraha on muuten erikoinen ajatus. Luulisi, että tämmöinen tavallinen sukankuluttaja siinä korkeintaan jotenkin häviää. Palkanmaksun ajaltahan ei saa työttömyyskorvauksia tai muita vastaavia etuuksia, vaan saa pahimmillaan todella pitkän karenssin. Lähipiirin kokemusten mukaan nämä ratkaisut eivät suinkaan ole autuaaksi tekeviä.

@gatestone, tietääkseni ameriikassa on huonot palkat. Siinä määrin, että köyhät - ne joilla työtä on - joutuvat pahimmillaan tekemään kahta matalapalkkaista duunia vain selvitäkseen laskuista.

Kiinan käyttäminen esimerkkinä yhtään mistään on aika erikoinen veto. Kyseessä on maa, jossa esim. talouskasvun määrä päätetään keskushallinnossa etukäteen ja sen jälkeen maakunnissa on parempi osua siihen tai mieluummin vähän yli. Suhtaudun lukuihin suurella varauksella. Samoin on ymmärtääkseni olemassa miljoonissa laskettava (tilastoista siivottu) työtön väestönosa, joka pyörii kaupunkien liepeillä. Ja entäpä myrkyt tai lapsityövoima Nokian ja Applen käyttämillä kokoonpanolinjoilla?

Ajattelisin jotenkin niin, että lakko hajoittaa työpaikalla aina jotain: luottamusta, turvallisuuden tunnetta, vetää rintamalinjoja - tätä samaa tekee aivan varmasti yt-neuvottelutkin. Kummatkin ovat sitä vahingollisempia mitä useammin ne toistuvat. Kun muuten puhutaan yrityksistä, jotka irtisanovat ja tekevät samalla megatulosta, niin lienee hyvä huomata, että nämä eivät taida edustaa kovinkaan suurta osaa yrityksistä.

Suuri palkkojen nousu on yritykselle aina ongelmallisia siinä mielessä, että ne lisäävät yrityksen kiinteitä kustannuksia. Hyvinä aikoina palkankorotukset eivät välttämättä ole ongelma, mutta jos ajat yrityksessä huononevat ovat a) edellisten huippuvuosien kovat nostot nopeasti hyvinkin hankalia ja/tai b) jos nousupaineita vyöryy edelleen huonosta taloustilanteesta huolimatta. Periaatteessa hyvä palkkauskuvio voisi ehkä olla sellainen, jossa työntekijän palkka joustaa yrityksen menestyksen mukaan ylös mutta myös alaspäin; ehkä tämä voisi säästää myös työpaikkoja. Joitakin yksittäisiä tälläisia tapauksia onkin ollut, mutta aika poikkeuksellisia ovat.

Ihan parasta on silloin jos sekä työntekijät että työnantajat pystyvät sopimaan ja löytämään yhteisen sopivan tien suhdanteiden aikana siten, että peli on reilua. Työantaja pyrkii maksamaan mahdollisimman fiksun palkan, fiksut työolosuhteet ja tehtävät sekä tarjoamaan turvallisen työpaikan ja työntekijä pyrkii tekemään hyvää duunia firman ja sen tuloksen eteen. Tämä varmaan toteutuu välillä ajasta ja yrityksestä riippuen huonommin ja paremmin.

@j1one, hyvä kommentti tuosta yt-potkut vs. yksittäinen työntekijä -potkut Suomessa. Olen aivan varma, että monet yritykset ovat hyödyntäneet nykyistä taloustilannetta ja hankkiutuneet eroon laajemmasta joukosta työntekijöitä kuin olisi ollut pelkästään taloudellisista syistä johtuen tarpeen.

@mandrl, voin olla väärässä, mutta minulla on sellainen käsitys, että Suomessa on kansainvälisesti verraten kohtalaisen (?) korkeat palkat tuotannollisissa yms. "matalan koulutuksen" työtehtävissä (sokerina ahtaajat yms) ja sitten korkean koulutuksen asiantuntijatehtävissä taas ollaan kv-vertailussa taas kohtalaisen edullisia.

Paperiteollisuus nostettiin pariin otteeseen esille, näin loppuun sivumutuna arvioisin, että paperiteollisuudessa paperimiesten takavuosien toistuvat "voimannäytöt" ovat vähintäänkin osaltaan johtaneet siihen, että viime vuosien aikoina paperiteollisuus on lakkauttanut ja pienentänyt tehdaskapasiteettia Suomessa todella reilusti. Ei se ainoa syy ole, mutta yksi iso kysymys ovat aina kustannukset, ja toinen on sitten riskienhallinta ja asioiden sujuvuus. Harva jaksaa tapella tuulimyllyjä vastaan jos vaihtoehtoja on löydettävissä - samalla tavalla, ei tosin ihan yhtä helposti, kun yksittäinen työntekijä voi sanoa hankalalle työnantajalla että se on moro, katsovat myös isot yritykset muita, helpompia, vaihtoehtoja - erityisesti nykyisessä globaalissa maailmassa.

