unclelarko

Eero Waronen johtaa puhetta.

Pekka Saurio totesi yksiselitteisesti avauspuheenvuorossaan mm, että Talsinkialueen virallinen yhteistyökielei on englanti. Piste.

Tuohon voisin omasta puolestani todeta, että virallinen kieli vi olla ihan mikä vaan, jos sellaiseksi on päätetty englanti, niin sitten se on englanti. Sosiaalista mediaa ei voi kuitenkaan komentaa käyttämään englantia, koska some ei toimi ihan sillä tavalla.

Lauri Kivinen aloitti.

Tiedot radion kuolemasta ovat rankasti ennenaikaisia. Radionkuunteluun käytetään keskim. 3 tuntia päivässä.

TV:n katselu ei ole lisääntynyt yhtä paljon kuin kanavat ovat lisääntyneet. Katselu fragmentoituu kanavien välille.

Julkisen palvelun markkinaosuus vaihtelee eri Euroopan maissas 10 ja 60 % välillä.

Koko median parissa vietetty aika lisääntyy. Radion osuus yleisöstä laskee. TV:ssä yleiskanavat menettävät ja teemakanavat kasvattavat markkinaosuuksia. On demand TV:n kysyntä kasvaa.

Ne5ttipenetraatioo Eurooppa 58,4 %

Englanti ei ole Euroopassa johtava nettikieli. Netti säilyy monikielisenä.

Kivinen siteeraa Brysselin byrokraattien kapulakielimääritelmää käsitteestä "creative industry"

Julkinen palvelu voi Kivisen mukaan tehdä paljon tukeakseen luovaa teollisuutta ostamalla sisältöä, määrittelemällä laatutasoa, toimittamalla sisältöä ja kanavia vientiin jne.

YLE media-alan suurin työnantaja Suomessa: 3300 työntekijää, 500 osa-aikaista ja tuhansia free lancereita

KivinenYLE-promosta: tsekatkaa netistä!

Lupajärjestelmästä tullaan luopumaan. Ei kertonut luonnollisestikaan, mitä tulee tilalle.

Yleisökysymys kielimuurista Suomen ja Viron välillä: miten tukea kulttuurisisällön vientiä. Sama kysyjä ottaa esiin YLE 1 ja 2 -kanavien näkyvyyden Tallinnassa.

Kivinen vastaa kielimuurin osalta, että kielyten pienuus ei estä sisällön vbientiä. Lasi on puolitäysi, ei puolityhjä.

YLE ei paljon voi vaikuttaa kanavien näkyvyyteen Tallinnassa eikä voi rahttaa sitä.

Tuleeko YLEn hallitukselta paineita markkinaosuuden kasvattamiseen?

On olemassa tietyt rajat, joihin yhteiskunta odottaa julkisen palvelun markkinaosuuden asettuvan. Jos se alittaa rajat, ei yhteiskunnan panostus ole perusteltu. Jos taas ylittää, herää kysymys median vapaudesta.

Sauri kysyy, mitä on YLEn julkinen palvelu

K8ivinen vastaa, ettäsitä ei ole täsmällisesti määritelty laissa tai säännöksissä. Se on määriteltävä ilman ylisäätelyä arkipäivän työssä muuttuvbassa maailmassa: opetusohjelmat, uutiset, alueellinen toiminta, kulttuuri. Parlamentin ja yleisön tehtävä on arvostella tehtävässä oonnistumista.

Reaalitv ei ole tulossa YLEn kanaville.

Seuraava puhuja: Indrek Ibrus, Lecturer of media innovation and creative industries, Baltic Film and Media School:
Facilitating cross-border social network markets

Pohjolan ainoa kokonaan englanninkielinen media- ja filmialan oppilaitos, piskelijoita Virosta, Latviasta, Suomesta, Ruotsista jne.

Tätä mä en jaksa. Englannin ei todellakaan pitäisi olla seminaarin linqua franca.

Tämä saattaisi olla hyvä luento jossain muussa kontekstissa.

Sosiaalisilla verkostoilla n oleellinen vaikutus mediakulutukseen.

