Tuija

Seminaarissa pohditaan, millaisia haasteita mediakulttuurin muutokset asettavat toimittajille ja ohjelmantekijöille. Tarvitaanko tulevaisuudessa välinekohtaisia ammattilaisia kuten radio- ja tv-toimittajia? Miten media-ammattilaisten toimenkuvat, pätevyydet ja vaatimukset ovat muuttuneet? Kun mediaidentiteetit häilyvät, miten käy tekijöiden? Millaista on tekijyys medioiden välissä?

http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotu...

Taisto Hujanen (Tampereen yliopisto):
Tekijyys ja ammatillisuus medioiden välissä - kysymyksiä konvergenssin utopiasta

mainostaa aluksi Tampereen yliopiston Tiedotusopin laitoksen tuoreita julkaisuja

Jäämässä vuodeksi virkavapaalle tutkimaan television ammattilaisten muutospuhetta. Vähän samalla lailla kun Jyrkiäisen raportissa on tarkasteltu journalistin ammatin muutosta.

Hujanen yrittää ymmärtää television muutosta pitkällä perspektiivillä. Kaksi kehitysvaihetta: 1980- ja 90-lukujen vaihteessa ja toinen 2000-luvun digitaalisen television muutos. Rinnakkainasettelu näiden kahden vaiheen vertailua, millaisia kompetensseja, millaista tekijyyttä tekevisio edellytti silloin kaikkein kypsimmässä vaiheessaan 80-90-vaiheessa ja nyt kun TV tuli osaksi digitaalista murrosta. Ja ennen kaikkea ammatillisuus näkökulmana. Haluaa näyttää rakenteen, joka ympäröi tekemisen muutosta.

Mediatuotannon tekijyys.

yksilötekijyys (taide, journalismi)

professionalismi (journalismi)

kollektiivinen (vrt. yhteisöllinen)

institutionaalinen (vrt. institutionaalinen puhe)

teollinen (tiimi, tilaaja-tuottaja-tekijä, tuotantoyhtiö, brändi)

vrt. tekijyys tekijänoikeutena, tekijyys osallistumisena / osallistamisena

Sisällöntuotannon arvoketju (näyttää diaa Küng-schankleman 2000, Insiden th BBC and CNN

sisällöstä käyttöliittymään

Sisällöntuotannon strateginen potentiaali: esimerkkinä televisio

televisio integroituu tietoyhteiskunnan valtavirtaan

mahdollistaa osallistumisen eri jakelualostoille

monimediastrategia

interaktivisuus

kustannustehokkuus, joustavuus

Television teollistumisen vaiheet ja television arvot

1) TV-tuotannon digitalisoituminen

• postmoderni televisuaalisuus (Caldwell 1995 Televisuality: Style, Crisis, and Authority in American television), "jälkikäsittelyn kulttuuri", muutti olennaisella tavalla television estetiikkaa
• populaarikulttuuri
• kulttuuriteollisuus

tv-ohjelmat lainaavat, kierrättävät, toistavat ja muokkaavat
halpatuotantokin "näyttää" televisiolta

2.) Digitaalinen televisio (2000-luku)

• tietoyhteiskunta
• sisällöntuotanto
• luova talous

Televisuaalisuus vs. digitaalisuus

Televisuaalisuus:

• TV-tuotannon kustannuskriisi: erottelu halpaan ja laatutuotantoon
• toisto ja versiointi
• tuotannon ulkoistaminen
• mediaperustainen organisaatio
• tuottajajärjestelmä (kustannusvastaavuus)
• laatukriteerien eriytyminen

Digitaalisuus:
- sisällöntuotanto ratkaisuna kustannuskriisiin
- toisto, versiointi, arkisto
- sisältöjen paketointi
- matriisiorganisaatio
- tilausjärjestelmä (sisällöt sopimuksina - jokaisen sisällön kohdalla erikseen suunnitellaan ja sovitaan, kenelle ne on suunnattu, samalla laadun ja kustannusten kontrolli)
- määrä vs. laatu, YLE-laatu, brändit

