ubiq

Mistä on kyse? Tämä säie on matkamikroblogi -kokeilu ensikertalaisen Etelä-Korea -retkestä.

Tavoitteena ei ole ensikertalaisena esittää jäsennettyä kuvaa Etelä-Koreasta tai Seoulista, vaan aivan satunnaisia kokemuksia, havaintoja ja kömmähdyksiä.

Tämä matkamikroblogi jatkaa formaatin kokeilua, joka alkoi ensikertalaisen Japanin retkestä: http://www.qaiku.com/go/40bj. Jotain on tullut ehkä opittua esimerkiksi luettavuuden suhteen.

Päivitystahti on aivan satunnainen, tavoite on vähintään kerran päivässä, netin läsnäolosta riippuen. Tästä johtuen merkintöjä ei ole pituudeltaan optimoitu kännyille. Tietokoneella pääsee www-näkymän loppuun Windows: Ctrl + pgdown ja Mac Cmd + nuoli alas, vinkkasi @Porni. Ja sitten on vielä tuo Qaikun oma Alalaitaan -painike.

Keskeisimmät merkinnät on väliotsikoitu

Ensimmäinen yleisvaikutelma: Tämä voi olla eksoottisempaa kuin Japanissa, koska Japani-kuvasto oli etukäteen tutumpi.

Naver -hakukone/portaali

Saitti on tyyppiesimerkki (etelä)korealaisesta asenteesta. Googlella on minimaalinen prosenttiosuus päivittäishausta Etelä-Koreassa. Muun ohessa Naver kertoo, mitä tapahtuu netissä nyt. Kyse on osittain mielestäni netin luonteen muuttumisesta tosiaikaiseksi tai välittömäksi mediaksi. Sula pinta -podcast jakso #47 (@Tuija & @Yoeka) esittelee suuntausta monipuolisesti http://sulapinta.fi/2009/10/31/47-tos...

Tässä olisi mähkittävää Suomeenkin. Googlen Korea-sisältö on sen verran kehno, että Naver tarjoaa kattavammat vastaukset. Mutta juuri tuo mitä-netissä-nyt saattaisi olla kelpo liikeidea, hieman samoin kuin selataan erilaisia tapahtumakalentereita. Netin tapahtumakalentereita on kehitelty, mutta itse en ole törmännyt tuollaiseen netin yleissilmäykseen.

CyWorld lopettaa USA-toimintonsa. Liekö kyseessä ollut taas kulttuurien kohtaaminen vai nokialainen ymmärtämättömyys Amerikkalan markkinalogiikasta?

Hitto, Suomen duunit hoituvat netin läpi sen verran hyvin, mutta vievät sen verran aikaa, ettei tässä ehdi mitään matkamikoblogia perustaa. Kirjaanpa nämä BBEditiin ja paiskaan heti Qaikuun kun sopiva rako löytyy. Tosin alku menee floodin puolelle :i Toisaalta monet täysikasvuiset blogitkin elävät syklisesti, välillä tiheämmin ja välillä harvemmin. Ehkä tämä käynnistys menee samaan piikkiin.

Teppo Turkki: Tiikeriportti (Sitra 2009)
Tepon opus on loistava eteläkorealaisten mielenmaiseman valottamisessa. Se ei ole mikään Lonely Planet, vaikka yksityiskohtia tihkuukin, vaan tietokirjan ja matkapäiväkirjan yhdistelmä. Erityisesti lopun käsitekirjasto ilahduttaa. Osalle tunnetiloja ja sanoja ei ole edes vastinetta muissa kulttuureissa. Siistiä. Suosittelen kaikille, jotka haluavat ymmärtää, mitä Korean niemimaalla tapahtuu ja miksi.

Nämä sun matkamikroblogit ovat huippuja. Sulle vois muuten sopia posterous erinomaisesti.

@samikki kiitoksia. Ensisijaisesti nämä ovat konseptikokeiluja. Posterous voisi sopia, mutta suosin kotimaista, ihan periaatteessa. Saamme ehkä työllistämisen kautta enemmän eläkekertymää kuin Posterousia työllistämällä =)

Pitäisi tehdä oma Posterous. Mä ihailen sen käyttäjäkokemusta mutta siihen sopisi erinomaisesti pari lisäkonseptia arkistointiin ja 2-suuntaisuuteen liittyen.