Kun katson tämän päivän ohjelmaa, on pakko päätellä, etytä kaikki siinä oleva ei millään mahdu käytettävissä olevan ajan raameihin. Puhujille on varattu 15 minuuttia, mutta näyttävät pikemmin käyttävän puoli tuntia.

Dr. Iivi Anna Masso, Policy analyst, Finnish-Estonian columnist (Postimees/Uusi Suomi):
Talking about each other or to each other?

Olemme molemmat pieniä kansoja, jotka ovat huolissaan siitä, mitä toiset meistä ajattelevat. Ja mitäcajattelemme toisistamme.

Meidäncsukupolvellemme Suomen TV olivaikanaan vikkuna maailmaan. Se myös idealisoi Suomea sukupolvellemme ja vanhemmille. cSuomalaisilla ei llut vastaavia tunteita virolaisia kohtaan,

1990-luvulla kaikkia virolaisia naisia pidettiin Helsingissä potentiaalisina prostituoituina. Tulli kyseli kaikilta vihjaavasti. Tämän asenteen stigma on tarttunut sukupolveemme eikä se helposti lähde pois.

Tämä ai antanut kanssakäymiselle tasa-arvoisia lähtökohtia. Se ei enää ole koko ajan läsnäoleva tunne, mutta ajoittain se muistuttaa itsestään. Suomen mediassa näkee kirjoituksia paitsi prostituioiduista, myös virolaaisista varkaista. Viron mediassa ja katukuvassaq näkyy käsitys suomalaisista vodkaturisteina. Pikku- ja isoveliuasenteet heijastuvat mediaan. Journalistit itse eivät välttämättä ole rasisteja tai poliittisesti epäkorrekteja. Tämänkaltainen julkisuus perustuu klikkivetoiseen me3diaan.

Geopoliittinen muutos on romuttanut rajoja (Schengeninb sopimus). Media on vielä kansallinen, mutta netissä ei ole rajoja. Media-alueetkaan eivät rajoitu maide3n uja kansojen mukaan.

Meillä on vielä joskus joissakin asiisakommunikointivaikeuksia. Yhteisen meida-alueen luominern auttaa varmasti keskustelemaan menneisyydestä periytyvistä kipeistä kysymyksistä.

Kysymys: onko suomalaisten mentaliteetissa jotain erityistä, joka estää avointa kanssakäymistä.

Masso: Pitää oolla varovainenckansallisissa yleistyksissä. Suomalaisilla on ehkä virolaisten mielestä liian varovainen asenne itänaapuriin ja virolaiset rhkö ovat sumalaisten mielestä liian varomattomia. Tuskin tämä mikään suuricmentaliteettiero on ja tokkopa niitä onkaan.

Aune Past, University of Tartu:
Social media and trends in media consumption

Tuleeko maailmasta parempi ja Talsingista onnellisempi näiden 2 päivän jälkeen, mitkä olemme täällä viettäneet puhuen yhteisestä media-alueesta?

Virolaisessa ja suomalaisessa mediassa n samat pääpiirteet. Aiakkausilehdistön nop0ea kasvu on kuitenkin Viron e3rityispiirre. Virolaiset katsovat kjansainvälisestikin katsoen paljon TV:tä, Virossa asuvat venäläiset vielä enemmän

Neuvostoaikana medialla oli suuri osuus arkipäivässä. Silloin kaikki sosiaaliryhmät lukivat kansallisia ja yleisliittolaisia lehtiä. Nyt mediakanavia on enemmän. Netin sanotaan olevan nuorten juttu, mitä sillä sitten tarkoitetaankin.

Alle 35-vuotiaat, erityise3sti nuorimmat, ovat netin myötövkasvanutta web 2.0 sukupolvea. Netti von osa identiteettiä. Opiskelijat sanovat että "minä" on sekä IRL-minä että virtuaaliminä. Virtuaaliminä on suurempi, mutta ne ovat keskenään samanlaisia.