Julkinen yritystoimintahan on muuten siitä jännää puuhaa, että yrityksen likimain ainoa mahdollinen tarkoitus on tuottaa rahaa omistajilleen ja pitää huolta siitä, että he hyötyvät. Lait, lakko ja sidosryhmien vahva paheksunta ovat likimain ainoita korporaatioihin jollain tasolla vaikuttavia asioita.

Työntekijäin kusetusta? Ehei - näin tämä järjestelmä on suunniteltu.

YT-järjestelyllä on paha kaiku, vaikka periaatteessa siinä olisi tarkoitus sopia asioista yhdessä. En siis ollenkaan väitä, etteikö neuvotteleminen olisi kaikkien etu. Toisen osapuolen neuvotteluasema on melkolailla vahvempi, mutta ei sekään hyvässä hengessä toimittaessa este ole.

@eholmila, paperiteollisuus on lähtenyt edullisemman materiaalin ja joustavamman työvoiman, mutta myös sallivamman lainsäädännön ja halvemmalla ostettavien poliitikkojen perään. Toinen vahva syy on tietääkseni se, että paperin kysyntä Euroopassa on vedellyt alamäkeä jo pitkään, vaikka sitä ei Suomessa ole haluttukaan nähdä.

Omassa työpaikassa käydään säännöllisesti yt-neuvotteluja, eikä niillä ole ollut mitään tekemistä irtisanomisten kanssa. Se on vain hyvää työkulttuuria.

Paperiteollisuuden alasajo ei todellakaan johdu suomalaisesta palkkatasosta. Ks. http://yle.fi/uutiset/talous_ja_polit...

@Tarja varsinaiset Yt-neuvottelut ja firman säännölliset yt-neuvottelukunnan kokoukset ovat eri asia.

@TarjaO Onhan se ahtaajien lakko omiaan vaikuttamaan asiaan. Ei se ainoa syy ole, mutta onhan selvää jos sovittuja tilauksia ei saada toimitettua niin ne tilataan jostain muualta. Kun paperin kysyntä on pudonnut ja paperitehtaat ovat haasteiden edessä jotainhan on tehtävä. Kustannusten laskeminen on yksi vaihtoehto, jotta toimintaa voidaan jatkaa. Näissä tilanteissa palkkojen pitäisi myös pystyä joustamaan alaspäin, jos ne kerran nousukaudella nousevat. Käsitääkseni paperiteollisuudessa palkat ovat vain nousseet. Kustannussäästöjen osalta irtisanomiset ovat sitten olleet se keino. Toki koko kustannusrakenne pitää olla näissä tilanteissa seurannassa, ei vain palkat.

@J1one Ei kysymys ole siitä etteikö AKT:n työntekijät voisi vaatia lisää palkkaa tai muita etuuksia. Peräsin vain keskustelua siitä onko ihan oikein, että lakolla vaarannetaan muiden alojen työllisyyttä. Onko ahtaajien ja muiden AKT:läisten tilanne todellakin niin heikko, että näin voidaan toimia. AKT on ennenkin ollut lakkoilemassa ja sitä on toisinaan pidetty työmarkkinoilla häirikönäkin. Tietävät oman voimansa ja käyttävät sitä häikäilemättömästi hyväkseen. Risto Kuisman (AKT:n puheenjohtaja joskus vuonna 1 ja 2) aikaan tuntui siltä, että lakkoon meneminen on itse tarkoitus. Taisi muuten hänelläkin hiukan ajatukset muuttua, kun siirtyi kansanedustajaksi, jos en ihan väärin muista.

@mandrl Eikös se ole hyvä, että yritykset pyrkivät tuottamaan voittoa? Yritykset voivat investoida, kasvaa eli palkata lisää väkeä, nostaa niitä palkkoja ja yrittäjäkin saa vastinetta ottamalleen riskille. Kun nuo asiat ovat järkevässä suhteessa kaikki hyötyvät.

Kyllä AY-liikkeellä on ollut oma paikkansa meidän yhteiskunnassa, etenkin teollistumisen alku aikoina. Aika vain on ajanut ohi.

Mahtaako AKT tehdä oppositiopolitiikkaa? Saattaisi olla heidän etujen mukaista aiheuttaa hiukan hämmennystä. Eduskuntavaalitkin lähestyvät....

Antti Blåfield, Hesarin pääkirjoitustoimittaja, kirjoittaa aika kovin sanoin HS:n verkkosivuilla.

