pe3

Miksi kaverit/kontaktit olisivat portinvartijoita? Voin lisätä henkilön kontaktiksi riippumatta kyseisen henkilön omista kontakteista.

Joo voisitko @pe3 vähän avata ja taustoittaa? Vaikea sanoa mitään...

Toisaalta tuo on hyvin sanottu, noinhan se toimii esim. juuri täällä qaikussa, kontakteja tulee käsittääkseni aika paljon jo olemassa olevien kontaktien kautta. Mutta esim. feibussa ei päde, ainakin omat feibu-kontaktini ovat pääosin muita kuin alunperin online-kavereita.

Aattelin, että toi kiteyttäisi kuinka kanavapäälliköiden ym. perinteisen median portinvartijoiden rooli on erilainen kuin sosiaalisen median "naapureiden" filtteröijärooli vinkkiverkostoiksi muodostuneessa sosiaalisessa mediassa.

Lisäksi toi portinvartijametafora sopii hyvin mainosten ja muun kaupallisen sisällön leviämiseen. Sellainen markkinointisisältö leviää, joka on verkottuneiden ihmisten mielestä "siistiä". Mutta vähän yksipuolinen tuo määritelmä on... "to reach me" eli tuon määritelmän allekirjoittaja määrittelee itsensä aika passiiviseksi objektiksi. Aktiivisuus tulee korkeintaan rivien välistä, muiden yksilöiden portinvartijana toimimisesta.

Mä tajuan tuon sanonnan idiksen kyllä. Jossain määrin allekirjoitan.

Ok. Oikein hyvä pointti, mutta toi @touqo:n pointti on musta myös pätevä. Toisaalta avoimen sosiaalisen median suolanahan on myös täydet yllätykset Googlen tai epämääräisen ei-kontaktin välityksellä eli vaikka ollaankin sosiaalista niin samalla kyllä jauhaa puhdas tekniikka ja hallitsemattomammat viidakkorummut. Jaa meniköhän off-topic (:

Eikös tuo päde voimakkaammin IRL-kohtaamisiin? Verkossa verkostojen vaikutus näkyy selvemmin ja sitä on ehkä helpompi analysoida, joten ehkä se vain osittain tuntuu siltä?

Sosiaalisen median kautta olen tutustunut ihmisiin spontaanimmin kuin verkon ulkopuolella, mutta aika harvassa ovat ne IRL-alkuiset tutut, joihin en ole tutustunut verkoston kautta tai sosiaalisen hyväksynnän myötävaikutuksella.

(heh, tuosta sitaatista tulee mieleen Spice Girls: "If you wanna be my lover, you gotta get with my friends"..)

@touqo: Toi ei musta sano vielä siitä, et mitä mä teen sanomalla, kun se saavuttaa mut. Mutta joo, reach on se sana, jota tuossa eniten pyörittelin kans, et oisko jokin muu sopivampi. En sit keksinyt.

@erkka: Toihan on aika klassisen viestinnän vaikutusten kaksivaihemallin variaatio (mielipidejohtajien kautta uutiset ja ideat leviää yhteisössä/yleisössä eikä suoraan mediasta aina).

Joo just leviämistä ajattelin. Musta ajatus nettikavereista kilpinä saturoituneessa ylitarjonnan maailmasta, tiedonkulun edistämisen sijaan, on tuore ja hauska. Koitin paketoida näkymän Twitter-mittaiseksi ja vähän provosoivaksi.

@erkka: LOL tosta Spice Girlsistä. Voi ei. Heti lähti soimaa päässä :-D

@pe3: Ei toi ihan uusin idea ole viestinnän tutkijoille/opiskelijoille, kun Lazarsfeld sen yleisesti lohkaisi jo 1968: "Lazarsfeld developed the "two-step flow" theory of communication, based on his findings that the majority of the general public did not form their opinions or decide on a course of action based on directly receiving information, but rather relied on "opinion leaders."" (Ref New World Encyclopedia)

Verkkoonkin tuota ajatusta on sovellettu jo ennen kuin hypetermi "sosiaalinen media" nousi.

@suviko & @pe3 Ah, tulkitsin "reachin" väärin - jäin ajattelemaan ihmisen tavoittamista vastavuoroisen suhteen luomiseksi, mutta tässähän siis pohdittiin tiedon leviämistä.

Kaupallisten viestien kohdalla siis "to reach me" ("to get my attention") pätee kyllä, mutta tavoittaako tuo lause miten osuvasti vertaismedian luonnetta noin muutoin?