Varmaan pitäisi pyytää esm Rohea kansallisesti apuun. En ole aivan vakuuttunut esm Vuodatuksen WP-kloonista konehuoneineen. Ping @eholmila

Ei mitään monimutkaisia. Se yksinkertaisuus on just posterousinkin ideana.

Mitä olen nähnyt joitain it-projekteja aika läheltä ellei peräti sisältä, niin yksinkertaisuuden tuottaminen on kaikkein monimutkaisinta LOL

Älä? :)

@samikki Yksi suosikeistani on projekti, jossa istui sekä kohtuullisen kookas kotimainen pörssilistattu konserni, eräs kotimainen järjestelmätoimittaja sekä auditoija, jolle maksettiin kohtuullista liksaa siitä, että osapuolet puhuvat varmasti samasta asiasta ja että neuvottelut dokumentoidaan siten, että molemmat osapuolet jälkikäteen yksimielisesti ja ilman tulkinnanvaraa ymmärtävät, mitä ovat neuvotelleet =) Tyyppiesimerkki yksinkertaisemisen monimutkaistamisesta tai päinvastoin. Pidän tuota it-arkkitehtitulkin toimenkuvaa loistavana innovaationa.

Aloitin korealaiskeittiön klassikoista. ne voidaan kirjoittaa erikseen tai yhteen, jos vaikka googlaa reseptejä tai kuvia. Bul go gi on melkein kuin kotimainen käristys, mutta muusin sijaan riisiä. Juolahtaa myös mieleen, tultiinko täältä Välimerelle innovoimaan kebabia vain päinvastoin? Lisukeannokset ovat paikoitellen ylitsevuotavat. Annos kootaan salaatti- tai muille lehdille, rullataan ja syödään.

Variaatio bul go gista on bi bim bap eli suikalelihan, riisin ja vihannesten yhdistelmä. Mukana antelias chilitahna, joka sekoitetaan joukkoon harkinnan mukaan.

Kimchi
Aihe vaatii vielä paljon syömistä, mutta ilmeisesti kansallisruoka, tai pääsivuruoka. Perusraaka-aineena on säilötty kaali chilissä. Jo parin päivän perusteella variaatioita on loputtomiin, alkupalasta ja salaatista keittoon. Suomessa ei oikein ole vastinetta, mitä laitettaisiin kaikkeen tai tarjottaisiin kaiken kanssa. Hapankaali lienee lähinnä ja käyttötavoiltaan esm pesto.

Lakka? Ei kurmeeta ilman sitä.

Where to get cash from ATMs with VISA Electron at Seoul, Korea
Just for if this helps somebody. At least there are a row of ATMs of Kookmin Bank at Express Bus Station, Seoul, easy to reach with metro. They locate at Shinsagae Mall building in ground floor in the crossing of passage ways. Haven't tried other locations.

Kookmin Bank AMTs has the clear English interface and the staff of bank office eagerly help. ATM seemed to give at least 700 000 won if needed, much more than in some other ATMs.

Metrossa ja laitureilla keskimäärin joka toinen räpylöi jotain käpylää, Ruuhka-aikojen ulkopuolella ehkä 1/3. Tokiossa hitrate oli Seoulia pienempi, mutta Suomea suurempi. Mittayksikkönä käytän metropenkillistä. Suomen Metropolissa korvaava mittayksikkö voisi olla 4 paikkaa poikittain ja muualla Suomessa sama junassa.

Kohti Etelä-Korean ketteryyden ydintä 1
Edustan esimerkiksi Wolfgang Schivelbuschin ja Egon Friedellin kulttuurihistoriallista koulukuntaa, jossa nautintoaineet ja niiden käyttötavat voivat kertoa kohteesta paljonkin.

Kun tarkastelee hotellin aamiaista (muodollisesti klo 06:30 - 10:00), niin selkeästi klo 07-08 on sosiaalisesti suotavin asiointihetki. Klo 09 jälkeen munakkaanpaistajia ei enää oikein löydy vaan he ovat jo tekemässä buffet -tarjonnasta sushia lounaaksi antimista, joita myöhäisimpien pitäisi vielä aamiaistaa.

