apoikola

Jotenkin yrittäminen on verbi, joka kuvastaa tekemistä, jonka lopputulos ei ole välttämättä ollenkaan onnistunut. Siksi yrittäjä kalskahtaa vähän huonolta.

Minulle itselleni yrittäjyys kuulostaa joltakin suurelta ja vaativalta, ja yrittäjä henkilöltä, jolla on hienot kannattavuuslaskelmat, kasvusuunnitelmat ja hyvä bisnesvaisto. Ja yrittäjä painaa pitkää päivää ja uupuu työtaakan alle. Sillä on kiire ja jatkuva epävarmuus niskassa, mutta kuitenkaan ei tienaa tarpeeksi.

Koska itse en koe täyttäväni tuota yrittäjämielikuvaa, niin sitten helposti vähättelen ja totean vain tyyliin, että "tienaan elantoni enimmäkseen viestintätöillä". Vaikka yrittäjä olenkin ja yrittäjäperheessä kasvanut (ja kymmenen vuotta sitten olin vakuuttunut, etten yrittäjäksi ryhdykään).

Entrepreneur on isompi sana kuin yrittäjä. Toki se on ranskaa, mutta siinä on sellaista toimeen ryhtymistä. Toki yrittäjä on parempi kuin sellainen, joka ei koskaan yritä, mutta riskinottoon liittyvää inhorealismia sanassa on enemmän kuin kotitarpeiksi.

@ferrix +1. Miltä kuulostaisi, jos yrittäjä olis englanniksi "tryer"? Sitten kun suomessa on vielä näitä "taitaa jäädä yritykseks"-tyyppisiä sanontoja, niin en ihmettele negatiivisia kalskahduksia. Toisaalta onhan meillä "yrittänyttä ei laiteta" myös, mutta jotenkin kansakunnan mielenmaisema on minusta lähempänä tuota ekaa sanontaa, ainakin menneisyydessä ja stereotypioissa.

Amerikassa pienyrittäjät ovat pisnismiehiä ja pisnisnaisia (businessman and business women). Sikäläinen kulttuuri sallii epäonnistumiset, nousut, tappiot, kolhut ja konkurssit. Me kaipaamme vain "menestyviä yrityksiä", vaikka hyvin tiedämme, että silikonilaakso on epäonnistuneiden yritysten hautausmaa. Menestyjät kasvavat siinä mullassa, jonne kaatuneita on kaivettu. Keskitymme ehkä liikaa "menestyksen" palvontaan. Raadollinen tosiasia on, että joka vuosi tuhannet firmat epäonnistuvat maassamme. Hyvinä aikoina useammat kitua-kitkuttavat pidempään. Antakaamme arvo jokaiselle, joka yrittää, koska pienestä vähemmistöstä on kuitenkin kyse - meillä ja muualla.

@apoikola hyvä keskustelunaloitus, tulee minulle tärkeään paikkaan

huono kaiku "yrittäjässä" kyllä on, oliskohan "toimeenryhtyjä" parempi, entäs nasevampana pelkkä "ryhtyjä"

Itselle olen yrittäjän viittaa sovitellut loppukesän, eikä ole istunut. Olen alkanut kiertää sitä kutsumalla itseäni "yhteiskunnalliseksi yrittäjäksi" ja miettinyt myös, jos sen pidentäisi vielä "avoimeksi yhteiskunnalliseksi yrittäjäksi" niin olisi osuvampi. Se vaan alkaa mennä niin pitkäksi, että ei sovi käyntikorttiin. Miksi se on muuten "käyntikortti", entäs jos ei pelkästään käy vaan jää olemaan? Pitäsköhän tehdä itselle "olijakortti"?

Mutta kertokaas miten lyhentäisitte "avoimen yhteiskunnallisen yrittäjän", joka tarkoittaa minulle: yleisen hyödyn tavoittelusta vapaasti, itsenäisesti ja avoimesti kohtuullista toimeentuloa hankkivaa henkilöä

"Yhteisryhtyjä"

"Avoin olija"

"Avoin ryhtyjä"

"Yhteisolija"

"Yhteisosallistuja" (tämä voisi olla hyvä)

"Avoin osallistuja"

"Pyrkyri"

"Yhteispyrkyri" (tämä olisi aika rock)

"Avoin tavoittelija"

"Yhteistavoittelija"

@visualradio, allekirjoitan täysin sen, että (yritääjä)ilmaston pitäisi sallia virheet ja epäonnistumiset. Suomessa on häpeä yrittää ja epäonnistua: joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. On parempi olla yrittämättä kuin saada leima otsaan. Ainoa keino välttää virheitä on olla tekemättä mitään, olipa sitten yrittäjästä tai työntekijästä.

Yrittäjä on minusta hyvä sana. Yrittäjä yrittää, kaikesta huolimatta.

Komppaan @jaanahuhta a & @touqo a , "mitähän toikin tossa yrittää", monia negasävyjä.

Toisaalta yritteliäs on minusta myönteinen sana.

Yhteiskunnallisen yrittäjän määritelmänä tuo vaatimus kohtuullisesta elannosta on jotenkin arvoväritteinen, mutta niin kai on koko yhteiskunnallisen yrittäjyyden aluekin.

Uskoisin, että monia vetää yrittäjäksi myös pelillisyys, jännitys, joka seuraa siitä, että voi omilla panostuksillaan vaikuttaa onnistumiseensa niin että vain taivas on rajana.

Erityisesti nuorten IT-alan yrittäjien keskuudessa on vakiintunut käyttöön sana startup... on hienoa olla osakkaana / perustajana / avainasemassa startupissa, mutta yrittäjyydestä kukaan ei puhu mitään, ehkäpä juuri sanan negatiivisen painolastin takia. Vastaavasti freelancer taitaa olla sana, jolla kierretään yksinyrittäjyyden negatiivisia mielleyhtymiä.

Komppaan @Susa a, kommentteja lukiessani olen taipuvainen ajattelemaan nyt, että ei se sana varmaan huono ole, mutta yleinen asenneilmasto yrittäjyyttä kohtaan Suomessa on sen verran negis, että mikä tahansa sana saisi niheän sävyn.

@apoikola Minä kun luulin, että nuoren mielen päämäärättömyyttä :)