Blåfield olisi voinut haastatella itse kuskeja, eikä viitata Hesarin satunnaisiin kommentteihin.

Tekisi mieleni tehdä hieman gallupia asian tiimoilta. Hypoteesaan, että tällaiset duunariperheen kakarat, like me, suhtautuvat lakkoiluun oletusarvoisesti hyväksyvämmin, kun taas porvari/yrittäjäperheeseen syntyneet eivät niinkään.

Olen ollut pienenä äitini kanssa lakkovahdissa ja tottunut siihen, että vanhemmat olivat lakossa. Tämä jakoasetelma on mielessäni nyt hyvin konkreettisesti, sillä luen tällä hetkellä sattumoisin Westön Missä kuljimme kerran -kirjaa.

Kenen palkkalistoilla ahtaajat ovat? Jos koulutus on kerta niin olematonta kuin julkisuudessa väitetään, niin varastoilta + rahalla saanee lastausta osaavaa henkilökuntaa. Myös kotikotimaakunnassani löytyy varmasti työhaluista työtöntä porukkaa noilla ahtaajan liksoilla.

Jos satamaoperaattorit, joiden palkkalistoilla nykyahtaajat ovat ajettaisiin konkurssiin ja samaan vauhtiin nousisi uusia toimijoita puhtaalta pöydältä. Jos lakko pitkittyy niin ei muuta vaihtoehtoa ole. Jokainen suomalainen maksaa nyt muutaman tuhannen oikuttelusta sen 20e päivässä.

Tällainen hypoteettinen ajatusleikki.

Minä oikeastaan ymmärrän tämän @gatestone:n kartelliajatuksen. On täysin oikein, että yksittäisen työntekijän sijaan asetutaan tulilinjalle rintamassa, jos yhteiset edut ovat todella niin huonossa tilassa. Sen sijaan en ymmärrä, miksi liitto yrittää pakottaa liittoon kuulumattomia pois töistä (ellei sitten ole oikeasta yleissitovuudesta kyse, sekin ehkä hassua). Ymmärrän myös niitä liittoon kuuluvia, joita ei oikeastaan huvita lakkoilla, koska rahan tienaaminen on oikeasti kivempaa ja tärkeämpää.

En ole aivan varma olisiko ollut juuri AKT:n lakkokäsky, jossa sanottiin, että lakkoavustusta ei makseta ja rikkureilta siitä huolimatta kerätään lakkomaksua. Minä voisin kuvitella itseni taloudellisessa ahdingossa hyvinkin vapaaehtoisesti jakavan vähästäni puolestani lakkoileville kollegoille, mutta on se nyt aikoja eletty, jos raha menee liitolle lyhentämättömänä. Jos joskus kuulun liittoon, joka tuollaista tekee, eroan välittömästi ja kiusallani menen töihin.

@tepheikk, taitaa olla vähän helpommin sanottu kuin sopimusten vuoksi. Ei varmaan auta, että yhtäkkiä jannuja on tuplasti? Ahtaajien kohdalla on ihan mielenkiintoista lukea AKT:n jäsenlehti 3/2008 viime työsopimuskierroksen jäljiltä. Edellinen työehtosopimus mm. kieltää vuokratyövoiman käytön työnantajalta ja yksipuolisen irtisanomisen tuotannostaloudellisilla perusteilla.

Jännää kyllä, tässä jutussa ei puhuta sanallakaan 12kk:n irtisanomispalkasta, vaan nimenomaan muutosturvarahastosta, josta tuetaan irtisanottuja ahtaajia. Luulisi, että jos irtisanomissuojasta sitten olisi viimeksi suullisesti sovittu, kuten Räty on antanut ymmärtää, niin sitä olisi kyllä rummutettu jäsenlehdessä. Tämä akt:n oma jäsenlehti tukisi siis, tulkintani mukaan, työnantajan väitteitä siitä, että viimeksi on sovittu vain rahastosta eikä 12kk irtisanomispalkasta kuten Räty esittää.

@tarjao, en tarkoittanut, että se olisi ainoa tai välttämättä edes isoin syy, mutta yksi vaikuttava syy kuitenkin. Eli voitaisiin listata, että syitä on esim. materiaalikustannukset, kuljetuskustannukset, kysyntä ja markkinat, työvoimakustannukset ja poliittiset riskit, niin jälkimmäiseen pistäisin Suomen kohdalla niin voimalakkoilun kuin Venäjän puutullipolitiikan.