Televisuaalisuuden kompetenssit

• Insinöörien ja esteetikkojen liitto
• Tietokoneistuminen
• Tyyli ja muoto
• Kaavio- ja ohjelmistojohtaminen
• Markkinointi

Sisällöntuotannon kompetenssit

• Tietojenkäsittely, informatiikka
• Moniosaaminen (multimedia)
• Sisältöjohtaminen ja brändit (vrt. mediajohtaminen ja strateginen suunnittelu)
• Genreosaaminen

Hujanen huomauttaa, että Tampereella alkamassa mediajohtamisen koulutus, opiskelijat jo valittu, alkaa syksyllä.

Vahva monimedianäkökulma ja koko mediakentän hallinta ja ymmärtäminen

Hujanen esittää itse kysymyksiä:

Jos kaikki ovat tekijöitä, kuka tekijyydestä maksaa? (vrt. TA huom. ks. Tuhat sanaa podcvastin Tarmo Toikkasen haastattelu valokuvasta! Harrastajat tekevät ja vievät leivän ammattilaiselta?)

Tekijyyden ansaintalogiikka?

Juha Herkman (Helsingin yliopisto): Intermediaalisuus ja vaalit

Vaalien kaikki tekijät ehdokkaista media-alan toimijoihin ja äänestäjiin mukana hankkeessa.

Herkmanin mukaan on kaksi vinoutumaa poliittisen viestinnän tutkimuksessa.

1.) Kunnon kansalaisen myytti. (Combs & Nimmo, Ankersmith, van Zoonen

2.) Prestiisimedian ylikorostaminen (esim. "eurooppalainen julkisuus", European Public Sphere)?
- Oli viime marraskuussa viestintäkonferenssissa Barcelonassa, siellä käsiteltiin habermasilaisessa mielessä eurooppalaista poliittiista julkisuutta. Empiirisissä tutkimuksissa eurooppalainen julkisuus tarkoittaa, että jäsenmaiden johtavia päivälehtiä esim. HS:n uutissivuja vertaillaan.

Suomalaisista vaaleista kun puhutaan, se mediajulkisuus on YLEn vaaliohjelmia ja muutama päivälehden aineisto.

Herkmanilla Suomen akatemian rahoittama henkilökohtainen tutkimushanke, Intermediaisuus ja vaalit. Nyt puolivälissä. 2006 presidentinvaalit, teemahaastatteluja, ehdokkaita 3 kpl. Teki kysymyksiä gappupfoorumin äänestäjäkyselyyn, sitten tehnyt media-analyysiä (seiska, seura suomen kuvalehden rinnalla)

ideana intermediaalisuuden yhdistäminen, tutkia eri media-aineistoja

Ja teemahaastatteluja ja äänestäjäkyselyjä, miten niissä tulee esiin mediajulkisuuden rooli

Toinen piirre eri genrejen mukaan otto: otetaan mukaan viihdejournalismi, viihteelliset mediasisällöt, 2006 vaaleissa blogit olivat keskeisessä roolissa

Sanoo että jos halutaan mediajulkisuuden koko kuva, ei voida väheksyä eri medioita

Kiitti raposta. Luen myöhemmin ajan kanssa. :)

Vaalit ja äänestyskäyttäytyminen

• Puolueuskollisuus on vähenytnyt. 2006 presidentinvaaleissa ehdokkaan merkitystä painotti yli puolet, puoluesidonnaisia 10% äänestäjistä
• Politiikan medioituminen
• Mediaesiintymiset, tunnettuus, näkyvyys, mainonta

@suviko ollos hyvä. Täällä salissa opiskelijoita, jotka suorittamassa tästä opintopisteitä luentopäiväkirjan muodossa. En kehdannut ruveta alussa huutelemaan että Qaikuttais kaikki porukalla. Menetetty tilaisuus :(

Tiivis taulukko empiirisiä tuloksia: "Tärkeimät tietolähteet 2006 vaalien 1. kierroksella"

Mistä tietoa äänestyspäätöksensä perustaksi, erittäin tärkeä tai tärkeä, prosenttia.