Jos keskeneräisen lautasen jättää pöytään kun hakee esm sämpylää, niin se tulkitaan aamiaisen lopettamiseksi ja ateriointipisteessä on jo uudelle aamiastajalle valmis kattaus. Etelä-korealainen ajattelutapa nopeudesta saa ensi konkretisoinnit.

Yksi innokas lukija ehtikin jo ilahduttavasti reklamoida matkamikroblogin päivitystahdista. Todettakoon kuten johdannossa, että merkintöjä tulee jonkin kiintoisan ja muun myötä ja seuraava merkintä selittänee, miksi ensimmäisellä viikolla oli nahkeasti kiinnostavaa. Lisäksi aikaeron vuoksi merkinnät voivat Suomen aamulla näyttää purskeilta, vaikka täältä niitä kirjoittelisi pitkin päivää.

Hanki majoitus keskustasta
Osa-ansio verkkaiseen päivitystahtiin on Finnairin lakolla, joka sotki majoituksen totaalisesti. Mutta muutokset kuuluvat matkailuun. Varattuja sivistyneitä ja edullisia hotelleja piti alkaa perua, kun lakko alkoi samalla viikolla kuin piti lähteä. Perumiskustannukset eivät oikein mahdu korkeakoulubudjettiin. Kun lakko loppuikin lyhyeen, niin varaukset piti tehdä uusiksi ja tyystin sinne missä oli enää tilaa, kun aiemmat buukkaukset oli rebuukattu.

Muutoinkin suosittelen itä-aasialaiseen majoitukseen, kuten japanilaisiin ryokaneihin, buukkaamista esm 3kk etukäteen, ellei sitten saapuessa etsi ad hoc -majoitusta turistineuvonnasta.

Ensimmäisen viikon asumuksesta Seoul Palacesta ei sen enempää, kuin että se sijaitsee Han -joen eteläpuolella keskellä ei-mitään muiden perusluokan businesshotellien seassa (kohde H: http://maps.google.com/maps?f=q&s....) Metrolla pääsee toki keskustaan, mutta käytännössä sieltä lähti vain kerran päivässä taajamaan, tapaamiseen tai tutustumiseen.

Palacen ympäristön pääasiallinen tarjonta oli xpress- linja-autojen asema ja näissä mittaluokissa mitätön kauppakeskus. Pääsin eilen vihdoin taajamaan ja suosittelen ehdottomasti kaikille. Aikataulullisesti hieman sama kuin majoittuisi viikoksi Mäntsälään kun matkakohteena on Helsinki.

@ubiq tsekkaatko ubiikki yhteiskunnan nurjaa puolta sieltä esim.mitä negatiivisia vaikutuksia on ollut 'ilmaisella' internetillä? Kuinka paljon nuoriso on addiktoitunut? Ja mitä korjaavia toimenpiteitä siellä on tehty ? Kannattanee käydä ko. hoitolaitoksissa aistimassa tunnelmaa.
nimim Jokela ja Kauhajoki olkoon meille jo opiksi.

@hyvaelama =) Katsotaan, löytyisikö jotain. Päällisin puolin näyttävät normaaleilta kaduilla ja (netti)kahviloissa, mutta ongelma on sama kuin muuallakin: addiktit pysyvät neljän seinän sisällä.

Suomi myös Vihreä kasvu -yhteiskunnan takapihalla
Suomessa on vihdoin käynnistynyt perusteltu keskustelu asemastamme informaatioyhteiskuntana globaalisti, kuten SADe -rapo sekä Teppo Turkin ja EVAn pamfletti.

eKorealle informaatioyhteiskunta on jo vanha juttu. Kuten Tepon Tiikeriportti kertoo, täällä on jyllännyt pari vuotta Vihreän kasvun (green growth) politiikka. Ubiikkiyhteiskunta, jota Suomessakin vielä tavoitellaan, toimii ikään kuin vain infrana seuraavien vaiheiden yhteiskunnille. Eihän teollisuusyhteiskunnassakaan ole kovin juttu tehtaat, rauta- tai muut tiet vaan mitä infra mahdollistaa.

