Tuija

TEMmin kanssa tehty pienehkä hanke, jonka lopputuloksena oli huhtikuussa julkaistu Hyvän työn manifesti.

Liittyi blogi, jossa kutsutut ja vapaaehtoiset kirjoittajat esittivät ajatuksiaan hyvästä työstä.

Oma mielekkään työn kronikka kalvolla, "laman lapsi" ei päässyt lukioaikana työn makuun, kesätöitä ei ollut. Kaksvitosena pääsi duuneihin kiiinni valtionhallinnon korkeakouluharjoittelijana 1999.

2003 - 2009 mielekkään työn keskustelun nousu. Oli vuonna 2003 Sitran järjestämällä Suomi 2015 -kurssilla. Parasta ennen 2015- raportissa nähtiin, että työn rinnalle pitää nähdä muita mielekkään tekemisen mahdollisuuksia.

2003 oli pikkasen kohahduttava ajatus, että mielekäs työ pitää ottaa esiin.

Hyvän työn manifesti oli jo "pikkasen enemmän mainstreamia".

Vuonna 1975 puolet 25.34-vuotiaista suoritti perusasteen jälkeisen tutkinnon, nyt 85%.

Työn luonne
Muun elämän odotukset.

Silti:

poliittinen puhe työstä pyörii yhä työllisyyden, tulonjaon ja työvoimatarpeen ympärillä.

Tässä on iso kontrasti ihmisten kokemusmaailmaan; mitä he työn tekijöinä kokee.

LIikutaan välttämättömyyksien maailmassa. "Kids gotta eat, you know".

havaintoja omasta kokemuspiirisrä.

• palkkatyö monelle korkeasti koulutetulle pettymys. työn merkityksellisyys ei löydy
• lapsia hankitaan, koska halutaan töistä pois
• nelikymppiset "merkityksellisyyden etsijät" vaihtavat alaa. vaikka hypätään bisneksistä kansalaisjärjestöpuolelle, tai bisneksestä julkiselle puolelle, koska koetaan, että se on mielekkäämpää
• mielekästä, haasteellista tekemistä syntyy myös palkkatyön ulkopuolella, mutta sitä ei osata arvostaa

1. Työn velvollisuudesta työn mielekkyyden velvollisuuteen. Valintojen maailma.

2. Entä meitä seuraava sukupolvi? Työ ei lisää hyvinvointia vaan tuhoaa maapallon. Neljä maapalloa.

3. Vu saa loppua. Suomi on henkisen työpaikkaväkivallan kärkimaa ja näin ei voi jatkua. / "Sinä tarjosit vain salmiakkia, minä hullu panin peliin koko elämän". Ihmiset panevat koko itsensä peliin työpaikalla. Kun joutuu työpaikkakiusaamisen kohteeksi, se on iso asia.

4. Pomo on kuollut, eläköön johtaminen. Ei-työstä-vieraantuneiden organisointi? Meiltä puuttuu osaamista porukalla tekemisestä ja vertaisjohtamisesta.

5. Viivan alle jäätävä muutakin kuin rahaa

6. Yritysten muutos, yrittäjyyden muutos. Entä, jos yrityksesi tuottaisi muutakin kuin voittoa?

Mistä syntyy työn mielekkyys? Yhteenveto.

Yhteisöllisyydestä, osallisuudesta työn tuloksiin ja tekemisestä.

ks. kuva http://www.flickr.com/photos/tuija/38...

Miksi työn mielekkyys korostuu?

• Yhteiskunnan yhteiset päämäärät
• (kalvo meni ohi puuhatessa kuvia Flickriiin)

Pro am vallankumous

• Kohderyhmä minä jas frendit
• Massatuotevalikoima ei tyydytä
• Halu osallistua
• Kuluttajasta tuottaja
• Ammattilainen tekee välineet?

Kuvaprovokaatio: Härski-Hartikainen ja ammattilaispokerinpelaaja. Työtä välttelevä duunari vs. yksilöllisten taitojen mestari?

"Tilastojen mukaan keskimääräinen työsuhde kestää kauemmin kuin keskiverto avioliitto".

• Molemmat on tällä hetkellä suurin piirtein seitsemän vuotta, korjaa Kevätsalo yleisöstä.

Kuva http://www.flickr.com/photos/tuija/38...

Loppukuva Babylonista. Työnjako ja ammattietiikka. Sillä tiellä ollaan.

Richard Sennett, työn sosiologi muutama vuosi sitten: " Nyt meidän kaikkien yllä roikkuu hyödyttömyyden aave"

Tän päivän ihmiselle tukeutuminen pelkkään työhön on riski-investointi.

Merkityksellisen työn mahdollisia taitepisteitä

• Globaali omistus, kovenevat, liikkuvat työmarkkinat?
• Niukkenevat luonnonvarat, takaisin perustarpeisiin?
• Ammattiansat ja uusi luokkayhteiskunta?
• Merkityksellistä vapaaehtoistyötä ja vähemmän merkityksellistä palkkatyötä?

Mielekkääseen työhön olisi onnellista kuulua sanotaanpa vaikka vähintään 10% kehitystyötä. Tämän vaatimisen olisi onnellista tulla pikemminkin meidän jokaisen (kansalaisen, työntekijän) suunnalta kuin työnantajapuolen suunnalta.

Erittäin laajapohjainen kehitystyön arvostaminen toteutuu jo nyt mittavasti sitä itsekään tajuamattamme mm. netissä sosiaalisessa mediassa (juu, kaikki nämä isoimmat nettipaikkamme).

Haluamalla kanavoida tuon "irrottelumme" itsemme, ympäristömme, menestymisemme, tulevaisuutemme parhaaksi rupeaisimme myös tiedostamaan omat 24/7 "top 10 -kehityshankkeemme" ja fokusoimaan niiden suuntaan mm. nettiaihe- ja nettiystävävalinnoissamme.

Kaiken oppimamme arvo kivijalkana kehittymisellemme rupeaisi oivaltumaan.

Eteenpäin kaipaavien hengenheimolaisten löytyminen maan rajojen ulkopuolelta eri maista rupeaisi joka tapauksessa globaalissa maailmassa tuntumaan houkuttelevalta haasteelta omaa napaa kaivelevien skeptikkokuppikuntien rinnalle.

No niin, nyt sitten jo pääsinkin yhteen mielestäni ilmiselvästi tekojamme kaipaavaan prosessiin - http://www.personaleu.eu (noin niinkuin pesämunaksi muillekin isoille uusille avauksille, mutta myös konkreettiseksi tsempppiinkutsuksi yhä isommille päättäjillemme ja sijoittajillemme).

Kiitos Tuija raposta, tässä oli monta ajatuksia herättävää ja mielenkiintoista pointtia!

@meppi kiitos kiittämästä

@personaleu olet tuossa kyllä niin oikeassa. työnantajan ihmiskäsitys ei ole tätä päivää, jos este tilan antamiselle on epäluottamus ihmisten viisauteen omassa ajankäytössään.

mielestäni tätä samaa mikromanageerauksen ongelmaa on näkyvissä juuuri tuossa sosiaalisen median kieltämisessä työpaikoilla. pelätään ihmisten juttuvan hukkaamaan aikaa, eikä nähdä sitä, että juuttuminen on ihan muista syistä johtuva ilmiö (ks. esim. Tuija Matikan ajatukset luovasta työstä vs. rutiineista http://www.kehityslinjat.com/varitysk... )

@Tuija: kiitti - tää on tosi mielenkiintoinen aihe!

Kiitos @Tuija koko päivän rapoilusta.