jaanahuhta

ootko varma että wsa?

Tulee mieleen että vvs on yhtä kuin lvi, olisiko siitä kyse?

Joo! Eilisessä Vasablasetissa. Voisko olla tekemistä jonkun firman kanssa?

nii LVI on VVS

Joku nettiohjelmointiin liittyvä WSA - Web Services API - on näköjään olemassa.

voiko WSA tarkoittaa Vaasaa?

Niin, kyseessä juttu Mustasaaren ympäristöstrategiasta. Voi olla kyseessä Vaasa - jotain tekemistä energiantuotannon ja säästön kanssa. Täällä on kova weivi mm. tuulivoiman lisäämiseksi. Sen huomaa kun ajaa Runsorin läpi.

Oisko mahdollista, että käyttävät englanninkielistä lyhennettä?
Ks http://wsaengineering.com/
http://en.wikipedia.org/wiki/WSA_Proc...

Hei, voikohan kyseessä olla http://fi.wikipedia.org/wiki/WSA-mene...
eli WSA-menetelmä eli niin sanottu märkä rikkihappoprosessi (engl. wet sulfuric acid process) on rikkihapon teolliseen valmistukseen käytettävä menetelmä. Menetelmä kehitettiin 1960-luvulla ja levisi laajaan käyttöön 1980-luvulla. WSA-menetelmällä voidaan valmistaa rikkihappoa lähes mistä tahansa kaasumaisesta rikkiyhdisteestä.WSA-menetelmä on kontaktimenetelmän muunnos.

@RNS Niin, uskon, että olet oikeassa. Miten he voivat kuvitella, että joku lukija ymmärtää.

Hain saman tiedon englanniksi. Mutta miksi liittyisi Vaasaan? Miksi insinööri nimettäisiin yhden prosessin mukaan? Voisko sittenkin olla jokin water system architecture -tyyppinen viritys?

Hej, kysy Ankdammen-kanavasta.

Vaasan asuntomessuilla ainakin käytettiin merilämpöä.

Lause menee näin: -- kommunen ska teckna ett energisparavtal med Motiva samt inrätta en tjänst en tjänst för en WSA-ingenjör, som ansvarar för uppföljning och styrning.

Muuten koko jutussa ei viitattu WSA-insinööreihin muualla.

Tähän aikaan kuntakaan ei enää vastaa, niiltä olis voinu kysyä, millaisen viran perustavat :)

Ajattelin soittaa Vasabladetiin, ja sanoa, että yliarvioivat lukijoidensa yleistiedon tason :)

Se liittyy maalämpöön spesifisti: "Geopron shiftmatic ja wsa automaatio näyttää toimivan kuten pitääkin. Lämmityskauden ulkopuolella tehtävä varaajan lataus ei olennaisesti eroa lämmityskauden latauksesta. Siis toisinsanoen lämpökerrostumat säilyvät varaajassa. Käyntiajat ovat myös todella pitkiä josta kompressori tykkää. " http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cg...

Kysy tuolta forumilta suomennos :)

wsa olisiko Vatten Ström Avlopp. Mutta tupla W? V V S menisi paremmin minulle jakeluun eli värme ventilation sanitet eli NS "liivi-insinööri", LVI. Jos kirjoittaa VVS se näyttää tupla-w:ltä. Onglema ratkesi. Liiviinssi se on.

Jos kyseessä on VSOP-insinööri?

@Herra Silloin kannattaa kysellä vuosikertaa.

Lisää lyhenteistä. Olin hetken ihan UKW:llä eli Ultrakurzwellen osastolla eli ulalla. Määritelmä löytyy tästä: "Als Ultrakurzwellen (UKW) bezeichnet man elektromagnetische Wellen in einem Frequenzbereich von 30 MHz bis 300 MHz, entsprechend Wellenlängen zwischen zehn und einem Meter. Sie liegen somit zwischen den Kurzwellen (länger) und den Dezimeterwellen (kürzer). Im englischen Sprachraum wird für Ultrakurzwelle der Begriff VHF (very high frequency - sehr hohe Frequenz) verwendet." Mutta V V S mysteeri on ratkaistu, vaikka se typograafisesti näyttä tältä VVS. Ongelma on vielä ratkaisematta: mikä on "a" alkuperäisessä kysymyksessä? Omasta päästä heittäisin a = automation, mutta... tarvitaan lisää tietoa.

Toi wsa-automaatio on joku maalämpöpumppujen juttu...