@tepheikk Satamien ja lentokenttien lastaushommissa tarvitaan toki selkärankaa, kun maan rajalla toimitaan ja jonkinlainen käsitys turvallisuusasioista. Työ sinänsä ei ole kovinkaan monimutkaista: Ota painava esine sisääntulevista, lue osoitelappu, kirjaa kuormaus, laita painava esine oikeaan paikkaan. Paikallisina erikoisuuksina sitten tietenkin käytetään jonkinlaista koneistusta ja mahdollisesti kiinnitetään kuormaa. Lentokentällä uuden työntekijän kouluttaminen minun aikanani vei kolmisen viikkoa ja yrittivät vielä sopimuksentekovaiheessa tarjota yli puolet määräaikaisuuden kestosta jatkuvaa koeaikaa. Koulutuksen eriyttävin osuus oli kurssikokeiden sijaan vaatimus Suomen kansalaisuudesta.

Alan tuulettaminen konkurssien kautta toki saattaisi kohtuullistaa palkkatilannetta, mutta vähän tuntuu, ettei tuollaisessa turbulenssissa jäisi juuri mitään hyvää ehjäksi.

@jaanahuhta: Galluppiisi voin ilmoittaa, että tulen kodista, jossa vallitsi sekä perinteen (isän suku on Urjalasta kuten Väinö Linna, joka mahdollisesti käytti isoisäni isoisääni Oskar Porttikiveä esikuvana Täällä Pohjan Tähden alla -tarinan punakaartilaiselle Oskari Kivivuorelle) että vanhempien omien mielipiteiden puolesta vasemmistolais-humanististis-60-lukulainen eetos. Isä on poliittisesti sitoutumaton virkamies, äiti poliittisesti naivi ja passiivinen kotiäiti. Olin itse ihan täysin vasemmistolainen nuorena.

Aatehistoriani kulki sitten punkin siivittämänä B. Travenilaisesta ammattiyhdistysyndikalisimista ja Chomskylaisesta vasemmistoanarkiasta yhä liberaalimpaan ja anti-marxilaisempaa suuntaan. NuSu-aktiivien tutustuttamana päädyin Hayekiin ja Friedmaniin ja viimeistään Kommunismin mustan kirjan lukemisen jälkeen vasemmistolaisen filosofian suoranaiseen vihaamiseen.

Samaan aikaan tapahtui siirtyminen lapsuuden 60-lukulaisesta emotionaalisesta luonnonsuojelukultista ja ydinvoimapelosta (vesirakennusinsinööri ja veneily ja kalastusharrastajaisän peruja) rationaaliseen vihreyteen ja lopulta Julian Simonin (Björn Lomborgin oppi-isä) vaikutuksesta radikaaliin vihreän liikkeen kritiikkiin, mutta se on jo toinen tarina.

@gatestone kirjoitti: Antakaa minulle yksi esimerkki maailmasta nyt tai historiassa, jossa palkat oleellisesti ja pysyvästi poikkeavat työn tuottavuudesta

Tulee mieleen usempia ammattiryhmiä nykysuomessa. Etenkin peruskoulun opettajat. Eiköhän meidän pisatulokset yms. viittaa siihen, että nämä pienipalkkaiset ja korkeasti koulutetut ihmiset tekevät niin yksilöiden kuin yhteiskuntamme kannalta tuottavaa työtä. Joka ei valitettavasti ole suhtessa heille maksettuun palkkaan.

Joo, no työn tuotto lasketaan nyt suunnilleen silleen että tehty voitto per tehty työmäärä. Eli sitä on aika vaikea laskea jukistaloudessa, jos tuotetun hyödykkeen rahallista arvoa ei näe myyntihinnasta. Toki sitä voi arvioida laskemalla ("tuotetun hyödykkeen arvo" - "muut tuotantokustannukset") / työmäärä. Mutta kumpikaan meistä ei voi todistaa mitään, ellet löydä yksityiseltä puolelta esimerkkiä, jota voi kommentoida numeerisilla kirjanpitoarvoilla eli myynti - muut kulut / työmäärä

Piti sanoa "kate" eikä "voitto" tuossa edellä....

Itse asiassa yksityisen työtunnin tuottavuutta voidaan arvioida monella tavalla ja siitä voidaan aina kiistellä yrityksen laskentatoimessa. Oleellista on kuitenkin, että voiko joku esittää esimerkin, jossa työnantaja on pystynyt pitämään pitkään töissä ihmisiä, joiden työ on tuottanut työnantajalle selvästi enemmän rahallista hyötyä, kuin mitä heille on maksettu palkkoina. Ymmärrän, että tätä ei koskaan voi täysin eksaktisti mitata, joten kiistellä voi aina. Mutta siis pääsääntöisesti se hyvä duunari, joka tekee enemmän kuin muut, mutta ei saa palkankorotusta lähtee kilpailijalle, tai se ahkera ja taitava tyyppi, joka ei vaan saa kunnon liksaa omalta alaltaan, vaihtaa alaa. Toki huonoon palkkaan voi tyytyä, jos rakastaa työtään tai on kutsumusammatissa, mutta se on sitten eri asia. Voihan ilmaistakin työtä tehdä, mutta ei se ole työnantajan vika!