Sarake KAIKKI

1. TV-uutiset 31% (60+ 42%)
2. Sanomalehti 22%
3. TV-vaalikeskustelut 21%
4. vertaisryhmät 9%

Selvä sukupolvijako: 60+ TV, Nuoremmat netti. Televisio ja aikakauslehdet tavoittaa kaikkia ikäryhmiä, radio selkeästi "vanhusmedia"

--- dia vaihtui

Ristiriitoja suhteessa vaalijulkisuuteen

• McNair: Todlelisuudessa kansalaisen poliittisen informaation kokemus rakentuu monissa, hänelle enemmän tai vähemmän näkymättömissä medioituneissa prosesseissa

Toisen kierroksen alla Uutisvuoto Halonen vs. NIinisto 1,6 M katsojaa, mutta kyselyn perusteella ei olisi ollut mitään vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen

leikillisyyttä suhteessa viihdejulkisuuteen vs. perinteiseen politiikan julkisuuteen

Eri medioiden ominaispiirteet ja roolit kampanjassa televisio, radio, lehdistö, internet

1. Televisio: Näkyvyys, tunnettuus, henkilö (showbisnes)

2. Radio: asiat, näkemykset, henkilö (substanssi)

3. Lehdistö: Asiat, taustat, näkemykset ("konservatiivisuus")

4. Internet: Vuorovaikutus, henkilökohtaisuus, näkemykset

Poliittisen viestinnän professionalisoituminen, koko mediapaletin aikaisempaa monipuolisempi ja tietoisempi käyttö

Eeva Mäntymäki (Tampereen yliopisto): Kuka on journalisti? Keskustelua profession kivuliaasta rajanvedosta.

Ilmoittaa olevansa aktiivisesti mukana journalistien AY-toiminnassa. Tänään puhuu kuitenkin enemmän tutkimuskirjallisuuden pohjalta.

Lähtökohta: Journalistisen integriteetin vahva arvostus.

Tutkinut pohjois-suomen alueradioiden muuttumista perinteisistä radioista yksiköiksi, jotka tuottavat radiota, televisiota ja nettiä.

Uutistoimittajan peruskompetensseihin kuuluu TV-jutun toimittaminen. Nettiä pidetään niin itsestäänselvyytenä, että sitä ei edes mainita.

Miten journalistinen kulttuuri on muuttunut teknologisen muutoksen pyörteissä?

Perinteinen näkemys journalistista auktoriteettina.

Journalistin rooli valitsemisessa, mitä menee ulos, tärkeä.

(Dioilla lainauksia jostain nettikeskustelusta, jossa kannatetaan moderointia)

Journalistien jaetut perusarvot.

Deuze 2007.

Näistä journalistit yleisesti ottaen haluavat pitää kiinni

• Julkisen palvelun eetos (että palvellaan ihmisiä ja kansalaisia, yleiseksi hyväksi)
• Objektiivisuus (puolueettomuus, neutraalisuus, reiluus, uskottavuus)
• Autonomia (vapaus, itsenäisyys)
• Läsnäolo hetkessä
• Eettisyys (dia vaihtui ennen kuin sain kaiken ylös)

Mistä arvot tulevat?

Onko journalismi vakiintunyt professio?