Suomen ja Viron välillä ei ole diitaalista kuilua. Molemmat ovat Euroopassa kärkipaikoilla, kun vertaillaan laajakaistan leviämistä, e-kauppaa jne.

Tarinat ja henkilökohtaiset kokemukset muokkaavat Talsingin imagoa. Näissä on oltava huumoria. Jos arkipuheissamme Talsingista on huumoria. Talsinki tarvitsee "talking and walking"

Matti Apunen, Director of EVA:
Re-inventing printed media – what next?

inteisen main stream printtimedian on keksittävä itsensä uudestaan

Onko mediavalta samoissa käsissä kuin ennen. Kaikkien aikojen suurin journalisti on Teräsmies.

Journalistit pitävät itseään Muumilaakson nuuskamuikkusina.

Lukijat pitävät journalisteja karvaisina, haisevina peikkoina, jotka varastavat mehupullot kellarista ja juovat ne tyhjäksi

Lukevatko tulevaisuuden Jetsonit sanomalehtiä vai onko heillä joku elektrninen lehtilaite. Apunen uskoo painettuun lehteen, koska sen "käyttöliittymä on helppo ja mukava"

Neil <Postmanin mukaan joka medialla on oma resonanssinsa. Sanomalehtiartikkeli on eri muotoinen ja mittainen kuin nettiin kjirjoitettu. Mutta myös argumentointi on erilainen. Lehteen kirjoitettua artikkelia ei voi siirtää nettiin kääntämättä sen resonanssia nettikielelle.

Paikalliskulttuurilla ja kielellä on merkitys. Tampere3laisen mielestä stadilaiset on arogantteja ja typeriä

Ohimennen FB:n mitätöinti. Mutta ilma päämediaa ei saa sanomaa läpi. Some on kiva, mutta sanomaa ei saa läpi somessa ilman päämedian apua.

Blogit eivät ole muuta kuin huonoja kolumneja.

Nauratin salia välihuudolla tuohon edelliseen "Thank you" :-P

1 M ihmistä lukee Hesaria päivittäin. Annetaan hesarille kollektiivinen hali.

Päämedian on pakko tehdä tuore nettisisältö maksulliseksi. Ei tuoretta leipääkään jaeta ilmaiseksi ja pyydetä eilisestä rahaa.

Median on keksittävä itsensä uudestaan. Perinteinen rooli on reportteri, arvostelija, kriitikko. Uusi rooli visioiden alusta, mahdollisen tulevaisuuden alusta. Vähemmän pessimististä arvostelua jo tapahtuneista asioista. Enemmän luyovuuutta malliin "Mitä jos" Ne ovat maailman 2 inspiroivinta sanaa.

Suomessa kaikki muutosvastarinta argumentoidaAN Pyhän Hyvinbvointiyhteiskunnan uhalla. Poliitinen korrektisuus :yksi totuus kelpaa kaikille. Siis Suomessa.

Viro on markkinaorientoituneempi kuin Suomi.. Niin lähellä, niin kaukana. Ertilainen keskusteludiskurssi, erilaiset odotukset, erilaiset julkkikset, eri aiheet.

Suomesta ja Virosta puuttu yhteiset ilmoitusmarkkinat. Käännös syö toimituksellista synergiaa.

@unclelarko Joo, netti nuorten juttu(ko)? Mehän ollaan verkkoteinejä kaikki, kun sitä on ollut tarjolla vasta "maybe sixteen" vuotta. Web 2.0 mainitaan (viittaus), vaikka se nyt on jo melko vanha juttu. Media pohtii rajojen pitävyyttä ja eihän se tule toteutumaan. YLEn kasvulle on laitettu rajat, mutta uhka tulee muualta. FB on huolenaiheena myös Googlessa että Applessa. Keilanimen noksulandiassa FB on vielä kaveri, koska sillä ei ole omaa päätelaitetta.

Poliittinen korrektius on sairaus.

Journaluistin uusi roolimallin on Spider-Man.