Kirjoittelin 2006 Mikrobittiin ekokaupunkien tulevaisuudesta. Täällä se on aloitettu. Eipä silti, kyllä täällä on hommaakin hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Summe summarum: Suomi on nyt sekä tietoyhteiskunnan että vihreän yhteiskunnan takapihoilla. Molempi parempi? Mitäpä jos Suomi kehittäisi oman innovaatisen polun ja hyppäisi suoraan vaikka bioyhteiskunnaksi?

@hyvaelama en ole vielä viitsinyt puffata matkarapoa myös #Suomi2 -kannulle, mutta ehkäpä tuo Vihreä kasvu alkaa antaa aihetta siihen. Sinänsä mietin, pitäisi Vihreä kasvu siirtää suoraan omaksi säikeekseen #Suomi2 een. Onpa ketjukasta.

@pe3 @apoikola täällä päin Avoin yhteiskunta (Open Society) tarkoittaa (tällä hetkellä) sitä, että erityisesti ulkomaalaiset halutaan integroida osaksi yhteiskuntaa. Tätä toteutetaan mm. aktiivisella kieli- ja kulttuurikoulutuksella, maahan- ja paluumuuton helpottamisella ja erilaisilla insentiiveillä.

Mielenkiintoista. Mihin viittasit sanalla "erityisesti". Eli keitä muita halutaan integroida?

Tiedätkö, paljonko siellä Etelä-Koreassa on maahanmuuttajia ja mistä he tulevat? Entä onko integroinnissa käytössä jotain sosiaalista mediaa lähellä olevaa?

Wikistä "Although a variety of different Asian peoples had migrated to the Korean Peninsula in past centuries, very few have remained permanently, so by 1990 both South Korea and North Korea were among the world's most ethnically homogeneous nations. The number of indigenous minorities was negligible. In South Korea, people of foreign origin, including Chinese, Japanese, Westerners, Southeast Asians, South Asians and others were a small percentage of the population whose residence was generally temporary."

Kiinostaisi todellakin tietää mikä on tilanne nykypäivänä. Minkä verran maassa on maahanmuuttajiaja millaisia maahanmuuttajia? Pakolaisia, jenkkisotilaita, ulkomaalaisia asiantuntijoita? Oma mielikuva on ollut että olisi ulkomaalaisten suhteellisessa määrässä jopa Suomea jäljessä.

@jounikj @Abac jossain vilahti ulkomaalaisten määräksi reilut miljoona, mutta siinä ei muistaakseni tehty sen kummempaa jaottelua. Varmaan noita lukua saisi googlella.

Isoin tuoteryhmä lienee vaimot yms lähimaista sekä sitten tietty jonkun pitää avustaa liukuhihnoja mikropiirien tuotannossa @pe3 jo saapuneet, mm. juuri parisuhteet, jotka eivät osaa kieltä eivätkä sosiaalista kontekstia. Aika moni tuontiavioliitto ilmeisesti päättyy aika myrskyisästi, mutta niin se lienee muuallakin. Jotenkin tuon voi ehkä tulkita, että opetetaan maan tavoille ja myös operoimaan yhteiskunnassa mikä on tietty hyvä asia. Onhan Suomessakin kotouttamispuuhastelua. Pointti oli lähinnä, että täällä Avoin tarkoittaa yhteiskuntaa, jo(n)ka (mahdollisuudet) on kaikille avoinna eli hieman eri konteksti kuin länsimaissa viime aikoina.

Ammoin tuli herättyä öiseen lankapuhelinsoittoon, sittemmin päällejääneeseen kännykkään ja nykyään päällejääneeseen Skypeen. Kehitys kehittyy.

Etelä-Korea on muistaakseni maailman parhaita sisällöntuottajamaita. Näkyykö se missään?

@oaw en tiedä maailman parhaimmista, innovoinnin ja tuotteistamisen näkökulmasta kyllä :) Esm Shiri on ok teknotrilleri, mutta enpä tiedä aateluudesta.Joku muu osaa arvioida esimerkiksi Winter Sonata -tv-sarjan merkitystä.

Yhdessä vaiheessa alkoivat panostaa leffoihin, tv-sarjoihin ja musaan, joista tulikin aika hittejä. Näkisin enmmän tuon halluyn (jos tuo meni oikein) pikemminkin yhtenä esimerkkinä Etelä-Korean kyvystä tunnistaa nouseva trendi ja toimiala ja ottaa se haltuun. Mukaan kuuluu myös musiikki.