Salapoliisit asialla: "WSA-menetelmä eli niin sanottu märkä rikkihappoprosessi (engl. wet sulfuric acid process) on rikkihapon teolliseen valmistukseen käytettävä menetelmä. Menetelmä kehitettiin 1960-luvulla ja levisi laajaan käyttöön 1980-luvulla. WSA-menetelmällä voidaan valmistaa rikkihappoa lähes mistä tahansa kaasumaisesta rikkiyhdisteestä.[1] WSA-menetelmä on kontaktimenetelmän muunnos."

@visualradio :D :D tuohan me ratkaistiin jo ketjun puolivälissä @RNS :n kanssa. Selkeästi lukee WSA-ingenjör.
BTW Vasabladetissa oli tänään ylseisönosastolla tuulivoimalakritiikkiä. Ihmettelen miksi myllyjen elinkaari huolestuttaa, kun samaa huolta ei tunnuta kannettavan ydinvoimaloiden hautajaisista.

Lyhenteistä lisää: Vaasassa oli ennen 2 Säästöpankkia: VASP ja VSSP. Mulla oli tili Osuuspankissa eli maalaisten pankissa (kaikesta sitä voi kokea huonommuutta kakarana). Sama pankki edelleen koko perheellä: pysyi pystyssä kriisissä kuin kriisissä.

@jaanahuhta Kirjoittamani artikkeli tuulivoimasta julkaistaan Östra Nyland -lehdessä huomenna ja lyhyt kommentti Köpiksen ilmastokokouksesta. Näen itse lehden vasta parin viikon kuluttua, joten en tiedä miltä juttu näyttää paperilla. Tuulivoima uhkaa rannikkoruotsalaisten "koskematonta maisemaa" ja siksi aiheesta keskustellaan ankkalammikon lehdistössä. Ymmärtääkseni tuulivoimasta tai ydinvoimasta ei ole lopullista kantaa (minusta energiapolitiikan vaihtoehtona on moninaisuus), mutta Loviisassa huokaistiin helpotuksesta, kun Fennovoima päätti luopua Ruotsinpyhtään laitoksen kilvoittelusta (poliitikot toivovat Fortumia, koska Loviisan verotuloista kolmannes tulee ydinvoimalasta).

Tuulivoimakeskustelussa vallalla on nyt ajatus "inte i min bakgård", mutta meillä ei tunneta tanskalaisten avomielistä suhdetta tuulivoimaan. Ehkä energiapolitiikkaa tehdään meillä (Finland) lliiaksi suurten firmojen ehdoilla? Tuulivoima mahdollistaisi tanskalaisen omistusmallin, mutta meille se on vieras, koska energialobbymme on suuryritysten suvereenissa hallinnassa. Poliitikoilla riittää työmaata! HBL käsittelee aihetta monipuolisesti, mutta kesämökkien omistajilta tulee tiukkoja "insändare".

@visualradio Ehkä asenne muuttuu, kun tiukimmat "jäät" lähtevät. Kyseessä voi olla myös sukupolvikysymys.

@visualradio Meillä tehtänee useimpia asioita isojen firmojen ehdoilla...

@visualradio Olis kiva lukea se juttu; löytyypi?

@jaanahuhta @RNS Suuryrityskeskeisyydestä: meillä on vielä venäläismallinen yritysrakenne. Tauno Matomäen mielestä Suomessa ei kannattanut tehdä hevosta pienempiä vehkeitä. Nokia on osoittanut tuon väitteen vääräksi parikymmentä vuotta takaperin, mutta ns. teknologiateollisuutemme (lue: konepajat) elävät vielä tuota "hevosen kokoista" aikaa. Kun tuulivoima pannaan rinnakkain atomivoiman kanssa loppulaskelman kannattavuus riippuu täysin siitä, kuka laskee ja kenen laatimalla kaavalla. Arkipuheen tasolla atomisähkö on puolet halvempaa, mutta Jeesus, jos yksikin pannu Loviisassa posahataa, joudumme kaikki lähtemään Siperiaan evakkoon pitkäksi aikaa, mutta sellaista riskiä "ei Suomessa ole!" Meillä ruotsinlaivat eivät reistaa, estoniat eivät huku, jäät eivät petä pilkkiöitä, kännissä ajaville ei tule kolareita, emme lahjo tai ota lahjuksia (lähettäkää ihmeessä!), koulutamme parhaat aivot ja tämän meneillään olevan laman piti kiertää Suomi kaukaa. Uskomme halukkaasti asioihin, jotka eivät ole totta.

@jaanahuhta Tuulivoimasta: Tekniikka&Talouden päiväkirje. Tue Dec 29 11:36:22 EET 2009. Ruotsin tuulivoima kasvaa puolella. Ruotsin tuulivoimatuotanto on lisääntynyt rajusti päättymässä olevan vuoden aikana. Svensk Vindenergi arvioi, että maan tuulienergiakapasiteetti nousee tänä vuonna 1 500 megawattiin. Tekniikka&Talous - 29.12.2009

@visualradio Mitä vastaisit kommentoijille?