@visualradio Näin referoidessa ei ikein ehdi miettimään kirjoittamansa sisältöä. Sen aika tulee myöhemmin. Lounastauon piti alkaa 11 minuuttia sitten, mutta Waronen lupasi vielä pari kysymystä Apuselle. Niitä en enää referoi, koska on nälkä ja tekee mieli nikotiinia.

@unclelarko Sinä referoit aivan oikein. Kommentoin etänä esiintyjien ajatustenkulkua. Lisää tätä!

Lounas on syöty ja kosta jatketaan. Kiitos kannustuksesta @visualradio .

Ohjelmaan merkitty paneli korvataan suunniteltujen panelistien omilla alustuksilla, joista sitten keskustellaan. Ensimmäisenä Prof. Rein Ahas, University of Tartu:
Mobile positioning and urban media development

Mobiili paikantaminen on tiedon paikantamista. Info on yhä enemmän sidottu sijaintiin.

Twitterissä, FB:ssä Rate.eessä on appeja, jotka mahdollistavat sijainnin paikantamisen.

Paikantamista käytetään kyselyissä ja mielipidetutkimuksissa, tiedonhallinnassa, palveluissa. Lisäksi on esim. kännykkään saatavana paikalliusta tietoa esim. ihmisistä, jotka katsovat samaa esitystä, ovat samassa ravintolassa jne.

Global Village toisaalta madaltaa era eri sijaintien välillä. Asutpa maalla tai kaupungissa, sama tieto on saatavilla. Global Village kuitenkin syvensi digitaalikuilua. Siperian tundralla ei saa samaa digitaalista tietoa kuin Tallinnassa Tai New Yorkissaq. Viron sisällä kännykän käyttäjien tiheyttä kuvaava kartta näyttää digitaalista kuilua suurkaupunkien ja maaseudun välillä. Maalla tiedon saatavuus ei välttämättä ole avuksi arkielämässä.

Infoyhteiskuntaan kuuluu myös liikkuvuus: travelling as a lifestyle

Sijainti onkin yhä tärkeämpää! Mitä enemmän ihminen matkustaa työssään ja vapaa-aikana, sitä enemmän hän arvostaa kotipaikkaansa. Adsuinpaikan päätökset merkitsevät sitä enemmän mitä enemmän liikutaan ja käytetään digitaalisia kommunikaatiovälineitä.

Voidaanko sijaintiin perustuvista telepalveluista puhua? Ovatko ne tarpeellisia? Tistaiseksi konseptuaaliset mallit puuttuvat.

Tistaiseksi ei myöskään ole ansaintamalleja, jissa hyödynnettäisiin kännykän sijaintitietoja.

Postmodernissa kaupungissa ei ole perinteisiä rajoja ja tiloja.

Vurossa Kristi Grišakov, PhD student, Aalto University:
Talsinki Web 2.0 – from interpassive approach towards interactive futures?

Eilisen ryhmätyön perusteella odotan tätä esitystä mielenkiinnolla.

Median rooli ja suunnittelu kasoiskaupunkialueilla. Helsinki ja <Tallinna ovat rajakaupunkeina harvinaisia, koska molemmat ovat pääkaupunkeja. Näin lähellä toisiaan on maailmassa vähän yhteistyöhaluisia pääkaupunkeja.

Talsingissa intressiryhmien osallistuminen epämuodollisiin verkostoihin on rajoitettu. <Kaksoiskaupungin suunnitteluun osallistuvat poliitikot ja byrokraatit, kansalaisia ei ole otettu mukaan prosessiin.

CPH-Malmö alueella tämä johti siihen, että kun silta avattiin, tavallinen kansa ei halunnutkaan matkustaa siltaa pitkin, kun sitä ei oltu kuunneltu Öresund-alueen suunnitteluvaiheessa.

Kaksoiskaupunki, Talsinki Hellinna jne. aiheuttavat ihmisissä pelkoa. Jos interaktiivisuuteen ja lahden yli seurusteluun pakotetaan tai sitä tuputetaan, ihmiset eivät halua osallistua yhdentymisprosessiin.