@erkka: Vertaismediassakin viestit kulkee usein jonkun kautta? Löydät uuden kontaktin, koska se on sun kontaktin kontakti. Musta toi pätee ihan hyvin, jos sen noin ajattelee.

@suviko: Joo, kyllä tuo sosiaalisen median opettavaisena sananlaskuna toimii. Kiinnitin vain huomiotani aloitusrimpsun on yhtäsuuruusmerkkiin ("Social media = to reach me you have to pass my online friends - they are the gatekeepers."), ja oletin sen kysyvän, että kuinka hyvin väite kuvaa sosiaalista mediaa määritelmänä. Vastaus on, että kohtuu hyvin, muttei varauksetta - monet sosiaalisen median kokemukset eivät liity millään tapaan ystäviin/tuttuihin/kontakteihin, vaan pikemminkin tuntemattomiin vertaisiin.

@suviko: kitti linkistä - en meinannu tuore akateemisena teoriana, vaan asioiden mieltämisessä.

mitä mieltä olisitte tosta heitosta sosiaalisen median määritelmänä? en ole itse kerennyt miettimään. ajattelen vaan ääneen. siis että nettipalvelu on ns. sosiaalista mediaa, jos voin itse valita portinvartijani.

@erkka: joo toi gatekeeping ei varmana oo sosiaalisessa mediassa absoluuttista vaan jotenkin tilastollista ja serendipityn mahdollistavaa.

@erkka: Hyvä pointti tuntemattomista vertaisista. Saisko sen jotenkin modattua tuohon sanontaan? "You have to pass my peer group's evaluation"? Liian kaverikeskeisen kuuloista yhä ehkä?

jos toi olis sosiaalisen median määritelmä, niin sähköposti ilman filtteröintejä ei olisi sosiaalista mediaa, mutta tietyllä tavalla filtteröimään konffattu maili voisi olla.

Olikos se nyt Molly Malonesin seinällä jotenkin, että "There are no strangers here - only friends you haven't met". Tuntuu sopivan tähänkin. Gatekeepperi voi olla ensin vieras mutta tulla tutuksi juuri hyvien toimintojen kautta.

"Social media = peer moderated and mediated information and meanings" tulee mieleen, mutta ilman teknologisia määritteitä se voi tarkoittaa aivan mitä vaan.

Vastaanottajien rajaamattomuus ja viestinnän avoin tallentuvuus, löydettävyys ja viitattavuus ovat tekijöitä, jotka erottavat sosiaalisen median viestintäprosessit monista muista teknologiavälitteisistä viestintäkonteksteista. Siinä pohdiskelussa kannattaa ottaa huomioon, että sos.med.-työkaluja voi käyttää muunkin viestinnän toteuttamiseen ja ei-sos.med. -työkaluilla voidaan tyydyttää osapuolten vastaavia tarpeita ja tuottaa vastaavia merkityksiä.

@erkka muotoilee akateemisen tiukkaa määritelmää, mut @pe3 tais hakea sellasta konsulttimaisempaa slogania, joka tarttuis luentokalvolta kuulijan mieleen kerrasta?

"Social media = we reach each other through our online friends."

Tuo ei mun mielestä oikein toimi minkäänlaisena määritelmänä ja copywriter-tyylisenä heittonakin aika heikko, koska "Heureka!"-elämyksen sijaan reaktio on enempi "Öh?" Kannattaa sitten kanssa miettiä onko mitään järkeä yrittää määritellä sosiaalsita mediaa. Teet mitä teet, olet aina myöhässä sen juttus kanssa...

Mä en ainakan näe miten ystävät siivilöisivät mitään... varsinkaan toisia yhteydenottoja. Jollain tasolla kai tuota voisi soveltaa siihen miten erilaiset linkit, yms leviävät, mutta vierastan kyllä tuota portinvartija-teoriaa siinäkin kohtaa.

Ja sitten on tietty se, ettei ketään oikeasti kiinnosta, joten ei ne yritä sua tavoittaa:-)

Sosiaalinen media saa vain aikaan sellaisen tunteen... Ehkä jos sen haluaa määritellä, kannattaa lähteä joltain "itsekorostusstimulaattori"-pohjalta...

Koen myös tämän traditionaalinen vs sosiaalinen media vastakkainasettelun aika hedelmättömäksi lähtökohdaksi....

@tolonen Hyvä pointti. Matkustamme tulevaisuudessa vain henkilöautolla, eikä ikinä ikivanhalla junalla? Paperihiomoiden pystyttäminen Suomessa alkoi 1800-luvulla. Alla oleva teksti kertoo teollisuuden kehittymisestä. Googlen tulossa Haminaan on symbolisesti samaa.