(Nygren 2008 a ja b)

1. Ammattiin perustuva tiedon monopoli (on ollut)
2. Julkisen palvelun eetos (On ollut)
3. Itsesääntelyjärjestelmä (Journalistin ohjeet, Julkisen sanan neuvosto) ON
4. Oma organisaatio (Journalistiliitto) ON - luo erityisyyttä, vrt. joku KVK hankalampi hahmottaa, olis sisällöllinen yhteenliittymä)
5. Pätevyystesti, vala EI
6. Yhteinen tieteellinen tietopohja EI

Profession lyhyt historia

• Suomessa toimittajuus professionalisoitui 1900 -luvun aikana 1920-luvulta alkaen
• Kehitys kytkeytyi lehdistön kaupallistumieen (!) ja puolueettomuuteen pyrkivän yleisradion kehitykseen
• Vahvimmillaan journalismi professiona oli ehkä 1960-1980-luvuilla
• Ytimessä uutisjournalismi

Profession lyhyt historia

• Suomessa toimittajuus professionalisoitui 1900 -luvun aikana 1920-luvulta alkaen
• Kehitys kytkeytyi lehdistön kaupallistumieen (!) ja puolueettomuuteen pyrkivän yleisradion kehitykseen
• Vahvimmillaan journalismi professiona oli ehkä 1960-1980-luvuilla
• Ytimessä uutisjournalismi

Meneillään olevat muutokset

• Kaupallistuminen (esim. klikkausjournalismi)
  Ennen olennaisuus määritti, nyt seurataan mikä yleisöä kiinnostaa, esim. Keskisuomalaisessa toimituksessa pyöri screenillä, mitä juttuja ksml:n netissä oli klikattu päivän aikana eniten, kertoi nähneensä toimituksessa
• Monimediaalisuus, kiireen kokemus, välineosaamisen oheneminen
• Julkisen palvelun eetoksen heikentyminen (kohderyhmät, räätälöidyt palvelut - jos ei tehdäkään enää kaikkien etua ajatellen)
• Yleisön roolin muuttuminen (kuluttajista myös tuottajiksi)
• Ammattien muuttuminen (vanhojen ammattien katoaminen ja uusien syntyminen media-alalle)

Yhteinen nimittäjä = digitaalinen tuotantotapa

@Tuija: "Meneillään olevat muutokset: Kaupallistuminen (esim. klikkausjournalismi)..."

Kysäisin STT:ltä voinko käyttää lukion vuosikertomuksessa pätkää heidän uutisestaan, uutinen kun ei ylitä teoskynnystä. Sopii, minulle vastattiin, mutta se maksaa satasen.

Edelleen Eeva Mäntymäki.

Uusia ammatteja: esim. juontajat, mediatoimittajat, verkkotoimittajat

Journalisteista tullut osa mediatuotetta (juontajapersoonat, talk show -emännät ja -isännät, kolumnistit, bloggaajat) - erottautumisen tarve on suuri

Tekniikka ja formaatit muovaavat entistä enemmän työtä

Juontaja, esiintyjä, journalisti... Maarit Tastula, Ellen Jokikunnas - näyttää kuvia, onko tämä journalisti?

Ammattitaidon kriteerien muuttuminen

Mediatalot seuraavat ajantasaisesti sitä, kuinka moni mitäkin juttuja lukee (klikkausjournalismi)

Mediatalot ovat perustaneet erillisiä verkkotoikmituksia, joissa kehittyy uutta journalistista online-kulttuuria (Nygren 2008)

Otsikoinnin logiikka muuttuu (Olennaisuudesta kiinnostavuuteen)

Verkkotoimittaja vs. journalisti

@eskolius: mistä asti uutiseen viittaaminen on maksanut?

Monimediaalisuus, saman sisällön tuottaminen eri välineisiin on yleistynyt

• välineperustaisen erityisosaamisen arvostus jossain määrin hiipunut

Monimediaisen tuotannon erityiset sisällölliset laatukriteerit puuttuvat (Hytönen 2009)

• perustuuko moniosaajien ammatti-identiteetti vain joustavuuteen ja nopeaan tekemiseen?