Oma kommentti: tuon suuntaista yritin juuri äsken ympätä eilisen ryhmätyön raporttiluonnoksee3n

Tunneli on saanut paljon huomiota mediassa. Yleensä mainitaan vain hinta. Tunneli ei ole mikään taikaputki. Sen merkitystä ei pidä liioitella. Tunneli ei ylitä rajoja vaan ihmiset.

Prosessin suunnittelussa tarvitaan työkalua interaktiivisuuteen. SOMEn työkalut sopivat tähän hyvin. Kuten eilen ryhmässä todettiin, ihmisillä on paljon ideoita, joista he pitävät. Yleensä ei tiedetä, että molemmilla puolilla lahtea on paljon samoin ajattelevia. Kun fyysiset tapaamispaikat puuttuvat, joissa voisi ideoida yhdessä, on virtuaalisen ideointipaikan tarve ilmeinen. Sellaisia on suunnitteilla.

Seuraava puhuja

Anna Kanervo, HELKA project manager:
Local democracy in the web environment, case “Kotikatu”

Lähidemokratian kannalta Helsingissä kaqupunginosat ja lähiöt ovat avainasemassa

HELKAn tämänhetkinen päätehtävä on lähiöiden nettisaittien hallinnointi. Alusta kuuluu HELKAlle, muttra sisällöstä päätetään kapunginosissa. HELKA kouluttaa ja vastaa käyttäjätuesta. Vastuu ja vapaus sisällöstä on alueilla.

Sisällöntuttajien ei tarvitse olla ammattilaisia. Tämä mahdollistaa matalan kynnyksen mukaantulolle.

Kaupunginosasaittien sisältöä ja rakennetta esitellään slaideilla, mm Pihlajhamäki, Herttoniemi, Maunula, Toukola.

Kaupunginiosasaiteilla on hiljaista tietoa. Sisältöä täynnä elämää. Saitit ovat avoinna kaikille halukkaille alueilla

@unclelarko Hyvää shittiä. Palaan kommentoimaan päivän päätteeksi.

Case study Vanhankaupungin, Touklan ja Arabianrannan liikenneturvallisuuden parantaminen. Kaupunginosa-aktivistit tekivät kyselyn open source työkalulla. Näin saatiin paljon uutta tietoa asukkaiden tarpeista.

Kiiti kovasdt @saarikko. Kohta on keskustelu kolmesta vimmeisimmästä puheenvuorosta. Katson jaksanko välittää vielä jotain siitä. Sen jälkeen tulee poliitikkojen juttua. Taidan jättää sen maininnan varaan, kun oman ryhmän purkukin uhkaa tulla työpäivän lopussa,

Moderaattori Waronen kommentoi tunnelia, että sehän ei ole pelkkä Helsinki-Tallinna junarata vaan siihen liitty myös 5 M asukkaan Pietari. Missä alueen rajat oikeastaan kulkeekin?

Yleisökysymys Kotikatu-projektin sisällön kontrollia. Vastaus on, että kuka tahansa voi liittyä toimituskuntaan, jonka jäsenillä on admin-tunnukset. Jotkut saitit ovat täysin avoimia

Apunen kysyy, tarkastetaanko lähiösaiteilla faktoja ja miten menetellään, kun käyttäjän kirjoittama sisältö aiheuttaa loukkauspretensioonin. Vastauksen mukaan tämä on perin harvinaista. Nämä ratkaistaan yleensä sosiaalisella kontrollilla paikallisesti. HELKA on äärimmäisen harvoin joutunut puuttumaan tilanteeseen.

Rein Ahas saamasta asiasta, että vanhan häkkeriviisauden mukaan ihgmisety ovat älykkäitä eikä yksittäise3n mustan lampaan pohjalta voi arvostella yhteisöä. Kanervo jatkaa vielä muistelemalla yksittäistä trollia, jonka tapaus ratkaistiin yhteisössä

Allan Alaküla kysyy samoin toimituspolitiikasta. Onko adminneilla yhteistä profiilia? Mikä on heidän suhteensa kaupunkiin. Kuka määrää etusivun tarinan, millä saitin imago määräytyy<+

Waronen selittää kaupunginosayhdistysten luonnetta vapaana kansalaisjärjestönä. Helsingissä on tässä hyvät perinteet..