Verlan ensimmäinen puuhiomo. Hugo Neuman perusti Verlankosken partaalle puuhiomon vuonna 1872. Hiomo oli pieni ja työllisti vain noin 10-12 henkeä. Ongelmana oli myös pahvin kuljettaminen, sillä tieyhteydet olivat kehnot etenkin rospuuttoaikaan. Pahvipaaleja kerrotaan yritetyn kuljettaa rautatien varteen jopa veneitse, mutta pääosin rahtauksesta huolehtivat lähikylien talonpojat. Neumanin hiomo paloi jo neljän vuoden kuluttua, eikä omistajilla ollut varaa rakennuttaa sitä uudelleen.

Verlan puuhiomo ja pahvitehdas - Werla Träsliperi och Pappfabrik

Toinen hiomo rakennettiin Verlaan 1882 ja sen yhteyteen nousi myös pahvitehdas. Yrittäjinä olivat itävaltalainen paperimestari Gottlieb Kreidl, saksalainen paperimestari Luis Hänel ja viipurilainen liikemies Wilhelm Dippell. Tehdasrakennukset olivat alun perin puuta, mutta kun hiomo tuhoutui tulipalossa 1892, päätettiin se muurata arvokkaasti ja huomattavasti paloturvallisemmin tiilestä. Tiilinen kuivaamo valmistui vuonna 1893, minkä jälkeen myös hiomo ja muu tehdas muurattiin tiilestä. Rakennukset suunnitteli viipurilainen arkkitehti Eduard Dippell, joka oli Wilhelm Dippellin veli.

@tolonen, joo ei kukaan (kaupallinen toimija ainakaan) just tiettyä henkilöä koita tavoittaa, mut ehkä tietynlaista? Kohdentamismielessä. Toi itsekorostusjuttu kyllä on hyvä lähtökohta. Ehkä pitäisi sosiaalisen ääreisnäön tai muun aistiin viittaavan sijaan puhua jostain uudesta raajasta tai, noh, ulokkeesta?

@suviko: Taidan tosiaan hakea vauhtia hieman kaukaa.

@erkka: Et sentään onneksi puuhiomoilta asti. :)

@erkka: Yksi sosiaalisem median ilmiö on musta juuri se, että kun kanavat ovat kaikkien saatavilla, mediavälitteisen viestinnät käytännöt alkavat muistuttamaan entistä enemmän IRL-viestintää.

Kokeillaas sitten muotoilua. Perusidea: Social media = Networkers with channels replace network channels.

Ja siitä johdettuna muotoilu @pe3:n ajatuksesta: Social media = You can reach me through the usual channels - my friends, peers, contacts and networks. (Ja tilanteen mukaan lopun luettelon voi supistaa myös vain yhteen tilanteeseen sopivaan vaihtoehtoon.)

@jjmajava: "Yksi sosiaalisem median ilmiö on musta juuri se, että kun kanavat ovat kaikkien saatavilla, mediavälitteisen viestinnät käytännöt alkavat muistuttamaan entistä enemmän IRL-viestintää."

Tuo on tuore näkökulma tähän asiaan! Kiinnostavaa. Onko tuo oman pohdintasi tulos vai kirjallisuudessa tullut vastaan jonkun analyysiä aiheesta?

Perusideamuotoilu on catchy enemmän kuin jälkimmäinen IMO.

@Suviko Ihan tuo on oma ajatus, ainakin luulisin. :)

Ajatus menee jotenkin näin: Sosiaalisia sovelluksia määritteleviä piirteitä ovat vapaamuotoisuus ja sujuvuus, sosialiseen mediaan taas kuuluu verraten vapaa pääsy näiden välineiden avaamiin kanaviin. Tällöin viestintäkavien saatavuus, niiden tekniset rajoitteet ja näistä johdettuna syntyneet rakenteet, käytännöt ja säännöt määrittävät viestintätapahtumaa entistä vähemmän. Sosiaalinen media on paitsi integroituneempi osa arkiviestintää kuin massamedia (joka mm. joutuu erottelemaan viestinnän erilakisiin julkisen ja yksityisen sfääreihin), vahvemmin sosiaalipsykologisten tekijöiden kuin teknissosiaalisten rakenteiden ohjaamaa.

@jjmajava: Toi sopii hyvin yhteen kans laajemman kuvan kanssa. Yhä useammin kuulee sanottavan, että netti ja IRL on itse asiassa samaa maailmaa. Se, että tätä nyt toitotetaan, kuvastaa massojen ajattelutavan muutosta.