Viime aikoina kai muut Aasian maat ovat ottaneet oppia ja niiden tarjonta kilpailee 'uutuudellaan'. Ja eipä siitä ole pitkä aika kun J-Pop, cosplay ja muu japanilainen populaarikulttuuri saapui vihdoin näkyvästi Suomeenkin.

Hoidollinen turistiviisumi Etelä-Koreaan
Ei siten, että Suomen tarvitsisi olla aivan yhtä ketterä, mutta on tämä kyllä virkeätä. Länsimaalaisten sekä lääketieteellinen että kosmeettinen matkailu lisääntyy jatkuvasti Aasiaan. Suomessa mennään Viroon edullisempien leikkaushintojen perään.

Etelä-Koreassa toteutettiin hoidollinen turistiviisumi (_medical tourist visa_). Sillä voi pitkäaikaisesti toipua operaatioista Korean sairaaloissa yms. Saadaan massia potilaalta myös muistakin palveluista. Samalla helpotettiin hakuprosessia mm. vähentämällä tarvittaen dokkarien määrää. Näppärä yhteiskunta saattaisi erikoistua nimenomaan pitkää paikallishoitoa vaativiin leikkauksiin.

Arvostan kovin tätä korealaisten havaintokykyä ja innovointia yhdistettynä hallinnolliseen ripeyteen ja toimeenpanoon. Tätä kokonais- tai systeemistä ajattelua kyllä kaipaisi Suomeenkin. Siinä ei Suomen innovaatiostrategia vielä riitä, kun sitä ei sisäistetä. Ping @oaw @hyvaelama

@ubiq Kyllä täälläkin on aina silloin tällöin joku "ketterä" ideoija, mutta ihmiset jauhaa asiat täysin kuluneeksi, ennenkuin toimintaan päästään. Olen nähnyt vuosien varrella todella monen hyvän ajatuksen, usein ihan nuorten, heitetyn hukkaan. Kukahan siellä ne viimeiset päätökset tekee? Täällä: "Nojaa, onkohan tuosta mihinkään. Eikö sitä jotain tuollaista jo joskus kymmenen vuotta sitten yritetty, ei siitä silloinkaan mitään tullut..."

@oaw Mjoo olen itsekin ehtinyt tutustua kansalliseen neljän K:n vahvuuteemme jossain määrin ;P Omalta osaltani ratkaisin asian aika pitkälti siten, että siirryin free lanceriksi ja nyt ei tarvitse enää niin paljoa tärvätä aikaa reaktiiviseen asioiden käsittelyyn vaan voi paneutua enemmän proaktiiviseen asioiden edistämiseen. Se tosin ehkä vaatii hieman enemmän kuin kuukausipalkkainen negatiivisen energian kuuntelu mutta toisaalta taas :)

@ubiq Ihan kaikki ei ole tuossa asemassa. Ei kuitenkaan ole tarkoitus aiheuttaa huonoa fiilistä, koska saamme kuitenkin iloa matkastasi tämän mikroblogin muodossa.

@oaw ei mitään fiiliksiä :) Päinvastoin olen täällä omaksumassa erilaisia tapoja toimia, myös kulttuurisesti. Varmaan joka yhteiskunnassa on sekä valtakunnallisesti että paikallisesti ja organisaation luonteesta riippuen plussansa ja miinuksensa. Kuten myös ns. itseorganisoituvalla kansalaisosastolla.

Mutat esm Somus -hankkeemme, jonka puitteissa täällä olen, on sikäli mielenkiintoinen, että voimme jokseenkin avoimesti vaihtaa palautetta (kts esm #Somus ja #Tutkimusparvi) ja jokin toimintatapa ei tunnu toimivan, niin se vaihdetaan viikossa. Esm alkuvuoden viikkokokoukset hoidettiin wikillä ja avoimella ennakkoagendalla, mutta jokin aika sitten Etherpadiin ja agenda kirjoitetaan lennosta kaikkien osallistujien kesken. Me likes. Kaiken ei tarvitse olla ketterää a priori, mutta toisaalta jos työn organisointi alkaa haitata itse työntekoa, niin sitäkin kannattaa pohtia.