Yleisösuhteen muuttuminen - kohderyhmäajattelu on itsestäänselvyys

Räätälöidyt ja yksilöydyt (mobiili)palvelut tulevat vauhdilla

Tiedon monopolin murtuminen - journalistien autonominen auktoriteetti ja sitä myöä identiteetti on kriisissä

• Kansalaisjournalisti vs. journalisti?

Kahvitauko.

@eskolius Löydätkö uutisen jostain muualta? STT:n uutispalvelu on maksullista, mutta muualta saattaisi löytyä teksti, johon viitata.

Paavo Oinonen (Turun yliopisto): Mistä löytyy radioreportteri? Keskustelu varhaisesta radiopuheesta ja uutissisällöistä

(missasin pari alkuslaidia, aloitan keskeltä)

Kun yleisradio perustettiin 1926, uutiset oli varhaisin radion ohjelmamuoto, muu puheohjelmisto oli esiytelmäpoainotteista.

• Radiolle ominainen puheohjelma saattoi myös olla selostus: ohjelma, jossa reportteri kertoi itse näkemänsä ja kokemansa tapauksen
• Selostus tehtiin tapahtumapaikalla, jos mahdollista; ellei, niin studiosta

Tekniset edellytykset

• Kaapeleitse puhelinlinkin välityksellä
  v. 1935 levytys -tallenne kaiverrettiin sellakkalevylle; vallankumoukselline muutos silloiseen ohjelmavirtaan

v. 1937 ääniauto (mukana 300 m kaapelia ja kaiverruslaitteet, pydtyttiin levyttämään selostuksia paikan päällä ja lähettämään myöhemmin)

v. 1939 nauhamagnetofonit muutti kaiken

Syyskuussa 1929 HS:n toimittaja Halme välitti Ruotsi-Suomi -maaottelun tulokset Tukholmasta Yleisradion eetteriin (Motala, Lauttasaari, HKI, T:re, Pori, Viipuri)

Urheiluselostuksista tulee ohjelmatoiminnan peruskivi

(soittaa näytteen, jossa Martti Jukola mainostaa Berliinin olympiakisoja), tammikuussa 1936

Tarvittiin radiolle ajankohtainen ohjelmatyyppi. Erkki Vala Radiomaailma -lehdessä kaipasi ajankohtaista radionomaista ilmaisua, jotain muuta kuin esitelmiä

• Ajankohtainen asiasisältö ja puhujan tulkinnat
• Puhujan persoonallisuuden merkitys
• Puhuminen kuuntelijan tasalta

(Radiomaailma, Pääkirjoitus 18/1932)

Radiomaailmassa 11/1932 Vala kirjoitti Yleisradiosta neljäntenä valtiomahtina Mäntsälän kapinan kukistumisen jälkeen. Presidentti Svinhuvudin radiopuhe.

• Tiedonvälityksen nopeus, ja että radio pystyy tuomaan riippumattoman äänen tiedonvälitykseen, "radio kertoo oikeita tietoja"

Oinonen huomauttaa, ettei yleisradio 30-luvulla kai ihan neutraali ollut, vaan lapualaiset pääsivät eetteriin

Der Rundfunkhörer, 1932, Radiomaailma 1932 esittää arvion, että teatterinäyttelijä olisi sopiva radioreportteriksi: näyttelijänkoulutus tarjoaisi sellaisia tulkinnallisia valmiuksia

Yleisradion ensimmäiset reportterit Markus Rautio (näyttelijä) ja Alexis af Enehjelm, oopperan tenori

Oinonen viittaa Mäntymäen juontaja-toimittajakysymykseen, (Maarit ja Ellen)

@hponka ja @nettimuori, nopeinta ja näppärintä oli kirjoittaa se itse uusiksi. Taitoin siitä ikään kuin lehdestä leikatun jutun.