@gatestone Se hyvä työntekijä ei välttämättä voi vaihtaa työpaikkaa, jos vaikka muut sopivat paikat ovat toisella paikkakunnalla, eikä muutto ole mahdollista perhesyistä. Moni muukin vastaanvantyyppinen asia aiheuttaa kitkaa, jonka takia teoriassa vapaat (työ)markkinat eivät toimikaan kuin oppikirjassa.

@gatestone: julkistalous työ- ja hyödykemarkkinoineen on osa meidän kansantaloutemme kokonaisuutta. jos pohdimme palkkatasojen oikeutusta tuottavuuden näkökulmasta, toki tällainen pohdinta pitää ulottaa myös julkiselle sektorille.

Komppaan @J1onen esiintuomaa näkökulmaa työvoimamarkkinoiden kohtaanto-ongelmista. Meillä ihmisillä on muitakin rooleja kuin olla tuottavia tuotannontekijöitä (ja vastuullisia kuluttajia). Tuskin kovin moni meistä harjoittaa elämäänsä pelkästään optimoimalla omaa taloudellista käyttäytymistään työmarkkinoilla.

EK:n mukaan lakon aiheuttamat viennin tappiot ovat 100 miljoonaa euroa vuorokaudessa. Monikohan joutuu työttömäksi? Mitä kaikkea sillä 100 miljoonalla voisi tehdä? Investoida ja luoda työpaikkoja?

Olen harvoin hiilenä, mutta nyt keittää AKT:n järkyttävä itsekkyys yli ja pahasti.

Me voitaisiin säästää puolitoista miljardia vuodessa, irrottautumalla Lapista, Kainuusta, Savosta ja Pohjois-Karjalasta, joka vuosi.

Työntekijän lakko-oikeus on ihmisoikeus. - check
Talous ei ylitä ihmisoikeuksia - check

Eikös lakon idea nimenomaan ole tehdä elämä hankalaksi?

@simison, toisaalta voinisi ajatella, että on ihmisoikeus elättää itsensä ja perheensä, ja joillekin ei-lakkoilijoille tämä voi käydä tukalaksi jos lakko jatkuu pitkään. Okei, ei ihan yhtä suora rinnastus kun aikanaan tehy-lakossa vrt lakko-oikeus vs ihmishenki, mutta kysymyksenä siis, että jos useampi ihmisoikeus ovat ristiriidassa, niin mikä on tärkein.

@eholmila on tänään selkeästi pohdiskelevalla moodilla. Töissäkin haastoi ihan kunnolla. Osaa hommansa. Taitaa herrassa asua pieni peikko :>

@eholmila: sitäkin kipeämmin yhteiskunta huomasi, miten tärkeää työtä ne tyypit tekee.

Tämän vuoksi asia ei ole yksioikoinen ja lakko-oikeuksiin toki tehdään porrastuksia. Ne eivät kuitenkaan saisi olla lakon vaikutuksia huomattavasti laimentavia vaan lähinnä totaalisen katastrofin estäviä. Joltain ihmisryhmältä lakkoilun kieltäminen tai huomattava rajoittaminen olisi minusta täysi nounou juurikin ihmisoikeuksiin vedoten.

Jos lakkoilu halutaan estää rahan tienaamiseen vedoten niin mitä vittua? Ei kai tässä ny mikään Intia tai Kiina olla? Noin niinkuin kärjistäen.

Raha on mennyt jo pitkään ihmisoikeuksien yli.

REALITY....CHECKED.

Hyvää ja kärsivällistä argumentointia muutes täällä. :-) Hienoa olla Qaikussa!

@mtarvainen hah, so true.

Toivottavasti työnantaja tekee esityksen, joka on mahdollista ahtaajien hyväksyä. Onko 12 kk irtisanomisturva kynnyskysymys, toivottavasti ei sentään.
Tekee kaikille meille niin pahasti hallaa että ei olisi ollenkaan syytä jatkua hetkeäkään enää.

Lakkoilu on yhdensortin ihmisoikeus. Mutta ahtaajille ei multa löydy sympatioita. Niinkuin ei paperityöläisillekään. Saavat reilusti enemmän palkkaa kuin sairaanhoitajat tai peruskoulunopettajat. Kahdella viimeksimainituilla on paitsi pidempi koulutus, myös vähintään yhtä tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä (terveys, hyvinvointi, kulttuurin uusintaminen, sivistys, osaaminen) . Ja siis (myös) pitkällä tähtäimellä. Mun mielestä yhteiskunnnan kannattaisi satsata ahtaaja-robottien kehittämiseen hoivarobottien (vrt. japani) sijaan !!!!

