ekurvine

mitäs alat tekemään sillä rahalla?

Hienoo!

Onnea! Ja esimiesten säikyttely rules!

@teroheiskanen tarkoitus olisi tutkia adaptiivisia käyttöliittymiä ja palveluita - nimenomaan vuorovaikutusnäkökulmasta, eli mitä siinä konkreettisesti tapahtuu kun systeemi tekee tulkintaa ihmisistä - ja päinvastoin.

seuraavaksi etsitään keissejä. kriteerit on että on teknisesti kohtalaisen kypsä eli olemassaoleva järjestelmä, jossa on "black box" älykkyyttä ja jota voidaan tutkia (käyttöä havainnoida) luonnollisissa sosiaalisissa tilanteissa. ei siis niinkään labrassa vaan in-the-wild.

muutamia kandidaattikeissejä on jo, mutta lisää etsitään.

oi joi, lähes sama aihe oli mulla työnalla n. 2006-07, minulta löytyy tähän deeppiä pohdintaa tolkuttomasti. Jotain aikalaistekstejä: Personal Agent (AAPA) ja vanhasta blogista

relevanttia kirjallisuutta (lähinnä artikkeleita) on koottuna muistaakseni jotain 200-300. Näkökulmana minulla oli tuolloin ihmisen ja henkilökohtaisen teknologian vuorovaikutus.

@ekurvine sano vaan, jos tarviit apua. Melko pienellä tönäisyllä voin käyttää aikaa arkistojen availuun ja kelojen mieleenpalauttamiseen.

@teroheiskanen kiitos vlinkeistä. pitääpä katsoa. tässä hankkeessa olisi tarkoitus syventyä nimenomaan vuorovaikutuksen "pinnalliseen" tutkimiseen. menetelmällinen tulokulma on keskustelunanalyysi eli varsin varsin spesifi. en aio mennä kovin syvälle adaptiivisuuden perusfilosofiaan tms pohdiskeluihin, mutta jos sinulla on heittää linkkejä empiirisiin papereihin, joissa on oikeasti tutkittu jonkun (oikeasti toimivan) älykkään tai semi-älykkään järjestelmän käyttöä, niin sellaiset olisivat hyvin tervetulleita.

@ekurvine jeps, tuo rajaa jo aika paljon pois. Joitain artikkeleita muistan joissa on tutkittu käyttöliittymäagentin ja käyttäjän keskustelevaa vuorovaikutusta. Yritän löytää ajan kaivella niitä pari esiin.

Tässä yhteydessä olisi tietysti kutkuttavaa kaivella populaarikulttuurin caseja kuten HAL

@ekurvine Onnittelut!

Hieno homma! @ekurvine:n rocks :-)

Tuli mieleen, että kiinnostaiskohan sua miettiä tuota pelikontekstissa. Kavereiden pelifirma Virtual Air Guitar Company tekee konenäköön perustuvia pelejä tutkimusmyönteisellä otteella - mm. monia tohtoreita firmassa. Heidän pääprojektinsa taitaa tällä hetkellä olla Kung-Fu live.

Hmm. En tosin sittenkään ole varma onko tuossa adaptiivisuutta nyt tarkoitetussa mielessä.

@pe3 voisi ollakin, varsinkin kitarajutusa. noh vähänhän mekaaniselta tuo näyttää (nosta jalkaa tässkohtaa-nyt), mutta heti jos siinä olis jotain vähän sumeampaa logiikkaa, niin mikäettei. jokatapauksessa suunnitelma on, että etsin keissejä tässä seuraavina kuukausina ja aloitan n kesällä.. siis jos aloitan, pitää vielä oikeasti sopia tämä pomon kanssa ;)

oks - pistän sulle mailia

@kurvinen mainiota!

Kaipaatko kehitettäviä vai analysoitavia caseja? Jälkimmäisistä aivan ekana tulee mieleen HTC Android ja maailman ensimmäinen de facto katuversio augmented realitysta, joka on kuitenkin state-of-the-art verrattuna siihen, mitä Nokia on tutkinut vs. saanut käytännössä laitteisiinsa. iPhoneenkin on kai saatavilla jotain, mutten ole saanut sitä vieläkään.

Varsinaisesta mukautuvuudesta tulee mieleen kotimainen älytalokonsortio, jos siitä on enää mitään jäljellä. Joka tapauksessa Risto Linturi saattaisi keksiä jotain uusia tutkimuskohteita.

@ubiq @ekurvine oliks se Yelpin AR-layeri pelkästään jotain aprillia? Jos siinä oli mitään perää, niin nyt kannattanee katsoa Yelpin perään, eikä vähiten Googlen ostohuhujen takia. Muskelia.

Oisko muuten mitään esimerkkejä yleisesti käytetyistä adaptiivisista käyttöliittymistä ja palveluista?

@touqo en tiedä mitä näin viime elokuussa yhden Android -kehittäjän käsissä, mutta näin että se toimii. Eli kämmy kohti taivasta tai tundraa ja ruudulle alkaa tipahdella taivaankappaleiden ja tundrien nimiä taustatietoineen. Muistaakseni G äsken julkistikin tuon.

@pe3 äkkiseltään tulee mieleen Henry Tirrin CosCo -studiojoukkue HIITissa, jotka ovat saaneet tosi paljon aikaan, mutta kauppaan asti aika vähän: http://cosco.hiit.fi/past_projects.ht... Osa noista on positiivisesti katsoen aivan pimeitä ja deep computingia sanan varsinaisessa merkityksessä =) Homma vähän laantui sen jälkeen kun Henry päätti siirtyä Noksuun. Yksi kuluttajapilotti niillä oli aikoinaan Iltalehden www-versio, joka mukautuu käyttäjälle ilman mitään cookieita tjs. Demoissa se näytti aivan henkimaailman hommalta. Myöhemmin temppu paljastui suosittelija-agentin versioksi eli ensin otetaan pari liidiä, mitä käyttäjä lukee ja sitten verrataan sitä aiempien lukijoiden lukupolkuihin ja ennakoidaan bayesilaisittain.

Designing for Interaction (Saffer 2007) -kirjassa esitellään BBCi:n adaptiivista sivustoa, jossa palvelun useimmin käytetyt alueet korostuvat visuaalisesti. Harmi vain, etten löydä moista BBCi-palvelua enää mistään.

Eikös windowssissa ole noita valikoita, jotka mukautuvat käytön mukaan. Joitakin valintoja piilottuu jonnekin, ja suosituimmat jää näkyviin.

En ole itse minkään korkeamman tason adaptiivisuuden fani. Matalan tason hommissa (valoanturi joka säätää näytön taustavaloa) se on ihan jees. Mun nyrkkisääntö on ollu, että jos käyttäjä ei tiedä mitä tulee tapahtumaan, niin silloin adaptaatio on ok, eli esim jossakin search resulteissa. Muutoin se toimii aina vastoin käyttäjän omaa oppimiskykyä.

@ekurvine: liikennevalojen adaptiivisuudessa olis ainakin kehittämisen varaa - pyöräilijän ja jalankulkija näkökulmasta. Just odottelin Hesarilla vihreää valoa ikuisuuden, kun risteykseen pysähtynyt lumirekka oli ehkä mahdollisesti jumittanu valot. Autojen seassa fillaroidessa ei joskus oo saanu ollenkaan vihreää valoa ennen kuin omalle kaistalle tulee auto herättelemään sensoreita (?).

@pe3 Olet oikeassa. Ne pitäisi kauttaaltaan uudelleensäätää kevyen liikenteen huomioimiseksi. Menen itse punasia päin, koska vihreää ei tule kohtuuajassa.