Kanervo selittää vielä kaupunginosayhdistysten epäpoliittisuutta. Kaupunginosasaitit eivät kuitenkaan kuulu kaupunginosayhdistyksille vaan yksittäisille vapaaehtoisille, joiden taustoja ei tarkasteta. Pauikallisesti toimii sosiaalinen kontrolli.

Ahas samaan kysymykseen, että nettiä voi käyttää paikallisena infonvälittäjänä, mutta sosiaalinen kontrolli toimii parhaiten IRL. Teknologiaa voidaan niin tiedonvälityksessä kuin rikostutkinnassa manipuloida, mutta kasvokkain toimii sosiaalinen kontrolli

Aisaparini Barbi Pilvre kysyi, miten paikallissaiteilla estetään poliittinen manipulaatio.

Vastaus kuuluu, että on riippumattomuutta ja riippumattomuutta. Jotkut saitit eivät halua poliittistaq keskustelua. Toiset taas katsovat, että poliittisten yhdistysten kannanotot ovat yhtä tärkeitä kuin muidenkin, kunhan pysyvät asiassa. Asia on yleensä pysynyt hallinnassa.

Allan Alaküla kysyy regulaatiosta adminoikeuksien myöntämisen ja saamisen suhteen.

Waronen täsmentää, onko päätoimittajia?

Paikallinen yhteisö päättää. Tieto mahdollisuudesta päästä toimittamaan saittia kulkee yleensä yhtyeisössä puskaradion välityksellä.

Täsmentävään kysymykseen Kanervo vastaa, että admintunnukset saa HELKAlta. <Keltään halukkaalta niitä ei ole evätty. Yleensä sisällöntuottajia on enemmän kui adminnejas. Tämä toki vaihtelee vaikkapa välillä 2-20.

Kommentti yleisöstä, että on outoa kuulla ihmisiä vaatimassa kontrollia mielipiteen ilmaisemiseen verkossa. Yleensä yhteisö pitää itsensä kurissa, koska kokee omistavansa saitin. IRL kadulla sananvapautta ei pidetä ongelmana. Jos sinne menee rähjäämään, niin varmaan siihen puututaan. Samoin on asiua netissäkin.

Waronen toteaa Alakülalle, että Tallinnan ja Helsingin kulttuuri on erilainen. Helsingissä kukaan ei hakua kaupungin omistamaa oaqiukallistelkkaria eikä paikallislehtiä. Helsingissä kaikkien kukkien pitää saada kukkia eikä vain niiden, jotkaq ovat poliittisessa enemmistössä.

Apunen kysyy tavoitteista. Mihin tällä pyritään?

Joskus 1990-luvun alussa lienee ollut tavoitteena koota "tietopankki" alueesta ja sen palveluista. Sitten t5tuli netti 1.0 staattisine sivuineen. Menee jo historian kertaamiseksi, enpöä taida referoida hjuuri tätä vastausta tämän tarkemmin.

Meni pari puheenvuoroa ohi, kun vaihdoin hiirelle patteria. Jyrsii kovasti virtaa :-)

Waronen poistuu myrskyn aiheuttamien aikataulumuutosten johdosta. Ryhdytään purkamaan ryhmätöitä. Ensimmäisenä Allan Alaküla Tallinn TV:n ja Stadi TV:n yhteistyöstä.

Mitään perustacvaa laatua olevia eroja ei ole. Molempia rahoittaa kaupunki. Hallintomallit ja rahoituksen taso ovat verrattavat. Sisarasemia ovat.

Ryhmässä tuli esille usseita ideoita sisällönvaihdosta. Kulttuuritapahtumia tullaan raportoimaan yhdessä siten, että Stadi TV:n kirjeenvaihtaja tulee Tallinnaaan ja päinvastoin. Vähemmistöjä koskevia tarinoita tehdään, esim Helsingissä asuvista virolaiusiusta ja Tallinnassa asuvista suomalaisista. Keskustelujaa jatketaan.