Voisi vaikka mennä duuniin satamaan siksi aikaa, kunnes ko. robotit saadaan kehitettyä. Sais sitäpaitsi enemmän palkkaa kuin nyt (innovaatiotoiminnan) tutkijana. SAmalla pystyisi kehittämään ymmärrystään innovaatiotoiminnnan tärkeyden todellisesta olemuksesta.

Miksi keskustelussa käytetään raflaavia termejä "lakko-oikeus" ja "lakkoilun kieltäminen"? Kukaan ei ehdota, että se, että ei mene aamulla töihin, kriminalisoitaisiin, ja poliisi hakisi sinut pakolla töihin. Sen sijaan ehdotetaan, että kaikissa tilanteissa poliisi ja oikeuslaitos eivät enää voisi pakottaa työnantajaa jatkamaan työsuhdetta lakkoilevan työntekijän kanssa, kuten nykyään aina on!

Miksi, oi miksi ihmiset eivät voi hyväksyä sitä, että työsuhteet, niin kuin kakki muutkin sopimukset ihmisten välillä olisivat kaikissa tilanteissa vapaaehtoisia, niin työntekijälle kuin työnantajallekin. Tämän kieltäminen, jos mikä on vasemmistolaisen ajattelun ytimessä, ja täysin väärin, niin moraalisesti kuin yhteiskunnan hyvinvoinnin maksimoinnin kannaltakin, klassisen eli talousliberalismin mukaan, joka siis on taloustieteen vallitseva paradigma.

@gastone: vaikka en vasemmistolainen olekaan, olen silti sitä mieltä, että argumenttisi eivät kestä päivänvaloa. Nykyaikainen yhteiskunta on täynnä institutionaalisia rakenteita - myös yövartiovaltioissa tai globaaleissa markkinatalouden rakenteissa - joiden vallitessa yksittäisen ihmisen "ns. oikeanlaiset päätökset" puhtaan markkinatalouden kysynnän ja tarjonnan teorioihin vedoten eivät yksinkertaisesti ole rationaalisia. Humanistisuudesta puhumattakaan.

@gatestone: mä luulen ettei sun kanssa samaa mielipidettä jaa suuri osa euroopalaisesta oikeistostakaan. Aika radikaali meininki sulla. ;-)

@gatestone Kyllä minustakin työntekijän ja työnantajan välinen sopimus pitäisi riittää. Parlamentaarisen ja demokraattisen lainsäädännön kautta voidaan sitten määrittää sanktiot sopimusrikkomuksesta ja ehdoista sopimuksen purkamiseen.

Vierastan ajatusta, että lakko olisi ihmisoikeus. Lakkohan rikkoo sopimusta, jonka työntekijä ja työnantaja on tehnyt. Miten sopimusrikkomus voi olla ihmisoikeus? Ihan samalla tavalla työsulku rikkoo sitä sopimusta.

Onko teistä lakko hymiön arvoinen?

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja ILO määrittelevät lakko-oikeuden osaksi ihmisten järjestäytymisvapautta. Joka järjestäytymisvapaus löytyy myös suomalaisista perusoikeuksista. Lain tulkinta suhteessa alempiarvoisiin lakeihin (esim. sopimusvapaus) ja yksittäisen lakon oikeutus on tietysti aina tapauskohtaisesti selvitettävä. Ilman muuta pidän itsekin lähtökohtana sitä, että sopimuksista pitää pitää kiinni. Mutta jos sopimukset on esim. saatu aikaiseksi monopolitilanteessa ja/tai painostamalla, silloin lakko-oikeus käsittääkseni menee sopimusoikeuden edelle. Toisaalta taas jotkut toiset ihmis/perusoikeudet - kuten julkisen vallan velvollisuus edistää terveyttä (mutta myös talouskasvuunkin liittyvä omaisuudenturva ?) - voivat olla perusteita rajoittaa kansalaisten lakko-oikeutta.

Mitä tulee eurooppalaiseen oikeistoon ja toisaalta esim. markkinaliberalismiiin, suosittelen lämpimästi lukemaan kari saastamoisen kirjan "eurooppalainen liberalismi". Siinä on valotettu erinomaisella tavalla tässäkin keskustelussa sivuttuja seikkoja egalitarismista, vapaudesta, markkinoiden sääntelystä jne. Ehkä teistä moni tunteekin kirjan. ks. arvostelu http://www.tieteessatapahtuu.fi/995/s...