Taas uusi hotelli. Kaikki piuhat koteloitu ja tarjolla sinänsä asiakasystävällisesti koreankielinen pc. Minor hacking. Ethernet ja virtaa löytyy kevyellä sisutuspaneelien irrottamisella vahingoittamatta niitä. Pitäisikö ne laittaa paikalleen päivisin, ettei siivooja turhaan hermostu?

Olen elämässäni katsonut arviolta sata bollywoodleffaa, joten saattaisin hyvin kestää "Winter Sonatan". (Tosin intialaisleffoja katsoneena olin toipuva, joten ehkä ei kuitenkaan...) Olisi sinänsä mielenkiintoista tietää mikä ero genressä on esimerkiksi japanilaisiin, kiinalaisiin tai intialaisiin. Sinänsä saippua on aina saippuaa tiedän, kun katsoin yhden kesän brasilialais- ja muita latinalaissaippuoita Pietarissa.

@ubiq Tosi mielenkiintoista (hoivaviisumi) Hyvinvointi innovaatioita jotkut tekee ja nopeasti, jotkut taas kirjoittelee arviointia innovaatiostrategiasta ja kaikin keinoin pyrkii välttelee tekemistä.

Ohessa se nettiaddiktienhoitopaikka http://www.ssro.net/ joku on jo suomesta tutustunut siihen

@hyvaelama Suomalaiset kehittäjät ovat peloissaan; niin hyvin on vielä Makropilotin haukut ovat monella muistissa. Tarvitaan uutta kehittäjäkuntaa ja sitähän on avoimella mallilla vähitellen tulossa. Korean taitosi on varsin hyvä :)

@ubiq Oletko siellä törmännyt niihin "vihreisiin" pilvenpiirtäjiin. Siellä pitäisi olla niitä ekotaloina. Olen itse ollut kiertomatkalla Malesiassa, jossa tutustuttiin eko-, älytaloihin ja -kyliin sekä erikoisen korkeisiin taloihin. Ne ovat yllättäen monet tosi ekologisia.

Uusimmassa motellissa on lasinlämmityskone sekä henkilökohtainen vesiautomaatti. Kohta en enää ihmettele mihin sitä sähköä kuluu.

Päivän virkein anti oli parinkymmenen cp-vammaisen pyörätuoli -mielenosoitus, jota varmisti parisataa poliisia mellakkavarustein. Mutta täällä se on arkea ja kansalaisyhteiskuntaa parhaimmillaan. Jokainen hoitaa hommansa ilman kahnausta ja mielenosoitukset striimataan nettiin.

@ubiq: Lasinlämmityskone?

@oaw no en. Olen odotellut pääsyä kyselemään mm. Songdo -ja muista älykaupunki -hankkeesta. Ensimmäiseen mailiin aiheesta meni viikko, jossa kovasti pahoiteltiin, että olenko ehtinyt jo lähteä Koreasta, vaikka kontakti oli hankittu pitkän kaavan mukaan.

Juuri nyt on olo, että voisi hilpaista saman tien Suomeen, vaikka on viikko jäljellä. Luulin jotenkin tajuavani tämän kontaktointilogiikan alkeita, mutta näemmä en. Se on omalla tavallaan loogista, mutta odottelu ilman vastausta, milloin ehkä tulee vastaus siitä milloin tulee vastaus, käy pidemmän päälle työstä.

@erkka jep. Voi sillä steriloidakin. Mikroaaltouuni, joka on suunniteltu ainoana tarkoituksenaan sterilisoida lasi ultravioletilla.

@ubiq: Ohhoh.

Tuosta hoidollisesta viisumista ja terveyspalveluiden myymisestä. Eikös se lakkauttamisuhan alainen (jos ei jo lakkautettu) pieni sairaala Tammisaaressa ollut juuri erikoistunut maksullisiin synnytyksiin. Niillä oli asiakkaita rajojen ulkopuoleltakin, jos muistan oikein.

Henkilökohtainen sterilointimasiinahan ei näinä sikatautisina aikoina kenties ole ollenkaan huono juttu. Sinne vain kaikki kamat, ja puhdasta tulee.