Tallinn TV hyväksyttiin kesällä Europan kaupunkitelevisioiden liiton jäseneksi. Stadi TV harkitsee.

Työryhmän työ striimattiin ja on nähtävillä (Toivottavasti muistan etsiä linkin)

Kakkosryhmä on poissa. Kolmas alottaa, mutta nyt pidän vähän aikaa radiohiljaisuutta ja valmistaudun lukemaan oman raporttini. Panen sen ennakkona tähän:

Social media is not going to set up the agenda of a future twin city but it is a tool in composing and developing it. It

offers tools for citizens, businesses and administrations to discuss and and share their arguments and goals.

Community tools, such as video blogs and map based community software make it possible for grassroot communities in both

cities to interact directly. A good example of this is the similar character - historically, demographically and visually -

of Uus Maailma in Tallinn and Käpylä-Kumpula in Helsinki. Tools of social media make it eaiser than hitherto to common

interest communities like these to "discover" each other and interact both virtually and in "real" life.

The idea of a twin city region is not new. It has been dicussed for years but very little has materialized. Both these

discussions and - hopefully - ideas that will eventually become reality should be recorded for future. The idea of a

community composed wiki arose in our discussions and we warmly support it.

As businesses have learned, a successful usage of social media is not free. The platforms are in general free but you need to

allocate resources. This goes for the publiuc sector as well. If you oblkigate a worker to maintain a large and time

consuming visability in channels of social media you can not reasonably expect them to carry on with their other obligations.

People using social media on behalf of their public sector employer have a legitimate concern of mixing their public roll

with vtheir private personal profile in social media, Facebook in particular. Luckily, most platforms, Facebook included,

offer tools to address this issue. Public sector employers need to actively draw their personnel's attention to this kind of

problems.

Not only were our discussions deep and good in quality. We addressed a broad range of issues and it would be impossible to

give you a full acoount of everything. Luckily, the discussions were recorded both by Tallinn TV and by volunteer

participants of the group. The former recording is going to be made available at Tallinn TV web site and the raw material of

the latter may become available as a downloadable torrent and Common Creatives licencing.

It has been said that the purpose of the Talsinki Hellin twin city concept is that the two cities will grow together. This

does not mean that Helsinki is going to become a suburb of Tallinn. Much less so the other way round.

The process of growing together into a real twin city, a twin city with living peolpe, prosperous businesses and a good

government must be fulfilled for the benefit of the people, by the people. Social media can offer a channel to distribute the will of the people.

Oma raporttini on luettu. Nyt vuorossa turismiryhmä. Tähän virallinen osuus päättyy. Pian pitäisi olla saatavana kurkunkostuketta :-)

@unclelarko Tähän kehittyy mielenkintoinen elinkaarimalli. Miten ensin tuli Web 1.0 ja tietopankit nähtiin keinona kasata tietoa elävästä elämästä. Sosiaalinen media on tuonut staattisen rinnalle elämässä kiinni olevan ihmisen, mutta henkisesti taidamme vielä olla kiinni staattisessa maailmassa. Wikipedian suosio on oiva esimerkki tästä... vaikka sitä päivitetään jatkuvasti. Minusta elämää kuhiseva netti, some tms. on kaikista kivintä. Toivon lisää elämältä maistuvaa. Siihen tarvitaan ahkeria ihmisiä. Mainos- ja PR-toimistot poistavat oitis aitouden.

@visualradio Oli tyylikästä vastata Apusen tarkoitushakuiseen kysymykseen paikallissaittien perimmäisestä tarkoituksesta historiallisella katsaukselle. Eipä olisi itselleni tyullut päähän, mutta eihän se minun hommani ollutkaan :-)

@unclelarko löysinpä tämän "hieman" myöhässä, linkkinä laatujournalismi-rapossa.

Kannattaisi käydä #seminaarikannu:ssa tekemässä ainakin linkki rapoon, jos itse rapo on jossain muualla kuin siellä...

@jal Asiallinen huomautus. Onnistuin livetilanteessa jotenkin sähläämään sen unholaan.