@PeterF :)

@sarliosi Juu tiedän, kyllä että lakko-oikeus on liitetty ihmisoikeuksiin järjestäytymisvapauden kautta. En silti näe kuitenkaan sitä yhteyttä. En suinkaan ole kieltämässä vapautta järjestäytyä, mutta minusta lakko-oikeudesta pitää pystyä keskustelemaan. Voihan sitä järjestäytyä vaikkei lakko-oikeutta olekaan. Onhan sivistysvaltioissa muitakin keinoja vaikuttaa, kuin lakkoilu. Kehittymättömissä yhteiskunnissa tilanne voi olla toki toinen.

Oletko @sarliosi sitä mieltä, että Suomessa työsopimukset tehdään monopolitilanteissa ja painostamalla?

Ahtaajien lakossa on kysymys itsekkyydestä. He haluavat enemmän kuin muut alat ja kiristävät työnantajaa tietäen oman valtansa esim. suhteessa ulkomaankauppaan.

@PeterF Kommenttini lakosta ihmisoikeutena oli asiantilaa kuvaileva, ei kantaaottava. Mukaanlukien esimerkit painostamisesta tai monopolitilanteista. Yksilöt suomessa solmivat varmasti työsopimuksensa lähtökohtaisesti ihan ilman painostusta, mutta työn tarjonnan puolella monopolitilanteita voi ollakin (vrt. paikkakunnat, jotka muutaman työnantajan varassa, tietyt ammattiryhmät).

Allekirjoitan näkemyksesti ahtaajien lakosta (ks. myös aikaisempi kommenttini). Kansalaisena voisin vedota siihen, että lakko viimekädessä loukkaa perusoikeuttani omaisuudenturvasta sekä perusoikeuttani saada julkisesti rahoitettavia sosiaali- ja terveyspalveluita sekä koulutuspalveluja.

@sarliosi, tuo Kari Saastamoisen kirja ei valitettavasti vakuuta minua ainakaan tuon ylipitkän arvostelun perusteella. Kirjan perusongelma näyttäisi olevan se, että esitellään kyllä monenlaisia liberaaliksi kutsutun ajattelun traditioita, mutta valintaa niiden välillä ei perustella ainakaan kovin ytimekkäästi. En usko, että kaikki ovat oikeassa.

Pitäydyn edelleen yksilöliberalismiin, jonka mukaan jokainen päättää itse ruumiistaan ja omaisuudestaan eli kaikki on sallittua paitsi väkivalta, varkaus ja pettäminen. Ei-vapaaehtoinen verotus ja muu julkinen pakkovallan käyttö on sallittua ainoastaan näiden periaatteiden puolustamiseksi (ns. "yövartijavaltion" idea).

@PeterF "Voihan sitä järjestäytyä vaikkei lakko-oikeutta olekaan. Onhan sivistysvaltioissa muitakin keinoja vaikuttaa, kuin lakkoilu. Kehittymättömissä yhteiskunnissa tilanne voi olla toki toinen."

Meillähän on moniakin järjestelmiä ja lakeja käytössä ikäänkuin varmuuden vuoksi. Niitä tarvitaan jos tämä hyvinvointivaltio sitten joskus posahtaakin ja ollaan sodassa / sisällissodassa / tapahtuu vallankaappaus / muu kriisi. Nyt toki näyttää hyvältä ja toivottavasti näin jatkuukin hamaan tulevaisuuteen. Tuskin kuitenkaan, kun katsoo maailman ja Euroopankin veristä historiaa.

Sitten kun kriisi on edessä ja tarvittaisiin mm. mahdollisimman sitoutumatonta journalismia (YLE), on rakenteita jo aivan liian myöhäistä lähteä pystyttämään.

Lainturva lakkoon, riippumaton media, puolustusvoimat... onhan näitä. Se miten ne sitten sinänsä on järjestelty, on juttu erikseen, mutta puhutaan sen luokan perusoikeuksista että niitä on minusta hyvin vaikeaa kyseenalaistaa.

@gatestone Epäilen, ettäkö kaikki osapuolet ihanasti ilman valvontaa ja kontrollia tulisivat toimeen ja yhteiskunta saisi elää rauhassa. Esimerkkeinä talouden saralta vaikkapa USA ja Islanti, joissa nyt kuorossa itketään valtiota apuun ja säätelemään toimintaa, vaikka ennen oltiin niin laissez fairea.