Vempainhullluna haluaisin kaikki maailman ihmekoneet. Ekologinen minäni sitten taistelee (talouden ohella) vastaan. Joka matkalla kai tulee tuntemuksia, onko tämä hyödyllistä vai ei. Sitten kuitenkin vuosia muistelee kaikenlaisia kokemuksia tai elämyksiä. Paikanpäällä on aika vaikea vielä arvioida virikkeiden määrää :)

@Aemi @oaw joo härpätinhulluna tykästyin heti lasinsterilointikoneeseen ja ehkä sillä on hyötyarvoa näinä aikoina. Sekä Japanin että eKorean kulttuurishokki ei ole ollut ihmisten vaan tavaran määrä, yksistään vaikkapa Dongdaemunin markkinoilla tai maanalaisilla 100m - 1000m pitkillä, loputtomilla kauppakujilla. Täällä on yksistään kenkiä varmaan parinkymmenen vuoden tarpeisiin, joista oletettavasti iso osa ei löydä käyttäjäänsä kun uutta jo pukkaa.

Bangkok, Kuala Lumpur tai Singapore ovat tavaratarjonnaltaan nakkikioskeja Tokioon ja Seouliin verrattuna. Lisäksi suunnileen jokainen ruokakaupan miniannos on kääritty alustaan ja elmuun. Usein yksittäiset vihanneksetkin. Päälle kertakäyttömuovikassi, aterimet paperikäärössä, soija minipussissa jne. Puuh.

Lasinlämmityskone on jees, mutta huoneessa on 24/7 päällä siis myös vesiautomaatti, huoneen keskushallintapaneeli, ilmastointi ja jääkaappi. hotellipc:n ruutua en ole saanut sammutettua, DVD -soittimen ja tv:n kyllä. Lattialämmitys meinasi unohtua. Tätä voi sitten alkaa kertoa huoneiden lukumäärällä etc.

Netistä, kirjastosta tai videovuokraamosta?
Uusimmassa majoituksessa (listailen ne erikseen) on periaatteessa 4mb normikaista, mutta hitrate on jotain aivan muuta mitä olen ikinä nähnyt Suomen kuluttajaliittymissä. Kokeilumielessä otin alas pari maksutonta ja vapaasti jaeltavaa luontodokumenttia. DL on helposti 500 - 1 200 kB/s ja samaan aikaan UL 200 - 500 kBs.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että 1,5 tunnin opetuselokuva peruslaadulla (700Mb- 1,39Gb) on yksinkertaisesti nopeammin ladattavissa netistä kuin hakea se fyysisesti esm kirjastosta, jos sattuu olemaan auki. Jos puhuttaisiin kaupallisista sisältötuotteista, niin varmaan jo aletaan olla normissa peruselkkujen ottamiseksi netitse.

Suomessakin alkaa (tele/kaapeli)operaattorikohtainen tarjonta olla isohkoissa taajamissa lähes sidettävässä jamassa (kaistan osalta; sisältö ja hinnoittelu vasta alkutekjöissään). Mitä olen aiemmin kokeillut, niin avoimen netin suhteen näemmä tuollainen 300 - 400 kB/s hitrate alkaa olla sellainen, että miettii uloslähtöä. Toki tuossa on runsaasti liikkuvia osia, kuten p2p -verkon saatavillaolevat lähteet ja kalan koko.

Kiinnostavaa tietty on, että onko eKoreassa jotain erityisiä syitä, miksi avoimen netin ja muodollisen yhteysnopeuden hitrate on avian eri kertaluokkaa kuin Suomessa? Tai päinvastoin.

Ilmainen nettikala maksaa - ainakin hankinnan osalta
On tää aika ylellistä. Esm indymedia -dokkarit tulevat 20 - 30min, Suomessa menee usein päiviä, vaikka kaista on muodollisesti kunnossa. Melkein tekisi mieli ladata varastoon ja tuoda Suomeen. Mutta siinä ei olisi immateriaalisuuden kannalta ehkä logiikkaa, kun ne saa Suomestakin maksutta :)

Kiinnostavampi malli olisi ehkä ladata esm joku softa jossain maassa ja tuoda se koneella tai tikulla verovapaasti Suomeen tai ostaa se verovapaasti ja ladata Suomessa. En oikein edes tiedä vielä mitä pohdin, tämä voi olla vanhakantaistakin ajattelua, mutta immateriaalitalouden järjestyminen kiinnostaa kovasti. Ehkä tämä liittyy jotenkin siihen, että kun meillä on immateriaalinen tuote tai palvelu, niin se ei vielä ole zam! täysin maksuton tai välttämättä heti saatavissa vaan vaatii ympärilleen perinteisen jakeluketjun hankintakustannuksineen, eri muodoissaan.