En jaksanut jäädä vääntämään STT:n kanssa, mutta mielestäni kyseessä ei ole uutisenomainen käyttö, jos pätkä oppilaasta kertovaa uutisjuttua "kuvittaisi" koulun vuosikirjaa. Uutisjutussa ei myöskään ylity teoskynnys, jotta se olisi uniikki tekijänoikeuksien alainen teksti. Pitäkööt tunkkinsa, minä pääsin jatkamaan matkaa ilmankin :)

Nyt kuulemme näytteen Mikrofoni vierailee tivolissa 30.8.1935. Markus Rautio ja näyttelijä Uuno Laakso leijonaluolassa (Elävä arkisto: http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g... )

Selostu on säilynyt sellakkalevylle taltioituna

Ei tietoa, onko autenttinen paikanpäällätaltio vai rekonstruoitu efektistä.

Oinonen huomauttaa, että jo varhain tarvittiin pehmeämpää ohjelmatyyppiä, ei aina tiukkaa asiaa.

Monet äänimedian muodot syntyivät jo varhain.

Mediatutkija Lars Nyre, äänimedian keinot

a) valmis käsikirjoitus
b) puhuja toimii silminnäkijänä
c) roolileikki
d) oman persoonallisuuden hyödyntäminen

Nyre, Lars, Sound media: from live journalism to to music recording

Marko Ala-Fossi (Tampereen yliopisto): Näköradion sisältöstrategiat ennen ja nyt. Nauhoitettu ja kuvitettu audioesitys. Nyt en jaksa kirjata, Marko itse on toisaalla Tukholmassa,

@Tuija: "Oinonen huomauttaa, että jo varhain tarvittiin pehmeämpää ohjelmatyyppiä, ei aina tiukkaa asiaa."

Varhaista infotainmenttia ;).

Viimeinen esitys: Maiju Kannisto (Turun yliopisto): Mikkosten maailma - Mediakeskustelun intermediaalinen noidankehä

Provosoivia puheeenvuoroja kotiympäristössä

Ohjelman rakenne
- Mediakatsaus
- Perheen poikien toimittamat "poikien uutiset"
- Perheeseen saapuu vieras jakson teeman mukaan, keskustelua kotona

Tuotannollisesti musiikilla ja grafiikalla ironisoivaa otetta - vastatulkinnan mahdollisuus

(katsotaan näyte)

Timo T. A. Mikkonen jo 70-luvulla polarisoiva hahmo mediapersoonana.

Arvot karikatyytiksi asti, koti-uskonto-isänmaa

Tosi-TV:n konteksti

Tosi-TV televisiotuotannon (ja vastaanoton) ajattelutapana ja asenteena, sisällöllisenä elementtinä (Mikko Hautakangas TT 2005)

Rajankäynti viihteen ja informaation välillä, dokumentaarisuuden ja käsikirjoitetun välillä

Julkisen ja yksityisen raja

Tosi-TV:n muutos dokumentaarisuudesta viihteellisyyteen

@eskolius: Käytä niin lyhyttä pätkää, että menee sitaattioikeuden piiriin?

Mielenkiintoinen seminaari! Mua kiinnostaa etenkin tuo journalistisen ammatti-ihanteen muutos. Ennen toimittajat olivat käveleviä tietopankkeja, nyt mennään tekniikka edellä. Pitää hallita kirjoittaminen, radio- ja tv-ilmaisu, netti, kuvaaminen ja editoiminen (kokemukseni Ylestä). Mihin katosi harkittu sisältö ja kyky omaksua ja yhdistellä tietoa, kyky löytää jyvät akanoista? Kiitos raportista!

@Suviko, kelasin tuota vaihtoehtoa hetken mutta se ei olisi riittänyt, tarvittiin yli puolet asiasisällöstä.

Oma kommenttipuheenvuoro pidetty. Raportoimattomuus tosi-tv-esityksen kohdalla johtui osin väsähtämisestä ja osin siitä, että viimeistelin oman kommenttipuheenvuoron powerpointin.

Kolmivuotinen Internedia -hanke jatkuu vielä ensi vuoden:

http://www.uta.fi/jour/intermedia/int...