Ahtaajien lakkokin on juttu erikseen. Onko se reilua vai ei että moiset jätkät pyytää vielä lisää liksaa, mutta nämä on sitten näitä oikeutuksien kääntöpuolia. Perusoikeuksien rajoittaminen ei ainakaan ole oikea tie asianlaidan muuttamiseksi. Se että tämä lakko nyt hankaloittaa elämää ja taloutta, niin totta kai, eihän se muuten olisi lakko eikä mikään. ;-)

Tämä on hyvä aika laittaa viesti http://www.uusi.ihmiskunta.org/index....

aika tiukkaa lausuntoa teollisuuden edustajilta tuotannon siirtämisestä suomesta ulkomaille. Optimisti näkee pelkkänä painostuspuheena huomisia neuvotteluja pohjustamaan, pessimisti aikamoisen synkkänä tulevaisuuden näkymänä. Ongelma teollisuuden näkökulmasta taitaa olla sw, että akt on niin lakkoaltis. Jos joka toinen vuosi on riski kymmenien ja satojen miljjonien menetyksiin, niin voi pistää miettimään.

Tornion satamalle iso peukku!

Vapaaehtoisista ahtaajasuhareista on varmaan moni ehtinyt jo kuulla aiempina päivinä, mutta kl:n juttu aiheesta toi minulle uutena tiedon, että Suomessa on aiemmin toiminutkin ihan lakkojen murtamiseen tähdännyt Vientirauha Oy. Kaikkea sitä historiasta oppii.

@eholmila KL:n linkki ei toiminut, lisäilee osoitteeseen kaikkea ylimääräistä tällä tapaa:
http://www.qaiku.com/%5Bhttp://www.ka...

@natasha_l, nyt pitäisi toimia; tämän sitä saa kun en osaa kirjoittaa oikein linkkejä.

Nyt näyttäisi ahtaajat estävän toisia tekemästä duunia. Kotkan satamassa tiukka tunnelma.

Taas lakkoillaan satamissa. Ulosmarssia näyttää pukkaavan.

Mitvit?

protestia ulkopuolisen työvoiman käytöstä lakon aikana tällä kertaa. Mitä sitä turhaan lakon jälkeen koittaisi kohti liennytystä.

Kenties väsymyksen piikkiin, mutta vaikuttaa koko farssi suurelta Kummeli-vitsiltä. Canada! Tämän koko tarinan jos kirjoittaisi helikopterinäkymästä paperille teräväkärkisellä kynällä, niin ei voisi edes AKT olla hihittelemättä.

Vaikka AKT tuosta irtisanoutuu, niin vaikea uskoa ettei heillä olisi sormet pelissä tässäkin.

Luitteko muuten lakkokenraali Rädystä kertovan jutun viime perjantain Suomen Kuvalehdestä. Aika rajua luettavaa ja rajua onkin mikäli tosiaan asianlaita on niin.

Hypoteettinen ajatusleikki - miten suuri sota tästäkin tulisi, jos tapahtuisi seuraavaa:

Työnantaja toteaisi homman luvattomaksi rokuliksi ja jakaisi kaikille osallistujille kirjalliset varoitukset. Joukossa on varmaan joitain jolla on jo sen verran varoituspohjia, jotta työvoimaakin saisi supistettua sopivasti.

@tepheikk Eiköhän työnantajat tyydy haastamaan ammattiosastot rikkomuksesta, yksittäisten työntekijöiden kiusaaminen on tässä tapauksessa kuitenkin perusteetonta. Toki otteiden koventaminen varmasti aiheuttaisi kauniin vastareaktion, ehkä saataisiin satamat palamaan ;)

@PeterF tarkoittanet tätä SK:n netistäkin löytyvää juttua? Juttu piirtää kyllä kuvaa aikamoisesta velikullasta ja suutarin lapsista.

@natasha_l Olen samaa mieltä yksiöiden tylyttämisestä. Joukossa tyhmyys tiivistyy ja niinpä toimet pitää kohdistaa joukkoon, jolloin ansaittu kurjuuskin hyväksyttäneen yhteisesti reilumpana.

Olen seurannut lähinnä suurempia linjoja tapauksen uutisoinnista, enkä väitä ymmärtäväni puoliakaan nyansseista - saati että niitä olisi avoimesti viestittykään. Viimeinen tempaus näyttää tästä vinkkelistä lähinnä säälittävältä yritykseltä sanoa viimeinen sana, kun edeltänyt taistelu ei mennytkään ihan käsikirjoituksen mukaan.

@tepheikk Sama ajatusleikki kävi minunkin mielessä. Perusteet kyllä ovat. Kait ne ahtaajat sentään itse kukin henkilökohtaisesti päättää lähteä rokulia viettämään? Ei kait sentään ammattiosasto pakota heitä lähtemään töistä pois? ;)

@eholmila Juuri tuo kirjoitus.

Ja seisokkiin reagoi metsäteollisuus virallisesti, aika hyvällä kommentilla mielestäni.

http://www.sttinfo.fi/pressrelease/ge...