Orastava esimerkki: jos haluaa laajan määrän kalaa netistä nopeasti niin kannattaako esm a) etsiä Suomessa todella laaja kaista b) ajallisesti hilpaista vaikka hiilijalanjäljellä eKoreaan ja hoitaa x10 ajassa verrattuna Suomeen etc. Mutta vielä emme ole alkuunkaan tilanteessa, jossa kaikki maailman informaatio olisi heti saatavilla sormennapautuksella maksutta. Olettaisin etä välivaiheelle ehtii kehittyä monipuoliset markkinat. J. D. Lasican & al. mukaan saattaisimme olla siinä vaiheessa ehkä 20 - 30v päästä.

Adidas-protokollalla on vielä paikkansa.

@pe3 Adidas-bandwidth tuli viime viikolla todettua todella suureksi. Niin latenssittomasti ei tieto siirry sitten millään.

Joo. Kyllä se kaista nousee, jos jaksaa kantaa vaikka 4kg nykyaikaisia kovalevyjä laukussaan.

@ubiq Etkö vielä ole törmännyt Eve R-1:een tai edes mihinkään työrobottiin?

@oaw itse androidi on kyllä tuttu, mutta en alkanut järjestellä tapaamista. Alkuviikko on mennyt flunssassa, noihin majoitusten ilmastointilaitteisiin en ainakaan itse totu varmaan koskaan. Ulkona on ihan Hki -meininki, kova tuuli ja talviolo ilman lunta.

@pe3 Oikeasti hyötytietoa on ihmisten välinen kommunikaatio. Bitin voi ottaa netitse.

@ubiq Sulla on kyllä sellaiset vimpaimet, että meillä ei ees Sheratonissa ollut moisia. Taitaa tosin olla, että se on länsimaisen pelkistettyä viiden tähden luksusta.

@ferrix tämä (Fraser Place) on aivan normi huoneistohotelli normikaistalla Seoulissa. Edellistä kämppää voisi kutsua melkein motelliksi, ei yliopistolla ole varaa sheratoneihin =) Mutta jotain hämämää tuossa hitratessa on suhteessa Suomeen. Tai siis, pikemminkin Suomessa on jotain, nyt kun näitä on päässyt testailemaan arkikäytössä.

Eipä Suomessakaan Rolloon paljon pääse törmäilemään :) Aasia on ainoa, missä meikäläinenkään on viiden tähden tasoisiin hotelleihin paria tapausta lukuunottamatta päässyt.

@ubiq Suomen jaa Läntisen Aasian väliset yhteydet ovat oman kokemuksen mukaan kovin huonoja poislukien osat Japanista. Taitaa olla bisnessyyt, kun täkäläiset eivät ihan hirveästi halua lukea niin vieraita merkistöjä.

@ferrix erittäin virkeä näkökulma :) Mutta Suomessa kaistan tahmailusta huolimatta tai sen kanssa vaihdetaan ensisijaisesti ulkomaille samaa aakkostoa so. suomalaiset käyttävät pikälti sisältöjä, joiden aakkosellinen konsteksti on ymmärrettävissä. Pikemminkin netti pelittää täältä paremmin Suomeen 4mb kaistalla kuin esm Jklstä Suomeen 8 tai 24bm kaistalla - operaattorista riippumatta. Henkimaailman hommia.

@ubiq Jos sulla on mahdollisuus maistaa Jap chae -nimistä ruokaa, niin suosittelen. Opin ko. ruuan teon korealaiselta ystävättäreltäni USAn vuonna ja edelleen on välillä ihan pakko saada Jap chaeta. Lasinuudelit ja sesamöljy keskeisiä aineksia.