@jaanahuhta Jos tarkoitat Ruotsin tuulivoimainvestointia? Suomen tavoitteena lienee tuulivoiman nostaminen 3 % sähköntuotannosta. Se vaatii 3 000 myllyn rakentamista. Muistaakseni Saksassa on 45 000 tuulimyllyä.

Energian tuotanto on ensin politiikkaa ja sen jälkeen tekniikkaa ja teknologiaa. Energiavalinnat ovat poliittisia. Meillä politiikan aallonharjalla on suurteollisuus, joka "haluaa halpaa sähköä". Kuluttajille sähkö kallistuu joka tapauksessa, koska uudet ydinmyllyt maksatetaan tietenkin kaikilla. Ymmärrän energiaintensiivisten toimialojen päättäjiä, koska ilman halpaa sähköä paperikuidun hiominen tai outokumpuilu loppuu. Teollisuus vetoaa syrjäiseen sijaintiimme: halpa energia saa kompensoida periferiyyttämme.

Minun mielenrauhaani tuulimyllyt eivät vaivaa. Olen nähnyt suuriakin puistoja ja vaikutelma on jotenkin mystinen. Seuraava metakka syntyy, kun omakotitalonomistajat pystyttävät pikkumyllyjä takapihoilleen ja naapurit hyökkäävät hökötyksiä vastaan. Tuulimyllyihin totutaan vasta kun niitä on enemmän.

Hintakeskustelu, syöttötariffit ja muut tukijutut ovat poliitikkojen vastuukenttää. Tuulienergia on edelleen kalliimpaa. On arvovalinta, miten paljon sitä tuotetaan. Tanskan malliin meillä on matkaa. Ruotsalaiset osaavat hyödyntää miljööjulkisuutta tuhat kertaa paremmin kuin meikäläiset.

Danmark, som är den moderna vindkraftsindustrins vagga, kan fortsätta att bygga ut vindkraften trots att Danmark tillhör världens mest vindkraftstäta länder. I dag får Danmark 20 procent av sin energi från vindkraft.

Sverige har lägre elpriser än omvärlden. Det beror på att nästan all produktion sker i gamla vatten- och kärnkraftanläggningar där kapitalkostnaderna är låga. Idag kan inte vindkraften konkurrera marknadsmässigt med dessa.

En hemlig dansk rapport visar att Danmark kan bygga ut vindkraften så att den står för hela 70 procent av energiförsörjningen 2050. Men det förutsätter att energin kan lagras. Förslag finns på stora underjordiska vätgaslager.

Käy katsomassa, mitä copy-pastasing #Vindkraft

@visualradio
Taloni lämpiää, myös sauna, tuulisähköllä. Ei mulla omaa propellia ole, mutta harkinnassa on aurinkokeräimen tai -panelin asentamien katon etelälappeelle. Propelli talon päätyynkin mahtuis, mutta naapurit voivat siitä ärsyyntyä.

@visualradio Suomalaiset ovat todella tuulivoimaskeptisiä - vai onko tämä normaalia keskustelua, mikä pitää läpikäydä.
Meillä on myös tuulivoimaosuus Vantaan energialta. Sitä voisi lisätä, sillä olemme säästäneet laskussa ilmalämpöpumpun, takan ja lämpötilanlaskun avulla.

@jaanahuhta @Kayraranta Tuulivoimaskeptisyyden kääntöpuolella on ydinvoimamyönteisyys. Ehkä historiattomuus ajaa meitä hyväksymään ratkaisuja, jotka eivät mene jakeluun Euroopassa. Itävallassa on valmis ydinvoimala, jota ei ole käytetty päivääkään. Suomalainen uskoon, kun näkee, mutta tuulimyllyjä näemme vain lehtien yleisönosastokirjoituksissa. Jätteenkäsittelylaitoksia tai -polttoyksiköitä ei kukaan halua. Emme tajua, että synnytämme jätteitä ja niitäkin pitäisi käsitellä. Pois silmistä -politiikkaa hyödynnetään silläkin puolella. Heitän vielä sekaan pakolais- ja ulkomaalaiskeskustelun. Toiseudelle ei ole homogeenisessa suomalaisessa todellisuudessa tilaa. Suomalaisuuden lyhyt historia selittänee kaiken??

@Lyhyt historiako selittää, ehkä myös harva asutus, ihmis- ja muukalaispelko, itsekkyys, lyhytnäköisyys. Ja nämä vaikuttavat toisiaan tukevasti.